Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Maria Tuomaantytär synnyttänyt 5 aviotonta lasta
Törmäsin parivuotisen tutkimusurakkani aikana ensimmäistä kertaa näin monen aviottoman lapsen synnyttäjään. Sellaisia tapauksia on toki ollut, että on yksi tai kaksi, mutta ei kertaakaan viittä! Ja tietenkään isää ei ole ilmoitettu yhdenkään lapsen kohdalla.
Onko kukaan muu törmännyt samanlaiseen määrään?
Viidestä lapsesta 4 löytyy kastettujen luettelosta, mutta nuorinta ei kastetuista löydy.
Tässä linkki:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/suomenniemi/lastenkirja_1860-1880_mko13-16/111.htm
Kahdeksan on jonkinlainen ennätys, mutta siinä ei ollut vielä kaikki;
http://juhansuku.blogspot.com/2008/03/palveluspiian-kahdeksan-murhaa.html
Vuoden 1874 tammikuussa löydettiin talon maitokamarista kuollut lapsi. Lähes samantien poliisitutkimukset johtivat talon palveluspiian, 26-vuotiaan Aleksandra Michelsdotterin jäljille. Vastasyntyneen kaulasta löytyi jälkiä kuristamisesta. Tämä sai tutkimusta johtaneen kruununnimismiehen vangitsemaan Aleksandran välittömästi ja viemään hänet vankihuoneeseen odottamaan tuomiota.
Tämä kaikki oli liikaa epäillylle ja pyysi saada nähdä papin. Nummen kappalaisen vierailtua epäillyn luona, muuttui tämän yhteistyöhaluiseksi ja kertoi suorastaan kammottavan tarinan. Hän sanoi synnyttäneensä ikävuosien 17 ja 26 välillä kahdeksan lasta ja surmanneen nämä kaikki. Kaksi ensimmäistä hän oli heittänyt läheiseen jokeen. Huomattuaan tämän huonoksi paikaksi vainajien noustua takaisin pinnalle oli hän kätkenyt neljä ruumista navetan ullakolle turpeiden alle. Viimeisen ruumiin hän oli sitten survonnut piironkinsa lootaan. Kahdeksas oli sitten tämä maitohuoneesta löytynyt. Lapsista neljä oli tyttöjä ja loput poikia.
Juha
Äää:ni kaikki kuusi lasta olivat aviottomia. Äää asui kuitenkin "avionomaisessa suhteessa". Minua valistettiin kerran täällä, että kyseessä saattaa olla käymätön rippikoulu - eikä riitä, että vain toinen on käynyt sen.
Ei ole minunkaan äää:ni ilmoittanut isää ja vaikea häntä on enää esille kaivella. Löytyisi ehkä digitoimittomista rippikirjoista, mutta epävarma on epävarmaa.
ph
PS. Tällä Juhan Aleksandralla oli pää pahasti vialla.
Ei mitenkään niin harvinaista. Minun äiä synnytti myös viisi lasta, kaikki avioliiton ulkopuolella:oo:, eikä isistä tietoakaan....:(
Gunnel
Ei mitenkään niin harvinaista. Minun äiä synnytti myös viisi lasta, kaikki avioliiton ulkopuolella:oo:, eikä isistä tietoakaan....:(
Gunnel
Ei se ollut aikoinaan harvinaista, mutta sitä pidettiin "vähän" sopimattomana. Nykyisin tällainen ei ole lainkaan harvinaista, se on jopa normaalia.
Aiemmin vain papit pitivät siitä mekkalaa ja äiti oli se pahantekijä, uros pääsi siitä kuin ns. "koira veräjästä".
Nykyisin näistä asioista kirjoitetaan iltapäivälehtien etusivuilla isoin kirjaimin.
Hessu 07
mirjamarja
02.12.09, 14:22
Eleli varmaan "susiparina" miehensä kanssa. Syynä voi tosiaan olla se käymätön rippikoulu.
"Lehtolapset" ovat kuitenkin aina olleet salattavia ja hävettäviä. Olen ollut mukana eräässä sukukirjassa, josta jätettiin kokonaan pois yksi sukuhaara, koska eräs esivanhempi oli asunut vihkimättä miehen kanssa, vaikka oli "hyvästä perheestä". Pariskunnan lapsia ei siis hyväksytty mukaan sukukirjaan edes parinsadan vuoden kuluttua! :D:
Omasta suvustani löytyy joensuulainen pariskunta, joka sai yhteensä 10 lasta vuosina 1817-1843. Näistä 6 syntyi aviottomana, 4 viimeistä "säädyllisesti" vuonna 1833 tapahtuneen vihkimisen jälkeen. Mutta tässä tapauksessa pari asusti yhdessä ja (oletettava) isukki on mainittuna joka lapsen kohdalla.
Toisessa sukuhaarassa on neljässä perättäisessä sukupolvessa kolme aviotonta & isätöntä lasta, mutta se taitaa kuulua enemmänkin tuonne otsikon Periytyvät taipumukset alle.
Anna
No, taidan voittaa tämä skaban. Minun iiäää oli kahdeksankertainen qvinsperson, siis kahdeksan kertaa saatu kiinni salavuoteudesta. Lapsia olen löytänyt vain kuusi. Seitsemännenkin lapsen pappi oli hänelle laittanut, mutta korjasi myöhemmin virheensä. Se lapsi olikin jonkun toisen piian, mutta ilmeisesti pappi vanhasta tottumuksesta kirjasi lapsen ensin meidän Loviisalle.
Isistä ei ole tietoa, paitsi ensimmäisen. Tämä kihloissa tahollaan ollut mies oli ilmeisesti raiskannut silloin 15-vuotiaan Loviisan. Oikeusjuttu tuli, mutta miestä ei rangaistu, kun ei varmasti voitu osoittaa raiskaajaksi.
Olen Loviisan kolmannen tyttären suora jälkeläinen. En ensin oikein tiennyt häpeänkö vai olenko ylpeä esi-äidistäni. Sukukirjaan kyllä laitetaan!
Ei tietääkseni ole edes sukulainen, mutta Hauhon historian II, s. 407 mukaan:
"Vitsiälän Hannulassa asunut majuri Lorenz Fredrik Borgenström eli vapaassa suhteessa yli 20 vuotta saman kylän Kekkosen rusthollin tyttären Anna Sofia Matintyttären kanssa. Lapsia syntyi suhteesta kahdeksan. Pariskunta avioitui Asikkalassa 1801."
t. Helena V.
I Reso föddes åt Maria Wilhelmina A.dr. åtta (8) barn utom äktenskapet mellan åren 1842-1861.
Ei tietääkseni ole edes sukulainen, mutta Hauhon historian II, s. 407 mukaan:
"Vitsiälän Hannulassa asunut majuri Lorenz Fredrik Borgenström eli vapaassa suhteessa yli 20 vuotta saman kylän Kekkosen rusthollin tyttären Anna Sofia Matintyttären kanssa. Lapsia syntyi suhteesta kahdeksan. Pariskunta avioitui Asikkalassa 1801."
t. Helena V.
Tuo kuullosti niin kiinnostavalta, että täytyi lähteä Hiskiin katsomaan Hauhon kastettuja
25.11.1781 26.11.1781 Witziäl. Keckonen ((F.upg.o.erk.L.Fredr.Borgenström)) Anna Soph. Mattsdr Carl Fried. (o.ä.)
Eikä sitten tämän enempää löytynyt
Vihkiminen Asikkalassa
13.1.1801 Rauvala u.capitain.riddare Lorents Fredr. Borgenström hushållerska Anna Sophia Kelsonja Rauvala
Ja sitten rippikirjan sivulla (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/asikkala/rippikirja_1798-1803_tk555-556/136.htm), jossa tytär Eva Christina, syntynyt kesäkuussa 1783, Lammilla
23.5.1783 24.5.1783 Kurika Fänrik Fredr: Borgenström Anna Soph: Matsdr Eva-Christina (oäkta)
ja hakuehtoja muokkaamalla Asikkalasta löytyi
3.12.1795 21.12.1795 Rauvala capit. L. Borgenström Anna Sophia Keekoin Gustaf
26.8.1799 11.9.1799 Ravala capit. L. F. Borgenström Anna Sophia Kakon Carl August
26.8.1799 11.9.1799 Ravala capit. L. F. Borgenström Anna Sophia Kakon Fredr. Albertina
27.4.1802 28.4.1802 Rauvala capit. Borgenström Anna Sophia Kekon Fredrica Carolina
Hauhon historian kirjoittajat tuntien eiköhän seitsemäs ja kahdeksaskin lapsi ole jossain kastettu.
Kaksi pojista ylioppilasmatrikkelissa
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12581
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11499
ja tyttären aviomies
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12026
Pientä huvittuneisuutta ja ajan arvojen pohdintaa on herättänyt iiii:n sisaren tapaus Nurmijärvellä. Maria Matilda Kallentytär (1833-1918) tuli Vihdistä Nurmijärvelle piikomaan 1851. Aviottomia lapsia syntyi huhtikuussa 1855, maaliskuussa 1859, syyskuussa 1862, lokakuussa 1864. Oli silloin jo neljännen kerran ripitetty salavuoteudesta. Kaikkien näiden isä oli teologian tohtori Samuel Johan Gustaf Smalén (rovasti 1856). Avioon pari meni huhtikuussa 1867, viikkoa ennen viidennen yhteisen syntymää. Toinen aviolapsi syntyi elokuussa 1869 ja kuopus vasta isänsä kuoleman jälkeen elokuussa 1871. Tohtori Smalen kuoli 15.12.1870, jonka jälkeen entinen qp oli tohtorinna tai tohtorin leski.
Smalen toimi lasten melkein kaikkien lasten syntymän aikoihin vt. lääninrovastina :D
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14350
Lastenkirjassa näkyy mainiosti avioitumisen aiheuttama arvonylenemä, aviottomista tohtorin lapsiksi
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/lastenkirja_1863-1875_mko52-65/307.htm
yliviivattu pig ja oäkta.
Hei!
Olisiko tuo erikoisuus normaalisti selibaatissa? elävien kirkonmiesten kohdalla, lähetän vastaavan tapauksen Saarijärveltä:
:mad:;):D::confused:
http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=1173&...
hessu 07
I Pernå finns min frus släkting som fött 11 oäkta barn sätter ej ut mera namn när dom yngsta är födda på 1900-talet.
Ole B
Terve !
neljä aviotonta lasta avioliitossa ja viides leskenä ?
No, äidinäitini syntyi 1889 neljäntenä o.ä. lapsena äidin ollessa avioliitossa. Viides syntyi äräränä leskelle.
No, mies oli joutunut/päässyt siirtolaiseksi Siperiaan, helpotuksena elinkautistuomioon kolmesta murrosta. Eipä ollut Brax silloin oikeusministerinä. Olisi tullut 3 tuntia yhdyskuntapalvelusta.
Jostakin luin, että näiden Siperiaan karkoitettujen suhteen tehtiin perunkirjoitus karkoituksen tapahtuessa. Tällaista en kyllä ole löytänyt. Avioeroahan ei juurikaan tunnettu, mutta avioliittoja kyllä purettiin, ilmeisesti ainakin esim. puolison mielisairauden takia.
t. KimmoV
Avioliittoja purettiin myös sen takia, että puoliso yksinkertaisesti häipyi.
Digitaalisesta Sanomalehtiarkistosta voi selata esim. 1890-luvun Suomalainen Wirallinen Lehti -aviisia. Takasivulla on joskus ruuhkaksi asti näitä tiedotuksia tyyliin "ellei N.N. tule yön ja vuoden kuluessa takaisin...menen uusiin naimisiin"
Ilmoittajina on sekä miehiä että naisia
Juha
Avioliittoja purettiin myös sen takia, että puoliso yksinkertaisesti häipyi.
Mjah, niinhän se menee joskus nykyäänkin, mutta nyt on helpompi jäljittää.
Kun tämä ketju nyt nousi esiin, omantunnon soimaamana tekee mieli korjata laittamaton huomautukseni ("tyttö oli pahasti päästään vialla") Juhan viestiin no 2.
Palvelustyttö on voinut olla heikkolahjainen (psykiatrisessa mielessä) ja jatkuvasti hyväksi käytetty eikä osannut hakea apua. Ja olisiko sitä saanutkaan?
ph
A.Salminen
24.02.10, 20:53
ÄIIÄ sai suvussa kulkeneiden puheiden mukaan lähemmäs 10 aviotonta lasta eri miesten kanssa Jaalassa.
Näistä neljän nimet olen saanut selville.Väestölaskennasta löydän seitsemän.
Hassua miten eri tavalla näistä asioista ajatellaan.
Itse olen ainakin ylpeä Ulricasta :D: joka teki parhaansa lastensa eteen.
Itsekään en ole naimisissa ja lapsia minulla on kaksi eri miesten kanssa;)
Helppoa ei nykyäänkään elämä yksinhuoltajana,onneksi ne ajat kuitenkin ovat ohi.
Ja vielä tänäkin päivänä kun tulee paperit lasten syntymän jälkeen kotiin jos ei ole naimisissa niin lapsen status on "avioliiton ulkopuolella syntynyt". Isyyden tietenkin nykyään saa todistaa ihan eri lailla kun ennen ja "au-lapset" ovat eri lailla hyväksyttyjä ja isä useimmiten tiedetään ihan virallisesti mutta tuo teksti oli mielestäni hirveän vanhanaikainen kun n. kaksi viikkoa pojan syntymän jälkeen tuli seurakunnalta paperit kotiin.
Helena Heikkinen
14.05.10, 13:38
Rippikoulun käymättömyys oli tärkeä syy vihkimättömyyteen.
1900-luvun alkupuolella eräässä maalaistalossa oli piika, jolla oli kaksi au-lasta ja hän odotti kolmatta. Isäksi sanottiin muuatta lukutaidotonta renkiä, joka ei ollut suorittanut rippikoulua. Talonväki opetti miehelle aakkoset ja Isämeidän rukouksen ja narrasi pappilaan. Miestä tentattuaan pappi merkitsi miehelle rippikoulun suoritetuksi. Pian sen jälkeen renki taas yöpyi piian aitassa. Talonväki haki yöllä papin ja tämä vihki pariskunnan sänkyyn, todistajina talon isäntä ja emäntä. Niin saatiin piian lapset kunnialliseen aviosäätyyn.
Näin kylällä totena kerrottiin.
Tottahan tuo tarina tietenkin oli. Mutta miten kuulutukset oli hoidettu? Sitä ei tarina kertonut.
eeva häkkinen
14.05.10, 14:49
Ja vielä tänäkin päivänä kun tulee paperit lasten syntymän jälkeen kotiin jos ei ole naimisissa niin lapsen status on "avioliiton ulkopuolella syntynyt". Isyyden tietenkin nykyään saa todistaa ihan eri lailla kun ennen ja "au-lapset" ovat eri lailla hyväksyttyjä ja isä useimmiten tiedetään ihan virallisesti mutta tuo teksti oli mielestäni hirveän vanhanaikainen kun n. kaksi viikkoa pojan syntymän jälkeen tuli seurakunnalta paperit kotiin.
Tässä mulla löi tyhjää, sanoit itse, ettei äiti ollut naimisissa ja papereissa sanotaan sama asia vähän eri sanoin. Mitä loukkaavaa siinä on? Miten se olisi pitänyt sanoa? Vai eikö olisi pitänyt sanoa lainkaan?
Tässä kommentissa näkyy, kuinka varovainen sukuselvitysten julkaisussa on oltava. SSS jossakin vastineessaan puolusteli tällaisen infon julkaisuvapautta tyyliin "sehän on nykyään ihan hyväksytty asia". Henkilötietosuoja lähtee kuitenkin siitä, että kohdehenkilö saa itse päättää, mikä hänen mielestään on julkistettavaa hänestä kirjoitettaessa - ja mielestäni hyvä niin.
Helena Heikkinen
14.05.10, 16:00
Sotien 1939-1945 jälkeen suhtautuminen avioliittoon ja lapsen syntyperään on aivan muuta kuin mitä oli ennen.
Yksinhuoltajan oli aikoinaan lähes mahdoton selvitä lastensa kanssa. Lapsikuolleisuus oli korkea, ja erittäin hirveä se oli au-lasten kohdalla. Lasten kova kohtalo oli yksi syy, minkä takia au-lapsen synnyttäneitä pidettiin muinoin vastuuntunnottomina.
Todellisuudessa monet näistä naisista olivat hyväksikäytettyjä. Aateliset, upseerit, sotilaat, isännät ja talojen aikamiespojat pitivät piikoja sängynlämmittäjinään.
Nykyinen sosiaaliturva pyrkii siihen, että kaikilla lapsilla olisi samat elämisen ja koulutuksen mahdollisuudet.
Nykyisin on vaikea ymmärtää, millainen oli au-lapsen asema entisaikaan ja mikä häpeää joutui myös au-lapsen synnyttäneen naisen suku kantamaan. Onkohan kukaan tutkinut, paljonko Suomessa tapahtui ns. kunniamurhia?
Olisiko niin, että ne, jotka kieltävät au-lasten merkitsemisen sukukirjaan, ovat edelleen tuon vanhentuneen kunnia-käsitteen pauloissa?
Jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus sukuun, esivanhempiin.
Sattuipa sopivasti ,omassa sukututkimuksessa olen tyssännyt juuri tähän IIÄ oli 2 aviotonta lasta ja kuulemani mukaan eri isistä,oletteko miettinyt mistä esim.avioton "isätön"poikalapsi on etunimensä saanut? Se voi olla juuri sen "lurjuksen" nimi ,joka lapsen on alulle saattanut;)
Näin on III kohdalla käynyt.
Juureni menevät vähän väärille raiteille,mutta sieltä ne löytyvät.
Olisiko niin, että ne, jotka kieltävät au-lasten merkitsemisen sukukirjaan, ovat edelleen tuon vanhentuneen kunnia-käsitteen pauloissa?
Jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus sukuun, esivanhempiin.
Näin on. Ketään ei nykyään onneksi estetä ottamasta yhteyttä esim. omiin serkkuihinsa, joita vanhempi väki ei "tunnusta". Samaan aikaan sama väki tunnustaa kuitenkin serkkuja, jotka eivät ole serkkuja...:oo:
Jos on olemassa selvät todisteet tiettyjen henkilöiden kuulumisesta sukuun, itse varmaan merkkaisin ne kirjaan mukaan, näiden suostumuksella tietenkin. Pahin tilanne on kohdalleni tullut, kun henkilö x soitti ja kertoi kuuluvansa sukuun (olin pyytänyt kirjallisesti tietoja) ja henkilö y (x:n sisaruspuoli) soitti heti perään, että "et sitten varmana laita hänen nimeään listoihisi"! Ikää kummallakin henkilöllä lienee ollut n. 70 ko. aikaan 90-luvulla.
Aviottomia lapsia on listoillani eräällä naishenkilöllä 7 kpl. Neljä viimeistä on saman miehen kanssa, joka oli naimisissa toisen naisen kanssa. Elettiin aikaa viime vuosisadan alussa ja pappikin väsyi ripittämään salavuoteudesta neljännen lapsen kohdalla. Tarinat kertovat, että äidillä olisi ollut puutteita ymmärryksessä, mutta tietämäni ensimmäinen lapsensa on kuitenkin menestynyt yrittäjänä viime vuosisadan alkupuolella, joten ympäristön arvostelijoiden ymmärrystä voi aina myös epäillä? Noihin aikoihin lienee kaikkia au-äitejä pidetty vähä-älyisinä!
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.