Janakkala Tervakoski Caisa Carlsdotter

[Ulla Juva]

Caisa (Catharina?) Carlsdotter Janakkalan Tervakoskelta avioituu lampuoti Gustaf Anderssonin kanssa 1745 Hiskin tiedon mukaan. Gustaf on kotoisin Hausjärven Karasta.
Yritin katsella Janakkalan kirkonkirjoja SSHY:n sivuilta, mutta jostain syystä ne eivät avaudu minulle enkä löydä siten sieltä sopivaa Kaisaa.
Saamani tiedon mukaan Kaisa on kuollut 1773 ja Kustaa 3.3.1768 Hausjärvellä.

Sattuisiko jollakin olemaan havaintoa tästä Kaisasta?

Selvitystä kaipaisin myös mitä Hausjärven kastetuissa 1863-1877 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hausjarvi/syntyneet_1863-1877_mko533-536/31.htm Manasse nimen alapuolella olevat merkit tarkoittavat? En ole aiemmin vastaaviin törmännyt ja pitää nyt kysyä sitten teiltä viisaimmilta neuvoa. Manasse Nikodemuksenpoika on syntynyt 22.3.1865 Erkylän Juvassa.

Tässä hiljan törmäsin nimen edessä olevaan merkkiin, joka muistuttaa hiilihankoa piikit ylöspäin. Mikähän sen tarkoitus mahtaa olla?

[EilaT]

Huomenta Ulla!
Manassen nimen alla oleva tarkoittanee, että kannattaa katsoa muutama sivu eteenpäin. Sieltä löytyy ilmeisesti jotain yhteyttä merkintään.

"Hiilihanko piikit ylöspäin" tarkoittaa Toivo Pietikäisen Sukututkijan apusanaston (ja Oulun Sukututkimusseuran Sukututkijan sanaston) mukaan "merkillä merkityt henkilöt ovat aviopuolisoita tai että näin merkitty on samalla merkillä merkityn lapsi". "Ilmeisesti "hiilihanko alaspäin ja ympyrä, jossa on ruksi päällä" tárkoittavat samaa. Riippunee papin kirjauskäytännöstä, mitä merkkiä on käytetty. Muistaakseni Ristijärven kirkkoherra Frans Fredrik Lönnrot (Elias L:n veljenpoika) käytti nimenomaan kysymääsi merkkiä kauniin käsialansa ohella.

Hyvää ensimmäistä Adventtisunnuntaita!
toivottelee Eila

Caisa (Catharina?) Carlsdotter Janakkalan Tervakoskelta avioituu lampuoti Gustaf Anderssonin kanssa 1745 Hiskin tiedon mukaan. Gustaf on kotoisin Hausjärven Karasta.
Yritin katsella Janakkalan kirkonkirjoja SSHY:n sivuilta, mutta jostain syystä ne eivät avaudu minulle enkä löydä siten sieltä sopivaa Kaisaa.
Saamani tiedon mukaan Kaisa on kuollut 1773 ja Kustaa 3.3.1768 Hausjärvellä.

Sattuisiko jollakin olemaan havaintoa tästä Kaisasta?

Selvitystä kaipaisin myös mitä Hausjärven kastetuissa 1863-1877 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hausjarvi/syntyneet_1863-1877_mko533-536/31.htm Manasse nimen alapuolella olevat merkit tarkoittavat? En ole aiemmin vastaaviin törmännyt ja pitää nyt kysyä sitten teiltä viisaimmilta neuvoa. Manasse Nikodemuksenpoika on syntynyt 22.3.1865 Erkylän Juvassa.

Tässä hiljan törmäsin nimen edessä olevaan merkkiin, joka muistuttaa hiilihankoa piikit ylöspäin. Mikähän sen tarkoitus mahtaa olla?

[karisalm]

Hei

Kaisa näkyy tällä sivulla ylivedettynä

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1740-1747_tk237-238/51.htm

Janakkalasta Hiski löytää saman perheen kaksi lasta
21.12.1726 Tervacoski - Skräd. Carl Sigfr.ss - - Maria - - - Johannes (-)

alkup - SYNVU: - http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/20s0qt?fi+0129+kastetut+315) 2.12.1733 Tervacoski - Skrädd. Carl Sigf.ss. - - Maria - - - Helena (-)

alkup - SYNVU: -

[Seppo Niinioja]

Huomenta Ulla!
Manassen nimen alla oleva tarkoittanee, että kannattaa katsoa muutama sivu eteenpäin. Sieltä löytyy ilmeisesti jotain yhteyttä merkintään.

"Hiilihanko piikit ylöspäin" tarkoittaa Toivo Pietikäisen Sukututkijan apusanaston (ja Oulun Sukututkimusseuran Sukututkijan sanaston) mukaan "merkillä merkityt henkilöt ovat aviopuolisoita tai että näin merkitty on samalla merkillä merkityn lapsi". "Ilmeisesti "hiilihanko alaspäin ja ympyrä, jossa on ruksi päällä" tárkoittavat samaa. Riippunee papin kirjauskäytännöstä, mitä merkkiä on käytetty. Muistaakseni Ristijärven kirkkoherra Frans Fredrik Lönnrot (Elias L:n veljenpoika) käytti nimenomaan kysymääsi merkkiä kauniin käsialansa ohella.

Hyvää ensimmäistä Adventtisunnuntaita!
toivottelee Eila

Huomenta täältäkin!

Lainaus:
Tässä hiljan törmäsin nimen edessä olevaan merkkiin, joka muistuttaa hiilihankoa piikit ylöspäin. Mikähän sen tarkoitus mahtaa olla?
__________________
Ulla Juva

Oliko siinä vain yksi henkilö "hiilihangolla" merkittynä? Muistaakseni sitä käytetään myös muuton merkkinä. Esimerkkiä en nyt tähän hätään malta etsiä. Joskus alhaalla on poikkiviiva, ikään kuin jalusta, joka ehkä tarkoittaa jotakin vähän eri asiaa tai sitten ei. Tavallisempi muuton merkki taitaa olla pitäjän sisällä yksinkertainen "pukki" V, pitäjästä ulos kaksinkertainen, suunnilleen tällainen: W.

Oulun sukututkimusseuran sanasto on erittäin hyvä.

t. Seppo

[Ulla Juva]

Hyvää sunnuntai päivää

Kiitokset tiedoista ja vinkeistä. Täytyy tutustua tuohon Oulun Sukututkimusseuran Sukututkijan sanastoon sekä siihen Pietikäisen apusanastoon.

Hausjärven kirjoista löytyy kahdenlaisia "kranstakan" merkkejä. Sellaisia ilman alaviivaa ja sen kanssa.
Ilman alaviivaa ovat yksittäisiä ja tarkemmin tutkittuna jostain löytyy merkintä toisesta paikkakunnasta. Siis kyseessä on muutto suuntaan jos toiseen.
Alaviivalla merkitty kranstaka löytyy sitten naisen kohdalla, jolla kaksi aviotonta lasta. Kranstakassa on varsi merkitty oikein kahdella viivalla. Tämä merkki siis kertoo näiden henkilöiden kuuluvan yhteen. Asia on vielä vahvistettu kaariviivoilla.
Rippikirjojen 1830-1860 aikana on kirjuri harrastanut näitä merkintöjä, kaikenlaisia merkintöjä. Muista kirjoista niitä löytyy vähemmän.


Katselin niitä Janakkalan merkintöjä myöhään/aikaisin, joten ei ilmeisesti ihan ajatukset kulkeneet hyvin ja sitten iski epävarmuus omaa tulkintaansa kohtaan.

Kiitos.

[Seppo Niinioja]

Jonkin verran niissä rippikirjan merkeissä näyttää olevan pappi- tai seurakuntakohtaistakin vaihtelua. Joskus käy tuuri, kun rippikirjan alusta löytyy merkkien selitys.

t. Seppo N.

[Ulla Juva]

Huomenta vaan Seppo!

Kiitos vinkistä. Täytyy tarkastella niitä kirjoja sitten tarkemmin kun palaan niiden pariin.
Tämä viikko kuluu varmaankin töiden ja yo-juhlien valmistelussa, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä kaikkea sitä ehtiikään kun oikein reippaasti touhuaa.

[Sami Lehtonen]

Selvitystä kaipaisin myös mitä Hausjärven kastetuissa 1863-1877 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hausjarvi/syntyneet_1863-1877_mko533-536/31.htm Manasse nimen alapuolella olevat merkit tarkoittavat? En ole aiemmin vastaaviin törmännyt ja pitää nyt kysyä sitten teiltä viisaimmilta neuvoa. Manasse Nikodemuksenpoika on syntynyt 22.3.1865 Erkylän Juvassa.

Eikös siinä ole ihan selvästi kb. 64/I eli rippikirja s.64 osa I. Tuon vuoden rippikirjaa ei digiarkistossa näemmä vielä ole, mutta edellisessä aikajaksossa I rippikirjassa Erkylän Juva on sivulla 65, joten lähellä ainakin on. Tuosta kb:stä en ainkaan minä saa hiilihankoa tekemälläkään.

[Ulla Juva]

Kiitos Sami!

Täytyy katsoa tuota rippikirjaa josta mainitsit.

Se hiilihanko on ihan muualla kuin tuossa syntyneet-kirjassa. Rippikirjoista niitä löytyy enemmänkin.

[Sami Lehtonen]

Kiitos Sami!

Täytyy katsoa tuota rippikirjaa josta mainitsit.

Se hiilihanko on ihan muualla kuin tuossa syntyneet-kirjassa. Rippikirjoista niitä löytyy enemmänkin.

Koska kyse on Hausjärvestä (so. Janakkalan kappelista), väittäisin hiilihangon olevan merkintä muutosta seurakunnan sisällä. Muutto toiseen seurakuntaan sisälsi muistaakseni kaksi pystyviivaa. Noita merkintöjä löytyy mm. Janakkalasta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/janakkala/rippikirja_1790-1795_tk239/31.htm

Avioparia merkittiin usein risuaidalla marginaalissa - myöhempiin kirjoihinhan nuo taas muutettiin peräkkäisille riveille.

Yhdet variaatiot muuttomerkinnöistä löytyy:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karvia/rippikirja_1840-1846_jk505/452.htm

Eli Karvialla seurakunnasta ulosmuutto on ollut kaksi "sisäkkäistä" hiilihankoa. Jos laitat muutaman linkin pohtimiisi hiilihankoihin Hausjärvellä, niin nopeastihan ne on tarkistettu. Lähinnä täytyy ainakin tietää ajanjakso.

[Ulla Juva]

Hei Sami!

Tässä nyt kaksi eri sivua, joissa "hiilihanko" merkki. Niitä variaatioita löytyy kyllä lisää, jos ehtisin hakea niitä. Selailin eilen ja lauantaina hirveän määrä sivuja ja minun todella pitää jättää tämä kirjojen tutkistelu hieman vähemmälle vaikka kuinka tekisi mieli palata näiden asioiden pariin.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10481&pnum=102
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10482&pnum=91
Laitan tähän liitteeksi sen toisenlaisen merkin. Se oli erään perheen (nainen+ kaksi lasta) edessä ja samalla henkilöt oli yhdistetty kaariviivoilla. Minusta heidän kohdallaan ei ollut merkintään minnekkään menosta.

[Sami Lehtonen]

Hei Sami!

Tässä nyt kaksi eri sivua, joissa "hiilihanko" merkki. Niitä variaatioita löytyy kyllä lisää, jos ehtisin hakea niitä. Selailin eilen ja lauantaina hirveän määrä sivuja ja minun todella pitää jättää tämä kirjojen tutkistelu hieman vähemmälle vaikka kuinka tekisi mieli palata näiden asioiden pariin.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10481&pnum=102
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10482&pnum=91
Laitan tähän liitteeksi sen toisenlaisen merkin. Se oli erään perheen (nainen+ kaksi lasta) edessä ja samalla henkilöt oli yhdistetty kaariviivoilla. Minusta heidän kohdallaan ei ollut merkintään minnekkään menosta.

Ensimmäisellä sivulla tuon avioparin edessä olevat merkit ovat mielestäni muuttomerkintöjä - ei merkintä avioitumisesta. He siirtyvät Erkylän Hyrtiin (onko ollut kylän ulkopuolella/takamailla ja siksi muutto seurakunnan sisällä) ko. rippikirjan aikana.

Toisella sivulla tuossa kohdassa kaarisululla halutaan merkitä avioitunutta paria, jonka edessä on sama merkki kahdella pystyviivalla - alleviivausta en siinä näe. Ovat muuttaneet Tuusulaan, siis seurakunnasta ulos.

Muitakin tulkintoja saa toki esittää, mutta toistaiseksi Janakkalassa ja kappeleissa (Hausjärvi, Renko) vastaan tulleet samanlaiset merkinnät ovat näin olleet.

[Ulla Juva]

Heippa!

En malttanut olla vielä vilkaisematta postia.

Eiköhän tuo aika selvää ole nyt. En löytänyt sitä kohtaa missä oli se alaviiva. En pistänyt ylös kun ei koskettanut minun tutkimuksia - ainakaan vielä. Selailin lauantaina todellakin lukemattomia sivuja.

Hausjärven Hyrtti = Ahdenkallio. Ahdenkallio on ollut aikoinaan osa Erkylän kartanoa. Ahdenkallion kartano käsitti maanviljelystiedustelun 1910 mukaan 2228,87 ha. Meidänkin talo oli sen torppa.
Kuvia täällä http://www.hyvinkaakuvat.com/paikkasivut/erkyla.htm ja tässä kotini lähiseutua http://www.hyvinkaakuvat.com/paikkasivut/palopuro.htm. Vanha aitta ja lato tien toisella puolella sijaitsevat Juvan mäessä. Talomme on tuosta kohdasta n. 100 m eteenpäin. Aitta on jonkinlainen suojelukohde. Ikää sillä on tosi paljon. Täytyisi käydä katsomassa vuosiluvut sen seinästä.

[Seppo Niinioja]

Tässä näitä "hiilihankoja" vielä Vampulan rippikirjasta 1865-1871, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vampula/rippikirja_1865-1871_mko37-51/306.htm illalla tulleesta kyselystä Vampulan rk:hin apua tarvitaan. Enimmäkseen muuttaneita sinkkuja, mutta naineen rengin Joel Heikinpoika Tikan ja perheen edessä näkyy erilaisia merkkejä. Koko perhehän muuttaa 1866 sivulle 348.

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Tässä näitä "hiilihankoja" vielä Vampulan rippikirjasta 1865-1871, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vampula/rippikirja_1865-1871_mko37-51/306.htm illalla tulleesta kyselystä Vampulan rk:hin apua tarvitaan. Enimmäkseen muuttaneita sinkkuja, mutta naineen rengin Joel Heikinpoika Tikan ja perheen edessä näkyy erilaisia merkkejä. Koko perhehän muuttaa 1866 sivulle 348.

Seppo Niinioja

Vastaavanlaisia merkkejä on käytetty monissa seurakunnissa. Jostakin syystä niissä on kuitenkin ollut melkoisia pitäjä- tai oikeammin pappikohtaisia eroja.

[Seppo Niinioja]

Vastaavanlaisia merkkejä on käytetty monissa seurakunnissa. Jostakin syystä niissä on kuitenkin ollut melkoisia pitäjä- tai oikeammin pappikohtaisia eroja.

Tiedetään. Niitähän voisi laittaa Digi-WIKIin vai onko se SshyWiki paikkakuntakohtaisiin tietoihin kirkonarkistoista linkkeineen esimerkkisivuille. Varsinkin tietysti papin rippikirjan alkuun laatima merkkien selitys voi olla arvokas, silloin kun selainen sattuu olemaan. Jäsensivujen sukututkimustietoutta-osaan itse asiassa voisi myös laittaa harvinaisempia merkkejä. Monenlaista voi tehdä, jos ehtii ja muistaa.

Seppo Niinioja

[Ulla Juva]

Hei!

Löysin kirjan mistä löytyy näitä merkkien selityksiä. Sirkka Karskelan "Sukututkijan tietokirja" on sellainen mistä löytyy aika monelle merkille selityksiä.
Siellä on myös näytteitä eri aikakausien käsialanäytteitä.
Kirjasta löytyy myös aika monta muutakin hyvää tietoa tutkijoille ja varsinkin aloittelijoille.

Sellainen tietojen hakupaikka kuin Sepon ehdotus on, olisi oikein tervetullut.

[Sami Lehtonen]

Hei!

Löysin kirjan mistä löytyy näitä merkkien selityksiä. Sirkka Karskelan "Sukututkijan tietokirja" on sellainen mistä löytyy aika monelle merkille selityksiä.
Siellä on myös näytteitä eri aikakausien käsialanäytteitä.
Kirjasta löytyy myös aika monta muutakin hyvää tietoa tutkijoille ja varsinkin aloittelijoille.

Sellainen tietojen hakupaikka kuin Sepon ehdotus on, olisi oikein tervetullut.

Sellainen on jo. Vain käyttö on ollut vähäistä:
http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Janakkala

Tuonne voipi kuka tahansa rekisteröityä ja lisätä seurakuntiin liittyvää tietoa. Aivan hyvin sinne voitaisiin luoda sivu, johon tulisi yleisiä merkkejä seurakunnissa, mutta myös seurakuntakohtaisia tietoja voidaan lisätä. Wiki on kollaboratiivisen editoinnin ja työskentelyn mahdollistava alusta, jonka sisällön muokkaamiseen kuka tahansa voi osallistua.

Samalla alustalla (Mediawiki) toimii myös Wikipedia. Vaikka sitä usein on haukuttukin, niin osaavissa käsissä wikipediallakin tekee paljon. Hyödyllistä olisi, jos wikipediasta valittajat käyttäisivät valittamiseen käyttämänsä ajan havaitsemiensa virheiden korjaamiseen. Wikipedia kun ei edes vaadi rekisteröitymistä (SSHY:n Digi-Wiki taas vaatii).