Miltä ajalta maakirjoja?

[Hannu Numminen]

Voudintileissä maakirjoja on noin vuodesta 1540 ja SAY ulottuu noin vuoteen 1560. Entä se väli? Tässä vaiheessa minua kiinnostavat eniten Varsinais-Suomi ja Ala-Satakunta. Varsinais-Suomen vanhimmat maakirjat vuodelta 1540 löytyvät kirjana paristakin lähikirjastosta ja SAY netistä, mutta mitä maakirjoja tuolta väliajalta mahdollisesti on säilynyt? Kansalliasarkistossa ovat kaiketi saatavilla mikrofilmeinä säilyneet maakirjat ja saattavat olla lähimmässä maakunta-arkistossakin. Entä Ala-Satakunta? Mitä maakirjoja on säilynyt?

Kyselen siis säilyneiden maakirjojen vuosia noilta ajoilta ja paikoilta. Olen koettanut etsiä tätä tietoa netistä muodikkaasti googlettamalla, mutta eipä ole vielä löytynyt.

[Matti Lund]

Voudintileissä maakirjoja on noin vuodesta 1540 ja SAY ulottuu noin vuoteen 1560. Entä se väli? Tässä vaiheessa minua kiinnostavat eniten Varsinais-Suomi ja Ala-Satakunta. Varsinais-Suomen vanhimmat maakirjat vuodelta 1540 löytyvät kirjana paristakin lähikirjastosta ja SAY netistä, mutta mitä maakirjoja tuolta väliajalta mahdollisesti on säilynyt? Kansalliasarkistossa ovat kaiketi saatavilla mikrofilmeinä säilyneet maakirjat ja saattavat olla lähimmässä maakunta-arkistossakin. Entä Ala-Satakunta? Mitä maakirjoja on säilynyt?

Kyselen siis säilyneiden maakirjojen vuosia noilta ajoilta ja paikoilta. Olen koettanut etsiä tätä tietoa netistä muodikkaasti googlettamalla, mutta eipä ole vielä löytynyt.


Itse en ole tutkinut kovin syvällisesti Ala-Satakuntaa, mutta olen noukkinut sieltä voudintileiltä kaiken Närpiön ja jonkin verran otantoja Kokemäenjoen suun lähellä olevista pitäjistä. Veroluettelot tosiaan alkavat siellä muutamaa vuotta aikaisemmalta ajalta kuin esimerkiksi Pohjanmaalla, jossa ne alkavat vasta vuodesta 1546 lähtien.

Närpiön osalta voudintilien nidesarjassa ilmeni useita aukkoja ja esimerkiksi 1540 -luvulta oli veroluettelo vain yhden vuoden osalta 1546 ja seuraava luettelo löytyi vuodelta 1551 (verokannon summatiedot kyllä löytyivät tältäkin väliltä).

Mutta havaintojeni mukaan muissa sarjan pitäjissä ei ollut sellaisia aukkoja, vaan esimerkiksi Eurajoesta ja Ulvilasta löytyi jonkinlainen luettelo jokaiselle vuodelle. Kukin pitäjä on kuitenkin otettava erityiseen tarkasteluun aukottomuuden arvioinnissa, kuten Närpiön esimerkki osoittaa.

Mutta jos tarkoitat vain ja ainoastaan maakirjoja eli vuotuisveroluetteloita, niitä puuttuu joiltakin vuosilta, mutta näiltäkin vuosilta yleensä sitten löytyi jokin toisentyyppinen veroluettelo, yleisimmin kymmenysveroluettelo, mutta 1500 -luvulla kannettiin joinakin vuosina myös monenlaisia erikoisveroja, joista tunnetuin on tietysti vuoden 1571 hopeaveroluettelo. Lisäksi siellä alkupäässä on enimmäkseen nokkaveroluetteloita.

Lisäksi oli erityisiä tilitysluetteloita, jotka eivät kattaneet kuin osan pitäjän verotettavia.

Siis varovainen vastaukseni on, että veroluetteloitten säilymisen suhteen Ala-Satakunnan osalta on parhaimpiin kuuluva tilanne, joka hieman vaihtelee pitäjittäin, mutta maakirjoja/vuotuisveroluetteloita ei ole säilynyt joka vuodelle. Kaikissa voutikunnissa lienee sama nuijasodan aukko vuosina 1596-97.

Tämä oli vain arvio käyttökopiorullien sisältämistä nidesarjoista. Saattaa olla, että joitakin näistä puuttuvia niteitä olisi olemassa joillekin vuosille, mutta ne eivät olisi löytäneet oikeaa hyllypaikkaa ja ovat saattaneet tulla esiin jonkin inventoinnin yhteydessä, mutta niistä ei ole saatavilla käyttökopioita voudintilisarjoissa.

terv Matti Lund

Ps. Nähtävästi KA on meneillään olevassa projektissa jo jonkin verran digitoinut Etelä-Suomen voudintilisarjoja. Kannattaa seurata sen etenemistä Varsinais-Suomen osalta.

[Hannu Numminen]

No juu, ehkä rajoitin tuossa vähän turhaan lähteet vain maakirjoihin, kannattaahan kaikki noukittavissa oleva tieto noukkia talteen.

Ala-Satakunnan osalta kiinnostaa lähinnä Köyliö, mutta myös Huittinen ja Eurajoki.

Varsinais-Suomesta erityinen mielenkiinnon kohteeni on Pyhärannan Varhokylä, joka toisinaan löytyy Laitilan ja toisinaan nykyisen Pyhärannan alta, ja eritoten Killun talo. Tämä on myös syy noihin vuosilukurajoituksiin 1540-1560: tarkoitukseni olisi päästä SAY:n tietoja vanhempaan aikaan eli joko löytää esi-isä vanhemmalta ajalta tai sulkea tällainen vaihtoehto pois.

Ja käyttökopiorullat riittävät täysin - ehkä alkuperäisiin asiakirjoihin ei tällainen tavallinen tallaaja edes pääse käsiksi?

[Pekka Hellemaa]

Kannattaa varmasti tutustua Seppo Suvannon keräämään Satakunnan henkilötiedostoon vuosilta 1303-1571 (http://www.narc.fi/suvanto/). Esillä olleista alueista ainakin Köyliön tiedot löytyvät tästä varsin kattavasta koosteesta.

[Hannu Numminen]

Kannattaa varmasti tutustua Seppo Suvannon keräämään Satakunnan henkilötiedostoon vuosilta 1303-1571 (http://www.narc.fi/suvanto/). Esillä olleista alueista ainakin Köyliön tiedot löytyvät tästä varsin kattavasta koosteesta.

Kiitos tiedosta! Tämähän on vallan mainio (kävin jo vilkaisemassa...).

[Kaija Salminen]

No juu, ehkä rajoitin tuossa vähän turhaan lähteet vain maakirjoihin, kannattaahan kaikki noukittavissa oleva tieto noukkia talteen.

Ala-Satakunnan osalta kiinnostaa lähinnä Köyliö, mutta myös Huittinen ja Eurajoki.
- - - -


Ovatko Lasse Iso-Iivarin laatimat Satakunnan talonhaltijaluettelot sinulle jo tuttuja? Luetteloissa on paikoin tietoja 1540-luvulle saakka, ja ne sisältävät kolmenkymmenen pitäjän tiedot lähinnä Kokemäenjoen varrelta ja vähän muualtakin. Ainakin Huittinen on mukana. Osoite pitäjäluetteloon on http://users.utu.fi/isoi/talot/index.html ja tässä Huittisten talonhaltijaluettelo: http://users.utu.fi/isoi/talot/huittine.htm.

Terv. Kaija

[Hannu Numminen]

Kiitos Kaija, Iso-Iivarin listaukset ovat kyllä tulleet tutuiksi, ja niistä onkin ollut paljon apua. Samalla kerralla siis kiitokset Lassellekin!