Törnrosa
22.11.09, 19:31
Mieheni kuuluu tuohon pohjoisessa tunnettuun ja tutkittuunkin sukuun. Olen lukenut tutkimustuloksia ja tullut sellaiseen johtopäätökseen, että sukuhistoria alkaisi jostain 1600-luvun loppupuolelta eikä myöhäisemmäksi olisi päästy. En itse ole sukututkija, mutta eteeni on tullut parikin sellaista seikkaa, joista voisi olla tutkijalle hyötyä.
Wasa-laivaa rakentamassa oli Otto Pumpa niminen kupariseppämestari. Hän asui Tukholmassa ja oli mitä ilmeisimmin lähtöisin Lübekistä. Wasa laiva upposi neitsytmatkallaan Tukholman edustalla 1628 (muistaakseni).Tietoja Otosta löytyy mahdollisesti Wasa-museosta ja sitten kirkonkirjoistakin. Pumpa nimeä löytyy tämän päivän Saksasta. Nen-pääte nimen lopussa on lisätty mitä ilmeisemmin suvun asetuttua Suomen puolelle asumaan.
Toinen linkki liittyy Pajalaan. Oletettavasti Oton jälkeläisetkin olivat seppiä tuon ajan perinteiden mukaan. Pajalan kaivos isännät tarvitsivat kipeästi seppiä töihin työstämään louhittua metallia kaivoksilla ja he tekivät useinkin matkoja Tukholmaan mukanaan suuria summia rahaa. He juottivat aikansa paikallisia seppiä ja tarpeeksi velkaannuttuaan sepät joutuivat tekemään kontrahteja Pajalaan kuittaamaan juomavelkansa. Oletettavasti joku Oton jälkeläisistäkin meni tuollaiseen ansaan ja joutui lähtemään Pajalaan töihin. Kun katsotaan kartasta voimme huomata, että Pajala ja Sodankylä ovat aika lähekkäin toisiaan, vain joki välissä. Aluehan kuului tuolloin kokonaan Ruotsille.
Wasa-laivaa rakentamassa oli Otto Pumpa niminen kupariseppämestari. Hän asui Tukholmassa ja oli mitä ilmeisimmin lähtöisin Lübekistä. Wasa laiva upposi neitsytmatkallaan Tukholman edustalla 1628 (muistaakseni).Tietoja Otosta löytyy mahdollisesti Wasa-museosta ja sitten kirkonkirjoistakin. Pumpa nimeä löytyy tämän päivän Saksasta. Nen-pääte nimen lopussa on lisätty mitä ilmeisemmin suvun asetuttua Suomen puolelle asumaan.
Toinen linkki liittyy Pajalaan. Oletettavasti Oton jälkeläisetkin olivat seppiä tuon ajan perinteiden mukaan. Pajalan kaivos isännät tarvitsivat kipeästi seppiä töihin työstämään louhittua metallia kaivoksilla ja he tekivät useinkin matkoja Tukholmaan mukanaan suuria summia rahaa. He juottivat aikansa paikallisia seppiä ja tarpeeksi velkaannuttuaan sepät joutuivat tekemään kontrahteja Pajalaan kuittaamaan juomavelkansa. Oletettavasti joku Oton jälkeläisistäkin meni tuollaiseen ansaan ja joutui lähtemään Pajalaan töihin. Kun katsotaan kartasta voimme huomata, että Pajala ja Sodankylä ovat aika lähekkäin toisiaan, vain joki välissä. Aluehan kuului tuolloin kokonaan Ruotsille.