PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mikä ammatti?


Jorma
21.11.09, 13:31
Mitähän on suomeksi tai mitä tekee ruukkimiljöössä mästaresven? Kirkonkirjoissa näyttää pappi kirjoittaneen jopa suomeksi mestarisven.
Sanakirjasta tai googlesta en löytänyt.
Uteliaana
jorma

pirkko2004
21.11.09, 13:47
Voisiko tuo olla kuitenkin mästersven?

Karjala-tietokanta sivuilla oleva sanaston mukaan mestarimies, pääkisälli.

admin
21.11.09, 13:56
"Sven" on oikeastaan sama kuin "gesäll", vrt. tiedot tässä linkissä (http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Sven).

Hasse

Jorma
21.11.09, 13:59
Kiitoksia tiedosta. Monin paikoin näyttää olevan tietoa eri sanoin. Siksi jatkokysymys: Onko mainittu pääkisälli sama kuin mestarisälli?

admin
21.11.09, 14:14
Kiitoksia tiedosta. Monin paikoin näyttää olevan tietoa eri sanoin. Siksi jatkokysymys: Onko mainittu pääkisälli sama kuin mestarisälli?

Olen itse ollut siinä uskossa että mestari oli "työnantaja" ja "kisälli" se työntekijä joka ansaitsi kannuksensa mestarin alaisuudessa ja ennen vanhaan kiertämällä eri mestarien pajoissa sekä pikkuhiljaa teki mestarityönäytteen. Mestarikiselli/pääkisälli ei tunnu sopivan kuvaan? Tietääkö joku onko tässä jokin sekaannus sanoissa vai mielikuvani ihan väärin?

Hasse

Jorma
21.11.09, 14:25
Kait se pienissä työyksiköissä oli kuten sanot; mestari maksoi itse palkan kisällille ja oppipojalle. Mutta käsittääkseni isossa ruukissa saattoi ruukki maksaa myös alempien työntekijöiden palkat. Tavallisesti ammatti nousi tahtiin oppipoika, kisälli, mestari ja paikkakunnan/alueen mestareilla oli ammattikunnan vanhin, oltermanni. Seuratessani ruukin ihmisiä näyttää hierarkia muuttuneen byrokraattisemmaksi: oppipoika, hiilirenki (sysirenki), kisälli (sälli) mestarisälli(?), seppä (seppämestari) ja taas vanhin; oltermanni.
Tuollaiselta näyttää, vai onko mielikuvitus laukannut liikaa:)

pirkko2004
21.11.09, 16:22
vanha sanakirja v.1865 sanoo mestareista ja kisälleistä näin:
mästare = m. mestari, mestarimies; taitoniekka, taituri, mestari, waltaaja, mahtavampi, taitavampi
mästergesäll = m. mestarisälli, pääkisälli
mästersven = mestarimies; pääkisälli, mestarisälli

Tuntuu aika sekavalle nämä merkitykset, kaipa ne on olleet paikkakuntakohtaisia kumpaa on käytetty "mästergesälliä vai mästersveniä".

Seppo Niinioja
21.11.09, 17:52
Hiukan oudossa yhteydessä, ketjussa Wanhat sinetit tulin mainostaneeksi Erkki Härön tutkimusta SUOMEN VUORITOIMI JA METALLIRUUKIT, http://www.antskog.fi/ruukit.pdf (http://www.antskog.fi/ruukit.pdf) . Siinä on muun ohella suuri joukko ruukkityöläisten ammattinimityksiä.

Luettelon mukaan
- Apuseppä, sepänkisälli (ruots. mästersven). Seppämestarin lähin apulainen, tavallisesti nuorempi seppä.

Ammattikuntalaitoksen (http://www.mestarikiltaneuvosto.fi/mestarikilta/home.nsf/pages/19FD5E0F40825930C22570430026B574?opendocument) historiasta ja nykypäivän mestareista lyhyesti mm. linkissä. Mestari saattoi toimia alasta ja toiminnan laajuudesta riippuen yksinyrittäjänä tai hänellä saattoi olla apulaisia.

Sattumalta huomasin juuri Vihdin historiasta, että sukulaiseni rusthollari Abraham Michel Berggren anoi v. 1852 lupaa kaakelitehtaan perustamiseen. Hän ei hakenut mitään käsityöläisoikeuksia, koska ei ollut saanut käsityöläisoppiakaan, vaan halusi tehdasprivilegion. Senaatti myönsikin perustamisluvan ja kaakelitehdas toimi joitakin vuosia, kunnes paloi. Tehtaalla oli koko sen toiminta-ajan työssä yksi mestari ja 5-6 kisälliä. Hänen pikkuserkkunsa poika Karl Wilkman taas oli rakennusmestari ja tiilitehtailija ja omisti Åminnen kartanon. Tehdas oli hänen omistuksessaan 1886-1901 ja työllisti 40-50 henkeä. Että tämmöistä teollisuussukua me :p:.
(Tuo Åminne ei ole se Hornien kartano Halikossa, mikä suku kuten Halikkokin ovat Suomessa häviöön menneet, vaan sijaitsee Espoon Kauklahdessa. Kiitokset: A.Kivi, Seitsemän veljestä).

Seppo Niinioja