PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Far North


Giösling
21.11.09, 12:51
Eksyinpä eilen illalla Orbit-kanavia selailleesani “Far North”-nimisen filmin pariin.

Kyseessä on Sam Shepardin vuoden 1988 yritys tunkeutua arktisen ajattelun ytimeen.

Kuinka tutulta kaikki tuntuikaan!

Se “tuttuuden” syy paljastuu aivan filmin loppumetreillä, jolloin sukupiiri kokoontuu juhlimaan matriarkan satavuotispäiviä.

Päivänsankarin puolesta kynttilät puhallettuaan Jessica Lange & Co. huudahtavat aivan selvällä suomenkielellä:

“Hyvää syntymäpäivää Mummu”!

Filmistä ei näemmä koskaan tullut kassa/arvostelumenestystä, sillä sen musta huumori ei juuri avaudu “ulkopuolisisille”.

Lähdin Suomesta kymmentä vuotta ennen filmin valmistumista (1978). Onkohan mikään muuttunut?

Erkki Järvinen
21.11.09, 13:08
Eksyinpä eilen illalla Orbit-kanavia selailleesani “Far North”-nimisen filmin pariin.

Kyseessä on Sam Shepardin vuoden 1988 yritys tunkeutua arktisen ajattelun ytimeen.

Kuinka tutulta kaikki tuntuikaan!

Se “tuttuuden” syy paljastuu aivan filmin loppumetreillä, jolloin sukupiiri kokoontuu juhlimaan matriarkan satavuotispäiviä.

Päivänsankarin puolesta kynttilät puhallettuaan Jessica Lange & Co. huudahtavat aivan selvällä suomenkielellä:

“Hyvää syntymäpäivää Mummu”!

Filmistä ei näemmä koskaan tullut kassa/arvostelumenestystä, sillä sen musta huumori ei juuri avaudu “ulkopuolisisille”.

Lähdin Suomesta kymmentä vuotta ennen filmin valmistumista (1978). Onkohan mikään muuttunut?

Kaikki on muuttunut vuoden 1978 jälkeen myös Suomessa!

Giösling
21.11.09, 13:14
Syvästi epäilen!

Tapio Rautio
21.11.09, 16:42
Oliko elokuva hyvä vai huono?


Tapio

Kaarlo Kalliala
21.11.09, 18:36
Eikös Jessica Langella olekin suomalaisia sukujuuria?

Giösling
22.11.09, 08:28
Saudi Arabiassa ei ole julkisia “elokuvateattereita”, mutta hyvin monella on privaattisellainen.

Parhaat elokuvani olen kuitenkin nähnyt Suomessa, ennen vuotta 1978. Fellini, Pasolini, Visconti , De Sica jne olivat he, joiden nimiin vannottiin. Onko mitään parempaa saatu sen koommin?

Far North yllätti suomalaiskuvauksellaan, enkä vieläkään ole “toipunut”; siinä mielessä elokuva oli onnistunut, “hyvä”.

Filmi on kuvattu Minnesotan suomalaismetsissä & Duluthissa. Avustajina on käytetty suomalaisia (mm. loppukohtauksessa, jossa suvun matriarkalle lauletaan onnittelulaulu suomeksi).

Se, että Charles Durning (Bertrum) pistetään kuolinhetkellään visioimaan vaimonsa suvusta susien, shamaanien ja mongolien jälkeläisinä ja se, että heti seuraavassa kohtauksessa koko vaimon suku identifioidaan suomalaisiksi, on toki tarpeettoman osoittelevaa, jopa miedosti loukkaavaakin.

Jessica Langen suomalaisista juurista en ole tietoinen. Rooliinsa hän "istuu" hyvin!

skoykka
22.11.09, 09:01
... Onkohan mikään muuttunut?

Minkä pitäisi muuttua? :rolleyes:

Giösling
22.11.09, 09:28
Kysyin: “onko mikään muuttunut? ". Kysymykseen ei sisältynyt toivetta muuttumisesta, enkä siihen tosissani usko.

Suomalaisuus elää edelleen vahvana yhtähyvin Ruotsin-, kuin Minnesotankin suomalaismetsissä. Ei se “emämaastakaan”
katoa, ei edes EU:n myötä.

Jo se, että filmiä markkinoidaan “draamana”, komedian sijasta, osoittaa kuinka vaikeaa ulkopuolisille on ymmärtää suomalaisia ja suomalaisuutta.

Erkki Järvinen
22.11.09, 10:03
Kysyin: “onko mikään muuttunut? ". Kysymykseen ei sisältynyt toivetta muuttumisesta, enkä siihen tosissani usko.

Suomalaisuus elää edelleen vahvana yhtähyvin Ruotsin-, kuin Minnesotankin suomalaismetsissä. Ei se “emämaastakaan”
katoa, ei edes EU:n myötä.

Jo se, että filmiä markkinoidaan “draamana”, komedian sijasta, osoittaa kuinka vaikeaa ulkopuolisille on ymmärtää suomalaisia ja suomalaisuutta.

Luettua ja lainattua:

"Ennen eivät edes kouluja käyneet ja vieraita kieliä opiskelleet suomalaiset uskaltaneet puhua vierasmaalaisten kanssa, koska pelkäsivät tekevänsä kielioppivirheitä.

Nykyään suomalaiset eivät pelkää kielioppivirheitä edes suomea käyttäessään, sillä kielioppi on todettu tarpeettomaksi painolastiksi ihmisten keskinäisessä yhteydenpidossa, varsinkin sähköisessä kirjeenvaihdossa."

- - -

"Ennen sivistymättömät suomalaiset eivät osanneet käyttää alkoholia, vaan joivat kerran viikossa päänsä täyteen.

Nykyään sivistyneet suomalaiset nauttivat aterian kanssa tyylikkäästi viiniä ja ovat kaiken aikaa pienessä hieneessä."

- - -

Kaikki muuttuu. Menneisyyskään ei ole sama kuin ennen.

Olarra
22.11.09, 11:05
Kysyin: “onko mikään muuttunut? ". Kysymykseen ei sisältynyt toivetta muuttumisesta, enkä siihen tosissani usko.

Kekkonen aikoinaan teki kuuluisaksi Jorma Etton suomalaista kuvaavan runon. Oppitorin bloginpitäjä näyttää kirjoittaneen runon uusiksi muuttuneessa ajassa. Uudesta versiosta käy ilmi, ettei syvällistä muutosta hänenkään mielestä ole tapahtunut, vaikka digiajassa elämmekin:
http://saaressa.blogspot.com/2009/04/suomalainen.html
t. Olavi A.

Seppo Niinioja
22.11.09, 12:29
Kysyin: “onko mikään muuttunut? ". Kysymykseen ei sisältynyt toivetta muuttumisesta, enkä siihen tosissani usko.

Suomalaisuus elää edelleen vahvana yhtähyvin Ruotsin-, kuin Minnesotankin suomalaismetsissä. Ei se “emämaastakaan”
katoa, ei edes EU:n myötä.

Jo se, että filmiä markkinoidaan “draamana”, komedian sijasta, osoittaa kuinka vaikeaa ulkopuolisille on ymmärtää suomalaisia ja suomalaisuutta.

On tietysti makuasia, onko mikään elokuvamaailmassakaan muuttunut sen historiallisen käännekohdan jälkeen, kun Pesu Saudeihin lähti. Myös monet suomalaiset katsovat vanhojakin elokuvia DVD:ltä tai YLE Areenasta (http://areena.yle.fi/ ) kotiteattereissaan. Ainakin se asia on muuttunut. Tämä on tietysti sinänsä vain pintaa.

Laadukkaalla YLE Teema -kanavalla esitetään asiaohjelmia ja draamaa, johon kuuluvat niin komediat kuin tragediatkin ja muut näytelmät siltä väliltä. Internetissä on juuri nyt Areenassa tarjolla mm. "Karamazovin veljekset ja Caravaggio, mestarin myskyinen elämä sekä Ruokamatka Välimerellä, tässä osassa Marokkoon ja Turkkiin. Muun muassa höyrytettyä lammasta, taginea ja tietysti kuskusia ja kebabia, joita kyllä saa nykyään täältäkin. Herkullista. Valikosta saa kruksatuksi ne ohjelmat, jotka näkyvät Suomen ulkopuolella. Kuva on täällä 24 megabitin laajakaistayhteydellä ja 22 tuuman näytöllä ihan nautittava, mutta tietysti parempi televisiossa. Hyöty on lähinnä siinä, että ohjelman voi jonkin aikaa jälkikäteenkin katsoa, jos ei ole huomannut tallentaa sitä digisovittimelle. Tekniikka ei tietysti ole itse tarkoitus, vaan laadukkaat sisällöt. Roskaakin, suomalaista ja ulkomaista on tietysti myös tarjolla yllin kyllin.

Ohjelmien perusteella voi muodostaa jonkinlaista käsitystä muutoksesta, jos sitä on. Tietysti kaiken voi aina kumota ranskalaisella sananparrella "La plus ça change, la plus c’est la même chose", suomeksi vaikka "Ei mitään uutta auringon alla." Lisäisin tähän Tapani Kovalaineen tyyliin "Pikemminnii päinvastoin", niin vastaa vielä paremmin alkutekstiä.

Sivustolla http://www.filmsite.org/filmh.html on melkoisen kattava katsaus elokuvan historiasta. Sieltä poimin tähän muutamia vuoden 1778 jälkeen tehtyjä Oscar-elokuvia, jotka olen nähnyt tai jotka pitäisi elokuvatuntemuksen lisäämiseksi nähdä. Tämä hemmetin sukututkimus tahtoo häiritä pahasti elokuva- ja muita harrastuksia. Hyvä kun oopperassa on päästy käymään.

1980: Picture: "Raging Bull"; Actor: Robert de Niro; Director: Martin Scorsese
1982: Actress: MERYL STREEP in "Sophie's Choice" (kirja on puhutteleva, elokuvakin pitäisi nähdä); Supporting Actress: JESSICA LANGE in "Tootsie"
1983: Director: Ingmar Bergman for "Fanny and Alexander"
1985: Picture: "Kiss of the Spider Woman" (vaikuttaa jännittävältä...)
1988: Director: Charles Crichton for "A Fish Called Wanda"
1993: Picture; Director: STEVEN SPIELBERG for "Schindler's List"
1994: Director: ROBERT ZEMECKIS for "Forrest Gump" (loistava)
2001: Picture: "Moulin Rouge"
2002: Actor: Michael Caine in "The Quiet American" (Graham Greenen kirjaan perustuvan aiheen takia)
2004: Director: CLINT EASTWOOD for "Million Dollar Baby," Martin Scorsese for "The Aviator"

Suomalaisista nykypolven ohjaajista eräitä tunnettuja ovat Kaurismäen veljekset ja Hollywoodissa työskentelevä Renny Harlin. Aiheet ja käsittely poikkevat kyllä melkoisesti vanhasta kartano- ja heinäkasaromantiikasta. Suomisen perhe on kokenut televiossa eräänlaisen uuden tulemisen Kotikadun muodossa. Lasse Pöysti ei kai enää näyttele, mutta elelee ja voi hyvin Pariisin kauden jälkeen taas Helsingissä.

Erkillä varmaan on tähän asiantuntevaa lisättävää.

Todettakoon, että Tapio Rautavaaran laulama "Way up North - kohti Alaskaa" ei liittyne suomalaisuuteen, vaan on amerikkalaista perinteistä kantrimusiikkia.

Paikallaan pysyminen on taantumista. Kyllä ihmisellä maailman muuttaminen on geeneissä. Eihän se valitettavasti aina parempaan päin mene.

Seppo Niinioja
 
 
 
 

Sami Lehtonen
22.11.09, 12:40
1983: Director: Ingmar Bergman for "Fanny and Alexander"

En malta olla täsmentämättä, että "Fanny och Alexander" sai tietenkin palkinnon kategoriassa "Best Foreign Language Film". Palkinnon vastaanottaa yleensä elokuvan ohjaaja, joka hyväksyy ja vastaanottaa sen koko filmiryhmän puolesta. Siinä mielessä on hieman harhaanjohtavaa kirjoittaa Director: ikäänkuin kategoriana, varsinkin kun elokuvan nimikin on käännetty englanniksi.

Kaiken lisäksi Ingmar Bergman ei edes vastaanottanut tuota pystiä, vaan sen pokkasi muuan Jörn Johan Donner - aika monen SukuForumilaisenkin sukulainen - ja jos ei sukulainen, niin maanmies ainakin.

Sami Lehtonen
22.11.09, 12:47
Noista jenkkifilmeistä yksi suosikkini on Sepon mainitsema Moulin Rouge! Elokuvan miljöö ja tunnelma on jotenkin sarjakuvamainen, mutta vaikuttava. Paljon boheemimpi, kuin todellinen vastineensa boulevard de Clichyllä.

Pohjoismaisesta elokuvasta merkillepantavaa on minun mielestäni myös Klaus Härön elokuvat Äideistä parhain ja Den nya människan. Postia pappi Jaakobille on vielä TODO-listalla.

Giösling
22.11.09, 13:04
Saudeissa "privaattiteatteri" tarkoittaa filmien katseluun rakennettua, erillistä, suurehkoa huonetta; "omaa teatteria", ei "makuukamarivideoita".

Klaus Härön filmi esitettiin täällä Suomen Suurlähetystön tiloissa pari, kolme vuotta sitten. Yleisönä olivat pääasiallisesti suomalaiset.

Sami Lehtonen
22.11.09, 13:27
Saudeissa "privaattiteatteri" tarkoittaa filmien katseluun rakennettua, erillistä, suurehkoa huonetta; "omaa teatteria", ei "makuukamarivideoita".

Klaus Härön filmi esitettiin täällä Suomen Suurlähetystön tiloissa pari, kolme vuotta sitten. Yleisönä olivat pääasiallisesti suomalaiset.

Ai tarkoitat kotiteatterihuonetta. On niitä meillä Suomessakin, joskaan ei joka taloudessa - ei varmaan Saudeissakaan. Privaattiteattereita taitaa olla enämpi tuolla Punavuoressa.

Make
22.11.09, 14:14
Ai tarkoitat kotiteatterihuonetta. On niitä meillä Suomessakin, joskaan ei joka taloudessa - ei varmaan Saudeissakaan. Privaattiteattereita taitaa olla enämpi tuolla Punavuoressa.

Ei taideta juuri nykyään omakotitaloa rakentaa, mihin ei tulisi kotiteatterihuonetta. Vähintään kotiteatterivälineet pitää olla edes olohuoneessa. Privaattiteatterivälineet meillä on ihan privaattia käyttöä varten. Sallittakoon tähän suhteellisen suora lainaus radioselostaja Risto Leinon (raumalainen paikkallisradion Ramona ja nettiradio Ramona) kommentti eilisen JyP - Lukko jääkiekon SM-liigan ottelusta. Tilanne oli sellainen, että kiekko meni jossain tilanteessa sisään JyP-pelaajan Mikko Viitasen housuihin ja ottelun tuomari joutui koukkimaan sitä pois. Risto "Ripa" Leino selosti tilanteen, että "tuomari kaivaa kiekkoa sieltä mihin yleensä ulkopuolisista vain Mikon vaimolla on pääsy". Se siitä privaattiteatterista :)

Jos joku haluaa nauttia Ripan hehkutuksista niin täältä http://www.youtube.com/watch?v=ceWFJcD6t9A löytyy (äänitys ehkä hieman heikkoa tasoa. Ei pärjää Mertaranta Ripalle.

Giösling
22.11.09, 14:41
Tässähän se taas tuli; mikään ei ole Suomessa muuttunut; sama meno.

Juha
22.11.09, 18:14
Ei millään pahalla ketään kohtaan, mutta kun kirjastohuoneet vaihtuvat kotiteatterihuoneiksi, niin miten käy kansan sivistystason?



Juha

Seppo Niinioja
22.11.09, 19:18
Ei millään pahalla ketään kohtaan, mutta kun kirjastohuoneet vaihtuvat kotiteatterihuoneiksi, niin miten käy kansan sivistystason?



Juha

Kyllä meillä on molempia kaksin kappalein. Toinen on tietysti olohuone. Autotallissa lisäksi kirjavarasto niille, jotka eivät sisään mahdu. Emme me tietysti "kansaa" olekaan, sen syviä rivejä ja talonpoikaisjärkeä ynnä muuta mitenkään halveksimatta :D:.

Seppo Niinioja

Sami Lehtonen
22.11.09, 20:01
Ei millään pahalla ketään kohtaan, mutta kun kirjastohuoneet vaihtuvat kotiteatterihuoneiksi, niin miten käy kansan sivistystason?



Juha

Ei tuo vielä mitään - harvassa asunnossa on kirjastohuone - mutta kun kirjastotkin nähtävästi muuttuvat videolainaamoiksi.