Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Laurentius Petri Aboico
Laurentius Petrin 1644 ilmestyneessä saarnakokoelmassa on on mielenkiintoinen dedikaatiosivu. Hän on omistanut kirjansa sukulaistensa lisäksi seuraaville " Cunniallisille, miehulisille ja toimeliaille miehille:
1. H. Majoril Hans Laurinp. Näyhäläs
2. H. Capteen Leutnantil Mickel Johaninp.N:N:
3. Arm. H.K.K Drodtzin Secreteralille Madz Johaninp.
4. H Cammar Fiskalil Anders Jacobinp. Näyhäläs
5. H. Borgmest. Biörnebårgis ja Lain lukial Alammas Satag. Henrik Thomanp.
6. Arm.en Drotningin käskyläinen eli Fougdil Alam Satag. Sigfred Jacobinp.
Kysymys no 1.
Kuka oli Capteen Leutnant Mickel Johaninpoika?
Ainoa minulla oleva häntä mahdollisesti koskeva tieto, on luettelo Suomen rykmenteistä v. 1653: Eversti Gustaf Kurk`n, Turun kavallerirykmentin 5. komppanian ratsumestari Michel Johansson ( etunimi k-h ?). Samassa luettelossa on muitakin dedikaation kohteita.
Kysymys no. 2
Anders Jacobinpoika Äimä (4) ja Sigfred Jaakobinpoika Karhia (6) olivat naimisissa Kiettareen talon omistajan Hannu Hermanninpojan tyttärien Margaretan ja Britan kanssa. Hans Laurinpojalla (1) oli Anders Äimän kanssa yhteisiä maatiloja sekä myllyjä ja koskiosuuksia Kokemäenjoessa.
Hansin vaimo oli Sigrid Hannuntytär.
Oliko hän mahdollisesti myöskin Kiettareen talon tyttäriä ?
Kysymys no. 3
Mikä oli Pietari Brahen sihteeri Madz Johaninpoika miehiään ?
Benedictus
17.11.09, 22:14
Tuo on mielenkiintoinen sivusto. Noiden henkilöiden yhteenkuuluvuus olisi kiva tietää.
Sigrid Hansdr. ei ole Kettermannuksien sisaruksia, vaan hän on Lainlukija Hans Persson Grannen tyrär Näyhälästä. Lisätietoa löytyy Satakunta osion sivustolta Granneista ja Godenhjelmeistä.
Arvelen, että nämä Kiettareen Sisarukset ovat äitinsä puolelta Huittisten Tacku sukua, koska Kiettareella löytyy Takkunimisiä ja samaten Anders Äimän omistama Vaanin rustholli Eurassa kuului aiemmin Tackuille. Äimä taisi saada sen vaimonsa myötä, koska Margareta Kettermannus testamenttasi Vaanin ja Kiettareen miniälleen Klara Lietzenille.
Hans Hermanssonin alkuperästä ei ole tietoa, eräs sen niminen oli Viipurin suunnalla jokin kamarikirjuri.
Liioin en ole löytänyt Sigfrid Jacobson Karhian alkuperää. Jostain muistaisin lukeneeni, että Karhia oli jokin saari kokemäenjoessa.
Karhian jälkeläisistä on jonkin verran tietoa, he omistivat Köönikän ratsutilan Kokemäen Paistilassa. Tila meni monta sukupolvea äidiltä tyttärelle. Kaikista vävyistä ei ole tietoa.
Benedictus
18.11.09, 21:05
Laurentius Petri vaikutti Varsinais-Suomessa, lopulta Tammelassa. Mikähän on hänen yhteytensä tähän Pori-Harjavalta alueella vaikuttaneeseen osin sukulaismiesten muodostamaan ryhmään?
Jos noista henkilöistä ja Laurentiuksen sukulaisista saisi lisää tietoa, voisi sieltä jokin kanava aueta selitykselle.
Benedictus
19.11.09, 00:02
On vähän noloa jatkaa omia kommentejaan, mutta tuossa Laurentius Petri sivua katsellessa, tuli ahaa-elämys: Anders Jacobsson Äimä ja Sigfrid Jacobsson Karhia vaikuttivat Ala-Satakunnassa samaan aikaan ja samoissa viroissa. Äimästä tiedetään suku, muttei Sigfredistä, muuta kuin outo nimi.
Olisikohan mahdollista, että Anders ja Sigfred ovat veljeksiä, Kokemäen nimismies Jacob Äimän poikia, jotka ovat naineet sisaret.
Olen ihmetellyt, etteivät Köönikät ja Äimät ole naineet keskenään, vaikka ovat samaa säätyä. Sukulaisuus selittäisi ongelman.
Jos joku löytää vasta todisteen, niin otan sen ilolla vastaan. Epäilen vahvasti nyt kuitenkin , että olen oikeassa arvailussani.
Laurentius Petrin sukulaisista ja vähän muistakin.
Dedikaation yläosan Laurentius osoittaa ”Minu hywille holhoilleni sekä rackaille swågereilleni ja heimolaisilleni”.
1.Henric Sigfredin p. Silfböghel, Coskipääs
2. Nils Laurin p. Stållhana, Irjalas
3. Henric Laurin p. Eeckstubbe, Olkalas
4. Jacob Carlen p. Stoo, Suontakana
5. Arfwed Henrikin p. Rapalas
Laurentius Petrin vaimo Brita ja Jacob Skoon vaimo Anna olivat Henrik Ekestubbe sisaria, Arvid Henrikinpoika oli naimisissa Henrik Ekestubben tyttären Britan kanssa ja näiden poika Johan Tandefelt oli naimisissa Henrik Silferbögelin tyttären Margarethan kanssa. Nils Stålhanea on joskus pidetty Henrik Ekestubben veljenä, mutta näin ei varmaankaan ole asian laita. Näitä miehiä yhdistää luonnollisesti myös yhteinen sotilasura.
Ainakaan minun tietojeni mukaan Sigfried Jacobinpoika ei ole Anders Jacobinpojan veli. Andersilla l. Antilla oli yksi veli, Ambrosius, joka kuoli v. 1616. Tämän lisäksi hänellä oli yksi sisar.
Karhia-nimi saattaa liittyä Huitisten Karhiniemeen. (Suomi 1860 s. 257:..erhöll han (Lars Hordel) Forsby i Kumo med 1 landbonde och Karhiniemi i Huittis,…)
Antti Äimän setä Simo, Kokemäen kappalainen 1605-22, oli naimisissa Lukretia Klementityttären kanssa. Heidän lapsista ei ole tietoa. Lukretian isä Martti Klementinpoika omisti Kokemäen Herttualan talon, mikä tämän kuoltua joutui velkojille. Antti Äimä lunasti sen setänsä Simon lasten puolesta ja möi talon v. 1645 Herik Tuomaanpojalle. Henrikin vaimo oli Gertrud Simontytär. Tässä mahdollinen sukulaisuus Antin ja Henrikin välillä.
Saman Suomi 1860 mukaan osaa näistä miehistä yhdistää myös 1640 palaneen Kokemäen kirkon tilalle rakennettuun kirkkoon tehdyt lahjoitukset: ..; Ryttmästaren Michel Johansson förärat 1656 mässkläde af grön damast..; Löjtnanten Henrik Thomasson casulam..; Hans Larsson i Näyhälä messings ljuskrona….; Kammarfiskalen Anders Jacobsson i Näyhälä 1642 förgyld kalk med paten, altarkläde…; Sigfrid Jacobsson, 1finsk Biblia,…
Mikä sitten yhdistää Laurentiuksen aiemmin mainitsemiini henkilöihin?
Laurentius oli saarnakokoelman julkaisuajankohtana 1644 kappalaisena Loimijoella. Etäisyys Kokemäelle ei ole kohtuuton. Toinen mahdollinen yhteys voisi olla Jöns Kurki, jolle Laurentius omisti ensimmäisen saarnakokoelmansa. Jöns Kurki teki kansleri Axel Oksentjernan käskystä 1642 matkan Porin ympäristöön, löytääkseen kaupungille paremman sijaintipaikan.
Olisiko Madz Johanin pojalla ollut jotain tekemistä tämän matka kanssa ?
Ja kuka oli kapteeniluutnantti Mickel Johaninpoika N:N.?
Benedictus
19.11.09, 23:20
Myönnän, olin väärässä arvauksessani.
Vihjaus Karhiniemeen sai laittamaan digiarkistoon hakusanan carhia.
Carhia löytyy Huittisista, mutta myös Köyliöstä.
Köyliön Karhiniemessä, Karhiassa tai Carhiassa on Jaakkolan talo 6 1/2 ör.
1544-1552 Sigfred Jacola, isännimiäkin, flussakunnossa en jaksa tutkia.
1554-1581 Jacob Sigfredsson
1580-1605 Jacob Jacobsson 3 ör
1588-1609 Marchus Jacobsson 3 ör
Sitten henkilöt aika sekavaa.
1620-1622 Her Johan Pontusson. Lienee De la Cardie.
En uskalla nyt enää arvailla, mutta tuntuisi aika lookiselta,koska Jaakot ja Sigfredit sekä Karhia yhtyvät tällä tilalla, että tämä voisi olla vouti Sigfred Jacobsonin kotitila. Isästä on vaikeampi sanoa.
Jacob Jacobsson olisi isänä helppo päätellä, koska Sigfred mainitaan 1639 Kokemäen Kiettareella Britan puolisona.
Toisaalta heillä on vähän lapsia, mikä viittaisi kokeaan ikään. Silti Jacob Sigfredsson olisi kai liian vanha ja liian kaukana ajallisesti isäksi.
Onkohan kellään tietoa, mitä ja millaista sukua Jaakolat olivat, eivät kai edes ratsutilallisia?
Köyliön Karhiniemessä, Karhiassa tai Carhiassa on Jaakkolan talo 6 1/2 ör. ...
Suorat linkit SAY:n tietoihin Karhiasta, jossa Sigfid on aika yleinen nimi
1540 - 1559 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=461958) (myös seuraavat 2 sivua)
1560 - 1579 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=463038) (myös seuraavat 2 sivua)
1580 - 1599 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=463088) (myös seuraavat 2 sivua)
1600 - 1619 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464605) (myös seuraavat 2 sivua)
1620 - 1639 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=464655)(myös seuraavat 2 sivua)
Seppo Suvannon tiedot Karhian aikaisista vaiheista löytyvät Eurajoen alta (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1830-2091_EURAJOKI.pdf). Huittisten vastaavat luonnollisesti Huittisten alta (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1138-1313_HUITTINEN.pdf).
Saman Suomi 1860 mukaan osaa näistä miehistä yhdistää myös 1640 palaneen Kokemäen kirkon tilalle rakennettuun kirkkoon tehdyt lahjoitukset: ..; Ryttmästaren Michel Johansson förärat 1656 mässkläde af grön damast..; Löjtnanten Henrik Thomasson casulam..; Hans Larsson i Näyhälä messings ljuskrona….; Kammarfiskalen Anders Jacobsson i Näyhälä 1642 förgyld kalk med paten, altarkläde…; Sigfrid Jacobsson, 1finsk Biblia,…
Tuokossa ratsumestari Michell Johansson Loimaalla 1651-1652
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1648549
Sama? Huittisissa 1652
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1648550
Kyseisten käräjien pöytäkirja alkaa tästä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1650-1652_es1922_nidemm7/511.htm
2. Nils Laurin p. Stållhana, Irjalas
3. Henric Laurin p. Eeckstubbe, Olkalas
4. Jacob Carlen p. Stoo, Suontakana
Kiinnitti huomioni tämä: Irjala, Olkkala ja Suontaka löytyvät ainakin Vihdistä, ja pikahaulla Hiskistä löytyy Olkkalasta myös Ekestubbeja - vanhimmat tiedot ovat vain patronyyminimiä, joten en ryhtynyt tarkistelemaan vastaavuuksia.
Tämä kohta ei kai ollut kysyjälle tai kommentoijille ongelma ollenkaan, joten anteeksi sopan hämmennys;).
Antti Äimä lunasti sen setänsä Simon lasten puolesta ja möi talon v. 1645 Herik Tuomaanpojalle. Henrikin vaimo oli Gertrud Simontytär. Tässä mahdollinen sukulaisuus Antin ja Henrikin välillä.
Tällaista tietoa vaimosta minulla ei ole missään ylhäällä, minkälaisesta lähteestä löysit?
Sotilashenkilöitä 1600-luvulta voisi tarkistaa Kansallisarkistossa olevasta Ruotsin sota-arkiston mikrofilmatusta upseerikortistosta.
[quote=kkylakos;53659]Tällaista tietoa vaimosta minulla ei ole missään ylhäällä, minkälaisesta lähteestä löysit?
Cajanus-suku
Taulu 6.
Felicia Andersintytär (Cajanus), * n. 1634 Paltamo, eli 1666 Kajaani. Vht: Taulu 1. (http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm#Taulu001)
1.Pso: viim. 1653 Johan Henrikinpoika Curnovius, * n. 1620 Pori, † 6.1665 Kajaani. Yo Turussa sl. 1640. Turun hovioikeuden auskultantti n. 1647. Kajaanin vapaaherrakunnan kihlakunnantuomari 1653–65, samalla Kajaanin pormestari 1.2.1659–65. Muutamia vuosia myös kaupunginkirjurina. Per Brahe lupasi painattaa hänen Ruotsin lakia koskevan tutkimuksen, mikä kuitenkin jäi tekemättä kuoleman johdosta.
Vht: Porin pormestari ja lainlukija Henrik Tuomaanpoika (Curnovius), * n. 1570 Pori, † 1646 Pori. & Gertrud Simonintytär, eli leskenä 1648 Pori.
Jaakko Äimän veljen, Kokemäen kappalaisen Simon ( K G Leinberg : Åbo Stifts herdaminne. siv. 108. Simon Johannis) lapsista ei ole mitään tietoja ( Hist. Ark XXII, I, 2. Y.O. Ruuth) ja ko. artikkelin kirjoittaja arvelee näiden jo kuolleen ennen vuotta 1645, jolloin Jaakko möi Herttualan talon Henrik Tuomaanpojalle. Mitään varmuutta kirjoittajalla näiden kuolemasta ei ole ja yksi syy tilan myymiseen Henrik Tuomaanpojalle voisi olla se, että tämän vaimon, Gertrudin isä oli Jaakon setä Simo Juhonpoika l. Simon Johannis. Tämä toki vain oma arvaukseni.
Nils Stålhanan yhteys Laurentius Petriin selvisi Jarl Pousarin Genos 49(1978) Släkthärvan Tammelin-… artikkelista. Nils oli naimisissa Brita Larsdotterin sedän ( Klaus Bertilinpoika ?) lesken Margaretha Tuomaantyttären kanssa ja samalla Britan äidin Brita Heikintyttären serkku.
Michel Johaninpoika oli Loimaan kirkkoherran Johannes Petri Walsteniuksen tyttären Christinan 2. aviomies. (Carl Strandberg : Åbo Stifts herdaminne , 1832. siv. 231.)
Laurentius Petri ( Loimijoen kappalainen 1636-48) 1. vaimo oli Loimijoen kappalaisen Georgius Petrin tytär Sara. Tämä kuoli jo vuonna 1637.
Madz Johaninpoika vielä on selvittämättä,
Benedictus
03.12.09, 22:17
Tämä on vain ajatus, koska Michel Johanssaon on Loimaan khr vävy.
Syntyy ajatus, josko Michel on Loimaan kirkkoherra Johannes Johanniksen 1588-1622 poika.
Tämän poika Sigfred oli Turun kaupunginvouti, jonka vaimon sisar oli Loimaan Niinijoensuun Erik Thomasson Florinus-Blomin,nimismies,1.vaimo.
2. vaimo Sara Simontytär oli Loimaan nimismies Bengt Henrikssonin leski.
-aiemmin tila kuului Carpalen suvulle.
Erik Thomassonin tytär Annan mies oli Erik Spåra vouti ja nimismies Loimijoella.
Tuo on aika oppinutta sukua yllä, miksipä tuo Brahen sihteeri ei voisi olla myös Loimaan kirkkoherran Johanneksen poika? Matz Johannis.
Lähde:Toropainen, Loimaan Niinijoensuun Pietilän periytyminen.
Kysymys no 1.
Kuka oli Capteen Leutnant Mickel Johaninpoika?
Ainoa minulla oleva häntä mahdollisesti koskeva tieto, on luettelo Suomen rykmenteistä v. 1653: Eversti Gustaf Kurk`n, Turun kavallerirykmentin 5. komppanian ratsumestari Michel Johansson ( etunimi k-h ?). Samassa luettelossa on muitakin dedikaation kohteita.
Krigsarkivet, Personregister A-Ö, regementsofficerare 1620-1699...
Mikael Johansson
Kornett vid Åbo och Björneborgs läns kavalleriregemente 1638, 1639
Löjtnant 1640, 1641, 1643, 1644 (äfven ryttmästare), 1645, 1646, 1648, 1650, 1651, 1654, 1655, 1656
Ryttmästare vid Åbo och Björn. läns kav. regemente 1657, 1658
Gift med Kerstin Johansdotter, levde 1675 i Åbo då hon rustade för Pesänsu, Mällilä och Virtsanoja i Loimijoki sn Björneborgs län. Mannen var då död /Rusttjänstlängder, Finland 1675, nr 25, fol. 161. Kar /
Michel Johanssonin nimi näkyy Loimijoen SAY sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021243
Tiedot sopivat hyvin jo todettuun "Michel Johaninpoika oli Loimaan kirkkoherran Johannes Petri Walsteniuksen tyttären Christinan 2. aviomies. (Carl Strandberg : Åbo Stifts herdaminne , 1832. siv. 231.)"
Krigsarkivet, Personregister A-Ö, regementsofficerare 1620-1699...
Henrik Tomasson
Kornett vid Åbo och Björn. läns kav. reg. 1641 (tjent 11 åhr kornett 1640), 1643, 1644 (äfven löjtnant), 1645, 1646, 1648, 1650, 1651, 1654, 1655, 1656, 1658, 1659
Fullmakt att vara löjtnant 1645 13/10 Krigs.koll registratur
Gift med Kerstin Johansdotter, levde 1675 i Åbo då hon rustade för Pesänsu, Mällilä och Virtsanoja i Loimijoki sn Björneborgs län. Mannen var då död /Rusttjänstlängder, Finland 1675, nr 25, fol. 161. Kar /
Veikko Laakso: Suur-Loimaan historia I esihistorialliselta ajalta vuoteen 1721. 1986
s. 111 "Ns. Norrköpingin rälssinä - miespuolisille jälkeläisille periytyvänä - sai Wittenbergin ratsumestari Mikko Juhonpoika vuonna 1650 Virttaalta neljä taloa, Pesänsuolta kaksi ja Mellilästä kaksi." ... "Loimaan pienempien läänitysten osalta peruutuksessa joustettiin." ... "osa ratsumestari Mikko Juhonpojan läänityksistä - yksi talo sekä Mellilästä että Pesänsuolta - annettiin eliniäksi hänen leskelleen."
s. 285 "Ratsuväen lisäpalkkatilana oli Mikko Juhonpojalla Isonperän Ponkkinen"
s. 299 Nürnbergiläistä tekoa oleva messinkinen kastevati 1500-luvulta ... Vadin lahjoitti Loimaan kirkolle kirkkoherran Walsteniuksen vävy ratsumestari Mikko Juhonpoika 1658.
s. 300 Ratsumestari Mikko Juhonpojan Loimaan kirkolle 1645 lahjoittama messukasukka, tummanpunaista 1500-luvun alun leikkosamettia.
Krigsarkivet, Personregister A-Ö, regementsofficerare 1620-1699...
Henrik Tomasson
Kornett vid Åbo och Björn. läns kav. reg. 1641 (tjent 11 åhr kornett 1640), 1643, 1644 (äfven löjtnant), 1645, 1646, 1648, 1650, 1651, 1654, 1655, 1656, 1658, 1659
Fullmakt att vara löjtnant 1645 13/10 Krigs.koll registratur
Ilmeisesti tämä luutnantti Henrik Tomasson ei kuulu joukkoon.
Madz Johaninpoika ei ole kirkkoherra Johannes Walsteniuksen poika. Kirkkoherralla oli viisi tytärtä ja ainoan pojan nimi oli Petru Johannis Walstenius, joka seurasi isäänsä Loimijoen kirkkoherrana.( em. Åbo Stifts herdaminne s. 231)
Benedictus
04.12.09, 19:13
Ehdotelma olikin, että Matz Johansson olisi:
Kirkkoherra Johannes Johannis, sukua ei ole tiedossa 1588-1622
-poika Turun kaupungin vouti Sigfred Johansson.
Seuraaja Georgius Johannis 1624-1638. Olisiko edeltäjän poika?
-Loimaan seurakunnan virkakappalaisena 1636-1648 Laurentius Petri Aboiensis
Seuraava khr Claudius Martini Brennerus 1639-40
Seuraaja Johannes Petri Walstenius 1640-1658
-vävy Micael Johansson
Ainakin Micael Johansson ja Laurentius Petri ovat olleet läheisessä kosketuksessa keskenään jo ajallisestikin.
Koska aiemmin kirkkoherrojen ja kappalaisten vaimot ja tyttäret naitettiiin seuraajille, saattaisi olla mahdollista, että heidän välillään olisi jotain lankous tai muita suhteitakin.
Benedictus
04.12.09, 20:57
Ei saisi selailla nettiä, koska siitä tulee aina lisää kiemuroita.
Laurentius Petri Aboica alkuperää ei tunneta, suosijana on tiedostojen mukaan ollut Kurck suku.
Loiman kirkkoherra Johannes Petri Wallsteniuksen isä oli Paraisten kirkkoherra Petrus Johannis.
-vaimo Anna Johansdr Limingius
Petruksella oli toinenkin poika nimeltään Jeremias Petri Parginsulanus.
Hän oli myös kirjallinen lahjakkuus, koska on kirjoittanut Kaarina Maununtyttären hautajaisrunon.Lienee ollut Kaarina Maununtyttären pappina Liuksialassa.
Jotenkin tulee tuosta ajatus, josko Laurentius Petri olisi myös Petruksen poika?
Erityisesti tuo kirjallinen ura saa ajattelemaan noin.
Toisaalta Johanneksen tyttären Marian puoliso oli Nils Olofsson Barck, Kurck- suvun Köyliönalueen tilojen hopmanni ja mainittu heidän luottomiehenään.
Muistanko väärin, että Oriveden Holman Mårten Eriksson Stienkorssin vaimo Anna Persdr oli Paraisten khr Petruksen tytär?
Onkohan Paltamon kirkkoherra 1628-44 Mathias Laurentii Björneburgis-Tammelin syntyperä saatu selville?
Toiseksi kiinnostaa myös tiedot ja arvelut Lokalahden kirkkoherras Laurentii Thomae 1639-41 ja hänen seuraajansa Ericus Jakobi Schraderuksen syntyperästä?
Olavi
Benedictus
09.10.11, 21:57
Yllä on tietoja ratsumestari Michel Johanssonista, joka oli naimisissa khr Walsteniuksen tyttären kanssa.
Näyttäisi, että jälkeläisensä ovat tiukasti kiinni Kokemäessä.
1682/83 Johan Bjugg Johannes Johannis, Kumoensis 3020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3020). * noin 1656. Vht luult.: Loimaan Männistössä asunut Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin luutnantti Johan Michelsson Biugg († ~1689) ja hänen oletettu 1. puolisonsa N.N. (pso 2:o noin 1682 kokemäkeläinen Margareta Josefsdotter Carlin). Ylioppilas Turussa 1682/83 [Bjugg] Joh. Johannis Kumoens _ 154. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1682/83] Johannes Biugg. | sacellanus in Pungalaitio. | Obiit Anno 1730 in Feb:. Stipendianomus 9.12.1685. — Punkalaitumen kappalainen 1686, vt. kirkkoherrana isonvihan lopulla. † Punkalaitumella 1.3.1730. Pso: Margareta Bertilsdotter Judius tämän 2. avioliitossa († 1717).
Pson edell. aviomies: Punkalaitumen kappalainen Jöran Pourenius 768 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=768) (yo 1650, † 1685).
Appi: ylioppilas Bertil Judius 356 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=356) (yo (1643), † ~1672).
Isän eno(?): Loimaan kirkkoherra Per Wallenius, myöh. Walstenius 146 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146) (yo 1640/41, † 1675).
Vertaa: Johan (Johannes Michaelis) 1576 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1576) (yo 1662/63).
Ratsumestari Michel Johanssonin pojanpoika käyttää Bjugg nimeä. Onko se isoisä Michelin nimi vai tuntemattoman äidin nimi?
Luutnantti Johan Michelssonin 2. vaimo on Margareta Josefsdr Carlin.
kl. 1676 Anders Carelius, myöhemmin (1682) Carlin (myös Cuarlin) Andreas Josephi, Cumoensis 2474 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2474). Vht: Kokemäen Pälpälän ratsutilan omistaja, ratsumestari Josef Henriksson († noin 1660) ja Margareta Andersdotter Aejmelaeus. Ylioppilas Turussa kl. 1676 [Carelius] And. Josephi Cumoens. _ ‹–›. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1675/76] Andreas Carilius. — Komissaari (1698), luultavasti Turun hovioikeuden suorituskomissaari. Samalla Kokemäen nimismies 1700–06. ‡ Kokemäellä 19.2.1727. Pso: Anna.
Eno: lainlukija Gustaf Aejmelaeus 307 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=307) (yo 1642/43, † 1664).
Eli Antti Äimän tytärentytär oli Johanneksen 2.vaimo.
Kuka tai mistä tuo Johan Bjugg, ratsumestari Micaelin isä olisi, ei netistä avautunut.
Biugg (Bjugg) menisi minun hypoteesin mukaan näin
TAULU 1
Johannes Haquini Bjugg
s. n 1547
k. n 1633 tai 1634
Ammatti; Kirkkoherra, Rappestad, Ruotsi
Vaimo (2?) Christina Halvardsdotter
s. n 1570
k, n 1650
Lapsia:
Pertus Jonae Bjugg, s 1587 (äiti mahd vaimo 1?)
Michel Johansson Bjugg, s n 1600-1610 (TAULUUN 2)
Anders Johansson Biugg, s. 1609, k. 1676, Riga
TAULU 2
Michel Johansson Bjugg (Biugg)
s. n 1600, Ruotsi, (Rappestad?)
k, ennen 1675 (Baltiassa?)
Ammatti:
1638, Kornetti, Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti
1640, Luutnantti, Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti
1653, Ratsumestari, Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti, Eversti Gustaf Kurkin 5. komppania
Vaimo; Christina Johansdotter Walstenius, s. 1622, Vehmaa, k. n 1687
i. Johannes Petri Walstenius s. n. 1595, k. 1685
ä. Anna Johansdotter Lithovia (Lithovius), s. 1602, k. 1674
Lapsi:
Johan Michelsson Biugg s. n. 1656 (TAULUUN 3)
TAULU 3
Johan Michelsson Biugg
s. n. 1656
k. n 1689 (Keski-Eurooppa?, 9 vuotinen sota?)
Ammatti:
1679 Luutnantti, Turun läänin ratsuväkirykmentti
Vaimo: Margareta Josefsdotter Carlin, s. 1655, k. 7.5.1727, Loimaa
i. Josef Henriksson Carlin (Pälpälä, Kokemäki)
ä. Margareta Andersdotter Äimä s. n 1630
äi. Anders Jacobsson Äimä s. 1588, Kokemäki, k. 1662, Kokemäki
ää. Margareta Hansdotter Kietterman s. 1604, Kokemäki, k. 1691, Eura
Lapsi;
Michael Johansson Biugg, s. 20.7.1683 (TAULUUN 4)
TAULU 4
Michael Johansson Biugg
s. 20.7.1683 Loimaa (Männistö, Alastaro)
k. 26.12.1763, Männistö, Alastaro, Loimaa
Ammatti
1727 Kvartermästare (sot), Turun läänin ratsuväkirykmentti
Vaimo:
Anna Margareta Aronsdotter Fulda, s. n. 1705 (Mälläinen?, Alastaro?, Loimaa?) k. 1740
i. Aron Henningsson Fulda, s. 1675, k. 1724. Katselmuskirjuri, 1702 kruununvouti, alisen Sääksmäen kihlakunta, Urjala
ä. Johanna Christina Brosell i Sääksmäki, s. n. 1680 (Sääksmäki?)
ä.i. Johan Brosell, s. 1660, k. 10.3.1702, Uittamo, Sääksmäki. 1699?-1702 Kruununvouti, alisen Sääksmäen kihlakunta. Asuinpaikka ainakin 1699-1702; Uittamo, Sääksmäki
ä.ä Anna Palm
ä.i ja ä.ä ja ä löytyvät täältä (oikea sivu yläreuna)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaksmaki/rippikirja_1691-1714_tk389/22.htm
Hypoteesina ä.ä. Anna Palm sopisi ikänsä puolesta Johanna/Helena/Eleana Månsdotter/Mårtensdotter Palm (Frisius/Astrenius) s n 1655, k 12.12.1736 siskoksi, mutta mitään lähdettä en ole onnistunut löytämään.
Tämä Anna on ainakin Sääksmäen rippikirjassa selkeästi Palm eikä Lund.
Onkohan kellään mitään lisätietoa Annasta?
Benedictus
18.05.16, 21:57
Turun hovioikeuden presidentti, valtaneuvos Jöns Kurck oli Laurentius Petri Aboicuksen tukija ja hyväntekijä, ja 1644 painetun suomenkielisen saarnakirjansa Laurentis Petri omisti ylhäiselle suojelijalleen "yhdexi nöyräxi kijtollisuden merkixi ja nijden moninaisten hyväin töiden muistoxi cuin T(ei)dän A(rmonne) minua nijn cuin ennen minun köyhiä Wanhembitani vastan ilman ansiota armo myöden on osottanut".
Yllä on hyvin kiinnostava maininta, jossa Laurentius Petri mainitsee valtaneuvos Jöns Kurckin osoittaneen suosiotaan myös Laurentiuksen vanhemmille.
Kuka voisi olla tämä Per-Petrus, joka olisi ollut Kurjen lähipiiriä
ansaitakseen suosiota?
Laurentius Petri Aboicuksen vanhemmat eivät voineet olla kovin varattomia, koska pystyivät kouluttamaan 2 poikaa papeiksi.
Benedictus
18.05.16, 22:40
Tuo Drotzkin sihteeri Mats Johansson ei liene vielä selvinnyt.
Vaikuttaisi, että hän tässä.
http://runeberg.org/frfinl/0274.html
Mats Johansson Lillieholm.
Mikä yhdistää hänet Laurentius Petriin ja muihin henkilöihin?
Lillieholmin isästä tiedetään etunimi ja äidistä ei mitään.
Benedictus
20.05.16, 14:47
Palaan tähän Ilkka P aloittaman ketjun alkukysymykseen.
Laurentius Petrin 1644 ilmestyneessä saarnakokoelmassa on on mielenkiintoinen dedikaatiosivu. Hän on omistanut kirjansa sukulaistensa lisäksi seuraaville " Cunniallisille, miehulisille ja toimeliaille miehille:
1. H. Majoril Hans Laurinp. Näyhäläs
Harjavallan Näyhälän majuri Hans Larsson Godhe, Godenhjelm suvun kantaisä.
2. H. Capteen Leutnantil Mickel Johaninp.N:N:
Bjugg. ainakin viimeinen vaimo Walstenius?
3. Arm. H.K.K Drodtzin Secreteralille Madz Johaninp.
Ilmeisesti ruotsalaissyntyinen Mats Johansson Lillieholm, aateloitu. isän ja äidin sukua ei tunneta.
Eikö ruotsin aatelis tiedostoissa ole tietoa?
4. H Cammar Fiskalil Anders Jacobinp. Näyhäläs
Anders Jacobsson Äimä, Kokemäen Äikälän ym., tilojen omistaja
1. vaimoa ei tunneta, mutta viitekehys viittaisi, että olisi Hans Godhen tytär?
5. H. Borgmest. Biörnebårgis ja Lain lukial Alammas Satag. Henrik Thomanp.
Porin pormestari ym. Henrik Curnovius.1. vaimo taisi olla Anders Äimän serkku ja 2. vaimo vouti Henrik Callian sisar. Henrikin vaimo taas Godhen tytär.
6. Arm.en Drotningin käskyläinen eli Fougdil Alam Satag. Sigfred Jacobinp.
Sigfrid Jacobsson Karhia. Vaimo Anders Äimän 2. vaimon sisar.
Kysymys no 1.
Kuka oli Capteen Leutnant Mickel Johaninpoika?
Ainoa minulla oleva häntä mahdollisesti koskeva tieto, on luettelo Suomen rykmenteistä v. 1653: Eversti Gustaf Kurk`n, Turun kavallerirykmentin 5. komppanian ratsumestari Michel Johansson ( etunimi k-h ?). Samassa luettelossa on muitakin dedikaation kohteita.
Kysymys no. 2
Anders Jacobinpoika Äimä (4) ja Sigfred Jaakobinpoika Karhia (6) olivat naimisissa Kiettareen talon omistajan Hannu Hermanninpojan tyttärien Margaretan ja Britan kanssa. Hans Laurinpojalla (1) oli Anders Äimän kanssa yhteisiä maatiloja sekä myllyjä ja koskiosuuksia Kokemäenjoessa.
Hansin vaimo oli Sigrid Hannuntytär.
Oliko hän mahdollisesti myöskin Kiettareen talon tyttäriä ?
Kysymys no. 3
Mikä oli Pietari Brahen sihteeri Madz Johaninpoika miehiään ?
Kysymys no 1.
Kuka oli Capteen Leutnant Mickel Johaninpoika?
Ainoa minulla oleva häntä mahdollisesti koskeva tieto, on luettelo Suomen rykmenteistä v. 1653: Eversti Gustaf Kurk`n, Turun kavallerirykmentin 5. komppanian ratsumestari Michel Johansson ( etunimi k-h ?). Samassa luettelossa on muitakin dedikaation kohteita.
Mickel Johaninpoika täytyy olla;
Michel Johansson Bjugg (Biugg)
s. n 1600, Ruotsi, (Rappestad?)
k, ennen 1675 (Baltiassa?)
Ammatti:
1638, Kornetti, Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti
1640, Luutnantti, Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti
1653, Ratsumestari, Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti, Eversti Gustaf Kurkin 5. komppania
Lisänä aiempaan; viimeistään vuonna 1651 virkatalo ja asuinpaikka; Männistö, Alastaro, Loimaa. Kapteenin puustelli, joten tod. näk. jo ainakin 1644 alkaen. Muutenkin vaikuttanut Loimijokilaaksossa; Huittinen-Alastaro (mm. lahjoituksia kirkolle). Ja Loimijoki on Kokemäenjoen sivuhaara, joten lyhyt matka vesireittejä Kokemäki-Huittinen-Alastaro välillä.
1640 luutnantti (leutnant) ja 1653 ratsumestari (ryttmästare), niin sopii erinomaisesti olemaan 1644 capteen leutnant.
Ryttmästare är en officersgrad i kavalleriet, motsvarande kapten i andra truppslag.
https://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%85bo_och_Bj%C3%B6rneborgs_l%C3%A4ns_kavallerir egemente
Förbandschefer
1649-1658 Gustaf Kurck
Löytyy alkuperäislähdekin, mutta tämä helposti.
Benedictus
20.05.16, 22:53
Laurentius Petrin sukulaisista ja vähän muistakin.
Dedikaation yläosan Laurentius osoittaa ”Minu hywille holhoilleni sekä rackaille swågereilleni ja heimolaisilleni”.
1.Henric Sigfredin p. Silfböghel, Coskipääs
2. Nils Laurin p. Stållhana, Irjalas
3. Henric Laurin p. Eeckstubbe, Olkalas
4. Jacob Carlen p. Stoo, Suontakana
5. Arfwed Henrikin p. Rapalas
Laurentius Petrin vaimo Brita ja Jacob Skoon vaimo Anna olivat Henrik Ekestubbe sisaria, Arvid Henrikinpoika oli naimisissa Henrik Ekestubben tyttären Britan kanssa ja näiden poika Johan Tandefelt oli naimisissa Henrik Silferbögelin tyttären Margarethan kanssa. Nils Stålhanea on joskus pidetty Henrik Ekestubben veljenä, mutta näin ei varmaankaan ole asian laita. Näitä miehiä yhdistää luonnollisesti myös yhteinen sotilasura.
Yllä mainitaan holhooja ja sitten langot ja heimolaiset.
Olisiko mahdollisesti sekä Henrik Silverbögel ja Nils Stålhane olleet Laurentius Petrin holhoojia.
Heidän sukulaisuutensa on senverran kimuranttia laatua. muiden sukulaisuus on aika selvä.
http://runeberg.org/frfinl/0333.html
Voisiko tämä Per vouti olla myös Laurentius Petrin isä eri äidistä.
Benedictus
21.05.16, 08:06
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3493&page=2
Tuo Stålhane ketju kertoo tämän alkuperästä.
Olisiko mahdollista, että Nils Stålhane olisi ollut Laurentius Petrin eno? Sukujen liitokset viittaisivat sinnepäin.
Benedictus
22.05.16, 10:28
Laitoin vahingossa tämän viestin tuonne toiseen ketjuun.
Laurentius Petri Aboicuksen suku vaikuttaisi olevan läheisessä kosketuksessa Stålhane sukuun, sillä Laurentiuksen veli Jacobus Petri Botherus oli Vihdin kirkkoherra ja toisaalta asui Kotkaniemen Pietilän ratsutilalla.
Kiinnostavaa kyllä Kotkaniemi oli myös Stålhane suvun läänitys ja asuin säteri.
Onkohan kukaan aiemmin huomannut sitä seikkaa, että Kotkaniemen tila, joka siirtyi Jacobus Petri Boterukselle, oli aiemmin asunut Thomas Persson ja tuossa alla mainitaan , että khr asuu pappilassa. (Vihdin pappilaa ei SAY tunne)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=341007
Tässä toisella sivulla Kotkaniemessä Simon Philpusson ja Nils Larsson Stålhane,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=341008
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=340991
Thomas Persson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=340971
Tässä näkyy Thomas Persson ja varmaankin isänsä Per Matsson, joka mainitaan ryttarena.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=347651
1604 Per Matsson ja lienee isänsä Mats Olsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=346915
Koska Laurentius Petri mainitsee Nils Stålhanen toisena ja mainitaan holhoojat ensin, voisi arvella, että Nils Stålhane oli holhooja ja siksi ei välttämättä ole mainittu sukulaisuus suhdetta. Holhooja oli usimmiten lähin miespuolinen sukulainen eli voisi hyvin olla Laurentiuksen eno.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.