Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Skotte, Pyhtää
M.Sjostrom
16.11.09, 03:18
onko olemassa mitään Mikael Skotten (k n 1631), Pyhtään Hirvikoski (Vastila, Tarkkila, 'Kottila'), jälkeläisten sukukirjaa?
tai onko käynnissä mitään projektia tuottaa sellainen sukukirja tai sukutaulukooste?
M.Sjostrom
17.11.09, 02:53
kiitollisuudella, sain Artolta jonkinverran hänen Skotte-sukutaulujaan, ja yhdistelin niihin joihinkin omia kertyneitä dataa.
Eräs Skottein mieslinja:
Mikael Skotte (kn 1631; mainittu 1607)
pso Matleena Pekontytär (k jälkeen 1657; mainittu 1632)
Lapsia mm:
Kaarle Mikonpoika, isäntä Skottila (sn 1620; mainittu 1638; k jälkeen 1685); naimisissa ainakin kahdesti.
* ensimmäinen puoliso (vihitty ehkä ennen 1640) Kaarina Markuntytär (mainittu 1655)
* toinen puoliso (vihitty luultavasti 1660-luvulla) Kaarina Tuomontytär (k 5 Jan 1724 Vastila, Hirvikoski, Pyhtää)
** poikia ensimmäisestä aviosta:
1 Matias Kaarlenpoika, isäntä Skottila (sn 1640; mainittu 1662; kuoli jälkeen 1682)
2 Nikolaus (Klaus) Kaarlenpoika, isäntä Skottila (sn 1650; mainittu 1669; kn 1704). Ehkä kaksi eri puolisoa.
3 Yrjänä Kaarlenpoika, osaomistaja Skottila (sn 1654; mainittu 1673; k jälkeen 1708); pso Marketta Simontytär
4 Samuli Kaarlenpoika Skottilasta, isäntä Eerola (mainittu 1673; sn 1655; k jälkeen 1708), ks alla
poikia toisesta aviosta:
5 Filip Kaarlenpoika (mainittu 1693)
6 Johannes Kaarlenpoika (mainittu 1701; k jälkeen 1712); pso (vihitty ) Kaarina Henrikintytär (k jälkeen 1712)
7 Klaudius Kaarlenpoika Skottilasta, rusthollari Skreetarila (s 1682, k 1761 Skreddars, Viirilä, Ruotsinpyhtää), pso (vih 19 nov 1711 Pyhtää) Beata (Piitu) Hannuntytär
------------
yltä:
4 Samuli Kaarlenpoika Skottilasta, isäntä Eerola (mainittu 1673; sn 1655; k jälkeen 1708), kahdesti naimisissa.
* ensimmäinen puoliso (vihitty noin 1675) NN Matintytär, Eerolan perijätär
* toinen puoliso (vihitty luultavasti ennen 1690) Piriitta Jaakontytär (k 3 may 1713 Eerola, Haavisto Hirvikosken lähellä, Pyhtää)
** poikia toisesta aviosta:
4.2 Samuli Samunpoika, isäntä Eerola (sn 1690; k 26 nov 1741 Eerola, Haavisto, Hirvikosken lähellä, Pyhtää)
4.3 Henrikki Samunpoika, isäntä Pekkola (sn 1691; k 1765 Pekkola, Raussila, Elimäki)
4.4 Niiles Samunpoika, isäntä Eerola (s 1701; k jälkeen 1740); pso (vih 26 dec 1725 Pyhtää) Elisabet Henrikintytär, peräisin Pyhtään Hirvikosken läheltä Haavistosta
4.5 Eerikki Samunpoika Skotte, rakuuna, isäntä Pässilä (s 1701; k 1762 Pässilä, Vastila, Hirvikoski, Ruotsinpyhtää), pso (vih 13 nov 1727 Pyhtää) Elisabet Samuntytär
** poika ensimmäisestä aviosta:
4.6 Jaakko Samunpoika, Nybondasin isäntä (sn 1676; 2 march 1762 Nybondas, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää), pso Anna Jaakontytär.
Poikia:
4.6.2 Martti Jaakonpoika, isäntä Isakas (s 1 nov 1708 Eerola, Haavisto lähellä Hirvikoskea, Pyhtää; k 1768)
4.6.3 Tuomas Jaakonpoika, isäntä Nybondas (sn 1697 Eerola, Haavisto; k 1766 Nybondas, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää), pso (vih 1 Jan 1723 Pyhtää) Maria Samuntytär, Tjederistä (s 1700, k 2 march 1778 Nybondas, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää)
poikia:
4.6.3.1 Henrikki Tuomonpoika, Nybondasin perillinen (s 23 dec 1723 Nybondas, Ruotsinkylä, Pyhtää; k 1758 Nybondas, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää), pso (29 dec 1749) Kaarina Klauntytär, kotoisin Viirilästä (s 1729)
4.6.3.3 Jaakko Tuomonpoika Bergman (s 19 july 1730 Nybondas, Ruotsinkylä, Pyhtää; k 15 feb 1800 Ruotsinpyhtää), pso Maria Antintytär
4.6.3.4 Samuli Tuomonpoika Svensk (s 10 apr 1733 Nybondas, Ruotsinkylä, Pyhtää; k 13 march 1789 Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää)
4.6.3.5 Akseli Tuomonpoika Skotte-Nybondas (s 7 oct 1744 Nybondas, Ruotsinkylä, Pyhtää; k 30 july 1811 Nybondas-torppa, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää), pso (vih n 1768) Marketta 'Reetta' Yrjöntytär, Veevarilasta (s 1750)
4.6.3.6 Antti Tuomonpoika Skotte-Nybondas (s 28 sept 1726 Nybondas, Ruotsinkylä, Pyhtää; k 1808 Pappilan torppa, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää), pso (vih 28 dec 1755) Kaarina Hannuntytär (s 1736, k 1806 Pappilan torppa, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää).
Poikia:
4.6.3.6.2 Jaakko Antinpoika Skotte-Nybondas (s 3 aug 1760 Nybondas, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää; k 3 may 1818 Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää), kahdesti naimisissa.
* ensimmäinen puoliso (vih 11 oct 1783) Piriitta
Matintytär, kotoisin Ruotsinkylästä
* toinen puoliso (vih 3 jan 1796) Anna-Maija Heikintytär, kotoisin Klemettasista.
4.6.3.6.3 Aleksanteri Antinpoika Skotte-Nybondas, isäntä Klemola (s 1767 Nybondas, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää; k 4 march 1846 Klemettas, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää), pso (vih 28 dec 1798) Saara Juhontytär, kotoisin Elimäeltä
4.6.3.6.4 Taneli Antinpoika Bergman (s 1770 Nybondas, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää; k 2 dec 1827 Ruotsinkylä), pso (vih 3 jan 1793) Heta Stiina Tuomontytär, Ruotsinkylän Eerikkilästä
4.6.3.6.5 Heikki Antinpoika Skotte-Nybondas (s 6 july 1779 Pappilan torppa, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää)
4.6.3.6.6 Kaarle Antinpoika Skotte-Nybondas, viljelijä Pihkala (s 1764 Nybondas, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää; k 17 july 1829 Pihkala, Moisio, Elimäki), puoliso (vih 29 dec 1790) Anna Henrikintytär (s 1773 Nygård, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää; k 31 dec 1836 Pihkala, Moisio, Elimäki)
poikia:
4.6.3.6.6.1 Antti Kallenpoika, viljelijä Pihkala (s 23 aug 1791 Pappilan torppa, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää; k 29 apr 1865 Pihkala, Moisio, Elimäki), puoliso (vih 28 dec 1817) Anna Juhontytär, Moision Jaakkolasta (s 21 sept 1798 Jaakkola, Moisio, Elimäki)
4.6.3.6.6.2 Heikki Kallenpoika, viljelijä Ventens (s 7 jan 1798 Pappilan torppa, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää; k 27 nov 1869 Väntens, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää), kahdesti naimisissa:
* ensimmäinen puoliso (vihitty 27 dec 1820) Liisa Matintytär, Eerikkilästä (s 2 june 1798 Eerikkilä, Moisio, Elimäki; k 14 july 1825 Pihkala, Moisio, Elimäki)
* toinen puoliso (vih 14 march 1841 Liljentaali) Marketta Elisabet 'Reettaliisa' Matintytär (s 8 aug 1807 Liljentaali; k 21 nov 1888 Väntens, Ruotsinkylä, Ruotsinpyhtää)
4.6.3.6.6.3 Kalle Kallenpoika, viljelijä Pihkala (s 23 may 1807 Pihkala, Moisio, Elimäki); puoliso (vih 2 june 1833) Liisa Antintytär, Moision Jaakkolasta.
4.6.3.6.6.4 Israel Kallenpoika, viljelijä Pihkala (s 19 nov 1810 Pihkala, Moisio, Elimäki; k 1873 Pihkala, Moisio, Elimäki), puoliso (vih 11 june 1835) Anna Maria Sakarintytär, Rahikkalan Seppälästä
M.Sjostrom
17.11.09, 12:36
joidenkin yksityisesti saamieni vinkkien pohjalta, Pekkoloiden mieslinjaa:
Mikael Skotte
poika:
Kaarle Mikonpoika
poika:
Samuli Kaarlenpoika, isäntä Eerola
poika:
Eerikki Samunpoika Skotte, rakuuna, isäntä Pässilä (s 1701; k 1762 Pässilä, Vastila, Hirvikoski, Ruotsinpyhtää), pso (vih 13 nov 1727 Pyhtää) Elisabet Samuntytär
Eerikki Erkinpoika Skotte, viljelijä Pekkola, s 1741
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1780-1787_es391/113.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1806-1816_es391-392/185.htm
poika:
Eerikki Erkinpoika, viljelijä Pekkola, s 1769
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t854810
poika:
Eerikki Erkinpoika Pekkola
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6953939 http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6946632
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6955126
poika:
Eerikki Erkinpoika, s 1844
poika:
kansakoulunopettaja Henrikki Johannes Gottlund-Pekkola.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo-Weikko_Pekkola
poikia:
1 Sulo-Weikko Pekkola (k 10 helmik 1931)
2 Johannes Jalmari Pekkola
3 Wäinö Henrik Pekkola
M.Sjostrom
17.11.09, 14:25
tunsin hieman epäluuloa tätä filiaatiota kohtaan:
Eerikki Samunpoika Skotte, rakuuna, isäntä Pässilä (s 1701; k 1762 Pässilä, Vastila, Hirvikoski, Ruotsinpyhtää), pso (vih 13 nov 1727 Pyhtää) Elisabet Samuntytär
näiden poika:
Eerikki Erkinpoika Skotte, viljelijä Pekkola, s 1741
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1780-1787_es391/113.htm
mutta se, että Eerikki Erkinpoika Skotte, ja vaimonsa 'Kaisa' Samuntytär (k 1794)
löytyvät 1780-luvulta Pekkolan visäntänä ja emäntänä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1780-1787_es391/113.htm
kun Eerikki Erkinpoika ja tämän vaimo Kaarina Samuntytär ovat 1760-luvulla jne olleet Vastilan Pässin maatilalla ja Eerikki Erkinpoika siellä isäntä Eerikki Samunpojan lapsena:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1756-1769_es390-391/142.htm
sekä Samuli Erkinpojan veljenä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1770-1780_es391/133.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1780-1787_es391/176.htm
jossa heidät vielä on kirjattu Pekkolaan nv1783 siirtyneiksi
------
tämä Eerikki Erkinpoika Skotte (1739-1812) sinänsä mainitaan syntyneeksi Elimäellä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6945428
Mutta kastettu hänet on Pyhtäällä, kun asuinpaikka kuitenkin oli Haaviston kylä
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6427396
tosin syntymä ja kaste ei ollut 1741 vaan jo 1739
(ja 1741 perheeseen jo syntyy ihan toinen lapsi, poika Antti Erkinpoika
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6427600
M.Sjostrom
17.11.09, 14:47
sen sijaan tätä filiaatiota, toiselta taholta saamaani väitettä kansakoulunopettaja H.J.Pekkolan isän henkilöydestä, olen nyt ryhtynyt epäilemään.
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6955126
Eerikki Erkinpoika, s 1844
poika:
kansakoulunopettaja Henrikki Johannes Gottlund-Pekkola.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo-Weikko_Pekkola
poikia:
1 Sulo-Weikko Pekkola (k 10 helmik 1931)
2 Johannes Jalmari Pekkola
3 Wäinö Henrik Pekkola
Minullahan ei ole 1800-luvun loppupuoliskon dokumentaatioita käytettävissäni.
Minä luulen, että H.J.Gottlund-Pekkola polveutui jotain hieman toista kautta noista Pekkoloista,
ja haluaisin tietää mitä kautta täsmälleen.
M.Sjostrom
17.11.09, 19:26
jäsennyspohjaksi: ensimmäinen sukupolvi, jossa merkittäviä mieslinjoja erkaantui omikseen Mikael Skotten jälkeläisistöstä, on hänen (rekonstruoitu) pojanpoikiensa sukupolvi:
Skottilan Kaarle Mikonpoika omasi ainakin neljä (hyvinkin mahdollista) poikaa, joista läksi mieslinjat:
1 Nikolaus (Klaus) Kaarlenpoika, jonka sukulinja piti Kottilan maatilaa
2 Samuli Kaarlenpojan sukulinja, Eerolan maatilalle aluksi asettuneita, joista polveutuu Gottlundeja ja Pekkoloita ja Nybondaseja jnpp
3 Filip Kaarlenpoika, jonka sukulinja piti Sihvolan maatilaa
4 Klaudius (Klaus) Kaarlenpoika, jonka sukulinja piti Räätärilän maatilaa
Hei
Äitini isänisä Henrik Johan Pekkola ( s 21..1.1848 Ruotsinpyhtää ja k. 30.3.1926 Pornainen) oli kahdesti naimisissa 1. pso Ulrika Wilgren ( 1848-4.10.1874, vih. 29.6.1873 ; mainittiin tänä syksynä muistaakseni jonkun Keski-Suomen keskustelun yhteydessä) ja 2. pso Anna Maria Sparvin ( s. 19.12.1848 Jyväskylä k. 1939, v. 3.7.1875). Vuonna 1844 syntynyt Erik oli Henrik Johanin veli, Henrik Johanin vht olivat Erik Eriksson (29.6.1810- 9.9.1873) ja Anna Alexandersdr ( 29.1.1813-19.6.1893 ; tästä Annasta olen nähnyt valokuvan kolmen poikansa ja kahden tyttärensä seurassa).
Henrik Johanin pojista oli siis äidinisäni tuo Johan Jalmari ( 10.7.1882-5.1.1927) kansakoulunopettaja ja kalterijääkäri.
P.S. Eiköhän tuo b. i Elimäki tarkoita Elimäelle hautaamista.
Sirpa R-i
jäsennyspohjaksi: ensimmäinen sukupolvi, jossa merkittäviä mieslinjoja erkaantui omikseen Mikael Skotten jälkeläisistöstä, on hänen (rekonstruoitu) pojanpoikiensa sukupolvi:
Skottilan Kaarle Mikonpoika omasi ainakin neljä (hyvinkin mahdollista) poikaa, joista läksi mieslinjat:
1 Nikolaus (Klaus) Kaarlenpoika, jonka sukulinja piti Kottilan maatilaa
2 Samuli Kaarlenpojan sukulinja, Eerolan maatilalle aluksi asettuneita, joista polveutuu Gottlundeja ja Pekkoloita ja Nybondaseja jnpp
3 Filip Kaarlenpoika, jonka sukulinja piti Sihvolan maatilaa
4 Klaudius (Klaus) Kaarlenpoika, jonka sukulinja piti Räätärilän maatilaa
Lisäksi Yrjö Kaarlenpoika, joka 1698 erkani veljensä Klaus Kaarlenpojan ruokakunnasta ja otti viljelykseen Risto Markuksenpojan (eli Marttilan) autioksi jättämän tilan. Mats Carlsson kuoli ennen v. 1688, eikä hänen mahdollisita jälkeläisistä ilmeisesti ole tietoa. Jos Filip Kaarlenpoika ja Klaudius Kaarlenpoika oletetaan liittyvän tähän, niin sitten pitäisi lisätä vielä Juho Kaarlenpoika, joka mainitaan Klaudiuksen veljenä 1700-luvun alussa useampanakin vuotena. Yrjö Kaarlenpojalla oli ainakin Sigfred ja Johan-nimiset pojat.
Terv. AL
M.Sjostrom
17.11.09, 22:14
Hei
Äitini isänisä Henrik Johan Pekkola ( s 21..1.1848 Ruotsinpyhtää ja k. 30.3.1926 Pornainen) oli kahdesti naimisissa 1. pso Ulrika Wilgren ( 1848-4.10.1874, vih. 29.6.1873 ; mainittiin tänä syksynä muistaakseni jonkun Keski-Suomen keskustelun yhteydessä) ja 2. pso Anna Maria Sparvin ( s. 19.12.1848 Jyväskylä k. 1939, v. 3.7.1875). Vuonna 1844 syntynyt Erik oli Henrik Johanin veli, Henrik Johanin vht olivat Erik Eriksson (29.6.1810- 9.9.1873) ja Anna Alexandersdr ( 29.1.1813-19.6.1893 ; tästä Annasta olen nähnyt valokuvan kolmen poikansa ja kahden tyttärensä seurassa).
Henrik Johanin pojista oli siis äidinisäni tuo Johan Jalmari ( 10.7.1882-5.1.1927) kansakoulunopettaja ja kalterijääkäri.
P.S. Eiköhän tuo b. i Elimäki tarkoita Elimäelle hautaamista.
Sirpa R-i
kiitos tästä :)
mukava että tuo selvisi, nyt on sitten kansakoulunopettaja H.J.Pekkolan patrilinja sukupolvittain rekonstruoitu aina Mikael Skotteen saakka.
Tunnetko kuinka hyvin sellaisia sukulaismiehiäsi, Pekkoloita, jotka olisivat suoraa katkeamatonta mieslinjaa H.J.Pekkolan jälkeläisiä?
ja mitä arvelet, onko keillään heistä kiinnostusta sukujuuriensa *testaamiseen*. Nimittäin, tuon Samuli Kaarlenpojan mieslinjan miehinä, he voisivat saada Y-DNA-testituloksistaan kiinnostavia tietoja: onko patrilinja mahdollisesti selkeän kelttiläinen Skotlannista, ja sitten toisaalta onko sama linja kuin Skreddarsin, Sihvolan, ja/tai Kottilan miehillä....
Giösling:
"Sitten on vielä Vastilassa kuollut Claes Carlssonin äiti (Catharina Thomaedr), jonka kaiken logiikan mukaan olisi pitänyt kuolla Kottilassa, jos hän olisi Carl Michelssonin toinen puoliso, kuten on esitetty"
1612 Kyläkunnassa oli kolme ratsumiestilaa. Haavistossa ja Hirvikoskella oli Tynni Arvinpojan ja Vastilassa Mikko Skotten ratsumiestilat.
Oliko Kottila myöhemmin sama paikka kuin tässä Hirvikosken historiassa mainittu Mikko Skotten ratsumiestila Vastilassa? Jos, niin kuolinpaikkahan olisi oikein...
Vai kirjattiinko kuolema talon mukaan?
Minulle tulee heti mieleen parikin tapausta omista esipolvistani Elimäellä, jossa vanha, syytingillä oleva äiti muutti kotoaan asumaan vävyksi mennen poikansa luo. Ja ilmeisesti oli niinkin, että joskus lapset jopa sopivat keskenään, että vuorotellen pitävät vanhempiaan luonaan sovitun ajan. Varsinkin tässä tapauksessa, jos kyseessä on 2. puoliso, tämä olisi vieläkin loogisempaa, koska Kottila jäi 1. avioliitosta olevan pojan haltuun ja muut saivat väistyä tilalta.
Vastilassa olevien tilojen vero oli läänitetty Mikko Skåttelle, ja tähän hän sai oikeuden 1607. Vuonna 1610 hän sai oikeuden yhteen tilaan Hirvikoskella, jonka seurauksena hänelle annettiin kaksi autiotilaa, jotka yhdistettiin yhdeksi tilaksi. Skåtten oma ratsumiestila sijaitsi siis Hirvikoskella. Vastilassa olevien tilojen läänitys Skåttelle päättyi Stolbovan rauhan jälkeen.
Tänään törmäsin käräjäpöytäkirjaan, jossa mainitaan Philip Carlsson Itä-Hirvikoskelta. Kyseessä on joko virhe tai mahdollisesti vanhasta muistista (tämä tapaus vuodelta 1704) kirjattu kotipaikka väärin? Näitä mainintoja Philip Carlssonista pitäisi pyrkiä löytämään arkistojen kätköistä ja sitten arvioimaan, onko kyseessä Kottilasta lähtöisin oleva sukulinja. Lähde: Pyhtään ja osan Lapinjärveä ja Kymiä käräjät 24.10.1704, s. 441. Tämä löytyy SSHY:n arkistosta.
Ja ehdottaisin Skåtte-keskustelun siirtämistä jatkossa Skåtte-ketjuun.
Terv. Arto
M.Sjostrom
17.11.09, 22:40
Tänään törmäsin käräjäpöytäkirjaan, jossa mainitaan Philip Carlsson Itä-Hirvikoskelta. Kyseessä on joko virhe tai mahdollisesti vanhasta muistista (tämä tapaus vuodelta 1704) kirjattu kotipaikka väärin? Näitä mainintoja Philip Carlssonista pitäisi pyrkiä löytämään arkistojen kätköistä ja sitten arvioimaan, onko kyseessä Kottilasta lähtöisin oleva sukulinja. Lähde: Pyhtään ja osan Lapinjärveä ja Kymiä käräjät 24.10.1704, s. 441. Tämä löytyy SSHY:n arkistosta.
Terv. Arto
'vanhasta muistista' sitä saattoi sellaistakin tapahtua,....
muistettakoon että kun
Marketta Filipintytär on Pyhtäällä 1730 vihitty avioliittoon (jonka tuloksena hän muutti Kymin Pernooseen), niin Marketan kotikyläkseen on vihkimerkintään kirjoitettu HIRVIKOSKI eikä siis Vastila.
Jo kaksi tällaista kirjausta Filip Kaarlenpojan sukuhaarassa - vaikka Filip itse pääasiassa viljelikin Länsi-Hirvikoskella eli Vastilassa olevaa tilaa, Sihvolaa.
Nämä ovat sellaisia mukavia indikaatioita, että Filipillä ja perheellään oli kylänrajat ylittävää taustaa myös siinä kylässä, jossa Skottila sijaitsee.
Nuo maatilat, talot, niiden rajat ovat meidän silmiimme kruunun asiakirjoissa niin kovin ylitsekäymättömät (ja kun talonpoikaistiloja ei saanut jakaa, eikä niistä luovuttaa maata....), mutta mitenköhän mahtoi todellisuudessa ollut.
Mitäpä jos Filip on omalta suvultaankin perinyt kuitenkin jotakin (vaikka sitten jonkinmoisten käyttöoikeuksien muodossa) Kottilan maista, eli joen itäpuolelta.
Yhdistelin hieman näitä Skåtte -viestejä samaan ketjuun.
Toivottavasti ketju säilyi kronologisesti jotensakin koossa.
Suomen Sukututkimusseura
Juha Vuorela
Suku Forumin moderaattori
M.Sjostrom
18.11.09, 06:33
Pekkoloiden mieslinjaa:
Mikael Skotte
poika:
Kaarle Mikonpoika
poika:
Samuli Kaarlenpoika, isäntä Eerola
poika:
Eerikki Samunpoika Skotte, rakuuna, isäntä Pässilä (s 1701; k 1762 Pässilä, Vastila, Hirvikoski, Ruotsinpyhtää), pso (vih 13 nov 1727 Pyhtää) Elisabet Samuntytär
Eerikki Erkinpoika Skotte, viljelijä Pekkola, s 1741
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1780-1787_es391/113.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1806-1816_es391-392/185.htm
poika:
Eerikki Erkinpoika, viljelijä Pekkola, s 1769
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t854810
poika:
Eerikki Erkinpoika Pekkola
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6953939 http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6946632
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6955126
----
kansakoulunopettaja Henrikki Johannes Gottlund-Pekkola.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo-Weikko_Pekkola
poikia:
1 Sulo-Weikko Pekkola (k 10 helmik 1931)
2 Johannes Jalmari Pekkola
3 Wäinö Henrik Pekkola
tosiaan, Ruotsinpyhtään historiakirjojen kastettujen luettelo antaa Anna Aleksanterintyttärelle ja tämän aviomiehelle, Pekkolan viljelijälle Eerikki Erkinpojalle, ainakin seuraavia lapsia:
13.4.1832 15.4.1832 Svenskby Eric Erikss: Peccola Anna Alexandersd:r 20 Elisabeth
5.6.1834 8.6.1834 Svenskby Eric Erikss: Peccola Anna Alexand:d:r 22 Eric
30.8.1835 6.9.1835 Svenskby Eric Ericss: Peccola Anna Alexandersd:r Matts
26.6.1838 1.7.1838 Svenskby Bd: Eric Ericss: Pekkola Anna Alexandersd:r 26 Johannes
23.9.1841 29.9.1841 Svenskby Bd: Eric Ericss: Pekkola Anna Alexandersd:r 29 Anna Maria
28.2.1844 25.2.1844 Svenskby Bd: Eric Ericss: Pekkola Anna Alexand:d:r 32 Eric
21.1.1848 23.1.1848 Svenskby Bd: Eric Pekkola Anna Alexand:d:r 36 Henric Joh:
M.Sjostrom
18.11.09, 16:21
....tai mahdollisesti vanhasta muistista (tämä tapaus vuodelta 1704) kirjattu ....
Kottilan tilan isäntä Hannes Klaunpoika (isäntänä noin vuodesta 1706) on Pyhtään kastettujen luettelon mukaan saanut lapsiaan vähän milloin missäkin ilmansuunnassa Hirvikoskea (vain osa hänen lapsistaan on säilynyt kastettujen luetteloissa, osan kastemerkintä on jossain kadoksissa):
4.4.1707 5.4.1707 Wester Hirwikoski Hans Classon Carin Bertelsdotter Hans
30.12.1711 2.1.1712 Tarckila Hans Classon Carin Bertilsdr Henrich
15.4.1724 17.4.1724 Hirfkåski Hans Classon Carin Bärtilsdr Jöran
Tätä voisi ajatella indikaatioksi että itä-hirvikoskelaisella Kottilan maatilalla oli jotain länsi-hirvikoskelaistakin (eli myös Vastilassa)
M.Sjostrom
18.11.09, 16:58
Löysin kovalevyltäni edesmenneeltä sukututkijalta Ismo Pyyppöseltä noin vuonna 2005 saamani Hirvikoski-tiedoston. Kopioin siitä tähän sellaisenaan Sihvolan taloa koskevan osuuden ......
Rk.ssa talo VI
Vilppu Kallenpoika, hk.ssa 1697(B.B.)-1712- (1698 alkaen Sipin veli ??!!), k. <1744. -- Puoliso Kaarina Ristontytär, s. 1682, hk.ssa 1697-12, k. 26.06.1742 Wastilassa 60-vuotiaana.
Lapsia Vastilassa:
Heikki Vilpunpoika, s. 12.01.1705. -- Puoliso Valpuri Matintytär. Kumpikin on rk.ssa 1744.
Lapsia Wastilassa:
Liisa Heikintytär, s. 27.11.1731. Rk.ssa 1744.
Heikki Heikinpoika, s. 01.08.1734.
Matti Heikinpoika, s. ?? , k. 09.08.1739 kaksi- ja puolivuotiaana.
Matti Heikinpoika, s. ?? , k. 11.01.1740 15 viikon ikäisenä.
Matti Heikinpoika, s. 25.12.1741, k. 06.08.1742.
Risto Vilpunpoika, s. ??, k. ??. -- Puoliso Kaarina Samulintytär, s. 1708, k. 07.10.1742 Wastilassa 34-vuotiaana. Kumpikin ovat rk.ssa 1744.
Lapsia:
Marketta Ristontytär, s. 1730, k. 19.10.1742 Wastilassa 12-vuotiaana.
Eero Ristonpoika, s. 10.03.1732. Rk.ssa 1744
Liisa Ristontytär, s. 29.05.1735, k. 17.08.1739 (??, 05.08.1742 Wastilassa kuusivuotiaana.)
Risto Ristonpoika, s. 04.02.1738 Wastilassa, k. 16.08.1739.
Liisa Ristontytär, s. 09.01.1741, k. 18.02.1741.
Eero Vilpunpoika. -- Puoliso 1) Marketta Simontytär. -- Puoliso 2) 02.02.1744 Valpuri Yrjöntytär Wastilasta.
Marketta Vilpuntytär, s. ?? , k. 16.10.1710 2 1/2-vuotiaana.
Kristiina Vilpuntytär Hirvikoskelta on vihitty 21.12.1732, puoliso Matti Martinpoika Hafvistosta
varsin kattava luettelo Filip Kaarlenpojan lapsista ja todennäköisistä lapsista löytyy jo tästä ketjusta:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=52168&postcount=318
minä olen lisäksi keräillyt Sihvolan 'Skottein' sukua, lähinnä mieslinjaa, edemmäskin:
5 Filip Kaarlenpoika (mainittu 1693), pso Kaarina Kristontytär, Vastilan Sihvolan osaperijätär
poikia:
5.1 Henrikki Filipinpoika, isäntä Sihvola (s 12.1.1705; k 1768 luultavasti Ruotsinpyhtää), pso Valpuri Matintytär (s 1708)
poika:
5.1.1 Henrikki Henrikinpoika, isäntä Sihvola (s 1.8.1734 Sihvola, Hirvikoski, Pyhtää; k 1804), toinen pso (jälkeen 1760) Elisabet Kustaantytär (s 1741 Pyhtää; k 11.12.1789 Sihvola, Hirvikoski, Ruotsinpyhtää)
vanhin tytär [MIESLINJA KATKEAA]:
5.1.1.1 Anna Henrikintytär, Vastilan Sihvolan rusthollin perijätär (s 27.7.1764 Sihvola, Vastila, Ruotsinpyhtää); pso (vih 31.3.1785 Ruotsinpyhtää) Tuomas Henrikinpoika Sandberg (sn 1754; k 28.2.1808 Sihvola, Vastila, Hirvikoski, Ruotsinpyhtää; haudattu Elimäki), sahamies Ummeljoen sahalta, sitten vaimonsa kautta rusthollari; vht rakuuna Henrik Landfeldt/Sandberg (sn 1727; k 1771 Yrjölä, Haavisto, Ruotsinpyhtää) & Elisabet Tuomontytär, Vastilan Jaakkolasta (s 20.4.1728 Vastila, Hirvikoski, Pyhtää; k 13.5.1797 Yrjölä, Haavisto, Ruotsinpyhtää; haudattu Elimäki).
poikia:
5.1.1.1.1 rusthollari Tuomas Tuomonpoika (s 26.9.1796 Sihvola, Vastila, Ruotsinpyhtää; k 26.5.1844 Länsi-Hirvikoski, Ruotsinpyhtää; haudattu Elimäki), pso Helena Hannuntytär.
5.1.1.1.2 rusthollari Eerikki Tuomonpoika (s 1.1.1802 Sihvola, Vastila, Ruotsinpyhtää), pso (ennen 1825) Piituliisa Hannuntytär.
oli poikia.
5.2 Kristof tai Krister Filipinpoika (s 1701; k 1789), joka vuoteen 1732 mennessä oli kerinnyt naimisiin ja sai jo lapsia; ensimmäinen pso (ennen 1732) Kaarina Samuntytär
poika:
5.2.1 loismies Eerikki Kristonpoika (s 10.3.1732 Sihvola, Hirvikoski, Pyhtää; k 6.12.1789 Sihvola, Hirvikoski, Ruotsinpyhtää), pso Maria Juhontytär (s 1740) [muutti leskenä lapsineen 1791 Elimäen Ratulaan]
poikia:
5.2.1.1 Eerikki Erkinpoika (s luult Sihvola, Vastila, Hirvikoski, Ruotsinpyhtää, luult 1770-luvun lopulla)
5.3 Eerikki Filipinpoika (sn 1715) [ei siis Eenokki], rakuuna, sahamies, metsästäjä, muutti perheineen 1765 Elimäen Muhniemelle; pso (vihitty 2.2.1744 Pyhtää) Valpuri Yrjänäntytär, Vastilan Koskimattilasta
poika:
5.3.1 Matias Erkinpoika, viljelijä Muhniemen Penttilä (s 6.2.1745 Vastila, Hirvikoski, Ruotsinpyhtää), pso (1765) Piitu Eerontytär, Vastilan Hannulasta
onko olemassa mitään Mikael Skotten (k n 1631), Pyhtään Hirvikoski (Vastila, Tarkkila, 'Kottila'), jälkeläisten sukukirjaa?
tai onko käynnissä mitään projektia tuottaa sellainen sukukirja tai sukutaulukooste?
Viestitin tuttavalleni (suoraan Kottiloita), joka sattui olemaan syyslomalla vanhempiensa luona Hirvikoskella. Hän lupasi katsoa heillä olevasta sukututkimuksesta tietoja. Kerron, kun saan niitä.
T. OA
M.Sjostrom
18.11.09, 18:38
Sihvola sijaitsee Ismo Pyyppösen tiedostossa otsikon Länsi-Hirvikoski eli Vastila alla; Hirvikoski-otsikon alta löytyy Kottila:
4. KOTTILA Isäntä vuonna 1742 Klaus Hannunpoika
Henkikirjassa (SAY) IV talo, rk.ssa 1744 alkaen I talo.
KLAUS KALLENPOIKA Tarkkilasta, hk.ssa 1697 ja 1699-(1705). -- Puoliso 1) ?? N.N., s. ??, hk.ssa vuonna 1697, k. 25.07.1697 (=Claas Karlss. begr. een Hustro=). -- Puoliso 2) Riitta Mikontytär, s. ?? , hk.ssa 1699-1705, k. 15.11.1708 52-vuotiaana (=Clas Carlssons hust. Brijta Michelsdr. ik.=). -- Puoliso 3) 19.11.1711 Peatta Heikintytär Wastilasta. -- Puoliso 4 ??) Peatta Laurintytär.
Klaus Kallenpojan äiti Kaarina Tuomaantytär on kuollut 05.01.1724 Wastilassa !! 80-vuotiaana.
Hannu Klaunpoika, hk.ssa 1700-1712- (isäntänä vuodesta 1706), k. 04. 01.1730 Hirvikoskella. -- Puoliso Kaarina Pertuntytär, hk.ssa 1700-12, k. 20.03.1734 52-vuotiaana, haudattu kirkkoon.
Klaus Hannunpoika Tarkkilasta, rk.ssa 1744-66-. -- Puoliso 01.01.1724 Marketta Hannuntytär Wastilasta, s. 1700, rk.ssa 1744-66, k. 18.04.1774 vanhuuteen 74-vuotiaana.
Anna Klauntytär, s. 27.12.1724, k. 26.08.1739
Liisa Klauntytär, s. 27.10.1727 Hirvikoskella, ei rk.ssa 1744/50. Vrt alla !!!!.
Kaarina Klauntytär, s. 12.09.1729 Hirvikoskella, mainitaan rk.ssa 15.03.1747 alkaen (ei 1760), k. ?? . -- Puoliso 01.01.1755 Eero Tuomaanpoika Kymistä.
Eero Klaunpoika, s. 19.03.1731, rk.ssa 23.07.1749 alkaen (isäntä rk.ssa 1760/66), k. ?? . -- Puoliso 28.12.1753 Riitta Kallentytär Tarkkilasta.
Riitta Eerontytär.
Hannu Klaunpoika, s. 05.09.1733, k. 10.12.1733 13 viikon ikäisenä.
Pekka Klaunpoika, s. 06.01.1735, rk.ssa vuodesta 1750, k. ?? . -- Puoliso ennen vuotta 1760 Kaarina Tuomaantytär.
Anna Pekantytär.
Juho Pekanpoika, k. 19.07.1767 kuuden viikon ikäisenä.
Hannu Klaunpoika, s. 27.05.1737 Hirvikosken Tarkkilassa, k. 03?.12.1737 kuuden kuukauden ikäisenä.
Kalle Klaunpoika, s. 25.11.1738 Hirvikoskella, rk.ssa 1744/50, k. ??. -- Puoliso 28?.12.1761 Marketta Kallentytär Hirvikoskelta (MARTTILA !!).
Anna Klauntytär, s. 07.04.1740 Tarkkilassa, k. ?? . -- Puoliso (Anna oli piika Hirvikoskelta) 26.12.1760 Antti Ristonpoika Hirvikoskelta (PIISPA !!).
Liisa Hannuntytär, s. 08.06.1703.
Hannu Hannunpoika, s. 04.04.1707 (=West. Hirvikoski=). -- Puoliso 01.01.1730 Peatta Antintytär Hirvikoskelta, s. 26.07.1705 Wastilassa, k. 17.03.1782 Braskin talossa vanhuuteen 78 vuoden ikäisenä. Vanhemmat Antti Niilonpoika ja Riitta Samulintytär, joilla ei näytä olleen muita lapsia Hirvikoskella ja joita ei löydy täällä syntyneiksi, vihityiksi eikä kuolleiksi !!!!. Wastilassa Sihvolan hk.ssa mainitaan vuosina 1697-1712 ratsumies Antti Niilonpoika !!. Wastilassa Pässin talossa on ratsumies Heikki Antinpojan toinen puoliso Riitta Samulintytär ainakin vuonna 1727 !!). Kumpikin on rk.ssa vielä 27.11.1743, senjälkeen Braskin rk.ssa !!!! (Hannu 26.10.1746 asti, Peatta leskenävielä rk.ssa 1760/66).
Matti Hannunpoika, s. ?? , k. 10.01.1709 2- ja 1/2-vuotiaana.
Niilo Hannunpoika, s. 21.11.1709, k. 27.07.1730 18??-vuotiaana.
Heikki Hannunpoika, s. 30.12.1711, k. ?? . -- Puoliso 28.12.1738 (Heikki vihittiin Tarkkilasta) Valpuri Yrjöntytär Wastilasta. Kumpikin on merkitty rippikirjaan 1744/50 (ei merkintöjä). Valpuri Yrjöntytär on rk.ssa 02.02.1745 alkaen (=Hu= !!). Heikki ja Valpuri on merkitty Wastilassa Matti Antinpojan rk.aan vuonna 1744 (ks. PÄSSILÄ).
Lapsia Tarkkilassa:
Liisa Heikintytär, s. 25.01.1740, k. 07.10.1742.
???? Juho Hannunpoika, s. ????, rk.ssa 24.11.1743 alkaen. -- Puoliso Liisa ????, rk.ssa 02.06.1745 alkaen. -- Puoliso Susanna Tuomaantytär rk.ssa 1760/66.
Lapsia:
Hannu Juhonpoika.
Yrjö Juhonpoika.
Matti Juhonpoika.
Peatta Juhontytär.
Anna Juhontytär.
Yrjö Hannunpoika, s. 15.04.1724 Hirvikoskella, k. 17.05.1724 neljän ja puolen viikon ikäisenä.
Niilo Klaunpoika, poika hk.ssa 1697.
Risto Klaunpoika, hk.ssa 1705-1710.
Valpuri Klauntytär, hk.ssa 1709. -- Puoliso (vihitty Tarkkilasta) 06.01.1710 =Rytt.= Jooseppi Tuomaanpoika Tarkkilasta.
Risto Joosepinpoika, s. 02.09.1710.
Anna Klauntytär, hk.ssa 1709-1712. Leski Anna Klauntytär on Kottilan rk.ssa 01.03.1744 alkaen.
3. Eero Klaunpoika, s. 18.04.1714 Tarkkilassa.
?. Hannu Klaunpoika, s. ?? , siunattu 18.03.1722 Hirvikoskella 3/4-vuotiaana
3. Liisa Klauntytär, s. 15.10.1722 Wastilassa. 02.12.1751 on vihitty Yrjö Yrjönpoika Kymistä ja piika Liisa Klauntytär Hirvikoskelta. Vrt. edellä !!!!.
4. Valpuri Klauntytär, s. 18.04.1724 Hirvikoskella.
YRJÖ KALLENPOIKA, hk.ssa 1697. -- Puoliso N.N., hk.ssa 1697.
JUHO KALLENPOIKA, veli hk.ssa 1701-1706. -- Puoliso N.N., hk.ssa 1705-1711.
Klaus Kallenpoika (1711 Hannu Klaunpojan isän veli ja 1712 Hannun veljen poika !!).
Minun omat muistiinpanoni Itä.Hirvikosken Kottilan talon väkeä koskien ovat laajentuneet seuraavanlaisiksi:
2 Nikolaus (Klaus) Kaarlenpoika, isäntä Skottila (sn 1650; mainittu 1669; kn 1704). Ehkä kaksi eri puolisoa.
Poikia:
2.1 Hannes Klaunpoika, isäntä Skottila (mainittu 1700; k 4.1.1730 Hirvikoski, Pyhtää; sn 1675), Skottilan isäntä ainakin vsta 1706 eteenpäin; pso (vih ennen 1700) Kaarina Pertuntytär (mainittu 1700; sn 1681; k 20.3.1734 Hirvikoski, Pyhtää).
Poikia:
2.1.1 Klaus Hannunpoika, isäntä Skottila (mainittu 1744, sn 1701; kuollut 6.3.1756 Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 2.1.1724 Pyhtää) Marketta Hannuntytär, Vastilasta (sn 1699; k 18.4.1774 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää)
poikia:
2.1.1.1 Eerikki Klaunpoika, isäntä Kottila (s 19.3.1731 Hirvikoski; k 29.11.1814 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 28.12.1753 Pyhtää) Piriitta Kaarlentytär, Tarkkilan Marttilasta Hirvikoskelta (synt Hirvikoskella; kastettu 9.9.1735; k 11.5.1816 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); vht: Anna Sipintytär, Hirvikoskelta ehkä Piispan rusthollista ja tämän aviomies (vih 26.12.1730 Pyhtää) Kaarle Sipinpoika, joka näyttäisi olleen Skottein sukua, isäntä Hirvikosken Marttilassa (s 8.4.1712 Marttila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); jonka vanhemmat olivat Siffred Yrjönpoika, Skottein sukua, isäntä Hirvikosken Marttilassa, ja tämän vaimo Sofia Pertuntytär.
Poikia:
2.1.1.1.2 Klaus Erkinpoika, isäntä Kottila (s 17.6.1768 Hirvikoski; k 29.12.1846 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso Katariina 'Kaisa' Samuntytär (sn 1769; k 14.2.1815 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää).
poikia:
2.1.1.1.2.3 Matias Klaunpoika (s 24.8.1803 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 16.10.1828 Pyhtää) Katariina Jaakontytär, Hirvikosken Yrjölästä
2.1.1.1.2.4 Eerikki Klaunpoika (s 18.4.1794 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 28.12.1817 Pyhtää) Elisabet Petterintytär, Yrjölästä (sn 1794; k 13.7.1850 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää).
poikia:
2.1.1.1.2.4.2 Antti Erkinpoika, viljelijä Kottila (s 8.10.1821 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 3.11.1842 Pyhtää) Eeva Erkintytär, Hirvikosken Kottilasta (s 15.11.1822 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); vht Eerikki Kaarlenpoika, viljelijä Kottila; pso (vih 27.12.1800 Pyhtää) Elisabeth Eerontytär, Hirvikosken Piispan rusthollista (sn 1822).
poikia:
2.1.1.1.2.4.2.3 Antti Antinpoika Kottila (s 3.10.1849 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää)
2.1.1.2 Petteri Klaunpoika, viljelijä Kottila (s 6.1.1735 Hirvikoski; k 9.7.1796 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (28.12.1755 Kymi) Kaarina 'Kaisa' Tuomontytär, Kymin Metsäkylästä (sn 1735; k 10.5.1789 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää).
Poikia:
2.1.1.2.3 Matias Petrinpoika, viljelijä Kottila (s 31.1.1779 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää; k 23.3.1837 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää), pso Eeva Simontytär
2.1.1.2.4 Eerikki Petrinpoika, isäntä Kottila (s 19.3.1772 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää; k 13.4.1837 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää), pso (26.5.1797 Pyhtää) Elisabeth Juhontytär, Yrjälästä (sn 1776; k 28.12.1837 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää)
2.1.1.3 Kaarle Klaunpoika, viljelijä Kottila (s 25.11.1738 Hirvikoski; mainittu 1750; k 21.12.1806 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 28.12.1761 Pyhtää) Marketta 'Reetta' Kaarlentytär, Hirvikosken Marttilasta (s 26.9.1739 Marttila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää; k 16.3.1811 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); vht: Anna Sipintytär, Hirvikoskelta ehkä Piispan rusthollista ja tämän aviomies (vih 26.12.1730 Pyhtää) Kaarle Sipinpoika, joka näyttäisi olleen Skottein sukua, isäntä Hirvikosken Marttilassa (s 8.4.1712 Marttila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); jonka vanhemmat olivat Siffred Yrjönpoika, Skottein sukua, isäntä Hirvikosken Marttilassa, ja tämän vaimo Sofia Pertuntytär.
Poikia:
2.1.1.3.1 Eerikki Kaarlenpoika, viljelijä Kottila (s 10.8.1769 Hirvikoski; k 9.1.1850 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 27.12.1800 Pyhtää) Elisabeth Erkintytär, Hirvikosken Piispan rusthollista (sn 1781; k 12.1.1850 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää)
2.1.1.3.2 Tuomas Kaarlenpoika, viljelijä Kottila (s 28.10.1776 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää; k 23.8.1849 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 14.5.1802 Pyhtää) Elisabeth Tuomontytär, Antilasta
2.1.1.3.3 Jaakko Kaarlenpoika, viljelijä Kottila (s 14.7.1781 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 7.11.1807 Pyhtää) Helena Erkintytär, Pyhtään nahtin rusthollista (sn 1788; k 17.6.1835 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää).
poikia:
2.1.1.3.3.4 Antti Jaakonpoika, viljelijä Kottila (s 12.3.1811 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 2.11.1841 Pyhtää) Anna Petterintytär, Hirvikosken Piispan rusthollista (sn 1821).
poikia:
2.1.1.3.3.4.1 Tuomas Antinpoika Kottila, viljelijä Kottila (s 16.9.1846 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso Vilhelmiina Erkintytär
2.1.1.3.3.4.2 Petteri Antinpoika Kottila (s 11.1.1844 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso Leenastiina Erkintytär
2.1.3 Johannes Hannunpoika, isäntä Skottila (sn 1715; mainittu 1743; k 6.11.1785 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää), naimisissa kahdesti:
* ensimmäinen vaimo (vih ehkä 28.12.1738 Pyhtää) Valpuri Yrjöntytär, ehkä Vastilasta (sn 1720; k 20.6.1756 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää)
* toinen vaimo (vih 7.11.1756 Ruotsinpyhtää) Susanna Tuomontytär, Vastilasta (sn 1736; k 9.9.1817 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää).
** poikia toisesta aviosta:
2.1.3.2 Eerikki Juhonpoika, viljelijä Kottila (s 11.4.1764 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää; k 9.5.1838 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso
Anna Tuomontytär (sn 1758; k 16.1.1836 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää)
2.1.3.3 Jaakko Juhonpoika, viljelijä Kottila (s 27.9.1768 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää; k 6.12.1821 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso Katariina Matintytär (sn 1781; k 30.4.1820 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää)
poikia:
2.1.3.3.1 Samuli Jaakonpoika, viljelijä Kottila (s 26.9.1815 Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 27.12.1837 Pyhtää) Elisabet Samuntytär, Hirvikosken Yrjölästä (sn 1816; k 1.2.1850 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää)
2.1.3.3.2 Matias Jaakonpoika, viljelijä Kottila (s 22.7.1812 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 6.10.1833 Pyhtää) Elisabet Tuomontytär, Hirvikosken Kottilasta (sn 1777; k 7.3.1836 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää)
** poikia ensimmäisestä aviosta:
2.1.3.4 Yrjänä Juhonpoika, viljelijä Kottila (s 24.10.1748 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää, k 5.12.1789 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso
Maria Erkintytär
2.1.3.5 Hannes Juhonpoika, viljelijä Kottila (s 21.3.1746 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää; k 30.11.1791 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih n 1765
Kaarina Tuomontytär (k 8.4.1793 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää).
* luultavasti heidän poikasa (vaihtoehtona on Hanneksen setäpuoli):
2.1.3.5.2 Tuomas Hannunpoika, isäntä Kottila (sn 1775; k 25.1.1816 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso
Helena Matintytär (sn 1774; k 23.3.1838 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää).
poikia:
2.1.3.5.2.2 Matias Tuomonpoika, isäntä Kottila (sn 1793; k 17.10.1845 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää), naimisissa kahdesti
* ensimmäinen puoliso (vih ) Anna Matintytär (sn 1800; k 8.2.1826 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää)
* toinen puoliso (vih 12.10.1826 Pyhtää) Anna Samuntytär, Braskista (sn 1800)
** poikia toisesta aviosta:
2.1.3.5.2.2.3 Matti Matinpoika, viljelijä Kottila (s 23.12.1841 Kottila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso Leena Matintytär
M.Sjostrom
18.11.09, 23:50
jäsennyspohjaksi: ensimmäinen sukupolvi, jossa merkittäviä mieslinjoja erkaantui omikseen Mikael Skotten jälkeläisistöstä, on hänen (rekonstruoitu) pojanpoikiensa sukupolvi:
Skottilan Kaarle Mikonpoika omasi ainakin viisi (hyvinkin mahdollista) poikaa, joista läksi mieslinjat:
1 Nikolaus (Klaus) Kaarlenpoika (s ennen 1650; mainittu 1669; kuoli n1704), jonka sukulinja piti Kottilan maatilaa
2 Yrjänä Kaarlenpoika (sn 1653; mainittu 1673, 1698; kuoli jälkeen 1708), jonka sukulinja piti Marttilan maatilaa
3 Samuli Kaarlenpojan (mainittu 1673; k jälkeen 1708) sukulinja, Eerolan maatilalle aluksi asettuneita, joista polveutuu Gottlundeja ja Pekkoloita ja Nybondaseja jnpp
4 Filip Kaarlenpoika (mainittu 1693, k jälkeen n1715), jonka sukulinja piti Sihvolan maatilaa
5 Klaudius (Klaus) Kaarlenpoika (s 1682; k 1761), jonka sukulinja piti Räätärilän maatilaa
M.Sjostrom
19.11.09, 22:41
Marja Filipintytär, Tuomas Paulinpojan vaimo, kuoli 14.5.1742 ja oli kirkollisen laskutaidon mukaan 56 vuotta vanha
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6419435
mutta toisaalta kun tämä Marja Filipintytär synnytti lapsia vielä ainakin vuonna 1740
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6427518
niin minä epäilen että hän ei suinkaan ollut syntynyt 1680-luvulla, vaan vasta noin 1695 tietämillä.
Marjan kastemerkintää ei löytyne Pyhtäältä, joka kastettujen luettelo uupuu 1714..21, mutta hänen on kyllä pakko olla syntynyt jo sitä aiemmin
..... ylla olevaan (ja esimerkki siitä, että vaimo ei välttämättä ollut ihan naapurikylästä syntyään). Koskee ensimmäisenä mainittua Marja Filipintytärtä. Eli
Thomas Påhlsson (Tuomas Paulinpoika) Hirvikoskelta vaati vuonna 1739 vaimonsa Maria Philipsdotterin isän, ratsumies Philip Erikssonin ja äidin, Elin Salomonsdotterin perintöä rahikkalalaiselta Thomas Arfvedsonilta. Elin Salomonsdotter oli eronnut (ts. muuttanut pois) Vilppulan rustholista yli 40 vuotta aikaisemmin ja avioitunut uudelleen rahikkalalaisen rälssitalonpojan Christer Samuelssonin kanssa (henkikirjojen mukaan tämä on tapahtunut n. 1705). Thomas Påhlsson puolestaan oli avioitunut n. 20 vuotta aikaisemmin venäjän vallan aikana (siis isovihan aikana). Ratsumies Philps hustru mainitaan Vilppulassa henkikirjassa vuosina 1700-05. Thomas Arfvedsson puolestaan oli Elin Salomonsdotterin vävy 2. avioliitosta. Lähde Elimäen käräjät 3.10.1739, s. 670.
Arto
Kiitoksia. Näin niitä mahdollisuuksia päästään ampumaan alas. :)
Eli, y.o Marja Filipintytär ei sitten ole Filip Kaarlenpojan lapsi.
Oletan, että tuolla perinnöllä ei olisi näkynyt ketään muita vaatijoita (käräjäjuttu osoittanee sellaista), ja niin muodoin juuri tuolla ratsumies Filip Erkinpojalla ja tämän vaimolla Elinalla ei ollut muita eloonjääneitä rintaperillisiä kuin tuo Marja (ja tämän perhe), Tuomas Arvinpojan vaimon lisäksi. Juuri tämän Filipin olemassaolo ei ampune alas muita Filipinlapsi-hypoteeseja...
Tämä muuten jättää Filip Kaarlenpojan lapsilauman sellaiseksi, että vanhinkin heistä on syntynyt vasta noin pyöreästi vuoden 1700 korvilla. (mahdollisia vanhimpia lapsia ovat lähinnä Kaarina Filipintytär, joka myös naitiin Pernooseen siellä Ristolaksi muodostuneeseen taloon; ja Eerikki -Sihvolan eräs asukki muttei nähtävästi ikinä isäntä- joka vuosisadan loppupuolen rippikirjoissa on kommentoitu 1701 syntyneeksi).
Vaikka Filip Kaarlenpoika olikin naimisissa jo 1693, ei joko lapsia syntynyt tai sitten ne 1690-luvulla syntyneet kuolivat tai katosivat...
Filipin lapsilauma ajoittuu nyt noin vuosien 1700-1715 välillä syntyneiksi.
Tämä Arton löytö myös muistuttaa siitä, että tietty epävarmuus tämän Filip Kaarlenpojan syntyperästä on silti olemassa: onhan hänkin voinut tulla jostain reilusti kauempaa.
Jutussa ei mainttu ketään muita perinnön vaatijoita.
Ehdin myös vilkaista saman vuoden (1739) talvikäräjien pöytäkirjaa, jossa oli esillä kolmekin tähän aihepiiriin liittyvää juttua (henkilöiden sukutaustaa näistä ei selviä mutta lisävalaistusta pohdintoihin).
Claes Carlsson näyttää saaneen Skräddarsin rusthollin haltuunsa n. 1727. Vuonna 1739 hän luovutti isännyyden pojalleen Erikille (i anseende till des ålder och bräcklighet). Eli katsoi olevan siinä iässä että oli syytä jo luopua tilan pidosta.
Kaksi juttua käsitteli veljeksiä Christer (mainitaan vanhimmaksi), Hindrich ja Erich Philipssöner. Christer oli saanut tilan haltuun 1727, mutta halusi vuonna 1739 luovuttaa isännyyden veljelleen Heikille. Koska Erik mainitaan veljeksistä viimeisenä, voidaan olettaa hänen olevan nuorin. Rustholli oli v. 1739 puoliksi Hindrich Philipssonin ja Samuel Sigfredssonin hallussa. Hindrich Philpsson esitti takuumiehikseen Thomas och Simon Mattssöner i Laihakoski el. Högfors ja Christer Jöransson i Kupis Kvarnby.
t. Arto
M.Sjostrom
20.11.09, 00:25
Jutussa ei mainttu ketään muita perinnön vaatijoita.
Ehdin myös vilkaista saman vuoden (1739) talvikäräjien pöytäkirjaa, jossa oli esillä kolmekin tähän aihepiiriin liittyvää juttua (henkilöiden sukutaustaa näistä ei selviä mutta lisävalaistusta pohdintoihin).
Claes Carlsson näyttää saaneen Skräddarsin rusthollin haltuunsa n. 1727. Vuonna 1739 hän luovutti isännyyden pojalleen Erikille (i anseende till des ålder och bräcklighet). Eli katsoi olevan siinä iässä että oli syytä jo luopua tilan pidosta.
Kaksi juttua käsitteli veljeksiä Christer (mainitaan vanhimmaksi), Hindrich ja Erich Philipssöner. Christer oli saanut tilan haltuun 1727, mutta halusi vuonna 1739 luovuttaa isännyyden veljelleen Heikille. Koska Erik mainitaan veljeksistä viimeisenä, voidaan olettaa hänen olevan nuorin. Rustholli oli v. 1739 puoliksi Hindrich Philipssonin ja Samuel Sigfredssonin hallussa. Hindrich Philpsson esitti takuumiehikseen Thomas och Simon Mattssöner i Laihakoski el. Högfors ja Christer Jöransson i Kupis Kvarnby.
t. Arto
tein yllä nimivirheen. Se veljeksistä jota uskotellaan vanhoilla päivillä rippikirjoissa 1701 syntyneeksi, oli nimeltään Kristofer, Krister = Kristo Filipinpoika. (ei siis Eerikki).
eli: ....ja Kristo -Sihvolan eräs asukki- joka vuosisadan loppupuolen rippikirjoissa on kommentoitu 1701 syntyneeksi.
Henrikki on kastemerkinnälläkin syntymävuodeltaan todennettu. Eli, nyt jo parikin lähdettä vahvistaa että Kristof Filipinpoika oli Henrikkiä vanhempi. Hän voi hyvin olla v1701 syntynyt, mikäs siinä. Minun täytyykin kirjata muistiinpanoihini että Kristof oli Sihvolan isäntä 1727-39.
Hänen pojalleen sitten kävi kehnommin: loisena jnpp, ja kuoltuaan tämän leski ja lapset lähtivät sihvolasta pois (1791), Ratulaan Elimäelle. [tämä Kristof vetäytyy isännyydestä yllättävän nuorena, noin 38-v]
Joka tapauksessa, Filipin mieslinjaisia jälkeläisiä löytyy tästä:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=52477&postcount=15
Samuli Sipinpoika on kokonaan toista Sihvolan haaraa, he (oletetusti) polveutuvat Filip Kaarlenpojan vaimon jostain serkusta tai sen semmoisesta.
Klaudius Kaarlenpoika, räätärilän isäntä, kyllä jo vuonna 1725 asui Viirilässä, eli ei siis enää tuona hetkenä asunut kotikulmillaan Hirvikoskella, sillä tuolloin 1725 hänellä Viirilässä kuoli lapsi:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6418374
* Minä otaksun että Klaudius jo asettui jotain vuosia aiemmin (keväällä 1725 tai jo 1724) uuteen paikkaan, joka lienee ollut 'autio', mutta että ensin testasi toimiiko homma (katsoi parin vuoden ajan millaiset sadot jnpp), ja toi asettumisensa viranomaisille ehkä vasta paria vuotta myöhemmin. Näin voisi otaksua tapahtuneen siksi, että vasta testauksen tuloksena hän tiesi että on elinkelpoista...
Klaudius on kirjattu moniin rippikirjoihin 1682 syntyneeksi. Siten hän olisi 1739 ollut 56 v ikäinen. sopii kuvioon: minä olen muutoinkin saanut vaikutelman että jonkin verran alle 60-vuotiaana, noiden vuosisatojen vieriessä sukupolvenvaihdos toteutettiin.
Eli, 65 ei ole kokemusperäisesti mielekäs ikä maataloudessa eläköitymiselle. 55 olisi perinteisempi.
....
Henrikki on kastemerkinnälläkin syntymävuodeltaan todennettu. Eli, nyt jo parikin lähdettä vahvistaa että Kristof Filipinpoika oli Henrikkiä vanhempi. Hän voi hyvin olla v1701 syntynyt, mikäs siinä. Minun täytyykin kirjata muistiinpanoihini että Kristof oli Sihvolan isäntä 1727-39.
Hänen pojalleen sitten kävi kehnommin: loisena jnpp, ja kuoltuaan tämän leski ja lapset lähtivät sihvolasta pois (1791), Ratulaan Elimäelle. [tämä Kristof vetäytyy isännyydestä yllättävän nuorena, noin 38-v]
...
Syy isännyydestä vetäytymiseenkin selviää käräjäpöytäkirjasta. Eli Christerillä oli vikaa vasemmassa kädessä (olisiko vaikkapa sattunut joku tapaturma), jonka vuoksi halusi luovuttaa veljelleen Heikille ja tämän lapsille oikeuden tilan asumisoikeuteen (Hendrich voor berättigad till immissions ärhållande). Chirster toki pidätti itselleen ja lapsilleen oikeuden saada asua tilalla. Vuonna 1727 syyskäräjillä on tilan asumuisoikeudesta tehty pöytäkirjan mukaan joku tutkimus (liittyy ilmeisesti Christerin asumisoikeuden saamiseen), mutta tämän jutun sisältö ei minulla ole tiedossa.
Arto
Hei, toivon vähän varmistusta:
Eero Ristonpoika. (Syntynyt (kastettu) 17.5.1708 Kymi Pernoo. Oli veljensä Yrjön kanssa latokartanon lampuotina ennen Pikkuvihaa, oma talous vuonna 1755. Kuollut 78½ vuoden ikäisenä vanhuuteen 28.12.1786 Kymi Pernoo.
Vihitty 28.12.1730 Pyhtää (Hirvikoski)
VI. 85
Marketta Vilpuntytär. Syntynyt ? Pyhtää Wastila. Kuollut? Kymi Pernoo?
Heillä lapsi:
Risto Eeronpoika Wanhala. Syntynyt 6.12.1737 Kymi Pernoo. Pernoon WANHALAn suvun 'kantaisä'.
Hänellä lapsi:
Helena Ristontytär Wanhala. Syntynyt 20.8.1768 Kymi Pernoo. Vihittäessä 1) "P. Anna (Helena X:stersdr?) Micheldr?" Pernoosta !!!! Toisesta aviosta kuusi lasta vuosina 1797--1810. Kuollut 2.4.1855 Kymi Saksala
Tämä lienee oikein Sjostrom? Marketta Vilpuntyttären ja Eeron poika on Risto ja hänen tyttärensä Helena. Tässä kohtaa Tuomas tulee taloon ja hänen pojastaan Ristosta alkaa Kuutsalon Aution sukupolvi.
Mitä mongerrusta tuo Helenan kohdalla kursivoimani teksti on?
Löytyisikö Marketan jälkeläisten historiasta mitään mainintoja Marketta-äidistä?
Sain tämän Ismo Pyyppösen rakentaman sukutaulun melk. täydellisenä Olavilta, kiitos siitä. T. Outi Kaarina
PS. En merkinnyt tähän Riston ja Helenan puolisoita; ovat kyllä tiedossani.
En oikeastaan tarvitse vastausta kuin tähän merkintään:
Helena Ristontytär Wanhala. Syntynyt 20.8.1768 Kymi Pernoo. Vihittäessä 1) "P. Anna (Helena X:stersdr?) Micheldr?" Pernoosta !!!! Toisesta aviosta kuusi lasta vuosina 1797--1810. Kuollut 2.4.1855 Kymi Saksala
Mitä tarkoittaa tuo Helenan kohdalla kursivoimani teksti?
Löytyisikö Marketan jälkeläisten historiasta mitään mainintoja Marketta-äidistä? Ei varmaan.
Toivottavasti ei koko ketju nyt katkennut.
Bodniemi37
20.11.09, 19:08
Helena Ristontytär Wanhala. Syntynyt 20.8.1768 Kymi Pernoo. Vihittäessä 1) "P. Anna (Helena X:stersdr?) Micheldr?" Pernoosta !!!!" Toisesta aviosta kuusi lasta vuosina 1797--1810. Kuollut 2.4.1855 Kymi Saksala
Mitä tarkoittaa tuo Helenan kohdalla kursivoimani teksti?
Löytyisikö Marketan jälkeläisten historiasta mitään mainintoja Marketta-äidistä? Ei varmaan.
Toivottavasti ei koko ketju nyt katkennut.
Vihkimerkintää on (sinun ja I. P:n lisäksi?) aivan ilmeisesti ihmetellyt aikoinaan myös joko mustien kirjojen kopioija tai HisKi-tallentaja:
HisKi/Kymin vihityt:
27.12.1792 Saxala Bondes. Jeremias Matsson P. Anna (Helena X:stersdr?) Michelsdr? Pärnå
Ismo P. puolestaan ymppäsi tekstiinsä usein monia peräkkäisiä huutomerkkejä (vrt. http://familjenbostrom.se/genealogi/finland/tammelinfin.htm): "Pernoosta !!!", mutta en osaa tulkita, mikä niiden merkitys oli (hänelle) tässä yhteydessä.
Mitä tarkoittaa tuo Helenan kohdalla kursivoimani teksti?
Tarkoitatko, että mitä tarkoittaa x:sterd? Tarkoittanee, että Christersdotter. Siis Kristianin (Riston) tytär. Vai kysyitkö jostakin muusta, niistä minä en sitten mitään osakkaan tässä asiassa sanoa.
t. Olavi A.
Hei Olavi
Tarkoitan tuota koko rimpsua, X-dotterin kyllä tiesin. Tuli muukin selville, jos tarkoittavat Helenan vanhempia. Kuka näitä oikein osaa tulkita...
Tämä Skåtte-keskustelu on ollut vähän särmikäs välillä, mutta siksi myös aika mielenkiintoinen. Saammekohan koskaan selville esi-isämme Vilpun tarinaa. Markettojakin oli kaksi, joista vain toinen jäi eloon ja meni naimisiin, mutta hänestä ei ole kuin vihkimismerkintä. Heidän syntymä- ja kuolinvuotensakin ovat keskenään mykkyrällä. Enpä taida ainakaan laajemmin alkaa harrastella tätä lajia. Odottelen, josko viisaammat saisivat jotain selville. Toivon kovasti Vilpun ja Marketan löytyvän. Kiitos vielä kerran saamastani sukuselvityksestä. Mutta voiko olla mahd. saada lasten historian kautta selville vanhemmista mitään noin pitkän ajan kuluttua?
T. Outi Kaarina (meitä on aika paljon esiäideissämme, siis Kaarinoita)
Hei Olavi
Juttuhan menikin näin (tämän sain tuolla aikaisemmin M. Sjöströmiltä):
2.2.1.1 Helena Kristontytär, Jäppilän sukua, Pernoon Vanhalasta (s 20 elok 1768 Vanhala, Pernoo, Kymi, Finland; k 2 huhtik 1855 Rikka, Saksala, Kymi, Finland); ensimmäinen puoliso (vihitty 27 jouluk 1792 Kymi, Finland) Jeremias Matinpoika Junkars, Rickan talon isäntä (s 24 maalisk 1767 Saksala, Kymi, Finland; k 15 jouluk 1795 Saksala, Kymi, Finland); jonka vanhemmat: Anna Tuomontytär, Ylänummen Nikkarilasta (s 21 lokak 1729 Ylänummi, Kymi, Finland; k 22 jouluk 1784 Saksala, Kymi, Finland) ja tämän aviomies (vihitty 26 jouluk 1751 Kymi, Finland) Matias Yrjönpoika Junkars, Rickan isäntä (s 21 helmik 1727 Kemppi, Saksala, Kymi, Finland; k 27 elok 1775 Saksala, Kymi, Finland)
Tuosta selviää tuo omituinen merkintä, josta kysyin, mutta omituinen se silti on ;)
M.Sjostrom
21.11.09, 06:27
Hei, toivon vähän varmistusta:
Eero Ristonpoika. (Syntynyt (kastettu) 17.5.1708 Kymi Pernoo. Oli veljensä Yrjön kanssa latokartanon lampuotina ennen Pikkuvihaa, oma talous vuonna 1755. Kuollut 78½ vuoden ikäisenä vanhuuteen 28.12.1786 Kymi Pernoo.
Vihitty 28.12.1730 Pyhtää (Hirvikoski)
VI. 85
Marketta Vilpuntytär. Syntynyt ? Pyhtää Wastila. Kuollut? Kymi Pernoo?
Heillä lapsi:
Risto Eeronpoika Wanhala. Syntynyt 6.12.1737 Kymi Pernoo. Pernoon WANHALAn suvun 'kantaisä'.
Hänellä lapsi:
Helena Ristontytär Wanhala. Syntynyt 20.8.1768 Kymi Pernoo. Vihittäessä 1) "P. Anna (Helena X:stersdr?) Micheldr?" Pernoosta !!!! Toisesta aviosta kuusi lasta vuosina 1797--1810. Kuollut 2.4.1855 Kymi Saksala
Tämä lienee oikein Sjostrom? Marketta Vilpuntyttären ja Eeron poika on Risto ja hänen tyttärensä Helena. Tässä kohtaa Tuomas tulee taloon ja hänen pojastaan Ristosta alkaa Kuutsalon Aution sukupolvi.
...
Löytyisikö Marketan jälkeläisten historiasta mitään mainintoja Marketta-äidistä?
Sain tämän Ismo Pyyppösen rakentaman sukutaulun melk. täydellisenä Olavilta, kiitos siitä. T. Outi Kaarina
PS. En merkinnyt tähän Riston ja Helenan puolisoita; ovat kyllä tiedossani.
Niin, tuo jäppiläläisperhe oli tullut Kymin pitäjänhistorian mukaan vähän ennen isoavihaa viljelemään Pernoon latokartanoa. Ilmeisesti maata oli siinä paljon, ja joka tapauksessa tämä suku kasvoi monihaaraiseksi, ja jakautui Pernoossa useammaksi taloksi: ainakin Ristola ja Vanhala -nimiset kantatalot syntyivät heistä jo 1700-luvulla.
mainitsemasi Yrjänä Kristonpoika lienee ollut veljeksistä vanhin. Hän on eräs esi-isäni. Hänestä (ja hänen vaimostaan Kaarina Filipintyttärestä, jonka otaksun Filip Kaarlenpojan ja Kaarina Kristofontyttären vanhimpiin lapsiin kuuluvaksi) polveutuu Ristolan talon isännät Pernoossa.
heidän eräs veljensä oli Johannes Kristonpoika, joka nai Susanna Sipintyttären
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6435217
joka oli Piispan rusthollin perijätär Pyhtään Hirvikoskella. Heistä polveutuu pyhtääläinen Piispa(se)n rusthollarisuku, jota on jo joku jälkeläisrouva ilmiselvästi tutkinutkin:
http://www.cdickens.info/kotisivut/piispaset.html
Ja sitten näistä vejeksiä (nuoremmasta päästä) oli tämä Eerikki Kristonpoika, sinun ja minun yhteinen esi-isä, joka nai 1730 tämän paljonpuhutun Marketta Filipintyttären niin että häät lienevät olleet Hirvikoskella.
Heistä polveutuu Vanhalan maatilan isännät Pernoossa. Luulen että nuorimpiin poikiin kuuluva Eerikki jäi asumaan vanhempiensa vanhaa asuinrakennusta (sellaisesta usen tulee tuommoiset nimet kuin Vanhala), kun taas Yrjänä Kristonpoika olisi laittanut uuden asuinrakennuksen (myöhemmin Ristola...) omalle perontöosuudelleen.
Pernoo, Kymijokivarren kylä, on sellaisessa paikassa, että heillä näyttää olleen läheisiä yhteyksiä Pyhtään noihin 'koskikyliin', eli Pyhtään pohjoisimpiin/koillisimpiin kyliin Kymijoen varrella.
Marketta Filipintytär on syntynyt todennäköisesti 1711-13, ja hänen syntyessään hänen vanhempiensa kotipaikka näyttäisi olleen Vastilan Sihvola, Pyhtään Länsi-Hirvikoskella.
On joka tapauksessa varmaa että tämä Marketta Filipintytär kuoli 1.heinäkuuta 1769 at Kymin Pernoon Vanhalassa. sitä osoittaa hänen hautauksestaan tehty kirjaus Kymin haudattujen luetteloon.
Marketan ja hänen miehensä Eerikin (Eeron) lapsia oli tosiaan tuo Krister Eeronpoika, s 1737. Mutta ei hänkään luultavasti mitään 'Wanhala'-sukunimeä käyttänyt, sukunimet eivät liene olleet todellisiä noina aikoina. Häntä on luultavasti sanottu Pernoon Ristoksi tai (Pernoon) Vanhalan Ristoksi. Kyllähän hän tietysti oli Pernoon Vanhalan suvun kantaisiä, mutta hänen isänsä Eerikki on myös saman suvun kantaisiä.
Kristerillä oli Metsäkylän Kallin tilalta peräisin olevan vaimonsa kanssa lapsia. Poika jatkoi Vanhalan talon pitoa Pernoossa. Tytär Helena Kristontytär läksi Kymin Saksalaan naimisiin, ja näyttää asuneen siellä, Rikan maatilan emäntänä, molempien avioliittojensa ajan.
Tämän Helenan vanhimmasta pojasta (syntynyt ensimäisestä aviomiehestä) minä polveudun, ja Helenan toisesta aviomiehestä syntyneestä pojasta polveudut sinä.
Helenan ensimmäinen aviomies kuoli nuorella iällä, ja perillinen oli vasta pieni lapsi. Ensimmäisen miehen isäkin oli kuollut jo kauan aikaa aiemmin. se on ollut vuosikymmeniä, jolloin ko maatilalla viljelijöinä oli nk puuskia (tai muita sukulaismiehiä) monet monet vuodet, kun isäntä itse oli usein kovin alaikäinen.
esi-isäsi Tuomas oli jokin renki tms (tai joka tapauksessa 'joutilas' nuori mies, ilmeisesti ei pääperijänä omassa kotitalossaan), ja 'tuli' Rikan taloon emännän mieheksi eli puuskaksi, tekemään maataloudessa 'ne miesten työt'....
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4039861
vihittäessä Tuomas Eeronpojalla oli 'titteli' talollisen poika. En ole muistaakseni selvittänyt, mistä hän oli peräisin ja ketkä olivat hänen vanhempiaan.
Puuskan ja leskiemännän lapset olivat tietysti astetta turvattomammassa asemassa, he kun eivät olleet synnyintalonsa 'oikeita' perillisiä. Niinpä sinunkin esi-isäsi, tuo Risto Tuomonpoika, puuskan poika, etsiytyi naimisiin esiäitisi kanssa joka ilmeisesti peri paikan Kuutsalon Aution 'talossa'.
Minä en ole selvittänyt mitä noista perheistä ja henkilöistä olisi muissa arkistoaineksissa. Voihan sitä olla esim käräjäasiakirjoja, joissa heidän asioitaan olisi selostettu. Tai sitten ei ole.
Kun Marketta Filinpintytär kuoli jo yli kaksisataa vuotta sitten, on aika turha otaksua että kukaan elossa oleva tietäisi luultavasti mitään tarinoita hänestä.
M.Sjostrom
21.11.09, 07:05
En oikeastaan tarvitse vastausta kuin tähän merkintään:
Helena Ristontytär Wanhala. Syntynyt 20.8.1768 Kymi Pernoo. Vihittäessä 1) "P. Anna (Helena X:stersdr?) Micheldr?" Pernoosta !!!! Toisesta aviosta kuusi lasta vuosina 1797--1810. Kuollut 2.4.1855 Kymi Saksala
Mitä tarkoittaa tuo Helenan kohdalla kursivoimani teksti?
Löytyisikö Marketan jälkeläisten historiasta mitään mainintoja Marketta-äidistä? Ei varmaan.
Toivottavasti ei koko ketju nyt katkennut.
Kyse on siitä, että (ilmeisesti) jo alkuperäisessä vihittyjen luettelossa on tuo sotku, eli morsiamen kohdalla kahden naisen nimet
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4039799
Minulla ei ole muistikuvaa, miltä tämä näytti mikrofilmillä. Tuo hiskiin kopsattu kuitenkin luultavasti on se mitä alkuperäisen vihkimisluettelon mikrofilmilläkin on.
Jos veikkailen, eräs todennäköinen mahdollisuus on että vuonna 1792 kirjaukseen on tehty virhe, eli sinne olisi silloin väärin tullut kirjoitetuksi jonkun Anna Mikontyttären nimi.
Virhe tämä on jo siitäkin päätellen, että rippikirjassa ja sitten lähiaikoina syntyneissä lapsissa, ei ole mitään mikä tapahtuisi millekään sopivalle Anna Mikontyttärelle.
Sitten jossakin myöhemmässä vaiheessa (mutta luultavasti jo parisataa vuotta sitten), joku on huomannut että siinä on virhe ja raapustanut sinne kysymysmerkin kanssa korjausehdotuksen, eli että vihityn morsiamen nimi olisikin ollut Helena Kristontytär.
toinen pieni mahdollisuus olisi sellainen että vihittyjen luettelossa olisi kahden rivin tiedot menneet jo niitä kirjattaessa joko sekaisin tai toisen rivin kirjoitus olisi lavennut naapuririvillekin. Tällaista en kuitenkaan pidä niin kovin todennäköisenä.
Joka tapauksessa, Rikan talossa alkaen vsta 1793, löytyy Jeremias matinpojan vaimona nimenomaan nimi Helena Kristontytär, eikä mitään Anna Mikontytärtä, ja sitten vuonna 1794 pienen Matias Jeremianpojan kastemerkinnässä
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4028586
jossa isä (Jeremias Matinpoika) on ihan oikein, on äitinä Helena Kristontytär, mikä myös on oikein. Mitään Anna Mikontytärtä ei tässä ollut....
On siis sanottava, että vuoden 1792 vihkimiskirjaus on epäselvä, eikä siis täysin yksiselitteinen;
mutta että muut lähteet todistavat että Jeremias Matinpojan vaimo 1793-95 oli Helena Kristontytär (eikä mikään Anna Mikontytär), ja että tuo vihkimiskirjaus ja päivämäärä 27.12.1792 on HYVIN TODENNÄKÖISESTI Jeremias Matinpojan vihkiminen Helena Kristontyttären kanssa.
Jo tuon sotkua täynnä olevan vihkimismerkinnänkin mukaan oikea morsian oli Pernoon kylästä - jossa ei mitään sopivaa Anna Mikontytärtä ollut, mutta josta juuri vuosien 1792 ja 1793 vaihtumisen korvilla läksi Helena Kristerintytär- niminen nuori aikuinen nainen pois.
Rippikirjoissa Helena Kristontytär sitten jatkaakin jo 1793 alkanutta elämistään Kymin Saksalan Rikan talossa emäntänä, monia vuosikymmeniä.
-----------
tämmöistä tutkiskelua tämä joskus on, jos ja kun vanhaan asiakirjaan onkin tullut aikanaan sen valmistuessa jokin virhe.
Tätä jo kutsutaan tutkimukseksikin, ja tämä ei ole enää pelkkää kopiointia.
Kiitos taas M.S.
Oikein tyhjentävä selvitys. On mukavaa lukea asiantuntijan kommentteja. Tietenkin tuntuu vähän kurjalta vaivata muita, mutta pianhan tämä ihanuus loppuu. Onhan siinä sukupuussa paljonkin kohtia, joita en ymmärrä, mutta tarkka se varmaan on henkilöiden kohdalla. Ajattelin vain mahdollisuutta löytää aikalaistietoja tai mainintaa Marketasta esim. hänen lastensa tiedoista... Eivät varmaan tehneet mitään silmiinpistävää :oo:
T. Outi Kaarina
...Tässä kohtaa Tuomas tulee taloon ja hänen pojastaan Ristosta alkavat Kuutsalon Aution sukupolvet...
Tässä Olaville tiedoksi Kotkan suojelukohteista (joissa paljon esi-isiemme paikkoja?) Autionkylän Autio.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009467
Tuo Hanski on "iso----------setämme" sieltä Virolahden Pitkäpaadelta :)
Onko tuttu, jos on, niin ei se mitään...? T. Outi
Huomenta!
Tutkiskelin suomalaisia sukusivuja ja huomasin monen tarinan alkavan skottisoturista, joka on usein ollut jo valmiiksi aatelinen upseeri tullessaan tänne. Mikko Skoten aikalaisia, mutta myös paljon varhaisempia.
Eikö tästä Mikko-Kalle-Vilppu-Marketta yhdistelmästä löydy enempää tietoa? Tosin sitä on löytynyt jo kiitettävästi, mutta en haluaisi tämän jännittävän ketjun katkeavan.
Ovatkohan Pernoo ja Pernaja samasta skotlantilaisnimestä lähtöisin:
Lainaus Juhan suku-uutisista:
"Eräs aatelismies Skotlannista, Henning Teet af Perno, palveli Birger jaarlia sinä aikana kuin tämä valloitti Hämeen ja Uudenmaan Ruotsin kruunulle Anno Christi 1250. Sitä kautta hänestä tuli kunnioitettu mies Suomessa ja hän rakensi Pernajan kirkon ja nimitti kirkon ja pitäjän isänsä talon Pärnon mukaan Skotlannissa, hän kantoi (vaakunassaan) punaista Pyhän Andreaksen ristiä valkoisella kentällä ja 1/3 kentästä ristin päällä punainen, jonka sisällä kolme 3 hopeista tähteä sekä päällä peuran pää, jolla tähti sarvien välissä. Hänen poikansa nimi oli Jöns Teett, joka oli Teethomin Håkonin isä"
Luehan tuo koko tarina ennen kuin innostut ;)
Toisaalta; miksi pilata hyvää tarinaa faktoilla
Kiitos Juha!
Oman käden oikeudella julkaisen lisää jutustasi (salaisuus siis ratkeaa):
Tätä eksoottista tarinaa vastaan puhuvat kuitenkin eräät vakuuttavat seikat. Kielitieteilijöiden mukaan paikannimi Pernaja on muodostunut suomalaisesta lehmusta tarkoittaneesta sanasta pärnä. Toinen vaihtoehto olisi etunimi Bern tahi Bernhard. Missään tapauksessa Pirn ei voi olla etymylogisesti oikea alkumuoto...
Tarina on pitkä, tässä vain pieni lainaus. Kannattaa lukea koko stoori, joka on varmaan kaikille tutkijoille tuttu.
Olin kyllä aiemmin lukenutkin tämän. Joka tapauksessa Pernoolla ja Pernajalla voivat siis olla yhteistä lehmukset. Luin jostain joskus myös, että Pernoo-nimi tulisi päärynänmuodosta.
T. Outi Kaarina
En periaatteestakaan keskustele tässä ketjussa. Kommentoin vain pahimpia väärinkäsityksiä ja kielelläpuoskarointia.
Ake Granlund on teoksessaan "Studier över östnyländska ortnamn" (1979)
käsitellyt "Pernå"-nimen syntyä useamman sivun verran. Sieltä sopii katsoa.
Ake Granlund on teoksessaan "Studier över östnyländska ortnamn" (1979) käsitellyt "Pernå"-nimen syntyä useamman sivun verran. Sieltä sopii katsoa.
Hei vain! Saakohan tätä kirjastoista.Täytyypä tutkia omat kirjastomme Keski-Uudenmaan alueella. Kiitos vinkistä. Voisin keskustella etymologiasta vaikka koko loppuelämäni.
Harrastan sanoja, sanontoja ja sanojia. Sana "sana" on mahtisana. :)
Granlundin opus sisältyy Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland-sarjaan (358) “Studier i nordisk filologi”.
Tekijä tuo esille kaikki Pernå-nimeen liittyvät tunnetut spekulaatiot ja jättää viisaasti johtopäätökset lukijalle.
Kuka voisikaan varmuudella tietää nimen juurta!
Nykyajalle (kuten 1930-luvullekin) on ominaista suomalaisuuden- ja nimien suomalaisen juuren painotus. Huomenna voi olla taas muotia jokin toinen tulkinta. Sellaista se – kielitiede!
Pernajan kohdalla kannatta huomioida myös Tetom-paikannimi ja sitten vanhassa Pyhtäässä “Teutjärvi –Tavastby träsk”, jonka suomenkielisen nimen taustoihin Granlund ei ole (yrityksen toivottomuuden tajuttuaan?) kajonnut.
Skotte-sukuisten eräs tunnusomainen ominaisuus on kielellä askartelu.
Jo Matthias Gottlund käänsi suomeksi Raamattua ja muita uskonnollisia tekstejä. KAG:n ansiot suomen kielen kehittäjänä ovat kaikkien tuntemat.
Kauan sitten poismenneen Isäni mieliharrastus oli kehitellä lisänimiä kanssakyläläisilleen; lähes kaikki saivat sellaisen. Nimet olivat usein brutaalin osuvia, loukkaaviakin. Jotkut istuivat & iskostautuivat. Lisänimen saanutta ei sen jälkeen koskaan mainittu oikealla nimellä isäni keskusteluissa, eikä aina kylälläkään.
Huvittuneena täällä joskus muistelen mm. “Sukkapelleä”, kylän sekatavarakauppiasta, joka ei suinkaan ollut täysin viaton lisänimensä syntyyn. Harmittelen, etten tullut aikanaan listanneeksi kaikkia muistamiani; isän kieliperintöä!
Tiedelehden keskustelupalstalta poimittua:
"Pärnu, Perniö ja Pernaja ovat samaa "lehmusta" merkitsevää sanuetta."
Siis Viron Pärnu on samaa perua? Onko se Kymin Pernoo johdannainen lehmuksesta vai Viron Pärnusta vai päärynästä vai...ihan muusta?
En saa aivan heti käsiini tuota Giöslingin suosittelemaa kirjaa.
Voihan pernarutto! Jospa siellä riehuikin tämä tauti?:(
Huvittuneena täällä joskus muistelen mm. “Sukkapelleä”, kylän sekatavarakauppiasta, joka ei suinkaan ollut täysin viaton lisänimensä syntyyn. Harmittelen, etten tullut aikanaan listanneeksi kaikkia muistamiani; isän kieliperintöä!
Meilläkin käytettiin tällaisia kotona. Jos olimme jotenkin rähjäisen näköisiä tai muuten vähän edustuskelvottomia, sanottiin heti: "Mikäs Vehka-Heikki sieltä tulee!" tai näytät ihan "Vehka-Heikiltä". Koska mummoni suku on Vehkalahdelta, on pääteltävä, että Vehkalahden Heikki-parka jäi historiaan epäsiisteytensä vuoksi? :)
Toinen sanonta oli: "No, nehän on kuin Kelkan vasikat." Vehkalahdellahan oli Kelkan talo ja kaitpa ne vasikat peräkkäin kulkivat. Tätä en ymmärtänyt, enkä vieläkään: "Pyörii kuin Benjamin Luukkosen pää aidanseipäässä." :eek:
Kesänaapurimme oli työhullu. Häntä sanottiin Laiskuriksi.
T. Outi Kaarina
M.Sjostrom
24.11.09, 17:43
Niin, valitettavasti moni sukutarina on aikanaan kyhätty saamaan elementtejä jostakin, joka ilmeisesti ei heidän kohdallaan pidä paikkaansa.
On pyrittävä pitämään erillään toisistaan tapaukset, joissa ko esivanhemman oman aikakauden lähteet puhuvat tämän alkuperästä, tai sisältävät indikaatioita tämän alkuperästä;
ja toisaalta ne tapaukset, joissa ko (kyhätystä) esivanhemmasta ei ole mitään lähdettä hänen omalta aikakaudeltaan, vaan hän (ja kaikki keksinnöt hänen alkuperästään) ovat satoja vuosia myöhemmin vasta esiintullutta (ja siis mahdollisesti hyvinkin kyhättyä).
Huomenta!
Tutkiskelin suomalaisia sukusivuja ja huomasin monen tarinan alkavan skottisoturista, joka on usein ollut jo valmiiksi aatelinen upseeri tullessaan tänne. Mikko Skoten aikalaisia, mutta myös paljon varhaisempia.
Eikö tästä Mikko-Kalle-Vilppu-Marketta yhdistelmästä löydy enempää tietoa? Tosin sitä on löytynyt jo kiitettävästi, mutta en haluaisi tämän jännittävän ketjun katkeavan.
Ovatkohan Pernoo ja Pernaja samasta skotlantilaisnimestä lähtöisin:
Lainaus Juhan suku-uutisista:
"Eräs aatelismies Skotlannista, Henning Teet af Perno, palveli Birger jaarlia sinä aikana kuin tämä valloitti Hämeen ja Uudenmaan Ruotsin kruunulle Anno Christi 1250. Sitä kautta hänestä tuli kunnioitettu mies Suomessa ja hän rakensi Pernajan kirkon ja nimitti kirkon ja pitäjän isänsä talon Pärnon mukaan Skotlannissa, hän kantoi (vaakunassaan) punaista Pyhän Andreaksen ristiä valkoisella kentällä ja 1/3 kentästä ristin päällä punainen, jonka sisällä kolme 3 hopeista tähteä sekä päällä peuran pää, jolla tähti sarvien välissä. Hänen poikansa nimi oli Jöns Teett, joka oli Teethomin Håkonin isä"
Itse asiassa se, että satoja vuosia (puoli vuosituhatta) myöhemmin, tuolle pernajalaissuvulle on kyhäilty väite tällaisesta skottialkuperästä, on todennäköisesti heijastuma siitä että jokin aika ennen (= noin sitä edeltävällä vuosisadalla, kuten jo 1500-luvun lopulla) ko alkuperäväitteen esiintulemista (keksimistä), Pernajankin seutu sai joitan skottilähtöisiä palkkasotureita ym asujaimistoonsa. Vaikka sen sijaan minkään dokumentaation valossa 1100-luvulla ei ollut mitään kummempaa skottien saapumista Suomeen.
Juuri tuollaiseen, aivan toiseen aikakauteen liittyvä immigranttien olemassaolo, on tarinankehittelijät luultavasti johtanut analogiseen tarinaan omalle suvulleen, mutta sijoitettuna olennaisesti väärään aikakauteen.
Pernajan-Porvoon-Pyhtään seudut saivat joitain skottiperäisiä palkkasotureita 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alkuvuosikymmeninä. Tällaisista mainittakoon Guthrie, Iain Lichtoun, Jacobus Mac Dougall, Alexander Gordoun.
1600-luvulla oli kullanarvoista löytää MIESLINJALLEEN jokin aatelinen tai aateliselta vaikuttanut juuri - koska juuri silloin, ritarihuoneen perustamisen ja institutionalisoitumisen myötä, erinäiset taloudelliset ja sosiaaliset etuoikeudet tulivat järjestelmällisesti riippuvaisiksi siitä, onko mieslinja tunnustettavasti aatelia vai ei. Ulkomainen aatelius oli aatelittomalle kyhääjälle hedelmällisempää kuin kotimainen rälssi, sillä kotimaista voitiin paljon helpommin tarkistaa lähteistä ja 'naapureilta' mutta ulkomaisen jo lähteetkin olivat kaukana ja siis hankalasti katsottavissa. Väärennyksiäkin kehittyi: joku toimitti ritarihuoneelle kirjoituksia tietystä maasta ulkomailta, perättömyyksiä todistavia 'todistuksia'.
Kyhäykseen ei myöskään kannattanut valehdella aateliseksi ja ulkomaalaiseksi juuri sellaista viimeaikaista esi-isää, jonka jotkut 'naapurit' tai kotimaiset lähteet vielä muistivat, sanotaan vielä 1600-luvun puolivälissä. Siis jos isoisä tai isoisoisä 1500-luvulla oli ollut suomalainen talonpoika tai käsityöläinen tms, tätä ei kannattanut vääntää skottilaiseksi palkkasoturiksi - mutta kukaan ei pystynyt tarkistamaan enää sellaisia jotka olivat muka tulleet Eerik pyhän, Birger jaarlin tms mukana, 500 tai 400 vuotta aiemmin.
Hankalassa välikädessä oli myös sellaisia, joilla mieslinja oli jostain ei-aatelisesta ja rälssiomistukset tulivat jonkun esiäidin kautta. keskiaikainen käytänne salli näille rälssivapauden, koska sellaista maata perivät, mutta ritarihuone omaksui enemmänkin sellaisen isälinjan palvonnan, että oikeata vanhaa aatelia voivat olla vain ne joiden isälinja oli aikojen aamuhämärästä sotureita ja rälssivapautta maistaan nauttivia.
Tällaisten suvut kehittivät tarinoita omasta eksoottisesta alkuperästään.
Tarinan kehittäjä usein käytti itselleen tuttuja esikuvia luomistyössään. Eli jos joidenkin seudultaan tuttujen sukujen esi-isät olivat sata vuotta sitten tulleet jostakin, tarinoija hyödynsi tällaisia alkuperämaita ja henkilöelämäkertoja omassakin mieslinjaisen esi-isän fantasioinnissaan. Teet-suvun fantasia kertookin siis enemmänkin siitä, millaisia 1600-livulla vielä muistettuja sukualkuperiä oli heidän naapurustossaan joillain muilla perheillä, kuin että mikä oli Teet-suvun oma alkuperä.
M.Sjostrom
27.11.09, 04:13
tähänastiset muistiinpanoni koskien skått-suvun Braskilan haaraa - silloin tällöin sukunimenä Brask, Rask
BRASK
2 Nikolaus (Klaus) Kaarlenpoika, isäntä Skottila (sn 1650; mainittu 1669; kn 1704). Ehkä kaksi eri puolisoa.
Poikia:
2.1 Hannes Klaunpoika, isäntä Skottila (mainittu 1700; k 4.1.1730 Hirvikoski, Pyhtää; sn 1675), Skottilan isäntä ainakin vsta 1706 eteenpäin; pso (vih ennen 1700) Kaarina Pertuntytär (mainittu 1700; sn 1681; k 20.3.1734 Hirvikoski, Pyhtää).
Poikia: - heidän eräistä muista pojistaan polveutuisi Kottilan taloa pitämään jääneitä haaroja, ks sitä taloa ja haaroja koskeva aiempi vistini.
2.1.2 Hannes Hannunpoika, Skottilasta, isäntä Brask (s 4.4.1707 Vastila, Hirvikoski, Pyhtää; kuoli jälkeen 1746); Puoliso (1.1.1730 Pyhtää) Piitu Antintytär, Hirvikosken Vastilasta (s 26.7.1705 Vastila, Hirvikoski, Pyhtää; k 17.3.1782 Braskin talo, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); vanhemmat: Antti Niilonpoika & Piriitta Samuntytär.
Poikia:
2.1.2.1 Jaakko Hannunpoika, isäntä Brask (s 15.7.1735 Hirvikoski, Pyhtää; k 13.12.1816 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); Puoliso (vih 28.12.1753 Kymi) Kaarina 'Kaisa' Eerontytär, Hurukselasta (s 26.7.1733; k 16.6.1791 Braskila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); vanhemmat: Eero Samunpoika ja Maria Tuomaantytär.
Poikia:
2.1.2.1.1 Hannes Jaakonpoika, viljelijä Hirvikosken Braskila (s 19.12.1754 Hirvikoski, Pyhtää; k 2.6.1789 Braskila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 18.10.1780 Pyhtää) Anna Sipintytär, Hirvikosken Marttilasta (sn 1757; k 23.3.1806 Braskila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää)
2.1.2.1.2 Eerikki 'Eero' Jaakonpoika Braski, viljelijä Mussalo & Hirvikoski (s 28.8.1757 Hirvikoski, Pyhtää; k 7.3.1826 Braskin talo, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); Puoliso (vih Kymin Mussalossa 2.1.1784 Kymi) Kaarina Samuntytär, jonkinsortin perijätär Mussalossa olevalla vilhjelyksellä (s 21.4.1762 Haapasaari; asui Mussalossa äitinsä kotitalossa; kuoli 4.7.1808 Mussalo, Kymi)
2.1.2.1.5 Matias Jaakonpoika, viljelijä Hirvikosken Braski (s 13.4.1769 Hirvikoski, Pyhtää; k 20.11.1844 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso Anna Erkintytär
2.1.2.2 Antti Hannunpoika, isäntä Hirvikosken Braski (s 14.7.1738 Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää; k 30.10.1814 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); Puoliso (vih 29.12.1762 Kymi) Elisabeth 'Liisa' Niilontytär, Kymin Hurukselasta (s 12.8.1740 Kymi; k 16.5.1808 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); vanhemmat Niiles Heikinpoika ja Liisa Kallentytär.
Poikia:
2.1.2.2.2 Jaakko Antinpoika, viljelijä Hirvikosken Braski (s 19.7.1766 Hirvikoski, Pyhtää; k 14.3.1843 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 26.5.1797 Pyhtää) Elisabet Petrintytär, Hirvikosken Kottilasta.
Poikia:
2.1.2.2.2.1 Samuli Jaakonpoika, viljelijä Hirvikosken Braskilta (s 9.10.1799 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 5.10.1824 Pyhtää) Elisabet Tuomontytär, Hirvikosken Yrjölästä
2.1.2.2.1.2 Petteri Jaakonpoika, viljelijä Hirvikosken Braski (s 26.6.1815 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 3.2.1836 Pyhtää) Anna leena/liisa Tuomontytär, Hirvikosken Piispan rusthollista
2.1.2.2.1.3 Matias Jaakonpoika, viljelijä Brask (s 23.9.1808 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 3.2.1836 Pyhtää) Helena Tuomontytär, Hirvikosken Yrjölästä
2.1.2.2.3 Samuli Antinpoika, viljelijä Hirvikosken Braski (s 5.3.1764 Hirvikoski, Pyhtää; k 7.1.1803 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 5.11.1791 Pyhtää) Marketta 'Reetta' Erkintytär, Hirvikosken Kottilasta (sn 1761; k 14.3.1829 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää).
Poikia:
2.1.2.2.3.2 Tuomas Samunpoika, Hirvikosken Braskilta (s 22.12.1796 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso Anna Tuomontytär
2.1.2.3 Hannes Hannunpoika, viljelijä Braski (s. 3.7.1744 Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää; k 16.2.1816 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); Puoliso (vih 28.12.1770 Kymi) Marketta 'Reetta' Nikolauksentytär, Hurukselasta (s 6.4.1748 Halkola, Huruksela, Kymi; k 16.2.1799 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); vanhemmat Nikolaus 'Niiles' Tuomaanpoika ja Liisa Kallentytär.
Ainakin pojat:
2.1.2.3.1 Eerikki 'Eero' Hannunpoika (s 1.11.1776 Raskila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää)
2.1.2.3.2 Matias Hannunpoika, isäntä Hirvikosken Braski (s 20.9.1782 Braskila, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää; k 21.12.1844 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 26.12.1807 Pyhtää) Katariina 'Kaarina' Antintytär, Hirvikosken Yrjölästä (sn 1785; k 19.9.1847 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää).
Poikia:
2.1.2.3.2.2 Eerikki Matinpoika, Hirvikosken Braski (s 8.5.1817 Braski, Tarkkila, Hirvikoski, Pyhtää); pso (vih 24.10.1839 Pyhtää) Maria Tuomontytär, Hirvikosken Marttilasta
Huomenta!
Tämä nyt ei liity edelliseen, kunhan pohdiskelen aikani kuluksi nimien etymologiaa. Selailin sotasurmasivustoa ja siellähän oli aika monta Skott-nimistä punaista työmiestä, suutaria jne. Tälläkin forumilla on kyselty henkilöä Juho Skott. Tässä tapauksessa tuo Skott lienee tullut ruotsin "ett skott" l. laukaus -sanasta ja näin ollen ehkä vanha sotilasnimi. Jos tarkoittaisi skottilaista olisi muodossa Skått tai Skotte?
Hauskaa pikkujoulua t. Outi
Niin ja sitten löysinkin näiltä sukusivuilta kattavia artikkeleita nimien alkuperästä ja sotilasnimissähän se tietenkin on tuo Skott. :oo:
Hei MS
Laitoin sinulle yksityisviestin, mutta kysyn tässä julkisestikin: Mitä tarkoittaa haplo I Shortland : I - M253?
Pikkuserkkuni teetti testin ja tulos oli tuollainen + että oli hollantilaista, norjalaista, saksalaista, islantilaista, skotlantilaista sekä brittiläistä perimää eniten prosentuaalisesti. Mutta kyseessä isälinja. Mahdolliseen Skotteenhan meillä menee muutaman naisen kautta.
Olisi kiva saada vähän lisätietoa näistä.
Hyvää vuoden jatkoa! :)
M.Sjostrom
03.01.10, 09:45
Hei MS
Laitoin sinulle yksityisviestin, mutta kysyn tässä julkisestikin: Mitä tarkoittaa haplo I Shortland : I - M253?
Pikkuserkkuni teetti testin ja tulos oli tuollainen + että oli hollantilaista, norjalaista, saksalaista, islantilaista, skotlantilaista sekä brittiläistä perimää eniten prosentuaalisesti. Mutta kyseessä isälinja. Mahdolliseen Skotteenhan meillä menee muutaman naisen kautta.
Olisi kiva saada vähän lisätietoa näistä.
Hyvää vuoden jatkoa! :)
saisi olla vähän selvempi:
ymmärsinkö nyt ensinkään oikein että kyse on nimenomaan Y-dnan testituloksesta, ja että tulos on että testatun y-kromosomin testitulos eli y-haploryhmä on I
(ja mitä roskaa ovat shortland and 253 ? itselleni juuri nuo eivät tuo mitään mieleen, joten jos niillä on merkitystä, kaipaisin niille avaavaa selitystä, mitä ne ovat)
y-dnan testituloshan ei kerro muista geeneistä yhtään mitään kuin vain y-kromosomista, ja jos kyse on siis vain Y-kromosomista, niin se on aina faktisesti periytynyt vain ja ainoastaan mieslinjaisilta esi-isiltä, eikä kerro yhdenkään esiäidin asioista yhtään mitään.
Jos se on y-haplo I, niin se on sitten nk viikinkihaplo. Eli, I on tulos joka osoittaa että testatun mieslinja tulee jostain viikinkiheimoisesta, so pohjois-germaanista so skandinaavista. Norjalainen, ruotsalainen...
Pikkuserkkumiehsi tulos kertoo juuri ko pikkuserkkumiehen omasta mieslinjasta. Mutta onko hänellä sama mieslinja kuin sinulla ja sinun isälläsi - eli, onko hän katkeamattomassa mieslinjassa sinun isäsi isänpuoleisen isoisän agnaattinen jälkeläinen?
Nimittäin, niitä pikkuserkkuja voi olla niin monilta puolilta.... ja vain yksi tässä lotossa voittaa: se jos olette kumpikin samaa mieslinjaa.
Eli, onko hän Robert Aution pojan pojan poika ? vai miten asia menee ?
Jos testattu hän on Robert Aution jälkeläinen katkeamattomassa mieslinjassa, niin silloin ilmeisestikin Robert Autio oli myös I haplon kantaja y-kromosomissaan.
Joka tarkoittaisi että se Robertin esipappa joka oli Saksalassa renkinä ja puuskana, oli 'viikinkien' mieslinjaa.
tuo "hollantilaista, norjalaista, saksalaista, islantilaista, skotlantilaista sekä brittiläistä" EI tarkoita, että esi-isiä olisi tullut noilsta kaikista paikoista, vaan se on sitä, että viikinkejä levisi ryöstelyn ja valloittelun myötä asumaan merkittäviä väkimääriä (etenkin Norjasta ja Tanskastakin) juuri noihin nykyisiin mahin, ja siksi myös noista maista löytyy samoja I-haplon omaajia.
Y-dna ei käytännössä ikinä voi olla kokoelma monenmoisilta esivanhemmilta eri suunnista saatua, vaan se on kirjaimellisesti aika kompaktina pysyvä 'paketti', joka tulee vain ja ainoastaan patrilinjalta.
Suomessa on varsin suuri prosenttiosuus väestöstä I-haploryhmäisiä. Kymmeniä prosentteja. Kertoo vain siitä, että monen suomalaisen suora esi-isä oli 'viikinkinkansallisuuteen' kuuluva.
Eipä tuo mikään ihme ole. Vastaavasti Ruotsissa monen ruotsalaisen tulos osoittaa, että heillä on ugrilainen tai saamelainen esi-isä.
On periaatteessa ihan mahdollista, että tämän esi-isä-linjan kaikki esi-isät ovat pysytelleet koko ajan vaikkapa Mälareninjärvialue-Suomenlahti -akselilla, eivätkä lähteneet koskaan länsi-Eurooppaan; vaan että ne ovat olleet näiden lähempiä ja kaukaisempia serkkuja jotka ovat levittäneet samaa geeniä niihin maihin.
Joka tapauksessa näyttää selvältä, että Skåttea nuo tulokset eivät koske ollenkaan.
Skåtten kanssa niillä olisi tekemistä vain, jos ko testattu polveutuisi KATKEAMATONTA MIESLINJAA suoraan Mikael skottesta.
M.Sjostrom
03.01.10, 09:58
Y-dnan kiintoisempia asioita ei välttämättä ole itse tulos pelkkänä numerosarjana, vaan kuinka ja mihin se vertautuu.
tässä on y-dna tuloksia ftdnan suomi-projektista:
http://www.familytreedna.com/ftGroups_score_frame_classic.aspx?SHOWLASTNAME=N&pass=UQSiRqM%2fUCrDs6O1jKVmVMYq6YCm6w6yKk0BNi5Nf57 R6fMsoGmygyJKg6WiC8DZ8TqcWdCVDaYWWu040SFJ6KC%2bN5F dcnDqq804iPi56VgEPYurBv2g0x9ab57cqXEGqgt3przrrHs%3 d
Onko ko tulos tuossa luettelossa?
Tai, onko tulos sellaisessa muodossa että sitä voi verrata noihin?
Saksalasta tuolla kohoaa esille tuo Vanhalan suvun tulos, ja olisi huisin mielenkiintoista tietää ovatko nämä kaksi tulosta käytännössä identtisiä, vai onko niissä liian paljon eroa.
tuo puuska siellä oli hyvinkin mahdollisesti jonkun naapuritalon nuorempia poikia tai veljenpoikia: tutkimushan jäi siltä osin auki, sellainen pitäisi tarkistella rippikirjojen jne avulla esille.
Tarkistuksia kaivataan:
mutta, tulos VOI olla sitten että koko tämä Aution suku tai sukuhaara olisikin saksalalaisen Vanhalan suvun eräs sivuhaara.
VOISI olla.
Hei, tuo puheena oleva DNA-näyte on veljestäni otettu. Veljeni on Robert Aution pojan pojan poika eli Y-DNA-näyte on katkeamaton isälinjainen. Ja Robertista suora isälinja jatkuu vielä paljon kauemmas...joten katkeamaton isälinja on aika pitkä. Veljeni äitilinjan tulokset ovat vielä tulematta, saamme ne parin viikon kuluessa. Veljeni tulokset ovat meidän omalla sivulla FamilyTreeDna-tietokannassa, miten ne saa yleisempään jakoon vertailtavaksi?
M.Sjostrom
03.01.10, 11:01
Hei, tuo puheena oleva DNA-näyte on veljestäni otettu. Veljeni on Robert Aution pojan pojan poika eli Y-DNA-näyte on katkeamaton isälinjainen. Ja Robertista suora isälinja jatkuu vielä paljon kauemmas...joten katkeamaton isälinja on aika pitkä. Veljeni äitilinjan tulokset ovat vielä tulematta, saamme ne parin viikon kuluessa. Veljeni tulokset ovat meidän omalla sivulla FamilyTreeDna-tietokannassa, miten ne saa yleisempään jakoon vertailtavaksi?
jos ne jo ovat fanmilytreedna-tietokannassa, niin seuraava yksinkertainen askel on siellä liittyä 'jäseneksi' tuohon Finland projecti'iin.
Siihen projekteihin liittymisiin on nappula siellä teidän omalla ftdna-sivustolla, ja sen pystyy tekemään se/ne jolla on se käyttäjätunnus.
voisitte myös syöttää sinne ftdnahan oikean ja näkyvän nimen ja paikkakunnan mieslinjaiselle esi-isälle ja naislinjaiselle esiäidille.
Robert Aution mieslinjainen esi-isähän oli se puuska Tuomas Erkinpoika (sn 1770-luvulla; kuoli 1839 Saksala, Kymi) joka 1796 vihittiin Saksalassa emäntänä olleen H.K:ntyttären kanssa.
Onko ftdna-systeemi antanut millaisia nimiä 'lähisukulaisiksi'?
sehän tulostaa listan muista testatuista, joilla on aika lähellä oleva dna
Hei, siellähän tuo veljeni näyte jo on. Numerolla 164448. Mitä tulos kertoo?Mihin laitan tuon Robertin esi-isän tiedon?
M.Sjostrom
03.01.10, 11:34
ei kai Robert Autio MIESLINJAISESTI polveudu mistään "Jaakko Heikinpoika Pitkäpaasi, 1500 - 1568" -nimisestä henkilöstä?
jos olen oikein ymmärtänyt, siinä Pitkäpaasien ja näiden Autioiden välisukupolvissa on naislinkkejä - joiden ylitse y-dna ei tunnetusti periydy.
Se oikea nimi (Tuomas Erkinpoika) pitäisi laittaa siihen kohtaan, jossa nyt harhaanjohtavasti lukee tuo Pitkäpaasi-äijä
Kiitos. Yritän korjata, kunhan vain löydän kohdan....
M.Sjostrom
03.01.10, 11:56
esiäidin vastaavaan kohtaan siellä ftdnassa pitäisi sitten laittaa nimenomaan sellainen nimi (ja tämän sijaintitieto) joka nimenomaisesti on testatun henkilön äidin äidin äidin äidin.... äiti, niin että naislinja on katkeamaton.
Minä en tiedä, kuka on ko esiäitinne, koska en ole tutkinut mitään sieltä.
Kiitos, laitan myös tuon esiäidin nimen, jahka käyn läpi tuota suvusta tehtyä selvitystä. Mulla olevassa sukuselvityksessä muuten lukee Tuomas Eeronpoika eikä Tuomas Erkinpoika Robertin esi-isänä. Kumpi on oikein, kirjasin nyt tuon Tuomas Erkinpojan jonka sanoit...Lähetin sulle yksityisviestejä kaksi.
Jos n.v.1770 syntyneen Thomas Ericssonin tausta on edelleen auki (vai onko?), eräs mahdollisuus suvuksi voisi olla Vastilan Pässilästä Ruotsinkylän Pekkolaan muuttanut Erik Eriksson Skotten perhe. Erik alleviivatusti käytti
Skotte-sukunimeä.
Koska Ruotsinpyhtään syntyneitten luettelot puutuvat juuri noilta vitaaleilta vuosilta, ei hänen lapsiluvustaan voida olla täysin varmoja.
Erik Skottella ja Carin Samuelsdr (Styrman) oli varmuudella ainakin seuraavat lapset:
-Erik Eriksson Skotte s.n. 1769, tällä mm. poika Matthias Gottlund, Koiviston lukkari
-Maria Elisabeth Ersdr Skotte s.n. 1767 ("g.m. Fabian Eriksson från Ratula, dit flyttat", Karl Axel Gottlundin omakätisesti sukupuuhunsa tekemä merkintä)
-Karl Eriksson Skotte s.n. 1775, till Stockholm m.b. 16.7.1798.
Bergholmin sukukirjan mukaan Karl oli merimies ja hukkui.
Ruotsinkylästä ei rutiininomaisesti lähdetty merille. Karl on ensimmäinen silmiini sattunut.
Tähän sisarussarjaan sopisi "puuska" Thomas Eriksson ainakin ikänsä puolesta.
Sitten ovat "lisukkeena" nuo ketjussa kuvaillut sukulinkit.
Olen myös maininnut Autiosta omalla tiedostollani (Petter Edvard Autio
s. 29.6.1845 Pietarissa).
M.Sjostrom
03.01.10, 12:21
Kiitos, laitan myös tuon esiäidin nimen, jahka käyn läpi tuota suvusta tehtyä selvitystä. Mulla olevassa sukuselvityksessä muuten lukee Tuomas Eeronpoika eikä Tuomas Erkinpoika Robertin esi-isänä. Kumpi on oikein, kirjasin nyt tuon Tuomas Erkinpojan jonka sanoit...Lähetin sulle yksityisviestejä kaksi.
minun yksityisviestiboksini on niin täynnä että sinne on turha lähettää mitään: ei ehkä mahdu.
täytyy hävittää jotakin, ja vanhoissa viesteissä on tärkeää, jota ei voi hävittää.
eli, lähetä sähköpostia. kiitos.
------
mjoo, se on ihan makuasia onko se Erkinpoika vai Eeronpoika. suomenkielinen hän joka tapauksessa oletusarvoisesti on ollut.
se että pappi kirjaa milloin eriksson, milloin ersson, ei tee ainakaan ruotsalaisesta nimimuodosta oikeaa.
minulla on itselläni ollut tapana, että eeronpoikia ovat ne joissa vallitsevasti kirjauksissa esiintyy ersson, ehrsson
ja erkinpoikia ne joissa vallitsevaa on eriksson
voisit itse katsoa hiskistä, missä muodoissa hän esiintyy vihittäessä, lapsiaan kastettaessa, ja itseä haudattaessa
ei kai Robert Autio MIESLINJAISESTI polveudu mistään "Jaakko Heikinpoika Pitkäpaasi, 1500 - 1568" -nimisestä henkilöstä?
jos olen oikein ymmärtänyt, siinä Pitkäpaasien ja näiden Autioiden välisukupolvissa on naislinkkejä - joiden ylitse y-dna ei tunnetusti periydy.
Se oikea nimi (Tuomas Erkinpoika) pitäisi laittaa siihen kohtaan, jossa nyt harhaanjohtavasti lukee tuo Pitkäpaasi-äijä
Hei MS
Eivät polveudu suoraan miehet Jaakosta vaan välissä on HIENOJA NAISIA, joilta olemme perineet yhtä ja toista luonteenpiirrettä, kuten tämän sisukkuuden ja uteliaisuuden :). Viikinkimiesten peruina taistelu- ja ehkä valloitushalunkin. Robertin mieslinjaa ei Pyyppönen päässyt selvittämään pidemmälle kuin 1720-jotain.
Sitäpaitsi huomio: Viikinkien ja skottien geenit ovat pitkälle samanlaiset sanoi norjalainen ystäväni Steinar.
Tarkemmin:
Heikki Matinpoika (Mikkola( 1725-1786) Vehkalahti, Kaarniemi
Eero Heikinpoika (Mikkola)
Juho Eeronpoika (Suutari)
Jeremias Juhonpoika (Suutari) Autio, oli Helena Ristontyttären mies
Robert Autio
Mikko (ja mm. Suvimarjan isoisä Toivo)
Leo (ja mm. Suvimarjan isä Osmo)
Me uteliaat pikkuserkukset
Skotteen johtaisi tuolta Helenasta ja muista upeista, kunnioitettavista entisajan äideistä. Ja sinäkin polveudut sieltä Helenan isoäiti Helenasta, joka mokoma meni ja nai nuoren sällin :)
M.Sjostrom
03.01.10, 12:49
Tarkemmin:
Heikki Matinpoika (Mikkola( 1725-1786) Vehkalahti, Kaarniemi
Eero Heikinpoika (Mikkola)
Juho Eeronpoika (Suutari)
Jeremias Juhonpoika (Suutari) Autio, oli Helena Ristontyttären mies
Robert Autio
Mikko (ja mm. Suvimarjan isoisä Toivo)
Leo (ja mm. Suvimarjan isä Osmo)
Me uteliaat pikkuserkukset
Skotteen johtaisi tuolta Helenasta ja muista upeista, kunnioitettavista entisajan äideistä. Ja sinäkin polveudut sieltä Helenan isoäiti Helenasta, joka mokoma meni ja nai nuoren sällin :)
eikö Robert Autio ollutkaan sen Saksalasta tulleen Kristianin mieslinjainen pojanpoika???
tämä alkaa tuntua yhdeltä kaaokselta....
(Autiolla näköjään missä tahansa sukupolvessa talonnimi/sukunimi saattoi mennä naisen kautta...)
Tuo lista tuossa nyt sanoisi, että mieslinjainen esi-isä olikin
Heikki Matinpoika, torppari Kaarniemessä.
niinkö?
-------
Kaarniemessä oli tosiaan 'kartanolla' useita torppia. Mikkola nähtävästi oli yksi torpista.
siinäkin kai torppariperhe vaihtui parin sukupolven välein, ehkä.
Eihän tuolle Heikki Matinpojalle tiedetä esi-isiä?
milloin hän tuli Kaarniemeen torppariksi?
ja mistä?
esi-isäni Elias Sundberg (joka hankki Kaarniemen 1746) tuntui ottaneen 1740-luvun lopulta lähtien torppareita (oletetulta) kotiseudultaan Valkealasta.
M.Sjostrom
03.01.10, 12:58
Viikinkien ja skottien geenit ovat pitkälle samanlaiset sanoi norjalainen ystäväni Steinar.
hmmmm.
hmph.
mikä yleistys.
jos puhutaan y-dnasta, se riippuu kokonaan siitä mistä skotista ja mistä skandinaavista on kyse.
mutta: skotlannissa on paljon ilmeisesti kelttien mieslinjoja, joita ei sitten juurikaan pohjoismaissa esiinny. ero on siltä osin valtava.
skotlannissa on jonkin verran viikinkivaltaajien mieslinjoja. ymmärrettävästi ne korreloivat voimakkasti mm norjan kanssa.
skotlannissa on hieman normannien ja hieman anglosaksien mieslinjoja. koska näitä tuli vuosisatojen aikana, yleensä englannin puolelta.
nämä korreloivat jonkin verran tanskalaisten joihinkin ja vähän joidenkin norjalaisten ja joidenkin ruotsalaistenkin.
suomessa on toki sitten annoksia noita tanskalaisperäisiä ja norjalaisperäisiä, ja suurempi annos ruotsalaisperäisiä...
Kaiken kaikkiaan, y-dnassa on onneksi sen verran eroja monien skottien (keltti, anglo) ja monien viikinkien välillä että y-dna-tuloksilla voidaan jonkin verran saada selvää miten valtausretkien vaikutus yms on ollut. Sehän ei olisi mahdollista, jos ne olisivat valmiiksi jotenkin samoja.
--------
muutenkin tuollaine 'pitkälti samanlaisia' on löysää ja hyödytöntä puhetta - pitkälti samanlaista kuin todeta että ihmisten geenit ovat pitkälti samanlaisia ja eroavat jonkun verran apinoiden geeneistä....
M. Sjostromille:
Esiäitisi Helena Ristontytär Saksalasta ja Tuomas Erkinpoika:
Kristian Tuomaanpoika ja Anna Jaakontytär (Autio):
Helena Ristontytär ja Jeremias Suutari (Autio):
Robert Autio ja Olga Blomqvist:
jne.
Esiäidistäsi Helenasta jatkuu sinne Markettaan ja Vanhalaan. Marketta on se kadonnut lenkki Vilppu-isineen.
Ei tämä ole kaaosta. Pitkäpaateen Robertista johtaa aika monen miehen, mutta myös muutaman naisen kautta ja mieslinjaisesti vain tuohon torppaan Kaarniemessä. Skotteen johtaa siis Helenasta samoin. Kaitpa meitä naisia on tarvittu synnyttämään poikia, vaikka meidät usein mainitaankin Niina Nimettöminä N.N. :mad:
Suvimarjan veljen mieslinja (minunkin) siis johtaa sinne Kaarniemen torppaan ja mihin sieltä, who knows.
Olisiko tuossa Giöslingin jutussa pohjaa lähteä tutkimaan...?
hmmmm.
hmph.
mikä yleistys.
jos puhutaan y-dnasta, se riippuu kokonaan siitä mistä skotista ja mistä skandinaavista on kyse.
mutta: skotlannissa on paljon ilmeisesti kelttien mieslinjoja, joita ei sitten juurikaan pohjoismaissa esiinny. ero on siltä osin valtava.
skotlannissa on jonkin verran viikinkivaltaajien mieslinjoja. ymmärrettävästi ne korreloivat voimakkasti mm norjan kanssa.
skotlannissa on hieman normannien ja hieman anglosaksien mieslinjoja. koska näitä tuli vuosisatojen aikana, yleensä englannin puolelta.
nämä korreloivat jonkin verran tanskalaisten joihinkin ja vähän joidenkin norjalaisten ja joidenkin ruotsalaistenkin.
suomessa on toki sitten annoksia noita tanskalaisperäisiä ja norjalaisperäisiä, ja suurempi annos ruotsalaisperäisiä...
Kaiken kaikkiaan, y-dnassa on onneksi sen verran eroja monien skottien (keltti, anglo) ja monien viikinkien välillä että y-dna-tuloksilla voidaan jonkin verran saada selvää miten valtausretkien vaikutus yms on ollut. Sehän ei olisi mahdollista, jos ne olisivat valmiiksi jotenkin samoja.
--------
muutenkin tuollaine 'pitkälti samanlaisia' on löysää ja hyödytöntä puhetta - pitkälti samanlaista kuin todeta että ihmisten geenit ovat pitkälti samanlaisia ja eroavat jonkun verran apinoiden geeneistä....
Eihän ne apinoiden geenit poikkea meistä juuri lainkaan ja nythän uskovaisten keskuudessa on muotia väittää, että kaikki luotiin samana päivänä 6.000 vuotta sitten; ja että dinosaurukset kävelivät pyramidien varjoissa. Kevennystä tämä nyt on olevinaan.
:p: Ohhoijaa. No Steinar yleisti, kun ei ole tiedemies ja harrasti kanssani pientä smalltalkkia. Se on selvää, että pikkuserkkuni näyte ei varmista Skottea. Olipahan hyvä ottaa siitäkin selvä.
Sanoit: (Autiolla näköjään missä tahansa sukupolvessa talonnimi/sukunimi saattoi mennä naisen kautta...)
Aivan, niin pitääkin! Hyviä naisia, kuten sanottu.
Jos n.v.1770 syntyneen Thomas Ericssonin tausta on edelleen auki (vai onko?), eräs mahdollisuus suvuksi voisi olla Vastilan Pässilästä Ruotsinkylän Pekkolaan muuttanut Erik Eriksson Skotten perhe. Erik alleviivatusti käytti
Skotte-sukunimeä.
Koska Ruotsinpyhtään syntyneitten luettelot puutuvat juuri noilta vitaaleilta vuosilta, ei hänen lapsiluvustaan voida olla täysin varmoja.
Erik Skottella ja Carin Samuelsdr (Styrman) oli varmuudella ainakin seuraavat lapset:
-Erik Eriksson Skotte s.n. 1769, tällä mm. poika Matthias Gottlund, Koiviston lukkari
-Maria Elisabeth Ersdr Skotte s.n. 1767 ("g.m. Fabian Eriksson från Ratula, dit flyttat", Karl Axel Gottlundin omakätisesti sukupuuhunsa tekemä merkintä)
-Karl Eriksson Skotte s.n. 1775, till Stockholm m.b. 16.7.1798.
Bergholmin sukukirjan mukaan Karl oli merimies ja hukkui.
Ruotsinkylästä ei rutiininomaisesti lähdetty merille. Karl on ensimmäinen silmiini sattunut.
Tähän sisarussarjaan sopisi "puuska" Thomas Eriksson ainakin ikänsä puolesta.
Sitten ovat "lisukkeena" nuo ketjussa kuvaillut sukulinkit.
Olen myös maininnut Autiosta omalla tiedostollani (Petter Edvard Autio
s. 29.6.1845 Pietarissa).
Kiitos Juhani tutkimusvinkistä!
Tämä täytyy nyt tutkia tarkasti. Esipolvissamme on Styrmanneja ja vaikka mitä. Pyhtäältä Saksalaan puuskaksi, ei hassumpi ajatus niin kauan kuin siivet kantavat.Pyyppönen ei ole tutkimuksessaan merkinnyt Tuomaalle iskää.
Tuomas Eeronpoika. (Lapsi 10 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=55880#ANC10)). Syntynyt 1777 Kymi Saksala ??. Vihittiin Saksalasta. Tuli Rikalle 'vävyksi'. Kuollut 62 vuoden ikäisenä talollismiehenä !! ('Vattusot') 17.1.1839 Kymi Saksala Rikka.
Tämä Ismo Pyyppösen laatimasta taulusta
Tuomas Eeronpoika. (Lapsi 10 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=55880#ANC10)). Syntynyt 1777 Kymi Saksala ??. Vihittiin Saksalasta. Tuli Rikalle 'vävyksi'. Kuollut 62 vuoden ikäisenä talollismiehenä !! ('Vattusot') 17.1.1839 Kymi Saksala Rikka.
Tämä Ismo Pyyppösen laatimasta taulusta
Tiedän, että täällä tehdään vakavaa sukututkimustyötä pitäytyen faktoihin, mutta sallittakoon spekulointi tähän. Niitä faktoja ei nyt ole saatavilla, ainakaan helposti.
Minä sepitin nyt tällaisen sukutarinan:
Mikko Skotte tulee Suomeen palkkasoturina Skotlannista. Hän saa avioliitostaan Malin Pehrsdotterin kanssa lapsia, mm Carlin, jonka toisesta liitosta syntyy poika Philip. Tämä menee vävyksi Vastilan Sihvolaan ja saa talon Kaarina-tyttären kanssa kaksi Margaret-nimistä tytärtä, joista 1708 syntynyt kuolee 2-vuotiaana ja myöhemmin, n. 1711 syntynyt tytär perii yleisen tavan mukaan hänen nimensä.
Margaret menee aikanaan naimisiin Pernoon Vanhalan talon Eero-pojan kanssa, ja he saavat mm. Riston, jolle syntyy Helena-tytär.
Helena menee miniäksi Saksalan Rikan taloon, Jeremiaan vaimoksi. Taloon tarvitaan apumiehiä ja näin autetaan kaukaista sukua Helenalle oleva Tuomas Eerikinpoika Pyhtäältä elämisen alkuun palkkaamalla hänet rengiksi. Tuomas on Skotte-sukua.
Helena-emännän mies kuolee nuorena, ja niinpä 28-vuotias leski ottaa puuskaksi tämän Tuomaan, vain 19-vuotiaan nuorukaisen, joka merkitään Pyhtään sijasta Saksalasta olevaksi, koska on tullut sinne jo aikaisemmin rengiksi. Pariskunnalle syntyy mm. Kristian ja lisäksi 5 muuta lasta.
Kristian ei peri talosta isänsä jälkeen mitään ja muuttaa isoäitinsä sukulaistaloon Kuutsaloon, Jaakko Martinpojan isännöimään Aution osaan. Kristian menee sitten myös naimisiin Jaakon Anna-tyttären kanssa.
Annan äiti on Eeva Paulintytär Styrman eli sukua Kaarina Samuelintytär Styrmanille, Kristianin isänäidille.
Näin kaksi sukua, Skotte ja Styrman nivoutuvat yhteen auttaessaan ensin sukulaispoika Tuomasta ja sitten nuorta perinnöttömäksi jäänyttä Kristian Tuomaanpoikaa.
Kristianille syntyy Kuutsalossa Helena, hänelle Robert, hänelle Mikkel (Mikko), jolle Leo, jolle tämän sepittäjä.
Skotte-sukuun liittyisimme näin kahtaalta, samoin Styrmaneihin.
En vain tiedä, mitä sukua ovat nämä Giöslingin mainitsemat Skotet Mikko Skotelle...
Tämän tarinan saa ihan vapaasti ampua alas faktoilla, joita toivotaan.:rolleyes:
Mainittakoon vielä, että Robert-nimi, joka viittaa vahvasti skotteihin, oli vain yhdellä henkilöllä Kymissä v. 1850, eli juuri kastetulla Helena Kristianintyttären pojalla.
M.Sjostrom
03.01.10, 18:42
Taloon tarvitaan apumiehiä ja näin autetaan kaukaista sukua Helenalle oleva Tuomas Eerikinpoika Pyhtäältä elämisen alkuun palkkaamalla hänet rengiksi. Tuomas on Skotte-sukua.
on kuitenkin jossain määrin todennäköisempää, että renki olisi tullut esim jostain naapuritalosta Saksalasta, kuin että hän olisi tullut noin kaukaa.
Jos olen laskelmissani oikeilla jäljillä, siellä olisi Saksalassa ainakin Trumparin ja Saksan taloissa ollut suunnilleen sopivan ikäiset Tuomas Erkinpojat.
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4026900
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4026615
asia pitäisi tarkistaa 1790-luvun Saksalan rippikirjoista: kun Tuomas Erkinpoika tulee Rikan taloon, lähteekö mistä juuri silloin sieltä toisesta talosta Tuomas Erkinpoika...
Olisiko ollut Saksan maatilalta ?
siellä nimittäin Eerikki Jaakonpojalla oli poikia yli oman tarpeen, kun myöhemmin näkyy että pojat sekä Jaakko että Juho perustivat sinne perheen ja viljelivät sitä...
M.Sjostrom
03.01.10, 18:48
Kristian ei peri talosta isänsä jälkeen mitään ja muuttaa isoäitinsä sukulaistaloon Kuutsaloon, Jaakko Martinpojan isännöimään Aution osaan. Kristian menee sitten myös naimisiin Jaakon Anna-tyttären kanssa.
Todennäköisempä kuitenkin on, että ensin Kristian Tuomonpoika menee Annan kanssa naimisiin (oli tämä hänelle sukua tai ei), ja ikäänkuin vasta sen tuloksena muuttaa Kuutsaloon.
että asiat tapahtuivat tässä järjestyksessä (eikä toisinpäin), on indikoituna heidän vihkimerkinnällään vuodelta 1826
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4040476
jossa Kristian (Risto) on kyllä vielä merkitty Saksalassa olevaksi, ei Kuutsalossa.
Todennäköisempä kuitenkin on, että ensin Kristian Tuomonpoika menee Annan kanssa naimisiin (oli tämä hänelle sukua tai ei), ja ikäänkuin vasta sen tuloksena muuttaa Kuutsaloon.
että asiat tapahtuivat tässä järjestyksessä (eikä toisinpäin), on indikoituna heidän vihkimerkinnällään vuodelta 1826
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4040476
jossa Kristian (Risto) on kyllä vielä merkitty Saksalassa olevaksi, ei Kuutsalossa.
Juu, mutta eikö ollut hieno sepitelmä? Tiedätkö olivatko Juhanin tuolla edellä mainitsemat Skotte-suvun Styrmanit samaa jengiä, vai oliko "perämies" vain sellainen inkkarinimi. Nämä meidän Styrmanit olivat Kurittulasta Pyyppösen merkinnöissä. Tuomasta en osaa tutkia omin neuvoin, kun en saa tolkkua noista rippikirjoista, mutta uskon kyllä sinua.
M.Sjostrom
03.01.10, 19:37
Tuomasta en osaa tutkia omin neuvoin, kun en saa tolkkua noista rippikirjoista, mutta uskon kyllä sinua.
ihan selvennyksenä: en minä ole tuouta rippikirjasta tutkinut,
vaan esitin että se pitäisi tarkistaa sieltä.
Hypoteesi tuo on että juuri tuo Tuomas Erkinpoika tuli Saksalta Saksalasta.
tämä on niitä kohtia, että 'joku muu' pitäisi löytyä joka jaksaisi ja osaisi tarkistaa sen ko rippikirjasta. Kymin seurakunnan rippikirja, 1790-luku ja siitä ehkä vähän taaksepäin. Saksalan kylä.
Siellä se tieto nimittäin jopa kohtuullisen todennäköisesti on löydettävissä.
Juu, mutta eikö ollut hieno sepitelmä? Tiedätkö olivatko Juhanin tuolla edellä mainitsemat Skotte-suvun Styrmanit samaa jengiä, vai oliko "perämies" vain sellainen inkkarinimi. Nämä meidän Styrmanit olivat Kurittulasta Pyyppösen merkinnöissä. Tuomasta en osaa tutkia omin neuvoin, kun en saa tolkkua noista rippikirjoista, mutta uskon kyllä sinua.
Pyyppösen Tuomaalle saama s.aika on 1777, noilla muilla on 1774 ja 1770.
Olisiko se Risto-poika voinut olla vihittäessä vielä kirjoilla siellä Saksalassa?
Vai olivatko sen ajan kirjaajat tarkkoja? Minä vain mietin näitä osana Skoten arvoitusta. Usein tuollaiset salaisuudet ratkeavat monen vyyhden purkautuessa.
Se lupaamani Kottilan selvitys ei koskaan saapunut minulle, vaikka luvattiin. Eivät kai löytäneet oikeaa omenaa puustaan. Tuo Skotte-niminen Giöslingin mainitsema perhe voisi olla eräs avain Styrmanin kautta, jos olisivat siis sukua nämä styyraajat.
Olen saanut paksut kirjat myös isänäidin puolen virolahtelaisista Klameista ja Koskelasta, joihin kuulun ja totta tosiaan: kaikkialla on näitä kotivävyjä.
Pitkäpaadestakin on laaja selvitys, mutta sitä en ole viitsinyt tilata.
Uusia pikkuserkkuja kaikista suvuista on ilmaantunut tänä aikana, ja sehän on vain hauskaa, kun sukumme on niin pienentynyt. Valmista materiaaliakin olen saanut, kiitos niistä. Viimeksi Suvimarjalta harvinaisia kuvia Robertista ja Olgasta ja isosedistä.
M.Sjostrom
03.01.10, 19:52
Pyyppösen Tuomaalle saama s.aika on 1777, noilla muilla on 1774 ja 1770.
tuo 1777 on kuitenkin vain arvio, joka pohjaa lähinnä siihen kehnoksi tiedettyyn kirkolliseen laskutaitoon.
Ne ties-mihin-hömppään-uskoneet-ja-saarnanneet laskivat joskus kuolinikiä pieleen kymmenen vuotta jnpp.
Tuossa on muistettava että kuolinikä on kirjattu vasta kuitenkin joka tapauksessa yli 60v myöhemmin kuin mitä mies oli syntynyt. Kuudessa vuosikymmenessä unohtuu monista asioista tarkat tiedot... ja kerkiävät kuolla ne jotka oikeasti olivat nähnet tapahtuman.
Tämä mieshän kuolee eri paikassa, eri talossa ja siis eri ihmisten ympäröimänä, kuin missä hän oli lapsuudessaan ja nuoruudessaan kasvanut.
Kun mies itse lisäksi oli kuolleena silloin kun hänelle hautausta tilattiin, kenties mukana ei enää ollut ketään joka olisi tiennyt asian oikein, vaan oli vain muisteltu vähän sinne päin...
Eräs vastaindikaatio on se, että yhtä vähän kuin nykyään, on myös noina aikoina mies mennyt naimisiin itseään kymmenkunta vuotta vanhemman naisen kanssa,
ja aika harvoin sitä vielä pelkäst teini-ikäiset miehet jo menivät naimisiin.
Oletuksia voidaan tehdä nk normaaliuden perusteella: epänormaali ikä ja epänormaali ikäero sytyttävät hälytyslampun, pitää epäillä, ja tarkistaa kunnolla oliko sittenkin totta vai olisivatko sittenkin tehneet normaalimmin nuo asiansa.
Helena oli syntynyt 1768.
Hänen uudeksi miehekseen vuonna 1796 sopii iällisesti kyllä uskottavammin mies, joka olisi syntynyt 1770.
Nämä olisivat olleet ikään kuin tasaveroisia, tai tasaveroisempia, elämänkokemuksessa jnpp.
Talon uudeksi viljelijäksi oli hölmömpää ottaa 'keskenkasvuista', kuin sellainen joka jo oli ainakin 25
Pyyppösen Tuomaalle saama s.aika on 1777, noilla muilla on 1774 ja 1770.
Olisiko se Risto-poika voinut olla vihittäessä vielä kirjoilla siellä Saksalassa?
Vai olivatko sen ajan kirjaajat tarkkoja? Minä vain mietin näitä osana Skoten arvoitusta. Usein tuollaiset salaisuudet ratkeavat monen vyyhden purkautuessa.
Se lupaamani Kottilan selvitys ei koskaan saapunut minulle, vaikka luvattiin. Eivät kai löytäneet oikeaa omenaa puustaan. Tuo Skotte-niminen Giöslingin mainitsema perhe voisi olla eräs avain Styrmanin kautta, jos olisivat siis sukua nämä styyraajat.
Olen saanut paksut kirjat myös isänäidin puolen virolahtelaisista Klameista ja Koskelasta, joihin kuulun ja totta tosiaan: kaikkialla on näitä kotivävyjä.
Pitkäpaadestakin on laaja selvitys, mutta sitä en ole viitsinyt tilata.
Uusia pikkuserkkuja kaikista suvuista on ilmaantunut tänä aikana, ja sehän on vain hauskaa, kun sukumme on niin pienentynyt. Valmista materiaaliakin olen saanut, kiitos niistä. Viimeksi Suvimarjalta harvinaisia kuvia Robertista ja Olgasta ja isosedistä.
Valitettavasti tuo aiemmin esittämäni hypoteesi Thomas Erikssonista ei tunnu pitävän. Huomasin, etta arkistoissani on Ruotsinkylän Pekkolan emännän Catharina Samuelsdotterin perukirja 14.12.1795.
Siinä on mainittu vain Eric, Carl, Henric ja Maria Elisabetin puoliso "bondesonen Fabian Ericsson Styrman från Rattula by i Elime sokn".
Carlin mainitaan lähteneen 14-vuotiaana merille ja kadonneen 19-vuotiaana.
Lasten isä Erik Eriksson Skotte oli Erik Samuelsson Skotten (Vastilan Pässilän isäntä) ja Elisabeth Samuelsdr Tjäderin poika.
Ratulan Styrmanit ovat saaneet nimensä Hämeenkylän kartanon laivurin mukaan.
Valitettavasti tuo aiemmin esittämäni hypoteesi Thomas Erikssonista ei tunnu pitävän. Huomasin, etta arkistoissani on Ruotsinkylän Pekkolan emännän Catharina Samuelsdotterin perukirja 14.12.1795.
Siinä on mainittu vain Eric, Carl, Henric ja Maria Elisabetin puoliso "bondesonen Fabian Ericsson Styrman från Rattula by i Elime sokn".
Carlin mainitaan lähteneen 14-vuotiaana merille ja kadonneen 19-vuotiaana.
Lasten isä Erik Eriksson Skotte oli Erik Samuelsson Skotten (Vastilan Pässilän isäntä) ja Elisabeth Samuelsdr Tjäderin poika.
Ratulan Styrmanit ovat saaneet nimensä Hämeenkylän kartanon laivurin mukaan.
Niin arvelinkin, ja löysin Hiskistä kastemerkinnän Maria Ristontyttären Thomas-pojalle, jonka kummina on Jacob Trumbar. Lapsi kastetaan Marian isoisän mukaan ja Trumbarista on siis kummi. Joten Thomas Ericsson olisi Saksalan Trumbarista.
Maria on Helena Ristontyttären sisar ja isä on Suutarin talosta. Nämä olivat naapuritalot Kuutsalon Autionkylässä.
Jos tällä on todistusarvoa, niin tiedätkö Sjostrom tai kukaan, mikä on tuo Saksalan Trumbar?
En ole ennen kuullut nimeä.
Trombars, trumbars jne esiintyy esim. Pyhtäällä ja Liljendalissa talon nimenä. Se liittyy, ainakin joissain tapauksissa, armeijan rumpalin
asuinpaikkaan.
Pyhtään Trombarsista on muodostettu mm. tässäkin keskustelussa esiin tullut Dromberg-sukunimi.
Trombars, trumbars jne esiintyy esim. Pyhtäällä ja Liljendalissa talon nimenä. Se liittyy, ainakin joissain tapauksissa, armeijan rumpalin
asuinpaikkaan.
Pyhtään Trombarsista on muodostettu mm. tässäkin keskustelussa esiin tullut Dromberg-sukunimi.
Syntynyt 24.11.1774 Saxala Trumbar
Isä Bond. Eric Thom:son Äiti Chr. Michels
Lapsi Thomas
Voisiko tämä olla ratkaisu Tuomaan alkuperästä? Kaikki sopisi hyvin.
Tämä Trumbari on siis Saksalassa, jossa myös Rikka, jonne Tuomas meni Helenan mieheksi.
Onko Trumbarista muodostettu muita sukunimiä?
Kiitos, laitan myös tuon esiäidin nimen, jahka käyn läpi tuota suvusta tehtyä selvitystä. Mulla olevassa sukuselvityksessä muuten lukee Tuomas Eeronpoika eikä Tuomas Erkinpoika Robertin esi-isänä. Kumpi on oikein, kirjasin nyt tuon Tuomas Erkinpojan jonka sanoit...Lähetin sulle yksityisviestejä kaksi.
Hei pikkuserkku! Kaitpa huomasit korjata sen veljesi mieslinjan johtamaan Kaarniemen Mikkolaan. Tuomas Erkinpoika oli Robertin äidin isänisä.
M.Sjostrom
06.01.10, 15:48
Syntynyt 24.11.1774 Saxala Trumbar
Isä Bond. Eric Thom:son Äiti Chr. Michels
Lapsi Thomas
Voisiko tämä olla ratkaisu Tuomaan alkuperästä? Kaikki sopisi hyvin.
Tämä Trumbari on siis Saksalassa, jossa myös Rikka, jonne Tuomas meni Helenan mieheksi.
Onko Trumbarista muodostettu muita sukunimiä?
jonkun pitäisi tietysti tarkistaa tätä ao rippikirjoista.
Mutta, minun arvioni on että renki Tuomas Erkinpoika ei ollut Tuomas Erkinpoika Trumbarin talosta. Olen nimittäin löytänyt viitteitä siitä, että Trumbarilla 1774 syntynyt Tuomas Erkinpoika päätyi viljelijäksi Saksalan Oravalle, ja meni naimisiin ihan muun naisen kanssa kuin esiäiti Helena Kristontyttären.
Tällaisistakin syistä johtuen, minun ensisijainen veikkaukseni on pikemminkin se 1770 Saksalan Saksalla syntynyt Tuomas Erkinpoika.
Kuten sanottua, näiden miesten liikehtiminen tulisi käydä ao rippikirjoista läpi.
... ja löysin Hiskistä kastemerkinnän Maria Ristontyttären Thomas-pojalle, jonka kummina on Jacob Trumbar. Lapsi kastetaan Marian isoisän mukaan ja Trumbarista on siis kummi. Joten Thomas Ericsson voisi hyvin olla Saksalan Trumbarista.
Maria on Helena Ristontyttären sisar.
Mutta eikö tuo Jaakko Trumbarin kummius merkkaa mitään? Sehän olisi yksi
selvä viite, ja kun lapsikin kastetaan Tuomaaksi? On se kurjaa, kun en osaa tutkia niitä kirjoja.
M.Sjostrom
06.01.10, 19:34
Mutta eikö tuo Jaakko Trumbarin kummius merkkaa mitään? Sehän olisi yksi
selvä viite, ja kun lapsikin kastetaan Tuomaaksi? On se kurjaa, kun en osaa tutkia niitä kirjoja.
Kyllä, Jaakko Trumbarin kummius on merkki siitä (jo muutoinkin tiedetystä) seikasta, että tällä perheellä Kuutsalossa oli yhteyksiä saksalan kylään. Mutta Jaakko on voinut olla sukulainen tai ystävä (kuten, lapsen vanhemman läheinen toveri) muutakin kautta kuin juuri että isopappa-vainaa Tuomas olisi ollut juuri Trumbarilta syntyisin.
Nimittäin, nuo kaikki Saksalan perheet, Saksa, Trumbari, Orava, Rikka, jne, olivat joka tapauksessa lähiverkostoituneita keskenään ja aina jollan tavoin toistensa sukulaisia.
Tuo nimenomainen Jaakko Jaakonpoika, Trumbarin talosta, näyttäisi olleen Trumbarin jonkinmoisen puuskan poika.
Vanhampansa olisivat olleet Jaakko Tuomonpoika syntyisin Helilästä ja Mari Matintytär syntyisin Kurittulasta.
Ei ole kovin todennäköistä että tämä Jaakko olisi ollut läheistä tai mitään verusukua Trumbarilla 1774 syntyneen Tuomas Erkinpojan (sittemmin Oravan viljelijä) kanssa.
M.Sjostrom
06.01.10, 22:40
Saksalan Rikan emäntä Helena on jostain syystä kiehtonut minua enemmän kuin muut esiäitini, joita kaikkia kunnioitan suuresti. En tiedä miksi...
Hän on minunkin esiäitini :)
Jäi nuorena naisena ekan kerran leskeksi, kasvatti isännäksi ekasta miehestään syntyneen pienen poikansa;
tämäkin kuoli ei niin kovin korkeassa iässä (mamma Helena jäi henkiin) ja jättäen nuoria poikia (Helenan pojanpoikia)....
Helenan pojanpojistakin vanhimmalle (Jeremias Matinpoika) kävi niin että hän kuoli nuorena, taaskin ennen mummo Helenaa, ja jätti pienen tyttären (Helenan pojanpojantyttären), jonka nimi oli Maria Helena - ja josta tuli minun esiäitini
Maria Helena oli seitsemänvuotias, talonosuuden perijätär, kun isomummonsa Helena sitten kuoli. Minusta on jo viitteellistä sekin että hänelle Helenan nimi annettiin....
http://genealogics.org/pedigree.php?personID=I00537135&tree=LEO&display=standard
Minusta tuntuu että Helena Kristontytär oli siinä perhekunnassa se joka piti hommaa koossa.... monta sukupolvea
Minusta tuntuu että Helena Kristontytär oli siinä perhekunnassa se joka piti hommaa koossa.... monta sukupolvea
Vahvat "niskavuorelaiset naiset" ;)
Helena-emäntähän teki meidän Tuomaksen kanssa vielä 6 lasta, mikähän kohtalo näillä Riston sisaruksilla oli... Eriarvoisessa asemassa tietenkin, kun ekan avioliiton lapset olivat perijöitä. Mutta nämä entisajan äidit ovat olleet uskomattomia.
Minusta on jo viitteellistä sekin että hänelle Helenan nimi annettiin....
http://genealogics.org/pedigree.php?personID=I00537135&tree=LEO&display=standard
Minusta tuntuu että Helena Kristontytär oli siinä perhekunnassa se joka piti hommaa koossa.... monta sukupolvea
Olihan meidänkin Robertin äidillä kunnia saada Helenan nimi kokonaisuudessaan (Helena Ristontytär). Tämäkin osoittaa jälkipolvilta kunnioitusta. Tuossa linkissäsi mainitaan Saksan talo. Ilm. sama, jota tarjosit Tuomaan lähtöpaikaksi. Oliko Tämä Tuomas sukua Rikan talolle?
Helenathan olisivat Scott-sukuisia, jos teoriamme vahvistettaisiin :)
M.Sjostrom
06.01.10, 23:32
Tuossa linkissäsi mainitaan Saksan talo. Ilm. sama, jota tarjosit Tuomaan lähtöpaikaksi. Oliko Tämä Tuomas sukua Rikan talolle?
tuossa linkissä on kyllä mainittuna vain Saksalan kylä (moneenkin kertaan), mutta ei Saksan taloa siellä.
Noihin Maria Helenan lähimpiin kolmeen suoraan esipolveen ei tutkimusteni mukaan mahdu ketään joka olisi ollut Saksalta.
Kyllä Saksa on eräs sen kylän kantatiloista, ei siinä mitään. Jotain sukua nuo väistämättä ovat olleet, sillä koko kylä näyttäisi olleen vähintäänkin kaukaisempaa sukua keskenään - mutta en ole tehnyt tarkasti monien muiden tuon kylän talojen sukukarttoja, joten enpä pysty sanomaan olivatko tarkasti sukua, ja miten läheisesti.
Olihan meidänkin Robertin äidillä kunnia saada Helenan nimi kokonaisuudessaan (Helena Ristontytär). Tämäkin osoittaa jälkipolvilta kunnioitusta. Tuossa linkissäsi mainitaan Saksan talo. Ilm. sama, jota tarjosit Tuomaan lähtöpaikaksi. Oliko Tämä Tuomas sukua Rikan talolle?
Helenathan olisivat Scott-sukuisia, jos teoriamme vahvistettaisiin :)
Niin ja kastettiinhan isäni veljentytärkin Riitta Helenaksi. Perinteet jatkuvat...
M.Sjostrom
07.01.10, 02:01
on mahdollista (niin kuin Kymin pitäjänhistoria arvelee), että Saksan maatila oli jo viimeistään 1500-luvun lopulta klähtien yhden ja saman suvun hallussa.
* tämä tulisi tietysti tarkistaa, sukupolvi sukupolvelta, vero- ja henkiluetteloista läpi parin vuosisadan
Jos näin, silloin Saksalan Saksan nimi toki hyvin oikeutetusti kuuluu sen suvun kaikille jälkeläisille.
Siinä tapauksessa on vaikea osoittaa mitään toista sen *vanhempaa* Saksalan kylään läpi vuosisatojen kuulunutta kantasukua.
Etenkin jos ja kun ko suku jatkui koko ajan, se aivan luonnollisesti tuotti ylimääräisiä poikia, joille ei ko tilalta riittänyt elantoa.
Tuomas Erkinpoika on hyvin voinut olla yksi näistä.
Jos ja kun haluatte potentiaalisesti hyvinkin solidin sukujuuren, menkää ja tutkikaa nämä seikat - joka tapauksessa se täsmentää juurianne- ja kenties tulos on tosiaan sitten se että Kuutsaloon laittautunut Kristian oli Saksain kantasuvun sivuhaaraa.
---------------------
Kymin pitäjänhistoria raportoi, että vuonna 1797 silloisen Trumparin viljelijäperhe osti Oravan talon - josta sitten kaikesta päätellen tuli heidän sukutilansa.
Tämän perheen esi-isänä oli vielä 1700-luvun puolivälillä vaikuttanut Roima-lisäniminen viljelijä, joka oli viljelemällään maalla lampuotina. Häben jälkeläisensä siis nostivat statustaan ostamalla tilan.
Tästä johtuu, että se mitä olin jo muutoinkin löytänyt, on jo jotakuinkin pomminvarmaa: mies joka syntyi 1770-luvulla Trumparilla, on hyvinkin sitten 1800-luvun puolella viljelemässä Saksalan Oravaa.
6.10.1831 Saxala Bds. Erik Thomss. Orava P. Lisa Thomedr Saxala by Ricka
Kiitos tiedoista. Kiitos myös uuden Kaarniemi-linkin avaamisesta. Olipa mielenkiintoista luettavaa.
Tuossa kopiossani varmaankin Rikan Helenan tytär ja siis Riston Elisabeth-sisar menee naimisiin Oravalle. Ainakin näin HisKi kertoisi.
Kaksi Helenan ja Riston tyttäristä, Maria ja Anna kuolivat pieninä.
Miksi tuo P. on nimen edessä, tarkoittanee piikaa? Olihan Elisabeth (jos tuo nyt on sama ihminen) kuitenkin Rikan talon tytär, vaikkakaan ei alkup. Jeremias-isännän. Olen huomannut saman monta kertaa: vaikka on talon tytär, tituleerataan piiaksi. Ovat siis lähteneet ansaitsemaan omaa rahaa? Olisiko Liisa mennyt Oravalle piikomaan ja ihastunut Oravan poikaan..:rolleyes: Joskus taas tyttöjä tituleerataan bds.dr.
6.10.1831 Saxala Bds. Erik Thomss. Orava P. Lisa Thomedr Saxala by Ricka
Kiitos tiedoista. Kiitos myös uuden Kaarniemi-linkin avaamisesta. Olipa mielenkiintoista luettavaa.
Tuossa kopiossani varmaankin Rikan Helenan tytär ja siis Riston Elisabeth-sisar menee naimisiin Oravalle. Ainakin näin HisKi kertoisi.
Kaksi Helenan ja Riston tyttäristä, Maria ja Anna kuolivat pieninä.
Miksi tuo P. on nimen edessä, tarkoittanee piikaa? Olihan Elisabeth (jos tuo nyt on sama ihminen) kuitenkin Rikan talon tytär, vaikkakaan ei alkup. Jeremias-isännän. Olen huomannut saman monta kertaa: vaikka on talon tytär, tituleerataan piiaksi. Ovat siis lähteneet ansaitsemaan omaa rahaa? Olisiko Liisa mennyt Oravalle piikomaan ja ihastunut Oravan poikaan..:rolleyes: Joskus taas tyttöjä tituleerataan bds.dr.
Sorry! Pitää olla tietenkin Helenan ja Tuomaan tyttäristä.
M.Sjostrom
07.01.10, 18:09
6.10.1831 Saxala Bds. Erik Thomss. Orava P. Lisa Thomedr Saxala by Ricka
Tuossa kopiossani varmaankin Rikan Helenan tytär ja siis Riston Elisabeth-sisar menee naimisiin Oravalle. Ainakin näin HisKi kertoisi.
Miksi tuo P. on nimen edessä, tarkoittanee piikaa? Olihan Elisabeth (jos tuo nyt on sama ihminen) kuitenkin Rikan talon tytär, vaikkakaan ei alkup. Jeremias-isännän. Olen huomannut saman monta kertaa: vaikka on talon tytär, tituleerataan piiaksi. Ovat siis lähteneet ansaitsemaan omaa rahaa? Olisiko Liisa mennyt Oravalle piikomaan ja ihastunut Oravan poikaan..:rolleyes: Joskus taas tyttöjä tituleerataan bds.dr.
bondesdotter on talollisen tytär
p = piga merkitsee sekä palvelustyttöä että 'neitsyttä'. Se että on P ei välttämättä tarkoita etteikö voisi olla talon oma tytär. Ehkä kannattaa niissä tapauksissa lukea 'neitsyt', 'tyttö' (eikä palvelusnainen)
Tämä tittelöinti saattoi olla jopa ihan satunnaista, mitä oli papilla mielessä liikkunut kun kirjasi
Mutta vanhoina aikoina palkollissääntö pakotti talollisiakin laittamaan (edes nimellisesti) tyttäriään palvelukseen. Tittelöinnillä sitten vihkimisvaiheessa saattaa olla tekemistä senkin kanssa.
-------------------
Erkki Tuomonpoika Orava (s 1810) näyttäisi olevan Tuomas Erkinpoika Oravan (joka syntyi 1774 Trumparilla) lapsi.
Tämäkin jo osoittaa mahdottomaksi, että esi-isäsi Tuomas Erkinpoika olisi voinut olla tuo Trumparilla syntynyt sen niminen.
Rippikirjojen avulla voipi jäljittää, mistä hän tuli.
Tämä tittelöinti saattoi olla jopa ihan satunnaista, mitä oli papilla mielessä
-------------------
Erkki Tuomonpoika Orava (s 1810) näyttäisi olevan Tuomas Erkinpoika Oravan (joka syntyi 1774 Trumparilla) lapsi.
Tämäkin jo osoittaa mahdottomaksi, että esi-isäsi Tuomas Erkinpoika olisi voinut olla tuo Trumparilla syntynyt sen niminen.
Rippikirjojen avulla voipi jäljittää, mistä hän tuli.
Näin huomasin. Nyt vain etsimään kotia Tuomas Erkinpojalle ensin Saksan talosta, ja jos ei löydy, tutkitaan tienoot uudelleen. Kyselen sitten, josko olen löytänyt oikeata, jos nyt löydän mitään. Täytyyhän meidän Helena-emännän toisen ukon lähtökohdat tietää...
Piioista ajattelin samoin. Eivät kai ne papit ja muut sexmannit ole kuitenkaan kenenkään neitsyyttä vartioineet, vaikka eihän sitäkään tiedä ;)
Syntynyt / Kastettu 18.12.1770 19.12.1770 Kylä / Talo Saxala Saxas Isä Erich Jacobsson Äiti Karin Isaksdr Lapsi Thomas
Olisikohan meidän Tuomaamme tämä? Voiko sitä HisKin tiedoista edes päätellä; Pyyppönen kun on saanut sen syntymävuoden 1777. On laskettu kuoliniästä, huomasin. Pitänee vielä katsoa.
Muuten eikö tämä talo ole antanut nimensä koko kylälle? Olen siellä käynyt, kun asuimme Koivukoskella.
Nyt vain etsimään kotia Tuomas Erkinpojalle ensin Saksan talosta, ja jos ei löydy, tutkitaan tienoot uudelleen. Kyselen sitten, josko olen löytänyt oikeata, jos nyt löydän mitään. Täytyyhän meidän Helena-emännän toisen ukon lähtökohdat tietää...
Ihan ensimmäiseksi kannattaa varmaan mennä Sukututkimusseuran kirjastoon katsomaan 2000-luvulla julkaistut Urpo Paavolan selvitykset, josko niistä olisi apua:
Kempit Kymin Saksalasta (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=13748&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
[Urpo Paavola]
[Helsinki] : [U. Paavola], 2000. - [114] s.
Moniste
Kymin Saksala (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=16413&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
[koonnut: Urpo Paavola]
[Helsinki] : [U. Paavola], [2002?]. - 127 s. : kuv., kartt.
Moniste
Kymin Saksalan Rikat (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=13752&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
[Urpo Paavola]
[Helsinki] : [U. Paavola], 2000. - [40] s.
Moniste
Kymin Saksalan Vanhalat (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=13751&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
[Urpo Paavola]
[Helsinki] : [U. Paavola], 2000. - [97] s.
Moniste
Saukot Kymin Saksalasta (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=13754&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
[Urpo Paavola]
[Helsinki] : [U. Paavola], 2000. - [91] s.
Moniste
Sepät Kymin Saksalasta (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=13749&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
[Urpo Paavola]
[Helsinki] : [U. Paavola], 2000. - [60] s.
Moniste
copy-pastasin nuo seuran kirjaston hakemistosta, t. Olavi A.:)
M.Sjostrom
07.01.10, 20:18
Saksan Tuomas Erkinpojan vanhemmat:
Kaarina Iisakintytär -vihittäessä Tavastilasta- (hän EHKÄ oli Saksalan Tommolan viljelijöiksi jostakin välillä 1751-58 tulleiden Iisakinpoikien sisar tai sitten ei)
ja tämän puoliso (vihitty Kymissä 1. tammik 1752)
Eerikki Jaakonpoika, Saksan viljelijä (k 20. maalisk 1792 Saksala; synt n 1721)
jonka vanhemmat näyttäisivät olleen:
Kaarina Erkintytär (k 14 tammik 1737 Saksala; synt ehkä noin 1700)
ja tämän puoliso (naimisiin ehkä noin 1720)
Jaakko Laurinpoika Saksa, Saksan viljelijä (k 12. marrask 1750 Saksala; synt n1690 tai vähän sen jälkeen; mainittu isäntänä 1722 verotuksessa, mutta ei henkiverolla 1712 henkikirjassa)
jonka isä hyvinkin mahdollisesti oli:
Lauri Matinpoika Saksa (haudattu 23. toukok 1697, kuoli Saksalan Saksan taloon ainakin kuuluvana; syntynyt ehkä noin 1660)
--------------------
Kymin pitäjänhistoria mainitsee, että Saksan talon suvun tiedetty esi-isä olisi Eerikki Lemetinpoika, josta 1568 lähtien viimeistään tuli sen viljelijä. Kuoli jälkeen 1600
Henkikirjoista ja verotuksesta sitten mahdollisesti saa koottua kestävänkin sukulinjan Eerikki Lemetinpojan ja Lauri Matinpojan välille.
Eerikki Lemetinpoika ajoittuisi Laurin suunnilleen isovanhemman isoisäksi.
M.Sjostrom
07.01.10, 20:35
Muuten eikö tämä talo ole antanut nimensä koko kylälle?
Jaa, tietysti ON yhteys Saksan talon nimen ja Saksalan kylän nimen välillä.
Mutta kysymys on, kummin päin nimi kulki - vai onko perustelluinta että jokin kolmas lähde on ollut tausta sille, että molemmat nuo saivat tuon nimen.
Nummenjoen suussa, Kaarniemenlahden pohjukassa, oli mm 1300-luvulla ihan merkittävä kauppapaikka. Ritari Petteri Joninpoika Haak (kotoisin Kaakkois-Ruotsista), Viipurin rajakreivi, myönsi vuonna 1336 kirjeellään Tallinnan porvareille oikeuden ja suojeluksen käydä kauppaa mm juuri tuossa kauppapaikassa, jota kutsui kirjeessään nimellä civitas Vecelax (tai miten ne kirjasimet menivätkään), ja kauppapaikan nimi sakemannikielillä oli myös Neuvitte, Nevitto.
Tuolloin, siinä pohjukka-alueella Nummenjoen itärannalla oli sisämaasta asettuneiden suomenheimoisten kauppiaiden (eli hämäläisten, 'tavastien') varastot ja taloja jnpp;
ja vastapäätä, joen länsirannalla oli Itämereltä asettuneiden nk saksojen varastot, taloja, jnpp. Nämä saksat olivat eri paikoista, yhtä hyvin Tallinnan porvareista kuin Saksan pohjoisrannikoltakin tulleita Itämeren-purjehtivia kauppiaita.
Suomalaiset heitä kutsuivat omalla kielellään saksoiksi ja kauppasaksoiksi.
Saksalan kylän (jonka maat olivat ja ovat Nummenjoen länsiranta ja siitä erinäisiä kilometrejä länteen) uskotaan saaneen nimensä tuosta jaosta, ja noista Itämeren-kauppiaista. Jotka siis perustivat tuon paikan asutuksen.
Siten, Saksalan kylä tuskin sai nimeään minkään yksittäisen talon nimestä.
Toisaalta, Saksan talo siellä on hyvin voinut saada oman nimensä siitä, että kyläläiset silloin joskus viisisataa tms vuotta sitten, muistivat että ko talo kuului tai oli kuulunut jollekulle kauppasaksalle.
M.Sjostrom
07.01.10, 20:39
Kaarina Iisakintytär kuoli 30.maalisk 1798 Saksa, Saksala, ja oli syntynyt 1730-luvun alussa.
Saksan Tuomas Erkinpojan vanhemmat:
Kaarina Iisakintytär -vihittäessä Tavastilasta- (hän EHKÄ oli Saksalan Tommolan viljelijöiksi jostakin välillä 1751-58 tulleiden Iisakinpoikien sisar tai sitten ei)
ja tämän puoliso (vihitty Kymissä 1. tammik 1752)
Eerikki Jaakonpoika, Saksan viljelijä (k 20. maalisk 1792 Saksala; synt n 1721)
jonka vanhemmat näyttäisivät olleen:
Kaarina Erkintytär (k 14 tammik 1737 Saksala; synt ehkä noin 1700)
ja tämän puoliso (naimisiin ehkä noin 1720)
Jaakko Laurinpoika Saksa, Saksan viljelijä (k 12. marrask 1750 Saksala; synt n1690 tai vähän sen jälkeen; mainittu isäntänä 1722 verotuksessa, mutta ei henkiverolla 1712 henkikirjassa)
jonka isä hyvinkin mahdollisesti oli:
Lauri Matinpoika Saksa (haudattu 23. toukok 1697, kuoli Saksalan Saksan taloon ainakin kuuluvana; syntynyt ehkä noin 1660)
--------------------
Kymin pitäjänhistoria mainitsee, että Saksan talon suvun tiedetty esi-isä olisi Eerikki Lemetinpoika, josta 1568 lähtien viimeistään tuli sen viljelijä. Kuoli jälkeen 1600
Henkikirjoista ja verotuksesta sitten mahdollisesti saa koottua kestävänkin sukulinjan Eerikki Lemetinpojan ja Lauri Matinpojan välille.
Eerikki Lemetinpoika ajoittuisi Laurin suunnilleen isovanhemman isoisäksi.
M.Sjostrom
07.01.10, 20:55
Saksan Jaakko Laurinpojan äiti
ja
Lauri Matinpoika Saksan vaimo
oli Anna Eerontytär
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4038570
joka kuoli 10.heinäk 1739 Saksalassa, ja oli syntynyt luultavasti ennen 1670
Lauri Matinpoika Saksa (haudattu 23. toukok 1697, kuoli Saksalan Saksan taloon ainakin kuuluvana; syntynyt ehkä noin 1660)
Kiitos Olavi ja M.S.
Kylläpä tuli hienot vastaukset, kuten teiltä aina. On tämä sukututkimus helppoa :D:.
onko olemassa mitään Mikael Skotten (k n 1631), Pyhtään Hirvikoski (Vastila, Tarkkila, 'Kottila'), jälkeläisten sukukirjaa?
tai onko käynnissä mitään projektia tuottaa sellainen sukukirja tai sukutaulukooste?
Hei! Sain nyt viestin Kottilan suvun ystävältäni:
"Kartan rungon ekat selkeät nimet ovat Clas ja Beata Mikontytär 1650-1708. Aiemmin lukee joku Carl, mutta siitä ei saa muuta selvää. Runkoa jatkaa Hans Clasin poika (1674-1730) ja seuraavana Klaus Hansin pk (1702-1756) (tässä oli Kalus Häns, lienee kirj.virhe) Ja tämän jälkeen rupeaa esiintymään Kottila nimi.
Karl Klaun poika (1735-11796) Kottila. Erik Klaun poika (1785 -1814) aloitti ns. Klaavun Kottilan haaran, jota vieläkin kutsutaan sillä nimellä. Varsinainen runko kulkee nimellä Iso-Kottila ihan sen latvasta löytyy minunkin nimeni.
En tiedä tuon Kottila nimen alkuperää. Olen kuvitellut, ja kai jostain kuullutkin, että se juontuisi sanasta skot, eli laukaus, mutta en tiedä sen paikkansa pitävyyttä. Voihan se ihan yhtä hyvin viitata johonkin skottilaiseenkin. Tämä Kottila on kyllä vahvasti Pyhtäältä ja erityisesti sen Hirvikosken kylästä, siis sieltä missä minäkin olen syntynyt.
Olen tosi kiinnostunut kuulemaan lisätietoja, jos saat aiheesta jotain enemmän irti. Ties vaikka oltaisiin sukulaisia."
T. Outi Kaarina A.
Hei! Sain nyt viestin Kottilan suvun ystävältäni:
"Kartan rungon ekat selkeät nimet ovat Clas ja Beata Mikontytär 1650-1708. Aiemmin lukee joku Carl, mutta siitä ei saa muuta selvää. Runkoa jatkaa Hans Clasin poika (1674-1730) ja seuraavana Klaus Hansin pk (1702-1756) Ja tämän jälkeen rupeaa esiintymään Kottila nimi.
Karl Klaun poika (1735-11796) Kottila. Erik Klaun poika (1785 -1814) aloitti ns. Klaavun Kottilan haaran, jota vieläkin kutsutaan sillä nimellä. Varsinainen runko kulkee nimellä Iso-Kottila ihan sen latvasta löytyy minunkin nimeni.
En tiedä tuon Kottila nimen alkuperää. Olen kuvitellut, ja kai jostain kuullutkin, että se juontuisi sanasta skot, eli laukaus, mutta en tiedä sen paikkansa pitävyyttä. Voihan se ihan yhtä hyvin viitata johonkin skottilaiseenkin. Tämä Kottila on kyllä vahvasti Pyhtäältä ja erityisesti sen Hirvikosken kylästä, siis sieltä missä minäkin olen syntynyt.
Olen tosi kiinnostunut kuulemaan lisätietoja, jos saat aiheesta jotain enemmän irti. Ties vaikka oltaisiin sukulaisia."
T. Outi Kaarina A.
Viittaan viestiin # 17
Beata Mikontytär? Olisiko Brijta, taulu on kuulemma iso paperiarkki, voi olla epäselvää tekstiä.
Saan ilmeisesti keskustella yksikseni, mutta ei väliä.
Löysin IGI:n tietokannasta Pyhtäältä olevan Philip Carlssonin, jonka syntymävuosi on 1683. Täällähän on taidettu kertoa vain, että ko henkilö on mainittu 1. kerran 1693. Tieto Philipistä on lisätty IGIiin 1991 ylläpitäjien toimesta. Mistähän ovat saaneet? Muuta tietoa ei sitten olekaan. Onkohan meidän etsimämme Vilppu? :oo:
Tuosta ystäväni sukupuusta selviää myös täällä pohdittuja syntymäaikoja.
Hänellä on mieslinjaisia sukulaisia vielä elossa.
T. Outi
Saan ilmeisesti keskustella yksikseni, mutta ei väliä.
Löysin IGI:n tietokannasta Pyhtäältä olevan Philip Carlssonin, jonka syntymävuosi on 1683. Täällähän on taidettu kertoa vain, että ko henkilö on mainittu 1. kerran 1693. Tieto Philipistä on lisätty IGIiin 1991 ylläpitäjien toimesta. Mistähän ovat saaneet? Muuta tietoa ei sitten olekaan. Onkohan meidän etsimämme Vilppu? :oo:
Tuosta ystäväni sukupuusta selviää myös täällä pohdittuja syntymäaikoja.
Hänellä on mieslinjaisia sukulaisia vielä elossa.
T. Outi
Edelleen itsekseni keskustelen: Olipas siellä vaimonkin nimi:
Carin Christersson s. 1688 Pyhtää. Philip ja Carin vihittiin 1707 Pyhtäällä.
Mitä sotkua Filipin perheessä: Tutkin IGIä uudelleen: Philip ja Carin vih. 1707 ja ilmoitetaan poikansa Henrikin syntyneen 1705.
Margreteja on 3:
1. Pyhtäällä 1708 syntynyt, ei kuolinaikaa.
2. Kymissä 1712 syntynyt , joka vihitty Erik Christerssonin kanssa about 1731 Kymissä.
3. Margret, jonka ilmoitetaan menneen avioon Erik C:n kanssa Pyhtäällä 27.12.1730. Hänestä en löydä s.aikaa. Mikä on oikein? Voiko IGIin luottaa?
Sitten on vielä Margareta Philipsson, s. 13.12.1752 Ruotsinpyhtää. Isä Christer Philipsson ja äiti Brita Adrdr.
Olisiko Philip Carlssonin pojantytär?
Anteeksi, jos palaan taas siihen samaan mysteeriin, jonka lupasin unohtaa. IGIin syy. :eek: Outi
rauno.viljanen
19.01.10, 19:30
Huomioita Skotte-keskusteluun:
Claes Carlss (n. 1682-24.4.1761) avioitui 19.11.1711 Vastilasta kotoisin olevan Beata Hansdrin (n. 1690-18.8.1773) kanssa ja heillä yhdeksän lasta Viirilässä vv. 1714-1733 mm. Eric (17.4.1714-27.3.1777), Anna (n. 1719-1788) ; hänellä puoliso 3.4.1738 Kymistä Samuel Ericss (1717-6.9.1795), Lisbetta (15.10.1722-26.8.1787); hän avioitui Länsikirkonkylän Haavistoon ehkä noin 1744-45, Maria (2.5.1726- , joka avioitui Ruotsinkylään 29.12.1748; ja lopuksi Carin (15.11.1728- ja niinikään Ruotsinkylään (Nybondas?) 29.12.1749.
Helena Christersdrin 2. puoliso:
Kyseessä mielestäni on Eric Thomass Trumbarin vanhin poika Thomas (24.11.1774-17.1.1839), josta minä polveudun isäni puolelta. Thomaksen äiti oli Christina Michelsdr Koho, he avioutuivat 29.12.1773. Eric Thomassonin alkuperästä on ollut Kymenlaakson Yahoo-ryhmässä jotain viestejä, mutta ei kattavasti. Ismo Pyyppönenkin mainitsee miehestä jossain. Minun mielestäni kyseessä olevat vanhemmat ovat:
Thomas Påhlss (Roima) ja Maria Erichsdr, vihitty Vehkalahdella 22.12.1751. Thomas Roiman, Rumparin talon lampuolina toimineen viljalijän pojat Eerik ja Mikko ostivat Oravan George Mullerin leskeltä 1797, kuten Kymin historia I kertoo sivulla 365.
Outille!
Oli mahtava tunne huomata lause lauseelta, lähes sana sanalta, että kyseessä olit juuri sinä, äitini serkku. Jos olisi ollut numero johon soittaa, olisin soittanut. Hienoa että joku toinenkin on kiinnostunut suvustamme. Mie tietenkin kahdesti, sillä kun Helena Christersdr Wanhala on yhteinen esipolvemme Aution kautta, on Philip Carlsson sitä minulle myös Siversin kautta.
Terv. Rauno
Helena Christersdrin 2. puoliso:
Kyseessä mielestäni on Eric Thomass Trumbarin vanhin poika Thomas (24.11.1774-17.1.1839), josta minä polveudun isäni puolelta. Thomaksen äiti oli Christina Michelsdr Koho, he avioutuivat 29.12.1773. Eric Thomassonin alkuperästä on ollut Kymenlaakson Yahoo-ryhmässä jotain viestejä, mutta ei kattavasti. Ismo Pyyppönenkin mainitsee miehestä jossain. Minun mielestäni kyseessä olevat vanhemmat ovat:
Thomas Påhlss (Roima) ja Maria Erichsdr, vihitty Vehkalahdella 22.12.1751. Thomas Roiman, Rumparin talon lampuolina toimineen viljalijän pojat Eerik ja Mikko ostivat Oravan George Mullerin leskeltä 1797, kuten Kymin historia I kertoo sivulla 365.
Terv. Rauno
Hei Rauno
Olen luotettavalta taholta saanut tiedon, että Tuomas olisi ollut Saksalan Saksan talosta. Lue edellisiä viestejä, sieltä selviää. Jos sinulla on pomminvarmaa tietoa siitä, että olet oikeassa, kerrothan...
Lähetin sinulle yksityisviestin koskien Meriläisten sukuseuraa ja tekeillä olevaa kirjaa. Haluavat myös mummosi (Annin) perheen tiedot, mies, lapset, lastenlapset jne. kaikkine tykötarpeineen.
T. Outi
tein yllä nimivirheen. Se veljeksistä jota uskotellaan vanhoilla päivillä rippikirjoissa 1701 syntyneeksi, oli nimeltään Kristofer, Krister = Kristo Filipinpoika. (ei siis Eerikki).
eli: ....ja Kristo -Sihvolan eräs asukki- joka vuosisadan loppupuolen rippikirjoissa on kommentoitu 1701 syntyneeksi.
Henrikki on kastemerkinnälläkin syntymävuodeltaan todennettu. Eli, nyt jo parikin lähdettä vahvistaa että Kristof Filipinpoika oli Henrikkiä vanhempi. Hän voi hyvin olla v1701 syntynyt, mikäs siinä. Minun täytyykin kirjata muistiinpanoihini että Kristof oli Sihvolan isäntä 1727-39.
Hänen pojalleen sitten kävi kehnommin: loisena jnpp, ja kuoltuaan tämän leski ja lapset lähtivät sihvolasta pois (1791), Ratulaan Elimäelle. [tämä Kristof vetäytyy isännyydestä yllättävän nuorena, noin 38-v]
Joka tapauksessa, Filipin mieslinjaisia jälkeläisiä löytyy tästä:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=52477&postcount=15
Samuli Sipinpoika on kokonaan toista Sihvolan haaraa, he (oletetusti) polveutuvat Filip Kaarlenpojan vaimon jostain serkusta tai sen semmoisesta.
Klaudius Kaarlenpoika, räätärilän isäntä, kyllä jo vuonna 1725 asui Viirilässä, eli ei siis enää tuona hetkenä asunut kotikulmillaan Hirvikoskella, sillä tuolloin 1725 hänellä Viirilässä kuoli lapsi:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6418374
* Minä otaksun että Klaudius jo asettui jotain vuosia aiemmin (keväällä 1725 tai jo 1724) uuteen paikkaan, joka lienee ollut 'autio', mutta että ensin testasi toimiiko homma (katsoi parin vuoden ajan millaiset sadot jnpp), ja toi asettumisensa viranomaisille ehkä vasta paria vuotta myöhemmin. Näin voisi otaksua tapahtuneen siksi, että vasta testauksen tuloksena hän tiesi että on elinkelpoista...
Klaudius on kirjattu moniin rippikirjoihin 1682 syntyneeksi. Siten hän olisi 1739 ollut 56 v ikäinen. sopii kuvioon: minä olen muutoinkin saanut vaikutelman että jonkin verran alle 60-vuotiaana, noiden vuosisatojen vieriessä sukupolvenvaihdos toteutettiin.
Eli, 65 ei ole kokemusperäisesti mielekäs ikä maataloudessa eläköitymiselle. 55 olisi perinteisempi.
Hei vaan,
Lueskelin tuota ylläolevaa vanhaa ketjua. Huomasin seuraavan lauseen:
"Samuli Sipinpoika on kokonaan toista Sihvolan haaraa, he (oletetusti) polveutuvat Filip Kaarlenpojan vaimon jostain serkusta tai sen semmoisesta."
Tietääkö kukaan, kuka tuo Samuli Sipinpoika (Samuel Sigfredsson) oli?
Hanne
Hei. Selvittelen Niiles Samunpojan Elimäen Raussilan Takalaan siirtynyttä sukuhaaraa. Pyhtään kirkonkirjat näyttävät Samuli Kaarlenpojalle ja Piriitta Jaakontyttärelle seuraavat lapset: Jöran s. 28.4.1704, Susanna s. 30.10.1706, Carl s. 17.11.1708 ja Christer s. 27.8.1710. Ovatko M. Sjostromin 17.11.09 mainitsemat pojat, siis myös Niiles Samunpoika, aikaisemmin pariskunnalle syntyneitä lapsia, joita Hiskistä ei näy? Mistä lähteistä asia käy selville. Mistä lähteistä ilmenevät edelleen suvun edelliset polvet Kaarle Mikonpoika ja Mikael Skotte? Olisin hyvin kiitollinen näistä tiedoista. V.Mäkelä
Hei,
tiedossani ei ole mitään asiakirjalähettä, joka vahvistaisi Kaarle Mikonpojan Samuli Kaarlenpojan isäksi. Tätä on käsitelty Sockenholm-viestiketjussa: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=52364#post52364
Terv: Arto Leinonen
Oman muistini mukaan SAY:ssa mainitaan v. 1673 Kottilassa "Samuel br(der)". Sama Samuel mainitaan sitten Eerolassa vävynä 1678 ja vielä 1708.
Nämä kannattaa tarkistaa.
Mielestäni Samuelin polveutuminen Michel Skottesta on yhtä varma/epävarma kuin Kottilan isännänkin (Carl Michelsson).
Tuomiokirjat ovat ilmeisesti Arto Leinosen toimesta jo tarkaan tutkittu.
Eräs erittäin painava "Skotte"-linkin puolestapuhuja on esim. se, että suvun Ruotsinkylän Pekkolaan muuttanut
mieskantainen haara käytti ensiksi Skotte-, sitten Gottlund- ja lopuksi Pekkola-nimeä. Jälkimmäistä mm. tunnettu kirjailija Sulo-Weikko Pekkola.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo-Weikko_Pekkola
Täydellistä varmuutta tuskin koskaan saamme.
Tähän on tyytyminen, vai onko?
Pyhtään kastetut alkavat mielestäni vuoden 1700-pinnasta (1703?). Samuelin ennen tätä vuotta syntyneet lapset
eivät siksi ole näkyvissä. Axel Bergholmin Sukukirja I, Gottlund-osio, antaa osviittoja heidän nimistään.
Kiitos arvokkaista tiedoista. Hyvää Joulua.
V.Mäkelä
Mielestäni Samuelin polveutuminen Michel Skottesta on yhtä varma/epävarma kuin Kottilan isännänkin (Carl Michelsson).
Carl Michessonin polveutuminen Michel Skottesta käy kyllä ilmi asiakirjoista (nykyään nämä löytyy digitoituna). Ruotsinkylän ylimääräisillä käräjillä 19.2.1685 Carl Michelsson esitti isänsä Michel Skotten 2.6.1610 saaman kirjeen, löytyy: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3776871 ja tämä Michel Skotten saama kirjekin on säilynyt voudintileissä, löytyy osoitteesta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2031857
Terv:
Arto Leinonen
Kiitos linkeistä! Tämähän on todellinen aarreaitta! En ole osannut näitä etsiä; paitsi turhaan SSHY:n sivuilta (en ole jäsen).
Hyvää Joulua Riadista sinne Suomeen!
Palaan tähän vanhaan aiheeseen Mikael Skotteen.
Olen näiltä sivuilta ja ehkä muualtakin tullut siihen tulokseen, että pojantyttäreni isoisoisällä on suora mieslinjainen sekä myös sekalinjainen yhteys Mikael Skotteen.
Täällä jossain ketjun keskustelussa puhuttiin DNA:stakin ja minua ihmetyttää, että eikö tosiaan ole ketään Skotten mieslinjaista testattu?
Vielä viime talvena Juhani Pesun Gottlund-sivulle
http://koti.mbnet.fi/nurmiin/sukututkimus/texts/pappilan_suku/Pappilan%20suku.html pääsi kirjautumatta, mutta nyt ei enää. Olisin niin mielelläni niitä vähän tutkinut.
Laitan tähän tuon kyhäämäni mieslinjaisen ketjun, korjatkaa, jos olen harhautunut polulta :)
Mikael Skotte > Kalle Mikonpoika > Nikolaus (Klaus) Kallenpoika > Hannu Klaunpoika > Hannu Hannunpoika > Antti Hannunpoika Braski > Jaakko Antinpoika Braski > Matti Jaakonpoika Braski > Antti Matinpoika Braski eli Yrjölä > Heikki Antinpoika Kuusela e. Yrjölä > Arvo Olavi Kuusela
Eli näin!!
TAULU 1
I Mikael Skotte, k. noin 1631 Pyhtää Hirvikoski (Vastila, Tarkkila 'Kottila'). 1612 Kyläkunnassa oli kolme ratsumiestilaa. Haavistossa ja Hirvikoskella oli Tynni Arvinpojan ja Vastilassa Mikko Skotten ratsumiestilat. (Giösling)
Vastilassa olevien tilojen vero oli läänitetty Mikko Skåttelle, ja tähän hän sai oikeuden 1607. Vuonna 1610 hän sai oikeuden yhteen tilaan Hirvikoskella, jonka seurauksena hänelle annettiin kaksi autiotilaa, jotka yhdistettiin yhdeksi tilaksi. Skåtten oma ratsumiestila sijaitsi siis Hirvikoskella. Vastilassa olevien tilojen läänitys Skåttelle päättyi Stolbovan rauhan jälkeen. (aleinonen)
Michel Skotte sai palveluksistaan läänityksiä ja verovapauksia Hirvikoskelta, jotka ulottuivat, eläkkeen muodossa, vielä hänen leskelleenkin.
Michel Skotte on Gottlund-suvun varhaisin tunnettu esi-isä. (Gjösling)
Mitkä olivat itse Mikael Skotten eli Skåttin ratsupalveluvuodet, ja sitten toisaalta isännyysvuodet ?
(en tiedä, mutta jotenkin minulla on vihi että Skotte olisi ollut sodassa kolmikymmenvuotisen sodan ja Kustaa II Aadolfin aikana. 1630-lukuakin?) (M.Sjostrom)
Michel Skotte kuoli vuoden 1631 tienoilla.
Hänen poikansa, Carl Michelsson, Kottilan isäntä v. 1638, omisti tuolloin 2 tammaa, 2 lehmää, 2 hiehoa ja lampaan.
Carl Carlsson kuoli 6.1.1724
Philippus Carlsson mainintaan vävynä ja yhtiömiehenä Vastilassa 1693
Matti Markuksenpojan taloudessa, appi Christopher Marcusson. (Giösling)
******************
Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743 sivut 68-67
1600-luvun alkuvuosina ratsumiesten tarve ja määrä kasvoi huomattavasti koko maassa, varsinkin Kirkholman tappion (1605) jälkeen. Kuningas antoi 6.1.1606 julistuksen, jossa luvattiin ratsumieheksi ryhtyvälle tämän tilan ikuiseksi rälssiksi, siis verovapaaksi, sekä oikeus yhteiseen vaakunakilpeen. Hevonen ja varusteet piti tietysti itse kustantaa.
Vuonna 1600 varsinaisen Pyhtään alueella oli 19 ratsumiestilaa, mutta ennen seuranneen vuosikymmenen loppua niitä oli jo 26. Suurimmillaan ratsumiestilallisten määrä oli 1620-luvun alkuvuosina, joista esimerkiksi on valittu vuosi 1612. Vuonna 1912 Pyhtäällä oli 39 ratsumiestilaa, joista useimman isäntä lienee ratsastanut itse.
Mikko Skotten Vastilassa sijaitsema 1/3 veroluvultaan oleva ratsumiestila kuului sotamarsalkka Evert Hornin johtamaan lipustoon.
Horn, Evert (1585 - 1615) sotamarsalkka Evert Horn loi sotilasmaineensa puolalaisista saamillaan voitoilla Jakob De la Gardien Venäjän sotaretkellä. Nuorena kuollutta Hornia on pidetty suomalais-ruotsalaisen, kolmikymmenvuotisessa sodassa menestyksekkäästi käytetyn ratsuväkitaktiikan luojana.Evert Hornin johtamaan lipustoon.
.
Puoliso: Matleena Pekontytär, k. jälkeen 1657.
Lapset:
Kalle Skotte, s. noin 1620. Tauluun 2.
TAULU 2
II Kalle Mikonpoika Skotte, Taulusta 1, (isä Mikael Skotte), s. noin 1620, k. jälkeen 1685.
1. puoliso: ennen 1640 Kaarina Markuntytär,.
2. puoliso: noin 1660-luvulla Kaarina Tuomontytär, s. välillä 1644, k. 5.1.1724 Pyhtää Hirvikoski Vastila.
Lapset:
1. Matti Skotte, s. noin 1640, k. jälkeen 1682.
1. Nikolaus (Klaus), s. noin 1650 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila. Tauluun 3.
1. Yrjänä Skotte, s. noin 1653. Tauluun 34.
1. Samuli, s. 1655. Tauluun 35.
2. Vilppu (Filip), k. jälkeen 1715. Vilppu Kallenpojan sukulija piti Sihvolan maatilaa.
2. Johannes. Tauluun 57.
2. Klaus (Klaudius), s. 1682. Tauluun 58.
TAULU 3
III Nikolaus (Klaus) Kallenpoika, Taulusta 2, (isä Kalle Skotte), s. noin 1650 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila, k. noin 1704. Kalus Kallenpojan sukulinja piti Kottilan maatilaa.
1. puoliso: N.n., k. 25.7.1697 Pyhtää Hirvikoski. Henkikirjassa 1697.
2. puoliso: Riitta Mikontytär, k. 15.11.1708 Pyhtää Hirvikoski. hk.ssa 1699-1705, k. 15.11.1708 52-vuotiaana (=Clas Carlssons hust. Brijta Michelsdr. ik.=).
3. puoliso: 19.11.1711 Peatta Heikintytär (Wastila),.
4. puoliso: Peatta Laurintytär,.
Lapset:
1. Hannu, s. noin 1675. Tauluun 4.
1. Niilo. Henkikirjassa 1697.
1. Risto. Henkikirjassa 1705-1710.
1. Valpuri. Tauluun 33.
1. Anna. hk.ssa 1709-1712. Leski Anna Klauntytär on Kottilan rk.ssa 01.03.1744 alkaen.
TAULU 4
IV Hannu Klaunpoika, Taulusta 3, (isä Nikolaus ), s. noin 1675, k. 4.1.1730 Pyhtää Hirvikoski.
Puoliso: ennen 1700 Kaarina Pertuntytär, s. noin 1681, k. 29.3.1734 Pyhtää Hirvikoski.
Lapset:
Klaus Kottila, s. 1701 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila. Tauluun 5.
Liisa, s. 8.6.1703 Pyhtää Hirvikoski.
Hannu Skotte, s. 4.4.1707 Pyhtää Hirvikoksi Wastila. Tauluun 11.
Matti, k. 10.1.1709 Pyhtää Hirvikoski.
Niilo, s. 21.11.1709 Pyhtää Hirvikoski, k. 27.7.1730 Pyhtää Hirvikoski.
Heikki, s. 30.12.1711 Pyhtää Hirvikoski. Tauluun 31.
Juho. Tauluun 32.
Yrjö, s. 15.4.1724 Pyhtää Hirvikoski, k. 17.5.1724 Pyhtää Hirvikoski.
TAULU 5
V Klaus Hannunpoika Kottila, Taulusta 4, (isä Hannu ), s. 1701 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila, k. 6.3.1756 Pyhtää Hirvikoski. Rippikirjassa 1744-66.
Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743 sivu 211 Luvussa Pyhtään kantatilojen vaiheita:
Hirvikoski 4 (1/2 manttalin tila) Kottila: Tilaa piti ainakin vuodet 1614-28 Michel tai Mikko Skått (myös Skotte), jonka mukaan se on saanut nimensä. Skåttin kuoltua tila autioitui, menetti ratsupalveluoikeutensa ja joutui vuonna 1641 Carl Wreden ostorälssiin. Peruutettiin 1689 kruunulle ha määrättiin ratsutilan aputilaksi.
1741 isäntänä oli Klaus Hannunpoika Kottila, tilan rakennukset oli osin poltettu, tuhottu tai revitty siltatarvikkeiksi, asuhat täysin kujistuneet (ruinerade) ha hättäneet tilan autioksi. (AP:Nn huomautus: se, että tila on jätetty aitioksi ei välttämättä tarkoita sitä, että tilalla ei asuisi ketään. Tila merkittiin veroluetteloihin autioksi, jos se ei pystynyt maksamaan verojaan.)
.
Puoliso: 1.1.1724 Pyhtää Marketta Hannuntytär, s. 1700 Pyhtää Hirvikoksi Wastila, k. 18.4.1774 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Kottila. Rippikirjassa 1744-66.
Lapset:
Anna, s. 27.12.1724 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila, k. 26.8.1739 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila.
Liisa, s. 27.10.1727 Pyhtää Hirvikoski. Ei rippikirjassa 1744/50.
Kaarina, s. 12.9.1729 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila. Tauluun 6.
Eero, s. 19.3.1731 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila. Tauluun 7.
Hannu, s. 5.9.1733 Pyhtää Hirvikoski, k. 10.12.1733 Pyhtää Hirvikoski.
Pekka, s. 6.1.1735 Pyhtää Hirvikoski. Tauluun 8.
Hannu, s. 27.5.1737 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila, k. 3.12.1737 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila.
Kalle, s. 25.11.1738 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila. Tauluun 9.
Anna, s. 7.4.1740 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila. Tauluun 10.
TAULU 6
VI Kaarina Klauntytär, Taulusta 5, (isä Klaus Kottila), s. 12.9.1729 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila. Mainitaan rippikirjassa 15.3.1747 alakaen (ei 1760).
Puoliso: 1.1.1755 Eero Tuomaanpoika, s. Kymi.
TAULU 7
VI Eero Klaunpoika, Taulusta 5, (isä Klaus Kottila), s. 19.3.1731 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila, k. 29.11.1814 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Kottila.
Puoliso: 28.12.1753 Pyhtää Piriitta Kaarlentytär (Tarkkilan Marttilasta Hirvikoskelta), k. 11.5.1816 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Kottila.
Vanhemmat: Kaarle Sipinpoika Hirvikoskella , joka näyttäisi olevan Skottien sukua, s. 8.4.1712 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Marttila ja Anna Sipintytär Hirvikoskelta ehkä piispan rusthollista.
Lapset:
Liisa, s. 29.9.1754 Pyhtää Hirvikoski Kottila.
Kreetta, s. 17.6.1758 Pyhtää Hirvikoski Kottila.
Kaarina, s. 3.10.1759 Pyhtää Hirvikoski Kottila.
Kreetta, s. 22.6.1762 Pyhtää Hirvikoski Kottila.
Helena, s. 28.2.1765 Pyhtää Hirvikoski Kottila.
Anna, s. 16.11.1770 Pyhtää Hirvikoski Kottila.
Maria, s. 26.4.1777 Pyhtää Hirvikoski Kottila.
Riitta,.
TAULU 8
VI Pekka Klaunpoika, Taulusta 5, (isä Klaus Kottila), s. 6.1.1735 Pyhtää Hirvikoski. Rippikirjassa vuodesta 1750.
Puoliso: ennen 1760 Kaarina Tuomaantytär,.
Lapset:
Anna,.
Juho, s. laskettu .6.1767, k. 19.7.1767 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila.
TAULU 9
VI Kalle Klaunpoika, Taulusta 5, (isä Klaus Kottila), s. 25.11.1738 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila. Rippikirjassa 1744/50.
Puoliso: Marketta Kallen kasvattitytär (Marttila),.
TAULU 10
VI Anna Klauntytär, Taulusta 5, (isä Klaus Kottila), s. 7.4.1740 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila.
Puoliso: 26.12.1760 Antti Ristonpoika (Piispa),.
TAULU 11
V Hannu Hannunpoika Skotte, Taulusta 4, (isä Hannu ), s. 4.4.1707 Pyhtää Hirvikoksi Wastila, k. jälkeen 1746.
Puoliso: 1.1.1730 Peatta Antintytär, s. 26.7.1705 Pyhtää Hirvikoksi Wastila, k. 17.3.1782 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski.
Vanhemmat: Antti Niilonpoika ja Riitta Samulintytär.
Lapset:
Jaakko Brask, s. 15.7.1735 Pyhtää Hirvikoski Vastila. Tauluun 12.
Antti Braski, s. 14.7.1738 Pyhtää Hirvikoski. Tauluun 22.
TAULU 12
VI Jaakko Hannunpoika Brask, Taulusta 11, (isä Hannu Skotte), s. 15.7.1735 Pyhtää Hirvikoski Vastila, k. 13.12.1816 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski.
Puoliso: 28.12.1753 Kymi Kaarina eerontytär Huruksela, s. 26.7.1733, k. 15.5.1791 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski.
Lapset:
Hannu Braski, s. 19.12.1754 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski. Tauluun 13.
Eero Braski, s. 28.8.1757 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski. Tauluun 20.
Matti Braski, s. 13.4.1769 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski. Tauluun 21.
TAULU 13
VII Hannu Jaakonpoika Braski, Taulusta 12, (isä Jaakko Brask), s. 19.12.1754 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski, k. 22.1.1789 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski.
Puoliso: 18.10.1780 Pyhtää Anna Sipintytär Marttila, s. noin 1757, k. 23.3.1806 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski.
Lapset:
Helena Braski, s. 7.1.1781 Pyhtää Braski.
Riitta Braski, s. 6.3.1785 Pyhtää Hirvikoski. Tauluun 14.
Beata Braski, s. 6.3.1785 Pyhtää Braski. Tauluun 19.
Erik Braski, s. 3.11.1787 Pyhtää Braski.
TAULU 14
VIII Riitta Hannuntytär Braski, Taulusta 13, (isä Hannu Braski), s. 6.3.1785 Pyhtää Hirvikoski, k. 17.3.1846.
Puoliso: 26.12.1807 Samuli Antinpoika Yrjölä, s. 18.11.1778 Pyhtää Hirvikoski, k. 4.4.1830.
Vanhemmat: Antti Antinpoika Yrjölä, s. 1746 Pyhtää Hirvikoski, k. 27.3.1808 ja Liisa (Elisabet) Erkintytär, s. 1754, k. 18.3.1789.
Lapset:
Anna Yrjölä, s. 17.10.1808 Pyhtää Hirvikoski Yrjölä.
Antti Yrjölä, s. 11.11.1812 Pyhtää Hirvikoski Yrjölä.
Maria Yrjölä, s. 8.1.1815 Pyhtää Hirvikoski. Tauluun 15.
Liisa (Elisabet) Yrjölä, s. 8.12.1817 Pyhtää Hirvikoski Yrjölä.
Eeva Yrjölä, s. 6.9.1821 Pyhtää Hirvikoski Yrjölä.
Erik Yrjölä, s. 9.5.1823 Pyhtää Hirvikoski Yrjölä.
Pekka Yrjölä, s. 21.1.1827 Pyhtää Hirvikoski Yrjölä.
Stiina (Christina) Yrjölä, s. 21.1.1827 Pyhtää Hirvikoski Yrjölä.
TAULU 15
IX Maria Samulintytär Yrjölä, Taulusta 14, (äiti Riitta Braski), s. 8.1.1815 Pyhtää Hirvikoski, k. 23.11.1873.
Puoliso: 27.12.1837 Pietari Tuomonpoika Marttila, s. 31.1.1810 Pyhtää Hirvikoski, k. 2.11.1873.
Vanhemmat: Tuomo Matinpoika Marttila, s. 16.12.1778 Pyhtää Hirvikoski, k. 17.4.1855 ja Eeva Matintytär Hartikka, s. 22.8.1783, k. 18.1.1861.
Lapset:
Pietari Marttila, s. 15.9.1840 Pyhtää Hirvikoski Marttila.
Anna Marttila, s. 26.7.1847 Pyhtää Hirvikoski Marttila. Tauluun 16.
Lapsi Marttila, s. 26.7.1847 Pyhtää Hirvikoski Marttila.
Leena Stiina Marttila, s. 4.11.1848 Pyhtää Hirvikoski Marttila.
TAULU 16
X Anna Pietarintytär Marttila, Taulusta 15, (äiti Maria Yrjölä), s. 26.7.1847 Pyhtää Hirvikoski Marttila, k. 29.4.1920 Pyhtää.
Puoliso: 20.6.1871 Antti Matinpoika Braski eli Yrjölä, Taulusta 25, s. 17.10.1847 Pyhtää Hirvikoski Braski, k. 10.6.1920 Pyhtää Hirvikoski Marttila. Kiinnekirjalla 15.3.1876 on talollinen Antti Matinpoika Brask eli Yrjölä tullut Metsälästä saanut omakseen sanotun 1/24 osaa manttaalia verotaloa nro 6 Hirvikoskelta.
Vanhemmat: Matti Jaakonpoika Braski, s. 23.9.1808 Pyhtää Hirvikoski Braski, k. 4.5.1854 Pyhtää Hirvikoski ja Leena (Helena) Tuomaantytär Yrjölä, s. 12.2.1812 Pyhtää Hirvikoski, k. 26.2.1896 Pyhtää Hirvikoski.
Lapset:
Antti Yrjölä, s. 10.5.1872 Pyhtää Hirvikoski Brask. Tauluun 17.
Juho Yrjölä, s. 23.11.1875 Pyhtää Hirvikoski Marttila.
Heikki Kuusela e. Yrjölä, s. 16.12.1877 Pyhtää Hirvikoski Marttila. Tauluun 18.
Eemil Yrjölä, s. 27.3.1881 Pyhtää Hirvikoski Marttila.
Jalmari Yrjölä, s. 3.1.1886 Pyhtää Hirvikoski Marttila.
Teudor Yrjölä, s. 5.12.1888 Pyhtää Hirvikoski Marttila.
Viktor Yrjölä, s. 16.7.1890 Pyhtää Hirvikoski Marttila.
TAULU 17
XI Antti Antinpoika Yrjölä, Taulusta 16, (isä Antti Braski eli Yrjölä), s. 10.5.1872 Pyhtää Hirvikoski Brask, k. 26.11.1940.
Puoliso: 22.11.1895 Anna Nylander, s. 21.9.1877 Elimäki, k. 23.9.1920.
Lapset:
Antti Yrjölä, s. 1.10.1896, k. 16.11.1896.
Hilda Yrjölä, s. 14.2.1898 Pyhtää, k. 24.12.1970.
Lempi Maria Aho o.s. Yrjölä, s. 1.1.1900 Pyhtää, k. 14.8.1987 Helsinki.
Aina (Aino) Ahola o.s. Yrjölä, s. 26.6.1902 Pyhtää, k. 15.1.1986.
Martta Yrjölä, s. 28.7.1904, k. 1.8.1904.
Anna Yrjölä, s. 5.8.1905, k. 5.8.1906.
Elna Yrjölä, s. 8.10.1906, k. 16.11.1906.
Helmi Yrjölä, s. 23.4.1908.
Toivo Yrjölä, s. 21.8.1910.
Eino Yrjölä, s. 11.1.1913.
Vieno Yrjölä, s. 3.7.1915.
Tauno Yrjölä, s. 12.1.1919.
Martta Yrjölä, s. 12.1.1919.
Lähde: Raija Hurri Anna ja Anders Yrjölän Suku
" Vastilassa oli iltamat Antti putosi koskeen ja Anna ojensi saalin ja veti Antin ylös siitä alkoi yhteinen elämä.".
TAULU 18
XI Heikki Antinpoika Kuusela e. Yrjölä, Taulusta 16, (isä Antti Braski eli Yrjölä), s. 16.12.1877 Pyhtää Hirvikoski Marttila, k. 9.7.1959 Kotka.
Puoliso: 7.4.1898 Riika (Fredrika) Sinko, s. 22.5.1875 Pyhtää, k. 25.12.1943 Kotka.
Lapset:
Maria Virtanen e Ahvenainen o.s. Kuusela, s. 26.6.1900 Pyhtää, k. 27.6.1985 Kotka.
Toivo Kuusela, s. 30.1.1902 Pyhtää, k. kuollut.
Matilda Kuusela, s. 14.3.1903 Pyhtää, k. 27.7.1903 Pyhtää.
Väinö Kuusela, s. 28.9.1904 Pyhtää, k. 11.2.1974 Kotka.
Onni Kuusela, s. 24.10.1905 Pyhtää, k. 22.3.1906 Pyhtää.
Elma Kuusela, s. 8.3.1907 Pyhtää.
Eino Kuusela, s. 18.12.1908 Pyhtää, k. 22.4.1986 Kotka.
Asser Kuusela, s. 26.4.19xx Pyhtää, k. 5.12.1978 Kotka.
Leevi Kuusela, s. 19.1.1913 Kotka, k. 19.8.1913 Kotka.
Arvo Olavi Kuusela, s. 3.7.1916 Kotka, k. 24.6.1975 Tampere.
Perhe muutti Pyhtään Hirvikoskelta 21.9.1911 Kotkaan.
TAULU 19
VIII Beata Hannuntytär Braski, Taulusta 13, (isä Hannu Braski), s. 6.3.1785 Pyhtää Braski.
Puoliso: 13.10.1814 Pyhtää Tuomas Erkinpoika,.
Lapset:
Antti,.
Antti, s. 27.8.1820 Pyhtää Hirvikoski Pispa.
Tuomas, s. 13.7.1822 Pyhtää Hirvikoski Pispa.
TAULU 20
VII Eero Jaakonpoika Braski, Taulusta 12, (isä Jaakko Brask), s. 28.8.1757 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski, k. 7.3.1826 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski.
Puoliso: 2.1.1784 Kymi Mussalo Kaarina Samuntytär, s. 21.4.1762 Haapasaari, k. 4.7.1808 Kymi Mussalo. Asui Mussalossa äitinsä kotitalossa.
TAULU 21
VII Matti Jaakonpoika Braski, Taulusta 12, (isä Jaakko Brask), s. 13.4.1769 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski, k. 20.11.1844 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski.
Puoliso: Anna Erkintytär,.
TAULU 22
VI Antti Hannunpoika Braski, Taulusta 11, (isä Hannu Skotte), s. 14.7.1738 Pyhtää Hirvikoski, k. 30.10.1814 Pyhtää Hirvikoski. Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743 sivu 211 Luvussa Pyhtään kantatilojen vaiheita:
Hirvikoski 3 (1/4 manttalin tila) Braski: joutui Carl Wreden ostorälssiin vuonna 1641, peruutettiin kruunulle ja määrättiin ratsutilan aputilaksi.
1742: isäntänä Anttu Braski, rakennukset osin poltettu, tuhottu tai revitty siltatarpeiksi, asujat täysin kurjistuneet (ruinerade) ja jättäneet tilan autioksi.
Puoliso: 29.12.1762 Kymi Liisa (Elisabet) Niilontytär (Kymi Huruksela), s. 12.8.1740 Kymi, k. 16.5.1808 Pyhtää Hirvikoski.
Vanhemmat: Niilo Heikinpoika ja Liisa Kallentytär.
Lapset:
Jaakko Braski, s. 19.7.1766 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski. Tauluun 23.
TAULU 23
VII Jaakko Antinpoika Braski, Taulusta 22, (isä Antti Braski), s. 19.7.1766 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski, k. 14.3.1843 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski.
Puoliso: 26.5.1797 Pyhtää Liisa (Elisabet) Pietarintytär Kottila, k. 1.11.1859 Pyhtää Hirvikoski.
Vanhemmat: Pietari Klaunpoika Kottila, s. 1730 Pyhtää Hirvikoski Kottila N:o 4, k. 28.1.1796 Pyhtää Hirvikoski ja Kaarina Tuomontytär, s. 1736 Pyhtää Hirvikoski, k. 28.1.1793.
Lapset:
Antti Braski (Braskij), s. 1.5.1798 Pyhtää Braski.
Samuli Braski, s. 9.10.1799 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski. Tauluun 24.
Sippo (Sigfred) Braski, s. 8.2.1803 Pyhtää Braski.
Helena Braski, s. 28.7.1806 Pyhtää Hirvikoski Braski.
Matti Braski, s. 23.9.1808 Pyhtää Hirvikoski Braski. Tauluun 25.
Anna Braski, s. 22.7.1811 Pyhtää Hirvikoski Braski.
Pekka Braski, s. 26.6.1815 Pyhtää Hirvikoski Braski.
Antti Braski, s. 14.4.1818 Pyhtää Hirvikoski Braski.
TAULU 24
VIII Samuli Jaakonpoika Braski, Taulusta 23, (isä Jaakko Braski), s. 9.10.1799 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila Braski.
Puoliso: 5.10.1824 Pyhtää Liisa Tuomaantytär Yrjölä, s. 1.11.1804 Pyhtää Hirvikoski Yrjölä, k. 27.5.1851.
Vanhemmat: Tuomo Juhonpoika Yrjölä, s. 6.11.1771 Pyhtää Hirvikoski, k. 17.9.1814 Pyhtää Hirvikoski ja Eeva Kallentytär Marttila, s. 10.8.1778 Pyhtää Hirvikoski Marttila, k. 7.12.1862 Pyhtää Hirvikoski.
Lapset:
Samuli Braski,.
Liisa Braski,.
Anna Maria Braski,.
TAULU 25
VIII Matti Jaakonpoika Braski, Taulusta 23, (isä Jaakko Braski), s. 23.9.1808 Pyhtää Hirvikoski Braski, k. 4.5.1854 Pyhtää Hirvikoski.
Puoliso: 3.2.1836 Pyhtää Leena (Helena) Tuomaantytär Yrjölä, Taulusta 16, s. 12.2.1812 Pyhtää Hirvikoski, k. 26.2.1896 Pyhtää Hirvikoski.
Vanhemmat: Tuomo Juhonpoika Yrjölä, s. 6.11.1771 Pyhtää Hirvikoski, k. 17.9.1814 Pyhtää Hirvikoski ja Eeva Kallentytär Marttila, s. 10.8.1778 Pyhtää Hirvikoski Marttila, k. 7.12.1862 Pyhtää Hirvikoski.
Lapset:
Tuomas Braski, s. 13.4.1836 Pyhtää Hirvikoski Braski. Tauluun 26.
Anna Braski, s. 6.7.1839 Pyhtää Hirvikoski Braski. Tauluun 30.
Matti Braski, s. 17.3.1842 Pyhtää Hirvikoski Braski.
Helena Braski, s. 30.11.1844 Pyhtää Hirvikoski Braski.
Antti Braski eli Yrjölä, s. 17.10.1847 Pyhtää Hirvikoski Braski. Tauluun 16.
Maria Braski, s. 13.1.1850 Pyhtää Hirvikoski Braski.
TAULU 26
IX Tuomas Matinpoika Braski, Taulusta 25, (isä Matti Braski), s. 13.4.1836 Pyhtää Hirvikoski Braski, k. 4.12.1873.
Puoliso: 18.5.1864 Anna Tuomaantytär Leirman (Etelä) e. Braski, s. 4.12.1842 Hirvikoski, k. 11.9.1905.
Lapset:
Tuomas Metsälä Hirvikosken Braksilta, s. 16.3.1866. Tauluun 27.
Antton Metsälä, s. 4.12.1872 Pyhtää. Tauluun 29.
TAULU 27
X Tuomas Tuomaanpoika Metsälä Hirvikosken Braksilta, Taulusta 26, (isä Tuomas Braski), s. 16.3.1866, k. 6.6.1938.
Puoliso: 9.11.1887 Anna Loviisa Erkintytär Metsälä, s. 6.8.1867, k. 17.8.1937.
Lapset:
Anna Metsälä, s. 23.1.1890, k. 29.4.1965.
Etvard Metsälä, s. 3.7.1892 Pyhtää. Tauluun 28.
Hilja Maria Metsälä, s. 25.1.1897, k. 11.7.1972.
TAULU 28
XI Etvard Tuomaanpoika Metsälä, Taulusta 27, (isä Tuomas Metsälä Hirvikosken Braksilta), s. 3.7.1892 Pyhtää, k. 23.1.1976.
Puoliso: 29.12.1920 Maria Metsälä o.s. Vainio, s. 15.10.1895 Pyhtää, k. 26.7.1949.
TAULU 29
X Antton Tuomaanpoika Metsälä, Taulusta 26, (isä Tuomas Braski), s. 4.12.1872 Pyhtää, k. 10.3.1942.
Puoliso: 17.12.1921 Selma Manninen, s. 3.6.1886 Mäntyharju, k. 7.4.1955.
TAULU 30
IX Anna Matintytär Braski, Taulusta 25, (isä Matti Braski), s. 6.7.1839 Pyhtää Hirvikoski Braski, k. 1.5.1872 Pyhtää Hirvikoski Yrjölä.
Puoliso: Pekko Pekonpoika Yrjölä, s. 31.3.1832 Pyhtää Hirvikoski Yrjölä, k. 27.12.1878.
Vanhemmat: Pekko Pekonpoika Yrjölä, s. 6.3.1802 Pyhtää Hirvikoski Yrjölä, k. 23.12.1855 ja Anna Sipontytär, s. 23.6.1805 Pyhtää Hirvikoski Marttila, k. 4.1.1884 Pyhtää Hirvikoski Yrjölä.
Avioliitosta ei lapsia.
TAULU 31
V Heikki Hannunpoika, Taulusta 4, (isä Hannu ), s. 30.12.1711 Pyhtää Hirvikoski. Rippikirjassa 1744/50.
Puoliso: 28.12.1738 Valpuri Yrjöntytär (Wastila). Rippikirjassa 2.2.1745 alkaen Hu!!.
Lapset:
Liisa, s. 25.1.1740 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila, k. 7.10.1742 Pyhtää Hirvikoski Tarkkila.
Heikki ja Valpuri on merkitty Wastilassa Matti Antinpojan rk.aan vuonna 1744 (ks. PÄSSILÄ).
.
TAULU 32
V Juho Hannunpoika, Taulusta 4, (isä Hannu ). Rippikirjassa 24.11.1743 alkaen.
1. puoliso: Liisa. Rippikirjassa 2.6.1745 alkaen.
2. puoliso: Susanna Tuomaantytär. Rippikirjassa 1760/66.
Lapset:
2. Hannu,.
2. Yrjö,.
2. Matti,.
2. Peatta,.
2. Anna,.
TAULU 33
IV Valpuri Klauntytär, Taulusta 3, (isä Nikolaus ). Henkikirjassa 1709.
Puoliso: 6.1.1710 Jooseppi Tuomaanpoika (Tarkkila),.
Lapset:
Risto, s. 2.9.1710 Pyhtää Hirvikoski.
TAULU 34
III Yrjänä Kallenpoika Skotte, Taulusta 2, (isä Kalle Skotte), s. noin 1653, k. jälkeen 1708.
Puoliso: Marketta Simontytär,.
TAULU 35
III Samuli Kallenpoika, Taulusta 2, (isä Kalle Skotte), s. 1655, k. jälkeen 1708. Samuli Kallenpojan sukulinja, Eerolan maatilalle aluksi asettuneita, joista polveutuu Gottlundeja ja Pekkoloita ja Nybondaseja jnpp.
1. puoliso: noin 1675 Nn Matintytär,.
2. puoliso: ennen 1690 Piriitta Jaakontytär, k. 3.5.1713 Pyhtää Haavisto (Hirvikosken lähellä) Eerola.
Lapset:
1. Jaakko, s. noin 1676. Tauluun 36.
2. Samuli, s. noin 1690, k. 26.11.1741 Pyhtää Haavisto (Hirvikosken lähellä) Eerola.
2. Henrikki, s. noin 1691, k. 1765 Elimäki Raussila Pekkola.
2. Niiles, s. 1701. Tauluun 50.
2. Eerikki Skotte, s. 1701. Tauluun 51.
TAULU 36
IV Jaakko Samunpoika, Taulusta 35, (isä Samuli ), s. noin 1676, k. 2.3.1762 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas.
Puoliso: Anna Jaakontytär,.
Lapset:
Tuomas, s. 1697 Pyhtää Haavisto (Hirvikosken lähellä) Eerola. Tauluun 37.
Martti, s. 1.11.1708 Pyhtää Haavisto (Hirvikosken lähellä) Eerola, k. 1768.
TAULU 37
V Tuomas Jaakonpoika, Taulusta 36, (isä Jaakko ), s. 1697 Pyhtää Haavisto (Hirvikosken lähellä) Eerola, k. 1766 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas.
Puoliso: 1.1.1723 Pyhtää Maria Samuntytär, s. 1700, k. 2.3.1778 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas.
Lapset:
Henrikki, s. 23.12.1723 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas. Tauluun 38.
Antti Skotte-Nybondas, s. 28.9.1726 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas. Tauluun 39.
Jaakko Bergman, s. 19.7.1730 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas. Tauluun 48.
Samuli Svensk, s. 10.4.1733 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas, k. 13.2.1789 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä.
Akseli Skotte-Nybonds, s. 7.10.1744 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas. Tauluun 49.
TAULU 38
VI Henrikki Tuomonpoika, Taulusta 37, (isä Tuomas ), s. 23.12.1723 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas, k. 1758 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas.
Puoliso: 29.12.1749 Kaarina Klauntytär, s. 1729.
TAULU 39
VI Antti Tuomonpoika Skotte-Nybondas, Taulusta 37, (isä Tuomas ), s. 28.9.1726 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas, k. 1808 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Pappila torppa.
Puoliso: Kaarina Hannuntytär, s. 1736, k. 1806 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Pappila torppa.
Lapset:
Jaakko Skotte-Nybonds, s. 3.8.1760 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas. Tauluun 40.
Kaarle Skotte-Nybondas, s. 1764 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas. Tauluun 41.
Aleksanteri Skotte-Nybonds, s. 1767 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas. Tauluun 46.
Taneli Bergman, s. 1770 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas. Tauluun 47.
Heikki Skotte-Nybonds, s. 6.7.1779 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä.
TAULU 40
VII Jaakko Antinpoika Skotte-Nybonds, Taulusta 39, (isä Antti Skotte-Nybondas), s. 3.8.1760 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas, k. 3.5.1818 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä.
1. puoliso: 11.10.1783 Piriitta Matintytär,.
2. puoliso: 3.1.1796 Anna-Maija Heikintytär,.
TAULU 41
VII Kaarle Antinpoika Skotte-Nybondas, Taulusta 39, (isä Antti Skotte-Nybondas), s. 1764 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas, k. 17.7.1829 Elimäki Moisio Pihkala.
Puoliso: 29.12.1790 Anna Hentrikintytär, s. 1773 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä, k. 31.12.1836 Elimäki Moisio Pihkala.
Lapset:
Antti, s. 23.8.1791 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Pappila torppa. Tauluun 42.
Heikki, s. 7.1.1798 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Pappila torppa. Tauluun 43.
Kalle, s. 23.5.1807 Elimäki Moisio Pihkala. Tauluun 44.
Isarael, s. 19.11.1810 Elimäki Moisio Pihkala. Tauluun 45.
TAULU 42
VIII Antti Kallenpoika, Taulusta 41, (isä Kaarle Skotte-Nybondas), s. 23.8.1791 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Pappila torppa, k. 29.4.1865 Elimäki Moisio Pihkala.
Puoliso: 28.12.1817 Anna Juhontytär, s. 21.9.1798 Elimäki Moisio Pihkala.
TAULU 43
VIII Heikki Kallenpoika, Taulusta 41, (isä Kaarle Skotte-Nybondas), s. 7.1.1798 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Pappila torppa, k. 27.11.1869 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Väntens.
1. puoliso: 27.12.1820 Liisa Matintytär, s. 2.6.1798 Elimäki Moisio Eerikkälä, k. 14.7.1825 Elimäki Moisio Pihkala.
2. puoliso: 14.3.1841 Liljentaali Reettaliisa (Margeta Elisabet) Matintytär, s. 8.8.1807 Liljentaali, k. 21.11.1888 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Väntens.
TAULU 44
VIII Kalle Kallenpoika, Taulusta 41, (isä Kaarle Skotte-Nybondas), s. 23.5.1807 Elimäki Moisio Pihkala.
Puoliso: 2.6.1833 Liisa Antintytär,.
TAULU 45
VIII Isarael Kallenpoika, Taulusta 41, (isä Kaarle Skotte-Nybondas), s. 19.11.1810 Elimäki Moisio Pihkala, k. 1873 Elimäki Moisio Pihkala.
Puoliso: 11.6.1835 Anna Maria Sakarintytär,.
TAULU 46
VII Aleksanteri Antinpoika Skotte-Nybonds, Taulusta 39, (isä Antti Skotte-Nybondas), s. 1767 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas, k. 4.3.1846 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Klemettas.
Puoliso: 28.12.1790 Saara Juhontytär,.
TAULU 47
VII Taneli Antinpoika Bergman, Taulusta 39, (isä Antti Skotte-Nybondas), s. 1770 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas, k. 2.12.1827 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä.
Puoliso: 3.1.1793 Heta Stiina Tuomontytär,.
TAULU 48
VI Jaakko Tuomonpoika Bergman, Taulusta 37, (isä Tuomas ), s. 19.7.1730 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas, k. 15.2.1800 Ruotsinpyhtää.
Puoliso: Maria Antintytär,.
TAULU 49
VI Akseli Tuomonpoika Skotte-Nybonds, Taulusta 37, (isä Tuomas ), s. 7.10.1744 Ruotsinpyhtää Ruotsinkylä Nybondas, k. 30.7.1811 Ruotsinkylä Nybonds-torppa.
Puoliso: noin 1768 Reetta Yrjöntytär, s. 1750.
TAULU 50
IV Niiles Samunpoika, Taulusta 35, (isä Samuli ), s. 1701, k. jälkeen 1740.
Puoliso: 26.12.1725 Pyhtää Elisabet Henrikintytär,.
TAULU 51
IV Eerikki Samunpoika Skotte, Taulusta 35, (isä Samuli ), s. 1701, k. 1762 Ruotsinpyhtää Horvikoski Vastila Pässilä.
Puoliso: 13.11.1727 Pyhtää Elisabet Samuntytär,.
Lapset:
Eerikki Skotte, s. 4.9.1739 Pyhtää Haavisto. Tauluun 52.
Antti Skotte, s. 9.12.1741 Pyhtää Haavisto.
TAULU 52
V Eerikki Erkinpoika Skotte, Taulusta 51, (isä Eerikki Skotte), s. 4.9.1739 Pyhtää Haavisto, k. 27.1.1812 Ruotsinpyhtää Svenskby Pekkola.
Puoliso: Kaisa Samuntytär, s. 1745, k. 1794 Ruotsinpyhtää Svenskby Pekkola.
Lapset:
Liisa Skotte, s. 1766.
Eerikki, s. 1769. Tauluun 53.
Catharina Skotte, s. 1773.
Carl Skotte, s. 1775 Ruotsinpyhtää.
TAULU 53
VI Eerikki Eerikinpoika, Taulusta 52, (isä Eerikki Skotte), s. 1769.
Puoliso: 18.3.1794 Elimäki Liisa Eerikintytär, s. 1770.
Lapset:
Mathias Pekkola, s. 19.9.1796 Ruotsinpyhtää Svenskby Pekkola.
Eric Pekkola, s. 14.1.1798 Ruotsinpyhtää Svenskby Pekkola. Tauluun 54.
TAULU 54
VII Eric Eerikinpoika Pekkola, Taulusta 53, (isä Eerikki ), s. 14.1.1798 Ruotsinpyhtää Svenskby Pekkola.
1. Lapsen äiti: Brita Sofia Niilontytär,.
2. puoliso: Anna Alexanderintytär, s. 29.1.1813, k. 19.6.1893.
Lapset:
1. Eric Pekkola, s. 15.12.1829 Ruotsinpyhtää Svenskby Pappila, k. 27.12.1829 Ruotsinpyhtää Svenskby Pappila.
2. Liisa (Elisabet) Pekkola, s. 13.4.1832 Ruotsinpyhtää Svenskby.
2. Eric Pekkola, s. 5.6.1834 Ruotsinpyhtää Svenskby.
2. Matti Pekkola, s. 30.8.1835 Ruotsinpyhtää Svenskby.
2. Johannes Pekkola, s. 26.6.1838 Ruotsinpyhtää Svenskby.
2. Anna Maria Pekkola, s. 23.9.1841 Ruotsinpyhtää Svenskby.
2. Erik Pekkola, s. 28.2.1844 Ruotsinpyhtää Svenskby.
2. Henrik Johan Pekkola, s. 21.1.1848 Ruotsinpyhtää Svenskby. Tauluun 55.
TAULU 55
VIII Henrik Johan Eerikinpoika Pekkola, Taulusta 54, (isä Eric Pekkola), s. 21.1.1848 Ruotsinpyhtää Svenskby, k. 30.3.1926 Pornainen.
1. puoliso: 29.6.1873 Ulrika Wilgren, s. 1848, k. 4.10.1874.
2. puoliso: 3.7.1875 Anna Maria Sparvin, s. 19.12.1848 Jyväskylä, k. 1939.
Lapset:
2. Johan Jalmari Pekkola, s. 10.7.1882, k. 5.1.1927.
2. Sulo-Veikko Pekkola, s. 23.3.1890 Pornainen. Tauluun 56.
2. Wäinö Henrik Pekkola,.
TAULU 56
IX Sulo-Veikko Pekkola, Taulusta 55, (isä Henrik Pekkola), s. 23.3.1890 Pornainen, k. 10.2.1931 Porvoo.
Puoliso: Aino Sofia Ellen Lindberg,.
TAULU 57
III Johannes Kallenpoika, Taulusta 2, (isä Kalle Skotte), k. jälkeen 1712.
Puoliso: Kaarina Henrikintytär, k. jälkeen 1712.
TAULU 58
III Klaus (Klaudius) Kallenpoika, Taulusta 2, (isä Kalle Skotte), s. 1682, k. 1761 Ruotsinpyhtää Viirilä Skreddas. Klaus Kallenpojan sukulinja piti Räätärilän maatilaa.
Puoliso: 19.11.1711 Pyhtää Beata (Piitu) Hannuntytär,.
Olenkohan ollenkaan oikeilla jäljillä?
Jos siellä on suora mieslinjan jälkeläinen jossakin, niin olisihan se mukavaa jos tekisi testin.
Minulla on luultavasti sekalinja Mikko Skotteen ja ff-testi tehtynä.
Teemu Riihelä
25.12.13, 23:03
Asikkalan Kalkkisissa asuu Johannes Jalmari Pekkolan pojan poika Osmo Pekkola. Yhteystiedot löytyvät netistä googlettamalla Osmo Pekkola Kalkkinen.
M.Sjostrom
27.12.13, 02:02
Maria Virtanen e Ahvenainen o.s. Kuusela, s. 26.6.1900 Pyhtää, k. 27.6.1985 Kotka.
Tuli mieleeni mainita että minä tunnen tämän Maijan pojan, Jorma Ahvenaisen, joka asuu Kotkassa. Jorma on yli puoli vuosisataa ollut naimisissa sukulaiseni Leenan o.s Kelkka kanssa. Heillä on jälkeläisiä.
Jorman mukaan hänen äitiään sanottiin Maijaksi.
Maijan eka aviomies oli Akseli Ahvenainen, joka oli tullut Kotkaan Mäntyharjulta.
samipaavola
23.03.14, 17:46
Hei. Olen Michel Skotten suora mieslinjainen jälkeläinen (mikäli nämä dokumenttipohjaiset sukuselvitykset pitää paikkansa myös geneettisen perimän suhteen) ja tein Y-DNA -testin, joka kertoo isälinjassa periytyvistä geeneistä. Tässä nyt ensimmäisiä tuloksia, joita itsekin hyvin jännityksellä odotin :-).
Mutta taustaksi ensin tämä mieslinjainen sukupuu, johon olen yhdistänyt omia kirkonkirjoista kerättyjä tietoja Suku Forumilla esitettyihin tietoihin. Suurkiitos erityisesti Arto Leinoselle, Juhani Pesulle, M. Sjostromille ja muille tietojen jakamisesta - vanhemmat tietoni perustuvat pelkästään heidän jakamaan tietoon, josta yllättäen löytyi myös tämä isälinjan yhteys! Eli linja menee Hirvikosken Kottilan ja Braskin (tai Paavolan) kautta Elimäelle:
- Michel Skotte (k. 1631), pso Malin Pehrsdotter (k. 1657 jälkeen)
Pyhtää/Hirvikoski/Kottila
- Poika: Carl Michelsson (1620-1685 jälk), 1. pso Carin Markusdotter
Pyhtää/Hirvikoski/Kottila
- Poika: Claes Carlson (1650-1704), ehkä 2 tai useampi puolisoa
Pyhtää/Hirvikoski/Kottila
- Poika: Hans Claesson (1674-1730), pso Carin Bertilsdotter (1681-1734)
Pyhtää/Hirvikoski/Kottila
- Poika: Hans Hansson (1707-1746 jälk), pso Beatha Andersdotter (1705-1782)
Pyhtää/Hirvikoski/Braski
- Poika: Anders Hansson (1738-1814), pso Elisabeth Nihlsdotter (1740-1808)
Pyhtää/Hirvikoski/Braski
- Poika: Jacob Andersson (1766-1843), pso Elisabeth Pettersdotter (1770-1859)
Pyhtää/Hirvikoski/Braski
- Poika: Samuel Jacobsson (1799-1871), pso Elisabeth Thomasdotter (1804-1851)
Pyhtää/Hirvikoski/Braski
- Poika: Samuel Samuelsson (1826-), pso Anna-Lena Pettersdotter (1828-1871)
Pyhtää/Hirvikoski/Braski
- Poika: Samuel Samuelsson (Paavola) (1857-1928), pso Anna Antintytär (Takala) (1860-1948)
Tämä Samuel Samuelsson on isäni isän Manne Paavolan isä (ja he ovat muuttaneet Pyhtäältä Elimäelle).
Michel Skotte on esi-isäni myös muita sukulinjoja pitkin (mutta se ei vaikuta tässä mieslinjan testissä).
Tein myFTDNA -firman Y-DNA-testin (tai sen lisäksi myös "etäserkkutestin" - näistä testeistä hyvä yleistajuinen esitys sukututkimuksen kannalta löytyy esim: http://www.kurrinsuku.net/9 (http://www.kurrinsuku.net/9) ja http://www.kurrinsuku.net/10) (http://www.kurrinsuku.net/10)
Tulokset aika selvästi ja käsittääkseni aika vääjäämättä osoittaa, että Skotte oli kuin olikin Skotlannista (tai ainakin Brittein saarilta)! Testien tulokset ovat aika tulkinnanvaraisia (jo siksi että testattuja on vielä kuitenkin aika pieni joukko) ja yritän itse vasta paremmin oppia tulkisemaan tuloksia, mutta tässä tapauksessa suunta näyttää olevan hyvin sama.
Tässä isälinjaisessa (Y-DNA) 67-markkerin testissä (jota suositellaan lähtökohtaisesti) minulle tuli 5 osumaa, jotka on lähellä tätä omaa perimääni. Ne kaikki oli USA:han, angloamerikkaisen kuuloisiin yhteyksiin (yhdessä taustana tiedossa oli Skotlanti). Ei siis yhtään osumaa Suomeen tai Ruotsiin, jotka olisi M Skottelle aika todennäköisiä muita vaihtoehtoja taustaksi.
Tässä testissä ns. haploryhmäksi osoittautui I2b1 (tai I-M223). Tämä haploryhmä ei vielä itsessään kerro kovinkaan paljon, koska se on aika yleinen Euroopassa, vaikkakaan ei Suomessa. Tuohon skottitaustaan (tai ainakin sen lähialueen taustaan) viittaa kuitenkin se alaryhmä, johon tämä oma tulokseni sijoitettiin FTDNA:n I-M223:lle kuuluvassa ryhmässä (tällä sivustolla on siis erilaisia ryhmiä - tämä ryhmä keskittyy I-M223 -haploryhmään). Tämän ryhmän "I-M223 Y-Haplogroup Project" tiedot näkyy (pitäisi ainakin näkyä) täällä:
https://www.familytreedna.com/public/M223-Y-Clan/default.aspx?section=yresults
Ja (ainakin tällä hetkellä) viimeiseltä sivulta näistä tiedoista hakemalla 'Skotte' tai 'Paavola' löytyy kyseinen alaryhmä.
Tämä ryhmittely perustuu siis tämän ryhmän vetäjien (ei minun) tekemään jaotteluun siitä, mitkä alaryhmät näyttävät tälle haploryhmälle muodostuvan. Näiden ryhmien muodostaminen näyttää olevan aikamoista palapeliä, mutta tulokset on tässäkin hyvin samansuuntaisia. Tässä ryhmässä (Isles Sc, Group 2) osumat menevät joko Skotlantiin tai Irlantiin tai USA:han (moni näistä jälkimmäisistä näkyy tässä listassa niin että tausta on tuntematon (Unknown)). Irlannin osumia on myös aika monta, mutta raja Skotlantiin on varmasti aika häilyvä (ainakin 2 noista osumista näytti olevan Ulsterin alueelle, jossa on käsittääkseni aika paljon yhteistä taustaa skottialueiden kanssa).
Nuo tiedot eri haplotyyppien alaryhmistä täydentyy sitä mukaa, kun testaajia tulee lisää ja kuva noiden eri ryhmien tyypeistä tarkentuu. Sitä en itse ainakaan tiedä kuinka radikaalisti uudet tiedot näitä ryhmiä voi periaatteessa muuttaa.
Tuo "etäserkkutesti" (joka on siis eri testi kuin tämä isälinjan testi ja hankalampi siinä mielessä, että siinä yhteisten taustojen lähde voi olla missä vain omassa sukupuussa) vahvisti skottiyhteyksiä siten, että siinäkin esille tuli Skotlanti useamman kerran - vaikka ihan valtaosa omista eteserkkuyhteyksistäni on Suomesta.
Eikö muuten ajallisesti yksi mahdollinen Michel Skotten tulon ajankohta ole Samuel Cobronin ensimmäisten värväysten mukana? Kansallisbiografian ja samoin Svenskt biografiskt lexicon'in Samuel Cobronia koskevan jutun mukaan noita joukkoja olisi tullut / värvätty jo 1606. Eikö tämä sopisi yhteen A. Leinosen löytämän Skotten ilmaantumisen kanssa dokumentteihin 1607?
Mutta yhteenvetona - varmaan lisätodisteita Michel Skotten taustasta olisi hyvä saada, mutta näillä perusteilla tausta "Kotlannissa" - tai siellä päin - näyttää aika vahvalta :-).
S Paavola
Hienoa, että olet tehnyt DNA-testin.
Minulla on juuri tuosta Kuuselan suvusta DNA-testi tllauksessa. Sielläkin on suora isälinja.
Nyt saadaan täysi varmuus Skotten alkuperästä, kun on kaksi testiä.
Tämä nyt testattava henkilö on suora isälinjainen Michel Skottesta ja testit, mitä on tilattu ovat Y-DNA 67 markkeria, matDNA full ja Family Finder.
Jos haluat tietää asiasta enemmän tai jakaa sukupuutasi kanssani, niin ota yhteyttä yv-viestillä.
M.Sjostrom
24.03.14, 04:49
...Filipinlapsista ja liittyen mahdollisesti Hirvikosken Filipiin/Vilppuun:
minulla on esivanhemmissani myös sellainenkin kuin Kaarina Filipintytär (syntynyt ehkä 1700-luvun alussa; k 6 syysk 1742, Pernoon latokartano, Kymi), oli viimeistään 1720-luvulta lähtien naimisissa pernoolaisen, Ristolaksi nimitetyn tilan isännän Yrjänä Kristonpojan kanssa (tämä synt n v 1700, kastettu 17 helmik 1700 Pernoo, Kymi; k 10 elok 1776 Ristola, Pernoo, Kymi).
heillä on ollut mm poika Krister Yrjönpoika, Ristolan isäntä, joka syntyi 1720-luvun noin puoliväliin mennessä, siellä Kymin Pernoossa.
Kun tuo Yrjänä Kristerinpoika sattuu olemaan aiemmin mainitun Eerikki Kristerinpojan (Pernoon Vanhalan isäntä) veli, niin olisikohan heillä vaimoina olleet Filipintyttäret nekin olleet sisaruksia ?
M.Sjostrom
24.03.14, 09:25
- Poika: Hans Hansson (1707-1746 jälk), pso Beatha Andersdotter (1705-1782)
Pyhtää/Hirvikoski/Braski
- Poika: Anders Hansson (1738-1814), pso Elisabeth Nihlsdotter (1740-1808)
Pyhtää/Hirvikoski/Braski
- Poika: Jacob Andersson (1766-1843), pso Elisabeth Pettersdotter (1770-1859)
Pyhtää/Hirvikoski/Braski
- Poika: Samuel Jacobsson (1799-1871), pso Elisabeth Thomasdotter (1804-1851)
Pyhtää/Hirvikoski/Braski
- Poika: Samuel Samuelsson (1826-), pso Anna-Lena Pettersdotter (1828-1871)
Pyhtää/Hirvikoski/Braski
- Poika: Samuel Samuelsson (Paavola) (1857-1928), pso Anna Antintytär (Takala) (1860-1948)
Tämä Samuel Samuelsson on isäni isän Manne Paavolan isä (ja he ovat muuttaneet Pyhtäältä Elimäelle).
Tässä testissä ns. haploryhmäksi osoittautui I2b1 (tai I-M223). Tämä haploryhmä ei vielä itsessään kerro kovinkaan paljon, koska se on aika yleinen Euroopassa, vaikkakaan ei Suomessa.
Mutta yhteenvetona - varmaan lisätodisteita Michel Skotten taustasta olisi hyvä saada, mutta näillä perusteilla tausta "Kotlannissa" - tai siellä päin - näyttää aika vahvalta :-).
S Paavola
Onnittelut Y-DNAsi tuloksen saamisesta. :)
Onittelut myös siitä että pääsit samaan I2b -ryhmään, jota tällä foorumilla ovat tähän mennessä edustaneet Ossian Mesterton ja minä.
:)
Minun mielipiteeni tuosta I2-haplotyypistä on, että sen 'lähtökohta' maantieteellisesti tai ainakin alue josta se alkoi levittäytyä, on ollut Pohjanmeren koillisrannikko Euroopassa. Saksaan kuuluvia alueita (Ala-Saksia) ja ehkä vähäsen myös Tanskaa ja Hollantia.
Se, että ryhmän tuloksia on niin paljon Jenkkilässä, on minun mielestäni paljolti siitä johtuvaa, että ftdna on testannut kuitenkin etupäässä jenkkilässä asuvaa väkeä. Silloin jenkkiläisten osuutensa tuloksissa näyttää suurelta. Vaikka voisikin olla niin että Koillis-Saksassa niitä oikeasti olisi enemmän (mutta siis ehkä ei testattu, ei ainakaan ftdna:n labrassa)
Olen pitänyt selvänä, että kun anglosaksit siirtyivät Koillis-Saksan hujakoilta noin 1500 vuotta sitten Brittein saarille, silloin siinä mukana meni isohko annos I2 -miehiä.
Siksi jenkkiläisessä ja brittiläisessä kontekstissa olen maininnut tätä I2-heploa ikään kuin anglosaksihaploksi.
Ossian Mestertonin tulos mielestäni selittyy suorimmin tällä.
Mutta kyllä näitä I2-kromosomeja levisi myös Britanniassa käymättäkin, mielstäni esimerkiksi hansakauppiaiden siirtymisinä. Olen otaksunut että omani johtuisi luultavimmin hansakauppiaasta. Minulla ei ole mitään indikaatiota että patrilinjani olisi asunut missään kohtaa Britanniassa - vaikka siellä labratulosten mukaan onkin noita 2000 vuoden etäisiä sukulaisia.
Hansakauppiaista johtuu sitten se, että Gotlannin saari on kohtuullisen mahdollinen selitys tässä. Ainakin yhtä kohtuullinen kuin Skotlantiin asettunut anglosaksi jonka jälkeläinen sitten siirtyy palkkasoturiksi Suomeen.
Nimittäin Gotlanti oli keskiajalla eräs hansakaupan tukikohdista. On väistämätöntä että hansakauppiaiden y-kromosomia on sitten kulkeutunut Gotlannin saaren väestössäkin.
Kyllähän sitten Kaarle yhdeksännen armeijaan on esim 1606 voinut pyhtääläistä maatilaa vastaan lähteä joku silloisen Tanskan, vihollisen sinänsä, hallussapitämän Gotlannin (Gullandin) saaren nuorimies.
Siten, jos tämä tulos varmistuu Pyhtään Skotten Y-DNAksi, siinä tapauksessa olemme mielestäni kyllä taas tilanteessa jossa esi-isän lähtöpaikka on voinut olla Kotlannin saari Itämeressä (tai vaihtoehtoisesti anglosaksijuurinen mies Kotlannin kuningaskunnasta Pohjanmeren länsilaitamalta).
samipaavola
24.03.14, 23:06
...
Siten, jos tämä tulos varmistuu Pyhtään Skotten Y-DNAksi, siinä tapauksessa olemme mielestäni kyllä taas tilanteessa jossa esi-isän lähtöpaikka on voinut olla Kotlannin saari Itämeressä (tai vaihtoehtoisesti anglosaksijuurinen mies Kotlannin kuningaskunnasta Pohjanmeren länsilaitamalta).
Hei - kiitos tuosta vaihtoehtoisesta arviosta. Näitä on hyvä kyllä arvioida puolelta jos toiselta. Olen monessa asiassa samaa mieltä, mutta en tuosta johtopäätöksestä siitä, että Gotlanti olisi tällä perusteella yhtä hyvä arvio kuin Skotlanti. Olen itse kyllä hyvin aloittelija näiden tulosten tulkinnassa, joten oma käsitykseni näiden tulosten tulkinnasta varmasti koko ajan kehittyy.
Olen samaa mieltä siitä, että tuo I2b -ryhmä (tai I-M223) on sen verran laajalle Euroopassa levinnyt, että sen perusteella arvion tekeminen on aika vaikeaa. Pelkästään tuon tiedon varassa esim. Ruotsi on varmastikin yhtä mahdollinen arvaus kuin Skotlantikin. Mutta sehän noiden alaryhmien tarkoitus on, että niiden avulla yritetään paikantaa puun haarautumista eri alaryhmiksi (ja tarkentaa mistä kussakin tapauksessa oikeastaan on kyse). Itselleni oli ainakin yllätys että tämän kyseisen testin ryhmä oli näin yksinomaisesti skotlantilais-irlantilainen, kuten myös nuo testin tuomat lähiosumat. Joten aika vaikeaa tuota Skotlantia (tai sen lähialueen) yhteyttä on tämän perusteella ohittaa. Mutta näytteitä on tuossakin alaryhmässä aika vähän, joten kuva varmaan täydentyy jatkossa.
USA on varmaan lukumääräisesti näissä testeissä suhteellisesti yliedustettu. Tässä tapauksessa kiinnostavaa on tietysti se, mikä näyttää olevan näiden kyseisten sukujen tausta. Pienenä yksityiskohtana on muuten se, että noiden mainitsemieni USA-yhteyksien kotipaikkana näytti olevan joko Pohjois-Carolina tai Virginia (ja ainakin nettitietojen mukaan skotlantilaiset ovat olleet vahvasti edustettuina näissä osavaltioissa). Tämäkään ei ole mikään varma todiste, mutta sopii samaan yleiseen kuvaan.
Kuva varmasti tarkentuu (tai muuttuu), kunhan noita testituloksia tulee lisää (sekä näitä Skotte-linjoja että noita testituloksia ylipäänsä). Hienoa että niitä on jo tulossa!
(blue-eyed: Yritin laittaa sinulle yksityisviestiä tuohon kysymykseesi liittyen, mutta en tiedä tuliko se perille - laita viestiä, mikäli ei tullut)
t. S Paavola
Harri Raki
02.04.14, 17:25
Niin, tuo jäppiläläisperhe oli tullut Kymin pitäjänhistorian mukaan vähän ennen isoavihaa viljelemään Pernoon latokartanoa. Ilmeisesti maata oli siinä paljon, ja joka tapauksessa tämä suku kasvoi monihaaraiseksi, ja jakautui Pernoossa useammaksi taloksi: ainakin Ristola ja Vanhala -nimiset kantatalot syntyivät heistä jo 1700-luvulla.
mainitsemasi Yrjänä Kristonpoika lienee ollut veljeksistä vanhin. Hän on eräs esi-isäni. Hänestä (ja hänen vaimostaan Kaarina Filipintyttärestä, jonka otaksun Filip Kaarlenpojan ja Kaarina Kristofontyttären vanhimpiin lapsiin kuuluvaksi) polveutuu Ristolan talon isännät Pernoossa.
heidän eräs veljensä oli Johannes Kristonpoika, joka nai Susanna Sipintyttären
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6435217
joka oli Piispan rusthollin perijätär Pyhtään Hirvikoskella. Heistä polveutuu pyhtääläinen Piispa(se)n rusthollarisuku, jota on jo joku jälkeläisrouva ilmiselvästi tutkinutkin:
http://www.cdickens.info/kotisivut/piispaset.html
Ja sitten näistä vejeksiä (nuoremmasta päästä) oli tämä Eerikki Kristonpoika, sinun ja minun yhteinen esi-isä, joka nai 1730 tämän paljonpuhutun Marketta Filipintyttären niin että häät lienevät olleet Hirvikoskella.
Heistä polveutuu Vanhalan maatilan isännät Pernoossa. Luulen että nuorimpiin poikiin kuuluva Eerikki jäi asumaan vanhempiensa vanhaa asuinrakennusta (sellaisesta usen tulee tuommoiset nimet kuin Vanhala), kun taas Yrjänä Kristonpoika olisi laittanut uuden asuinrakennuksen (myöhemmin Ristola...) omalle perontöosuudelleen.
Pernoo, Kymijokivarren kylä, on sellaisessa paikassa, että heillä näyttää olleen läheisiä yhteyksiä Pyhtään noihin 'koskikyliin', eli Pyhtään pohjoisimpiin/koillisimpiin kyliin Kymijoen varrella.
Marketta Filipintytär on syntynyt todennäköisesti 1711-13, ja hänen syntyessään hänen vanhempiensa kotipaikka näyttäisi olleen Vastilan Sihvola, Pyhtään Länsi-Hirvikoskella.
On joka tapauksessa varmaa että tämä Marketta Filipintytär kuoli 1.heinäkuuta 1769 at Kymin Pernoon Vanhalassa. sitä osoittaa hänen hautauksestaan tehty kirjaus Kymin haudattujen luetteloon.
Marketan ja hänen miehensä Eerikin (Eeron) lapsia oli tosiaan tuo Krister Eeronpoika, s 1737. Mutta ei hänkään luultavasti mitään 'Wanhala'-sukunimeä käyttänyt, sukunimet eivät liene olleet todellisiä noina aikoina. Häntä on luultavasti sanottu Pernoon Ristoksi tai (Pernoon) Vanhalan Ristoksi. Kyllähän hän tietysti oli Pernoon Vanhalan suvun kantaisiä, mutta hänen isänsä Eerikki on myös saman suvun kantaisiä.
Kristerillä oli Metsäkylän Kallin tilalta peräisin olevan vaimonsa kanssa lapsia. Poika jatkoi Vanhalan talon pitoa Pernoossa. Tytär Helena Kristontytär läksi Kymin Saksalaan naimisiin, ja näyttää asuneen siellä, Rikan maatilan emäntänä, molempien avioliittojensa ajan.
Tämän Helenan vanhimmasta pojasta (syntynyt ensimäisestä aviomiehestä) minä polveudun, ja Helenan toisesta aviomiehestä syntyneestä pojasta polveudut sinä.
Helenan ensimmäinen aviomies kuoli nuorella iällä, ja perillinen oli vasta pieni lapsi. Ensimmäisen miehen isäkin oli kuollut jo kauan aikaa aiemmin. se on ollut vuosikymmeniä, jolloin ko maatilalla viljelijöinä oli nk puuskia (tai muita sukulaismiehiä) monet monet vuodet, kun isäntä itse oli usein kovin alaikäinen.
esi-isäsi Tuomas oli jokin renki tms (tai joka tapauksessa 'joutilas' nuori mies, ilmeisesti ei pääperijänä omassa kotitalossaan), ja 'tuli' Rikan taloon emännän mieheksi eli puuskaksi, tekemään maataloudessa 'ne miesten työt'....
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4039861
vihittäessä Tuomas Eeronpojalla oli 'titteli' talollisen poika. En ole muistaakseni selvittänyt, mistä hän oli peräisin ja ketkä olivat hänen vanhempiaan.
Puuskan ja leskiemännän lapset olivat tietysti astetta turvattomammassa asemassa, he kun eivät olleet synnyintalonsa 'oikeita' perillisiä. Niinpä sinunkin esi-isäsi, tuo Risto Tuomonpoika, puuskan poika, etsiytyi naimisiin esiäitisi kanssa joka ilmeisesti peri paikan Kuutsalon Aution 'talossa'.
Minä en ole selvittänyt mitä noista perheistä ja henkilöistä olisi muissa arkistoaineksissa. Voihan sitä olla esim käräjäasiakirjoja, joissa heidän asioitaan olisi selostettu. Tai sitten ei ole.
Kun Marketta Filinpintytär kuoli jo yli kaksisataa vuotta sitten, on aika turha otaksua että kukaan elossa oleva tietäisi luultavasti mitään tarinoita hänestä.
Palaan tähän vanhaan viestiketjuun. Tutkiessani isoisäni isän Krister Vanhalan sukujuuria s. 20.9.1839 vihitty 3.12.1863 Eva Tuomaantytär Raki s. 2.8.1843, jolloin Kristian otti talon nimen, sain Eila Lindbströmiltä koko Latokartanon suvusta tiedot alkaen Matti Mikonpojasta.
Helenalla oli veli
Anders s. 10.1.2.1770 jonka jälkipolviin kuulun
Johannes s. 16.1807
Christian s. 20.9.1839
Emil s. 21.7.1875
syntyjään kymiläinen Emilin pojanpoika
t. Harri
Hienoa, että olet tehnyt DNA-testin.
Minulla on juuri tuosta Kuuselan suvusta DNA-testi tllauksessa. Sielläkin on suora isälinja.
Nyt saadaan täysi varmuus Skotten alkuperästä, kun on kaksi testiä.
Tämä nyt testattava henkilö on suora isälinjainen Michel Skottesta ja testit, mitä on tilattu ovat Y-DNA 67 markkeria, matDNA full ja Family Finder.
Jos haluat tietää asiasta enemmän tai jakaa sukupuutasi kanssani, niin ota yhteyttä yv-viestillä.
Oletan että minulla olisi tiedossa myös kolmas mahdollinen suora isälinjainen Michel Skotten jälkeläinen. Hän edustanee vielä kolmatta erillistä haaraa Braskin ja mainitun Kuuselan lisäksi - vai mitä kautta k.o. Kuusela polveutuu Michel Skottesta?
Minun oletettu suora isälinjainen jälkeläinen menisi Jöran Carlssonin jälkeläisiin (Hirvikosken Marttila) ja siten vähintään voitaisiin myös todistaa kuuluiko Jöran Carl Michelssonin poikajoukkoon - ellei NPE:tä (Non-paternity event) ole tapahtunut jossakin välissä. Itsekkin olen moninkertainen Michel Skotten jälkeläinen - näillä näkymin polveudun hänestä ainakin 6 erillistä reittiä - valitettavasti en suoran isälinjaisesti.
Voisikohan tällä linkillä
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11587
olla mitään relevanssia tämän Pyhtään keskustelun kanssa?
Hienoa, että olet tehnyt DNA-testin.
Minulla on juuri tuosta Kuuselan suvusta DNA-testi tllauksessa. Sielläkin on suora isälinja.
Nyt saadaan täysi varmuus Skotten alkuperästä, kun on kaksi testiä.
Tämä nyt testattava henkilö on suora isälinjainen Michel Skottesta ja testit, mitä on tilattu ovat Y-DNA 67 markkeria, matDNA full ja Family Finder.
Jos haluat tietää asiasta enemmän tai jakaa sukupuutasi kanssani, niin ota yhteyttä yv-viestillä.
37-markkerin ja FF- testin tulokset ovat tulleet. Haploryhmä on I-223, eli sama kuin tämän ketjun Paavolalla.
37-markkerin osumia oli muutama, mutta vain yksi Suomesta eli tuo em. Paavola. FF-osumissa on ainakin kaksi skottilaista , monta englantilaista ja muutama irlantilainen. Isän puolen FF-osumissa ei juurikaan suomalaisia löytynyt.
Kun katselin karttaa, jossa oli näiden I-223 haplon asumissijat, niin suurin osa oli Brittein saarilta.
Pitää odottaa vielä 67-markkerin testin malmistumista, niin nähdään, mitä se sanoo.
Mielenkiintoista ..
Nyt siellä Finland-projektissa näkyy kaksi Michel Skottea 67 markkerilla, ero on 3
Jotakin kommenttia I-ryhmän tuntijoilta? Skotlannista, Gotlannista vai muualta?
sami Paavola kertoi taannoin periytyvänsä suoraan isälinjassa Michel Skottesta tämän pojan Carl Michelssonin ja pojanpojan Claes Carlssonin kautta. Minä, samoin pikkuserkkuni Asko Kantola periydymme Carl Michelssonista hänen Samuel-poikansa, siis oletetun Eerolan vävyn kautta. Asko Kantola on alenevassa polvessa suorassa isälinjassa. Olemme nyt saaneet Askon DNA-111 testin tulokset. Niiden mukaan Sami Paavola on isänpuoleinen sukulaisemme (37 markeria, Genetic Distance 4). Olemme tosin muutakin sukua, mutta ei isälinjaa pitkin. Sikäli, kuin tulkitsen asioita oikein, testi osoittaa, että Eerolaan vävyksi tullut Samuel Carlsson oli todella Michel Skotten pojanpoika, joten aiemmin tehdyt päätelmät tästä sukulaisuudesta pitävät paikkansa.
Seuraavassa vielä sukulinja:
- Asko Kantola
- Isän isä: Matti Kantola, e. Tomppila e. Takala. (1865-1924). Pso Anna Tomppila
- Isä: Antti Eerikinpoika Takala (1833-1922), pso Maria Antintytär Eskola
- Isä: Eerik Davidsson Takala (1804-1856), pso Eva Eriksdotter Antila
- Isä: David Mårtensson Takala (1773-1848). S. Haaviston Eerolassa. 1.pso Lisa Hansdotter Snickars
- Isä: Mårten Nilsson Takala, e. Eerola (1732-1821). Muutti v. 1775 Haavistosta yhdessä veljensä Thomas Nilssonin kanssa Raussilaan. Pso Maria Mårtensdotter.
-Isä: Nils Samuelsson Eerola (1701-n.1756). Pso Lisa Hindersdotter
- Isä: Samuel Carlsson Eerola e. Skottila (n. 1655- n.1708) Pso Brijta Jacobsdotter
- Isä: Carl Michelsson Skottila (n. 1620-n. 1685). Pso Carin Markusdotter
- Isä. Michel Skotte (k. 1631. Pso Malin Pehrsdotter
Sami Paavola kertoi taannoin periytyvänsä suoraan isälinjassa Michel Skottesta tämän pojan Carl Michelssonin ja pojanpojan Claes Carlssonin kautta. Minä, samoin pikkuserkkuni Asko Kantola periydymme Carl Michelssonista hänen Samuel-poikansa, siis oletetun Eerolan vävyn kautta. Asko Kantola on alenevassa polvessa suorassa isälinjassa. Olemme nyt saaneet Askon DNA-111 testin tulokset. Niiden mukaan Sami Paavola on isänpuoleinen sukulaisemme (37 markeria, Genetic Distance 4). Olemme tosin muutakin sukua, mutta ei isälinjaa pitkin. Sikäli, kuin tulkitsen asioita oikein, testi osoittaa, että Eerolaan vävyksi tullut Samuel Carlsson oli todella Michel Skotten pojanpoika, joten aiemmin tehdyt päätelmät tästä sukulaisuudesta pitävät paikkansa.
Seuraavassa vielä sukulinja:
- Asko Kantola
- Isän isä: Matti Kantola, e. Tomppila e. Takala. (1865-1924). Pso Anna Tomppila
- Isä: Antti Eerikinpoika Takala (1833-1922), pso Maria Antintytär Eskola
- Isä: Eerik Davidsson Takala (1804-1856), pso Eva Eriksdotter Antila
- Isä: David Mårtensson Takala (1773-1848). S. Haaviston Eerolassa. 1.pso Lisa Hansdotter Snickars
- Isä: Mårten Nilsson Takala, e. Eerola (1732-1821). Muutti v. 1775 Haavistosta yhdessä veljensä Thomas Nilssonin kanssa Raussilaan. Pso Maria Mårtensdotter.
-Isä: Nils Samuelsson Eerola (1701-n.1756). Pso Lisa Hindersdotter
- Isä: Samuel Carlsson Eerola e. Skottila (n. 1655- n.1708) Pso Brijta Jacobsdotter
- Isä: Carl Michelsson Skottila (n. 1620-n. 1685). Pso Carin Markusdotter
- Isä. Michel Skotte (k. 1631. Pso Malin Pehrsdotter
sami Paavola kertoi taannoin periytyvänsä suoraan isälinjassa Michel Skottesta tämän pojan Carl Michelssonin ja pojanpojan Claes Carlssonin kautta. Minä, samoin pikkuserkkuni Asko Kantola periydymme Carl Michelssonista hänen Samuel-poikansa, siis oletetun Eerolan vävyn kautta. Asko Kantola on alenevassa polvessa suorassa isälinjassa. Olemme nyt saaneet Askon DNA-111 testin tulokset. Niiden mukaan Sami Paavola on isänpuoleinen sukulaisemme (37 markeria, Genetic Distance 4). Olemme tosin muutakin sukua, mutta ei isälinjaa pitkin. Sikäli, kuin tulkitsen asioita oikein, testi osoittaa, että Eerolaan vävyksi tullut Samuel Carlsson oli todella Michel Skotten pojanpoika, joten aiemmin tehdyt päätelmät tästä sukulaisuudesta pitävät paikkansa.
Seuraavassa vielä sukulinja:
- Asko Kantola
- Isän isä: Matti Kantola, e. Tomppila e. Takala. (1865-1924). Pso Anna Tomppila
- Isä: Antti Eerikinpoika Takala (1833-1922), pso Maria Antintytär Eskola
- Isä: Eerik Davidsson Takala (1804-1856), pso Eva Eriksdotter Antila
- Isä: David Mårtensson Takala (1773-1848). S. Haaviston Eerolassa. 1.pso Lisa Hansdotter Snickars
- Isä: Mårten Nilsson Takala, e. Eerola (1732-1821). Muutti v. 1775 Haavistosta yhdessä veljensä Thomas Nilssonin kanssa Raussilaan. Pso Maria Mårtensdotter.
-Isä: Nils Samuelsson Eerola (1701-n.1756). Pso Lisa Hindersdotter
- Isä: Samuel Carlsson Eerola e. Skottila (n. 1655- n.1708) Pso Brijta Jacobsdotter
- Isä: Carl Michelsson Skottila (n. 1620-n. 1685). Pso Carin Markusdotter
- Isä. Michel Skotte (k. 1631. Pso Malin Pehrsdotter
Täällä http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4080
Skotte on laitettu gotlantilaiseksi.
Viittaat tässä ilmeisesti mainintaani Agricolassa, jonka mukaan Karl Axel jo
poikaiän päiväkirjoihin kirjasi tiedon suvun "gotlantilaisesta" alkuperästä.
Heikinheimo suhtautuu tähän huvittuneesti; niin se pikkupojan mielikuvitus lentää-tyyliin.
Ei savua ilman tulta, sanoisin.
Haavistossa käytettiin ja käytetään edelleen Kymin- (Elimäen- ) murretta.
Kun puhutaan Gotlannista, tai Skotlannista, suoltuvat ne suusta aivan
samanmoisesti; "kotlanti".
Karl Axelin peimätieto voi siis tarkoittaa periaatteessa molempia.
Käydyn keskustelun ja geenitutkimuksen ansioista, voimme melko hyvällä syyllä kallistua Skotlannin puoleen.
Käydyn keskustelun ja geenitutkimuksen ansioista, voimme melko hyvällä syyllä kallistua Skotlannin puoleen.
Kiitos Giösling, mieluusti kaadun tuonne Skotlantiin päin :)
Ajatella, että monivuotisen tuttavuutemme jälkeen päädyn tutkimaan samaa sukua Sinun kanssasi. Niin on maailma pieni. Minua siis kiinnostaa tämä suku siksi, että pojantyttäreni kuuluu äitinsä kautta Mikko Skotten jälkeläisiin.
Olen muuten lukenut kaikki kirjastoista käsiini saamat Gottlundin kirjat, joten hän oli minulle jo ennestään tuttu, ennen kuin aloin tämän Skotte-tutkimukseni. Tuo Kalevalan kilpailija tosin puuttuu lukukokemuksistani.
Kiitos Giösling, mieluusti kaadun tuonne Skotlantiin päin :)
Ajatella, että monivuotisen tuttavuutemme jälkeen päädyn tutkimaan samaa sukua Sinun kanssasi. Niin on maailma pieni. Minua siis kiinnostaa tämä suku siksi, että pojantyttäreni kuuluu äitinsä kautta Mikko Skotten jälkeläisiin.
Olen muuten lukenut kaikki kirjastoista käsiini saamat Gottlundin kirjat, joten hän oli minulle jo ennestään tuttu, ennen kuin aloin tämän Skotte-tutkimukseni. Tuo Kalevalan kilpailija tosin puuttuu lukukokemuksistani.
Mukavaahan meillä on aina ollut yhdessä, vai mitä? Ja tästä vain paranee, veikkaan!
Jokaiselle Gottlund-suvusta kiinnostuneelle suosittelen lämpimästi ja taas kerran seuraavaa:
Heikinheimo,Ilmari: Kaarle Axel Gottlund. Elämä ja toiminta I. osa, v. 1933, 628 sivua+kartta, joka näyttää olevan vielä saatavissa joissakin suomalaisissa antikvariaateissa.
Opus on mukaansatempaavasti kirjoitettu väitöskirjaksi.
Harmillisesti aiottu kakkososa ei koskaan valmistunut.
Kuka sen "viäntäisi"?
Josko onnistun huokuttelemaan DNA-testiin vielä kolmannen Michel Skotten (oletetun ) mieslinjaisen jälkeläisen, jälleen eri linjasta kuin aiemmin testatut, voimme varmaan sen jälkeen todeta tutkimusaineiston olevan "aukoton".
Jo nyt lienee (mielenkiintoisesti) ilmiselvää, että Skotte oli Skotlannista, etenkin Samuel Carlssonin toteaminen Skotten jälkeläiseksi on erittäin upea löytö, onhan Samuel moninkertainen esi-isäni.
Skotlanti tuntuisi oikealta vaihtoehdolta myös Asko Kantolan geenitutkimuksen nojalla. Suomalaisten lisäksi testatut sukulaiset ovat pelkästään englantilaisperäisiä nimiä. Minuun on lisäksi ottanut yhteyttä Kansasissa asuva mies, Genetic Distance 7, jonka esi-isä on muuttanut Amerikkaan Irlannista 1800-luvulla.
Hei kaikki Skotte ydna-testaajat. Voisitteko harkita liittymistä I-ryhmän projekteihin, joista ainakin tämä
https://www.familytreedna.com/public/yDNA_I1/
lajittelee str-tuloksen perusteella teidät todennäköisiin snp-ryhmiin.
Toinen projekti joka saattaa kiinnostaa, on
https://www.familytreedna.com/public/M223-Y-Clan/
josta nopeasti katsoin, että Skottea lähin on kit B2148 ja etäisyys 5, jonka esi-isäksi on kirjoitettu John Precise/Precythe c 1786 aft 1850
Kattannanee liittyä molempiin.
[pikaohje: kirjaudu familytreedna:han sisään. sitten ylärivi MyProjects, join, Y-DNA HAPLOGROUP PROJECTS, ja siinä listassa on ylimpänä noin 4800 jäsenellä tuo ensinmainitty projekti ja kolmanneksi alimpana noin 1900 jäsenellä tuo jälkimmäinen projekti ]
samipaavola
19.08.14, 21:15
Hei kaikki Skotte ydna-testaajat. Voisitteko harkita liittymistä I-ryhmän projekteihin, joista ainakin tämä
https://www.familytreedna.com/public/yDNA_I1/
lajittelee str-tuloksen perusteella teidät todennäköisiin snp-ryhmiin.
Toinen projekti joka saattaa kiinnostaa, on
https://www.familytreedna.com/public/M223-Y-Clan/
josta nopeasti katsoin, että Skottea lähin on kit B2148 ja etäisyys 5, jonka esi-isäksi on kirjoitettu John Precise/Precythe c 1786 aft 1850
Kattannanee liittyä molempiin.
Minuakin nämä I-ryhmien tiedot kiinnostaisi ja voin suositella omasta kokemuksesta (tuon ryhmittelyn saadakseen ei tarvinnut kuin liittyä tuohon I-M223 -ryhmään kun on tuota kyseistä ryhmää). Sen verran tarkennusta että tuo HaapaMikon mainitsema ensimmäinen ryhmä on I1-haploryhmää koskeva ja Skotten Y-linja näyttää olevan muillakin mieslinjaisilla tuo I-M223. Eli tuo jälkimmäinen ryhmä on silloin se johon kannattaa liittyä - ja voi olla että tuohon I1-ryhmään ei tällöin välttämättä edes oteta.
Terv. S Paavola
Hei kaikki Skotte ydna-testaajat. Voisitteko harkita liittymistä I-ryhmän projekteihin, joista ainakin tämä
https://www.familytreedna.com/public/yDNA_I1/
lajittelee str-tuloksen perusteella teidät todennäköisiin snp-ryhmiin.
Toinen projekti joka saattaa kiinnostaa, on
https://www.familytreedna.com/public/M223-Y-Clan/
josta nopeasti katsoin, että Skottea lähin on kit B2148 ja etäisyys 5, jonka esi-isäksi on kirjoitettu John Precise/Precythe c 1786 aft 1850
Kattannanee liittyä molempiin.
[pikaohje: kirjaudu familytreedna:han sisään. sitten ylärivi MyProjects, join, Y-DNA HAPLOGROUP PROJECTS, ja siinä listassa on ylimpänä noin 4800 jäsenellä tuo ensinmainitty projekti ja kolmanneksi alimpana noin 1900 jäsenellä tuo jälkimmäinen projekti ]
Heippa,
liitin edustamani henkilön, Kuuselan, kumpaankin yllämainittuun projektiin.
ja nyt hän näkyy molemmissa projekteissa kohdassa Ungrouped. Miksiköhän näin?
Edellä mainitsemani J.Kuuselan, jolla on tällä hetkellä otettuna 67 markkerin suora Y-DNA -linja Mickel Skotteen, lisäksi on 23andme:llä tehty testi Skotten naispuoliselle jälkeläiselle, joka on haploryhmää H. Tämän testihenkilön isä on Arvo Kuusela tälle foorumille laittamassani sukupuussa. Eli Arvolla on suora isälinja Skotteen. J. Kuusela taas on Arvon Väinö-veljen pojanpoika.
En ole nähnyt näitä 23andme-tuloksia, enkä tiedä niistä mitään tämän enempää, mutta eipä tästä taida olla mitään hyötyäkään Mickel Skotten juurien estsimisessä.
samipaavola
21.08.14, 15:13
Heippa,
liitin edustamani henkilön, Kuuselan, kumpaankin yllämainittuun projektiin.
ja nyt hän näkyy molemmissa projekteissa kohdassa Ungrouped. Miksiköhän näin?
Tuo "Ungrouped" tulee kai siitä, että nämä ryhmän ylläpitäjät ei ole vielä ehtineet hakea sitä, mihin ryhmään ja kohtaan tässä kuuluu. Se ryhmittely tuli minulle ainakin aika pian (joidenkin päivien kuluttua jos muistan oikein).
Terv. S Paavola
samipaavola
01.02.15, 13:53
Hei,
Onkohan olemassa mitään viime aikaista, suomalaista tutkimusta näistä Skotlannista Ruotsiin ja Suomen alueelle tulleista skotlantilaisista? Mirkka Lappalaisen uudessa kirjassa Pohjolan Leijona (2014, s. 56-57) mainitaan, miten Kaarle-herttua lahjoitti ulkomaalaisille palkkasotureille (skoteille, liivinmaalaisille ja venäläisille) kartanoita ja läänityksiä. Tämä liittyi myös siihen että vanha aateli kannatti Kaarlen vastustajaa Sigismundia. Sama asia tulee esille Lappalaisen kirjassa Suku Valta Suurvalta. (2005, s. 102). Mutta tässä ei katsota tätä skotlantilaisten jäämistä Suomeen pidemmällä aikavälillä.
Tästä skottien muutosta on olemassa vanhempia englanninkielisiä kirjasia kuten Otto Donnerin: A Brief Sketch of the Scottish Families in Finland and Sweden (jo vuodelta 1884; se löytyy verkostakin: http://www.mesterton.net/briefscetch.pdf, myös Jonas Berg & Bo Lagercrantz: Scots in Sweden (v. 1962, myös verkossa: http://www.electricscotland.com/history/sweden/index.htm (http://www.electricscotland.com/history/sweden/index.htm), ja Fischer, Th.: The Scots in Sweden, being a contribution towards the history of the Scot abroad (v. 1907 myös verkossa: https://archive.org/details/scotsinswedenbei00fiscuoft (https://archive.org/details/scotsinswedenbei00fiscuoft)). Näissä on listattu enemmän tunnettuja kauppias- ja sotilassukuja ja niiden edustajia. O. Donner mainitsee kuitenkin, että niitä jotka kuuluivat alempiin yhteiskuntaluokkiin ja jotka jäivät asumaan Suomeen on täytynyt olla yhtä runsaasti vaikka heistä on vaikeampi saada tietoja (s. 47).
Aiheesta löytyi yllättäen skotlantilaisten historiantutkijoiden tekemiä uusia tutkimuksia, erityisesti kirja Alexia Grosjean (2003) An Unofficial Alliance, Scotland and Sweden 1569-1654. Se tuo esille yksityiskohtaisesti miten Ruotsin sotaväkeen tuli koko ajan skotlantilaisia palkkasotilaita 1560-luvulta lähtien (sodat toi tähän aina lisätarvetta). Eli tässä mielessä M Skotten tulo Skotlannista Ruotsin armeijaan (eikä myöskään jääminen Suomeen) ei olisi mitenkään erityisen poikkeuksellinen tapahtuma.
Mutta ei taida olla mitään arvioita kuinka paljon heistä on jäänyt Suomeen? Tai muutenkaan mitä he Suomessa tekivät?
t. S Paavola
Hei,
Onkohan olemassa mitään viime aikaista, suomalaista tutkimusta näistä Skotlannista Ruotsiin ja Suomen alueelle tulleista skotlantilaisista?
t. S Paavola
The Scotland, Scandinavia and Northern European Biographical Database (SSNE)
http://www.st-andrews.ac.uk/history/ssne/
samipaavola
01.02.15, 14:18
Kiitos! Hyvä lisäys. Huomasin tuon listauksen itsekin noiden skotlantilaisten tutkijoiden kautta. Vaikuttavan pitkä lista. En kyllä noista löytänyt ketään ehdokasta Michel Skotteksi. Ja toisaalta noista ei näe, ketkä ovat tulleet tai jääneet Suomeen.
S Paavola
Isoisäni äiti Wilhelmiina Rasp (Pusenius)(1862-1942)on Henrik Mårtensonin (isä Mårten Nilsson?) jälkeläinen, pitäneekö sukuyhteys paikkaansa?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.