Purjehduskauden pituus

[Antti Järvenpää]

Kun nykyisin puhutaan paljon kasvihuoneilmiöstä, niin mielessäni on käynyt, onko missään tutkimuksessa pitkän ajanjakson tietoa purjehduskauden pituudesta esimerkiksi Turun ja Tukholman välillä ruotsin vallan ajalta.

Kuvittelisin, että tälläinen tieto voisi olla olemassa tai konstruoitavissa ja olisi ehkäpä aika mielenkiintoinen.

[Heikki Koskela]

/Kuvittelisin, että tälläinen tieto voisi olla olemassa tai konstruoitavissa ja olisi ehkäpä aika mielenkiintoinen.

Tiedot asiasta olisivat hyvin mielenkiintoisia. Varmasti niitä on olemassakin. Muistelen, että ainakin Juutinrauma on ollut jäässä koskapa Ruotsin armeija kulki jäätä pitkin Tanskaan. Aikakautta en muista tarkoin, mahdollisesti Vaasa-suvun hallituskaudella se oli. Myös koko Itämeri on ollut jäätyneenä joskus.

Nyt se ei enää ole mahdollista lämmenneen ilmaston takia.

[kkylakos]

Kun nykyisin puhutaan paljon kasvihuoneilmiöstä, niin mielessäni on käynyt, onko missään tutkimuksessa pitkän ajanjakson tietoa purjehduskauden pituudesta esimerkiksi Turun ja Tukholman välillä ruotsin vallan ajalta.

Kuvittelisin, että tälläinen tieto voisi olla olemassa tai konstruoitavissa ja olisi ehkäpä aika mielenkiintoinen.

Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku) lukee "Aurajoen jäiden lähtemistä on tilastoitu vuodesta 1800 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1800): jäät lähtevät joesta yleensä maalis–huhtikuun vaihteessa. Vaihtelua kuitenkin esiintyy: vuonna 1875 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1875) jäät lähtivät vasta toukokuussa ja 1990 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1990) jo helmikuussa."

Sivulta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=2303
Jäänlähtö Aurajoesta 1800-2009 (http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=85997&GUID=%7BA7C03ED7-D7A4-4E1C-9B2E-72A11C454683%7D)

Ei vastaa suoraan purjehduskauteen, mutta voi antaa jotain osviittaa. Sanomalehdistä varmaan pystyisi purjehduskausia haravoimaan, mutta tämän mielenkiintoisen projektin jätän kyllä jollekin muulle. Luulisi kyllä viranomaisten papereistakin löytyvän.

[Seppo Niinioja]

Harmaantuneet aivosoluni saattavat sotkea asioita, mutta jossakin niiden sopukoissa minulla on hämärä mielikuva, että Suomea koskevia asiakirjoja olisi toimitettu rekipelillä Ahvenanmeren yli Suomeen joskus Haminan rauhan jälkeen. Martti Kerkkonen, valtionarkistonhoitaja 1967–1970 mainitsee historiikissaan Suomen arkistolaitos Haminan rauhasta maan itsenäistymiseen, että ensimmäiset siirrot , yhteensä noin 210-220 hyllymetriä tapahtuivat kolmessa erässä Tukholmasta Turkuun Suomen hallituskonseljin haltuun lokakuussa 1810 sekä alkukesällä 1811 ja 1812. Määrä näyttää kovin vaatimattomalta, vaikka kaikkiahan ei ole vieläkään siirretty Suomeen eikä sitä Kerkkosen kertoman mukaan edes pidetty tarpeellisena.

Niin tai näin, jos asiakirjoja on reellä kuljetettu, sukututkijoiden(kin) onni on ollut, että jää ei pettänyt eikä railoon upottu.

Postilaitoshan (http://www.posti.fi/postimuseo/kokoelmat/historia/postintarina/index.html)aloitti Suomessa toimintansa jo 1638. Jotakin tietoa purjehduskauden pituudesta Turun ja Tukholman sekä Helsingin ja Tallinnan välillä saattaa löytyä.

Seppo Niinioja

[H.Arjava]

Muutamia hajahuomioita:

Suomen Talousseura organisoi muiden toimiensa ohessa tilastollisten tietojen keruun Suomessa. Monet papit raportoivat sille meteorologisia havaintojaan.

Suomen sotaa 1808-09 koskevissa kuvauksissa on runsaasti tietoja sääoloista. Mm. Kulnevin koukkaus Ahvenanmaan kautta Grisslehamniin ja Barclay de Tollyn retki Uumajaan päättyivät ennenaikaisesti juuri jäänlähdön pelosta.

Eino Jutikkalan mainiossa teoksessa "Kuolemalla on aina syynsä" on paljon tietoa, jopa tilastoa ns. pikku jääkaudesta. Muutenkin kirja antaa perspetiiviä sukututkijalle.

H.Arjava

[JHissa]

Ilmaston muutoksesta kiinnostuneiden kannattaa lukea Oulun yliopiston Geotieteiden laitoksen professorin Juha Pekka Lunkkan teos Maapallon ilmastohistoria (Gaudeamus 2008). Teoksessa käydään läpi ilmaston historia läpi erityisesti 100 miljoonan viime vuoden aikana. Ilmaston muutoksesta puhuttaessa on muistettava, että 100 vuotta on erittäin lyhyt aika. Keskiajan lämpökauden lopulla vielä 1300-luvulla Keski-Suomessa oli lumettomia talvia. Viikingien asuttaessa Grönlantia 900-luvun lopulla siellä pystyi viljelemään, mutta ilmaston viilentyessä pienen jääkauden alussa 1300-luvun lopulla viikingien asuminen kävi mahdottomaksi. Pienen jääkauden aikana kylmintä oli varsinkin 1690-1720, joihin ajoittuvat Suomessa myöskin suuret katovuodet 1695-97. Tanskan-salmet jäättyivät talvella 1658, jolloin käytiin Kaarle X Kustaan ensimmäinen Tanskan sota.

Johannes Hissa

[Matti Lund]

Tiedot asiasta olisivat hyvin mielenkiintoisia. Varmasti niitä on olemassakin. Muistelen, että ainakin Juutinrauma on ollut jäässä koskapa Ruotsin armeija kulki jäätä pitkin Tanskaan. Aikakautta en muista tarkoin, mahdollisesti Vaasa-suvun hallituskaudella se oli. Myös koko Itämeri on ollut jäätyneenä joskus.

Nyt se ei enää ole mahdollista lämmenneen ilmaston takia.


Muistan lukeneeni Pommerin sodan (vuoden 1760 molemmin puolin) historioista, että huomattava osa Ruotsin armeijan miehistöstä kuoli taistelutoimien rauettua ja ankarien pakkasten alettua, kun he vetäytyivät odottelemaan Rygenin saarelle niin muona- kuin miehistötäydennyksiä kevääksi, siksi kunnes jäät olisivat sulaneet Itämerestä. Talvet olivat kuvausten mukaan tuolloin ankaria ja se myöhöstytti jonkin verran täydennyslaivojen saapumista. Se tapahtui muistini mukaan yleensä vasta huhti-toukokuun taitteessa. Toimitusten myöhästyminen tappoi satoja (ellei tuhansia) miehiä aivan turhaan, eli tauti- ja nälkäkuolleisuus huipentui pariin viimeiseen toimituksia edeltäneeseen viikkoon. Tai kuolleisuus olisi ollut paljon vähäisempi, jos olisi olleett leudot talvet ja lämpimät keväät.

Pahin "pikku jääkausi" oli nuijasodan jälkeen ollen pahimmillaan 1600 -luvun ensi vuosina aiheuttaen mm. Sarsan katastrofin kevätkesällä 1604. Tosin en uskalla sitä arvioida, miten tämä "jääkausi" pidensi Itämeren jäätyneisyyden kestoa. Nimittäin tätä jääkautta luonnehti toisaalta, ei niinkään talven ankaruus, vaan vuoden keskilämpötilan pysyminen tavattoman alhaalla. Talvi oli muuten lähes normaali, mutta varsinkin vuosina 1602-04 oli aivan hirvittävä lumentulo. Miten tämä sitten liene vaikuttanut meren jäätymiseen?

SUkulaismiehen Topeliuksen Välskärin kertomukset kuvaa eloisasti taisteluja Tanskan salmen jäillä talvella 1658.

terv M Lund

[Heikki Koskela]

Ilmaston muutoksesta kiinnostuneiden kannattaa lukea Oulun yliopiston Geotieteiden laitoksen professorin Juha Pekka Lunkkan teos Maapallon ilmastohistoria (Gaudeamus 2008). Teoksessa käydään läpi ilmaston historia läpi erityisesti 100 miljoonan viime vuoden aikana. Ilmaston muutoksesta puhuttaessa on muistettava, että 100 vuotta on erittäin lyhyt aika. Keskiajan lämpökauden lopulla vielä 1300-luvulla Keski-Suomessa oli lumettomia talvia. Viikingien asuttaessa Grönlantia 900-luvun lopulla siellä pystyi viljelemään, mutta ilmaston viilentyessä pienen jääkauden alussa 1300-luvun lopulla viikingien asuminen kävi mahdottomaksi. Pienen jääkauden aikana kylmintä oli varsinkin 1690-1720, joihin ajoittuvat Suomessa myöskin suuret katovuodet 1695-97. Tanskan-salmet jäättyivät talvella 1658, jolloin käytiin Kaarle X Kustaan ensimmäinen Tanskan sota.

Johannes Hissa

Sadan miljoonan vuoden jaksolta ja kauempaakin saattaa löytyä tiettyjä jaksoja ilmaston muutoksista. Ne näkyvät maapallon kehityksessä tavoilla, joiden syitä ei voida varmistaa. Seuraukset kyllä voidaan nähdä tiettyinä muutoksina kehityksessä.

Mutta viimeisen tuhannen vuoden jaksolta muutoksen syklit tiedetään tarkasti ja aivan viimeiset muutokset on vasta voitu mitata ja tiedetään hyvin suurella varmuudella syyt muutokseen. Viimeiset muutokset ovat tutkimusten mukaan ihmisen toimenpitein aiheutettuja. Tosin Amerikan teollisuuspiirien vaikutuksessa toimivat tutkijat väittävät toisin ja antavat käsityksen, että muutokset ovat luonnon itsensä aiheuttamia. Tähän teoriaan ei enää uskota.

Sen sijaan satoja vuosia sitten tapahtuneet ilmaston melko äkilliset muutokset ovat kiinnostavia asioita. Niiden tarkka analysointi selvittäisi miksi Tanskan salmet olivat jäässä silloin ja silloin. Olisi kiinnostavaa tietää miksi Grönlanti oli lämpimämpi 1000-luvun taitteessa kuin nyt. Oletuksia on muutoksen syistä. Kylmät ajanjaksot ovat siis tiedossa mutta syitä ei tiedetä varmuudella ilmaston muutoksiin.

[Matti Lund]

Sadan miljoonan vuoden jaksolta ja kauempaakin saattaa löytyä tiettyjä jaksoja ilmaston muutoksista. Ne näkyvät maapallon kehityksessä tavoilla, joiden syitä ei voida varmistaa. Seuraukset kyllä voidaan nähdä tiettyinä muutoksina kehityksessä.

Mutta viimeisen tuhannen vuoden jaksolta muutoksen syklit tiedetään tarkasti ja aivan viimeiset muutokset on vasta voitu mitata ja tiedetään hyvin suurella varmuudella syyt muutokseen. Viimeiset muutokset ovat tutkimusten mukaan ihmisen toimenpitein aiheutettuja. Tosin Amerikan teollisuuspiirien vaikutuksessa toimivat tutkijat väittävät toisin ja antavat käsityksen, että muutokset ovat luonnon itsensä aiheuttamia. Tähän teoriaan ei enää uskota.

Sen sijaan satoja vuosia sitten tapahtuneet ilmaston melko äkilliset muutokset ovat kiinnostavia asioita. Niiden tarkka analysointi selvittäisi miksi Tanskan salmet olivat jäässä silloin ja silloin. Olisi kiinnostavaa tietää miksi Grönlanti oli lämpimämpi 1000-luvun taitteessa kuin nyt. Oletuksia on muutoksen syistä. Kylmät ajanjaksot ovat siis tiedossa mutta syitä ei tiedetä varmuudella ilmaston muutoksiin.


Noita "kosmisia syklejä" voisi ajatella joihinkin tapauksiin, lähinnä auringonpilkkujen käyttäytymisestä saatavia viitteitä auringon aktiviteetin pienistä vaihteluista. Nythän olisi menossa eräs mielenkiintoinen vaihe ja jotkut skenarioivat ilmastonmuutosta yhdistämällä ihmisen toiminnan ja auringon toiminnan syklien vaihtelut.

Kosmisista tekijöistä tulee hauskasti mieleen Fred Hoylen teos "Inferno". Siitä nyt on lähes 40 vuotta, kun sen luin, mutta muistelisin silleen, että siinähän kuviteltiin kosminen katastrofi, massiivinen räjähdys, lähellä Linnunradan keskustaa - ja kun sen vaikutus ulottui aurinkokuntaan, niin maahan tuli salamannopeasti noin -50 asteen pakkanen, joka siitä alkoi kiristyä. Tätä kuvasti, että romaanin sankari, skotti, ylämaalainen, muistaakseni nimeltään Cameron (tai McCampel) tai sinne päin, aavisti, mitä tuleman pitää, ja kiirehti hulauttamaan Land-Roveristaan jäähdytysveden pihalle. Se oli sitten ainoa auto Brittein saarilla, jonka moottori ei halennut, kylmyyden vallatessa maan piirin. Sankari sai motin vesivaippaan -50 astetta kestävää nestettä ja saattoi käyttää autoa katastrofialueella liikkumiseen, ainoana, kun muut elossasäilyneet saattoivat käyttää vain omia jalkojaan.

Kuten tunnettua, komeettojen ja suurehkojen asteroidien (möhkäleen ei tarvitse olla kovin suuri meidän mittapuillamme) törmäykset päin maapalloa ovat aiheuttaneet muinoin sangen pitkiä talvia, mutta nämä eivät ole miesmuistissa, ja dinosaurusten muistihan samalla meni kokonaan.

Avaruudellisten tekijöitten ohellahan ovat olleet ilmaston tilapäisinä jäähdyttäjinä vulkaaniset katastrofit, joihin nähden St. Helensin massiiviset päästöt yläilmoihin, jotka ovat meidän aikamme suurin tuhkien ja nokien pölläys, taannoin olivat vain pieni hyttysen pissa, mutta mitattiin pienenä aerosfäärin jäähtymisjaksona.

Jokin tällainen tekijä, jos se horjuttaa merivirtojen vakautta, saattaa aiheuttaa pienen impaktin "ketjureaktioille", joiden ilmastovaikutus saattaa olla erittäin radikaali. Näistähän kehitellään laboratorioissa kovasti vaikutusmalleja ja esim. Golf -virran haavoittuvuus on suuren mielenkiinnon kohteena.

Luonnon tasapaino tuntuu väliin olevan kovin herkällä.

Kosmisia syitä ja auringon käyttäytymistä on haettu selittäjäksi 1400 -luvun kuumiin kesiin. Tämähän oli hyvin pitkä jakso, eli jonkin arvion mukaan täällä oli Keski-Suomeen asti, ainakin Ruoveden tienoville saakka, yli 30 vuotta lähes subtrooppinen ilmasto, jolloin mm. eräät Keski-Euroopan lehtipuut alkoivat riistää kasvualaa havumetsävyöhykkeen perinteisiltä lajeilta ja Kuusiston linnan mailla alettiin viljellä viiniä, jne. Tämän 1400 -luvun ryöpsähdyksen merkit näkyvät vielä nykyisinkin monin tavoin. Silloin ainakin on purjehdittu läpi vuoden Pohjanlahdellakin merenkurkkua myöten.

terv M Lund

[Heikki Koskela]

Avaruudellisten tekijöitten ohellahan ovat olleet ilmaston tilapäisinä jäähdyttäjinä vulkaaniset katastrofit, joihin nähden St. Helensin massiiviset päästöt yläilmoihin, jotka ovat meidän aikamme suurin tuhkien ja nokien pölläys, taannoin olivat vain pieni hyttysen pissa, mutta mitattiin pienenä aerosfäärin jäähtymisjaksona.

Luonnon tasapaino tuntuu väliin olevan kovin herkällä.
terv M Lund

Olen yrittänyt lukea Alajärven ensimmäisen kirkkoherran henkilökohtaista päiväkirjaa ja koettanut hakea erästä tiettyä asiaa.

Vastaani tuli kohta, jonka otan tähän vaikka se ei mitenkään liity otsikon aiheeseen. Teksti on kirjoitettu samana päivänä kuin Johansson täytti 42 vuotta eli 22.1.1884. Kohta kuuluu sanatarkasti: "Joulukuussa oli taivaalla erinomainen punainen väri eritt auringon nousseessa ja ja laskussa. Oppineet ovat paljon siitä tuumanneet."
Johansson ei tiennyt oikeaa vastausta kirjoittamisen aikoihin.

Mistä johtui "erinomainen punainen väri"?

[Matti Lund]

Olen yrittänyt lukea Alajärven ensimmäisen kirkkoherran henkilökohtaista päiväkirjaa ja koettanut hakea erästä tiettyä asiaa.

Vastaani tuli kohta, jonka otan tähän vaikka se ei mitenkään liity otsikon aiheeseen. Teksti on kirjoitettu samana päivänä kuin Johansson täytti 42 vuotta eli 22.1.1884. Kohta kuuluu sanatarkasti: "Joulukuussa oli taivaalla erinomainen punainen väri eritt auringon nousseessa ja ja laskussa. Oppineet ovat paljon siitä tuumanneet."
Johansson ei tiennyt oikeaa vastausta kirjoittamisen aikoihin.

Mistä johtui "erinomainen punainen väri"?


Nähtävästi nämä jäätävät komistukset johtuivat Krakataon massiivisesta purkauksesta vähän aikaisemmin ja korostuivat, kun aurinko möllötti matalalla enimmäkseen niihin aikoihin ja auringonsäteiden taitto oli muutenkin suurimmillaan. Nämä pöllähdykset yläilmoihin lienevät ne suurimmat viimeisen noin 2000 vuoden ajalta. Ehkä tuo oli kantautunut Johanssoninkin korviin, mutta tuskin niitä punastuksia osattiin täällä pohjolassa Krakatauhun yhdistää, kun tapauksesta ensi kertaa sanomalehdistä luettiin. - Tai kuka tietää?

terv M Lund

[Antti Järvenpää]

Ilmaston muutoksesta kiinnostuneiden kannattaa lukea Oulun yliopiston Geotieteiden laitoksen professorin Juha Pekka Lunkkan teos Maapallon ilmastohistoria (Gaudeamus 2008). Teoksessa käydään läpi ilmaston historia läpi erityisesti 100 miljoonan viime vuoden aikana. Ilmaston muutoksesta puhuttaessa on muistettava, että 100 vuotta on erittäin lyhyt aika. Keskiajan lämpökauden lopulla vielä 1300-luvulla Keski-Suomessa oli lumettomia talvia. Viikingien asuttaessa Grönlantia 900-luvun lopulla siellä pystyi viljelemään, mutta ilmaston viilentyessä pienen jääkauden alussa 1300-luvun lopulla viikingien asuminen kävi mahdottomaksi. Pienen jääkauden aikana kylmintä oli varsinkin 1690-1720, joihin ajoittuvat Suomessa myöskin suuret katovuodet 1695-97. Tanskan-salmet jäättyivät talvella 1658, jolloin käytiin Kaarle X Kustaan ensimmäinen Tanskan sota.

Johannes Hissa

Tämä Lunkka taitaa mennä hankintalistalle. Kuulostaa sen verran mielenkiintoiselta. Nämä vanhat sää ilmiöt ovat alkaneet kiinnostaa, kun itselläni on lukuisten pitäjänhistorioiden ja erinäisten muiden Suomen historiaa käsittelevien kirjojen jälkeen sellainen mielikuva, että joskus varhaiskeskiajalla ja keskiajalla Suomessa on ollut erittäin lämmintä.

Asia häiritsee sen takia, että nämä uudet ilmastotutkijat väittävät aivan päinvastaista. No he eivät ehkä ole kerinneet lukea kaikkian historian kirjoja samalla pieteetillä kuin sukututkijat. Toisaalta taasen kirjoitettu historia tuntee myös äärimmäisen ankaria talvia, joita tuossa on jo kommentoitu.

Tuolla purjehduskausi kysymyksellä ajattelin, että kenties jossakin lähteessä olisi kirjattu viimeisten laivojen lähtö, vaikka ei sekään tietenkään vielä mitään kerro. Liikkeellehän lähdettiin, kun uskottiin vielä avovettä olevan, mutta sitä saattoi olla kyllä vielä sen jälkeenkin.

Tuo Aurajoen jäidenlähtö on myös mielenkiintoisen näköinen tilasto. Valitettavasti se on kuitenkin aika tuore ja siitä jää pois pitkä pätkä historiallista aikaa.

[Heikki Koskela]

Nähtävästi nämä jäätävät komistukset johtuivat Krakataon massiivisesta purkauksesta vähän aikaisemmin ja korostuivat, kun aurinko möllötti matalalla enimmäkseen niihin aikoihin ja auringonsäteiden taitto oli muutenkin suurimmillaan. Nämä pöllähdykset yläilmoihin lienevät ne suurimmat viimeisen noin 2000 vuoden ajalta. Ehkä tuo oli kantautunut Johanssoninkin korviin, mutta tuskin niitä punastuksia osattiin täällä pohjolassa Krakatauhun yhdistää, kun tapauksesta ensi kertaa sanomalehdistä luettiin. - Tai kuka tietää?

terv M Lund

Näin juuri tapahtui. Krakatau ei purkautunut vaan räjähti lopulta. Varsinainen purkaus alkoi edellisvuoden elokuun loppupuolella ja päätyi valtavaan räjähdykseen. Sen Johansson noteerasi ilta-aamuruskona.