PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Säterin ja rusthollin ero?


Heljä Habermann
09.11.09, 17:36
Otsikossa jo kysymys tulikin, eli mikä ero oli säterillä ja rusthollilla?

M.Sjostrom
09.11.09, 17:48
mikä ero oli säterillä ja rusthollilla?

säteri oli aatelisen 'asuma'kartano, tyypillisesti hyvinkin iso maatila. Se oli automaattisesti verovapaa.
rustholli oli sotaväkeen ratsumiehen, ratsun, varusteet jne asettamisvelvollinen ei-aatelinen maatila. Siitä omistaja sai verohelpotuksen.
Molemmat termit ovat relevantteja ainakin 1600- ja 1700-luvuilla, ja siten aika samanaikaisesti ja rinnakkain.

Aikojen alussa (lue. myöhäiskeskiajalla), aatelisen status perustui siihen, että HÄN asetti ratsumiehen, ratsun jne sotaväkeen - tästä riippui aatelisen verovapaus silloin. Tällöin sätereiden protoversiotkin sellaisia asettivat ratsun. Mutta Eerik XIV ja Juhana III myönsivät vanhalle aatelille huojennuksia, joista yksi oli että asumakartanostaan eli säteristään (siitä lukien sanalle säteri sitten tuklikin tällainen erityisasema) ei aatelisen tarvitse varustaa ratsua jne, eli tällä järjestelyllä aateluus lopullisesti vahvistui perinnölliseksi kun sitä ei köyhä aatelismies menettänyt vaikkei varustanutkaan yhtään.
Eli, 1560-70-luvuista lähtien nimenomaan säteri oli sellainen josta ei tarvinnut ratsua varustaa, vaikka kuinka oli ratsastava rälssisoturi sen omistaja.

Rusthollien historia puolestaan vasta alkaa noilta nurkilta: nyt vuorossa oli se, että talonpojista useat saattoivat saada verohelpotuksen, jos ryhtyivät varustamaan maatilaltaan ratsun, ratsumiehen, jnpp.
Rusthollilaitos vakiintui tuollaiseksi vasta vuosikymmeniä sen jälkeen (kuten, 1600-luvulla) kun aatelisten ei enää tarvinnut säteristään varustaa.
Mutta talonpojista ei tullut tällä tavoin aatelisia. Eli nyt oli ohi se aika, jolloin ratsusotilaan varustaminen tuotti aateluuden.

Olarra
09.11.09, 18:28
Otsikossa jo kysymys tulikin, eli mikä ero oli säterillä ja rusthollilla?

Sukuforumin parhaita ominaisuuksia on yläpalkista löytyvä ETSI-toiminto. Tuon avulla voi hakea esim. aiheenmukaisia ketjuja. Rustholleista ja sätereistä on olemassa ketju, josta varmaan löydät vastaukset useimpiin kysymyksiisi. Laitan tähän linkin tuohon ketjuun:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=7581&highlight=s%E4terirustholli
Hyviä lukuhetkiä, t. Olavi A.

Heljä Habermann
09.11.09, 19:22
Kiitoksia vastauksista! Kyllähän minä niitä ketjuja luen, jolleivat jatku ikuisuuksiin. Katsoin Wikipedian selitystä säterille, ja siellähän vain sanottiin säterin tarkoittavan ratsutilaa, jolloin aloin itsekseni ihmettelemään, kun saman pitäjän samassa kylässä samaan aikaan oli sekä säteri että rustholli. Mutta nythän se selvisi! Kun katsoin uudemman kerran rippikirjoja, niin hienoilta nuo säterien omistajien nimet näyttivätkin.

kkylakos
10.11.09, 07:18
Wikipedian sijaan voi tämäntapaisissa kysymyksissä (jos ruotsin kieli ei aiheuta estettä) kääntyä Nordisk Familjebokin (http://runeberg.org/nf/) pariin.

Säteristä (http://runeberg.org/nfch/0075.html) ja säterivapaudesta (http://runeberg.org/nfch/0076.html)(esittelee käsitteet berustadt säteri, skattesäteri ja kronosäteri, ettei tulisi liian yksinkertaista.)

Rustholli (http://runeberg.org/nfcc/0681.html) (mainitsee kronorusthåll, skatterusthåll, båtsmansrusthåll), viittaa hakusanaan rustning (http://runeberg.org/nfcc/0682.html), joka jatkuu toisellekin sivulle (http://runeberg.org/nfcc/0684.html) laajentuen japanilaisiin haarniskoihin.

Jälkimmäisestä sainkin vastauksen viikonloppuna mielessä käyneeseen kysymykseen - rustholli ei välttämättä ollut sukuoikeudellinen tila.