Kuhmoinen/Jämsä: Christina Lechlin s.1737/1738

[Sanna B.]

Törmäsin sattumalta Jämsän rippikirjassa merkintään, joka jäi kaivamaan mieltä:
http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1757-1771_tk445-446/165.htm (http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1757-1771_tk445-446/165.htm)
Sivun suttuisessa yläosassa näkyy (yliviivattuna) Res Jöran Jacobsson s.1735 ja vaimonsa Christina Leclin/Leckin s.1737 (näyttää korjatulta...)
Alempana löytyy Drag. Jöran Wiksten s.1735 ja vaimonsa Christina Leclin s.1737 sekä tytär Christina Jörans dr s.1759
(pari ilman lapsia löytyy myös sivulta 124).

Seuraava rk: http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1782-1796_tk446/236.htm (http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1782-1796_tk446/236.htm) (täällä myös poika Jöran Jöransson s.1766) ja http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1782-1796_tk446/223.htm (http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1782-1796_tk446/223.htm)
Rakuuna Wiksten kuolee Patalan Mellassa 1796 (hiski). Christina-vaimo löytyy seuraavasta rk:sta mahd. Patalan Mellasta (sivun alareuna) http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1797-1809_tk446/185.htm (http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1797-1809_tk446/185.htm) missä hänellä ei ole sukunimeä vaan patronyymi "Henrics dr" (voisiko epäselvä merkintä olla "auwila"), sopiva kuolinmerkintä löytyisi Hiskistä: 15.5.1806 kuolee Auvilassa drag. enk. Christina Henr.dr.

Kuka tämä Christina Leclin oli? Ei kai hän ollut Kuhmoisten pitäjänkirjurin Henrik Lechlinin 28.3.1738 Kuhmoisissa syntynyt tytär Christina? "Ei kai" siksi, että tämänhän "piti" olla Kuoksenäyrään torpan emäntä Kuhmoisissa ja liittyä Virmailan sukuun siten, että hänen tyttärensä Katariina Matintyttären mieheksi ja Kuoksenäyrään vävyksi tuli Hyrkkölän lampuodin poika Mikko Laurinpoika (s.27.9.1757 Kuhmoinen), näin siis kertoo Virmailan Suku s.745 (II painos, 2005). Tuo Kuoksenäyrään pari on myös minun esipolviani.

Tuolla e.m. päivämäärällä 28.3.1738 syntynyt Christina Leclin muutti 1757 Jämsään: http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/muuttaneet_1755-1773_tk455/11.htm (http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/muuttaneet_1755-1773_tk455/11.htm)
Kuoksenäyrään emännäksi samainen Christina olisi kaiketi kyllä vielä ehtinyt muuttamalla takaisin parin vuoden sisällä, sillä tietääkseni sen parin ensimmäinen lapsi syntyi marraskuussa 1761.
Mutta kun 1758 vihittiin Jämsässä - kaiketi samainen - Christina Leclin tuolle reservirakuuna Yrjö Jaakonpojalle, myöh. Wikstenille: http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/syntyneet-vihityt-kuolleet_1755-1800_tk452-453/15.htm (http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/syntyneet-vihityt-kuolleet_1755-1800_tk452-453/15.htm) .... Syntymäajat kun tuntuvat olevan Jämsän rippikirjoissa vähän niin ja näin, ei tuo "1737" rakuunanvaimon syntymävuotena paljon asiaa muuttane.

Eli jos tämä Christina Lec(h/k)lin ei ollut Kuhmoisten Henrik Lechlinin tytär, kenen tyttäriä hän sitten oli?
Ja jos hän oli Henrik Lechlinin tytär - kuka sitten oli Kuoksenäyrään Matti Mikonpojan vaimo ja minun esiäitini?

Kerettiläisestikö miettien:D:,
Sanna B. sumuiselta Tampereelta

[Sanna B.]

Kun eilen kyselin kuhmoislaisia asioita (Lyra&Crusilander), nostan vielä tätäkin melkein vuosi sitten esittämääni kysymystä uudelleen, jos nyt sattuisi olemaan joku linjoilla, joka jaksaisi miettiä asiaa kanssani :)

t. Sanna B.

[eevertti]

Onpa sinulla mielenkiintoinen selvitettävä.

Kuhmoisissa 28.3.1738 syntynyt Christina Lechlin vihittynä reservirakuuna Yrjö Jaakonpojan (Wiksten) kanssa elelee Jämsässä Vitikkalassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=399923 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=399923)) Katariinan syntymän aikoihin, joten on hyvin epätodennäköistä että hän olisi Kuoksenäyrään torpan Katariinan äiti.
Myös Christinan sisar Maria löytyy Jämsästä vihittynä 1767 Jämsän Kaipolassa Mikko Yrjönpojan kanssa.

Olet varmaan jo tätäkin miettinyt eli voisiko tuo Kuoksenäyrään Christina olla Hiskin mukaan Kuhmoisten Päijälässä 22.6.1739 syntynyt Fåraherd. Hendrich Pehrss: ja Maria Mattzdr. tytär?
Henrik kuolee Hiskin mukaan Päijälässä 2.11.1845. Löytyvät? myös tästä Padasjoen asutusluetteloista http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=482225 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=482225).

Eli samoilla seuduilla ovat elelleen nuo kaksi samannimistä tyttölasta, joten pitäisin tätä miettimääni vaihtoehtoa myös mahdollisena. Pidemmällekin tuota tutkiskelin ja kyllä tuossa Virmailassa mielestäni ollaan hakoteillä. Kannattaisi varmaan keskustella ko. tutkijan kanssa hänen johtopäätöksistään.

Myös näistä käsittääkseni voisi löytyä lisää tuota Kristiinan miehen sukua
Asutuksen yleisluettelot, Padasjoki 1740-1759 Leissala: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=482223 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=482223)
Asutuksen yleisluettelot, Kuhmoinen 1761-1769 Leissala: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=608297 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=608297)
Asutuksen yleisluettelot, Kuhmoinen 1771-1779: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=608294 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=608294)
Asutuksen yleisluettelot, Kuhmoinen 1771-1779: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=609725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=609725)

[Leo Suomaa]

Virmailan suku II, s. 745, kertoo (esiäitini) Pälsilän Martta Samuelintyttären nuorimmasta pojasta V-11776 Mikko Laurinpojasta, että hänen 1779 vihitty puolisonsa oli Katariina Matintytär Kuoksen torpasta. Sitten eri kappaleessa kerrotaan torpan syntyneen n. 1768 kun Päijälän Leissalan talon poika Matti Mikonpoika (28.2.1736-1788) muutti Kuoksenjärven Pirttilahdelle. Matin vaimoksi ilmoitetaan Kristiina Heikintytär Lechlin (28.3.1738-1788). Vaimon isän kerrotaan olleen ent. kersantti ja pitäjänkirjuri Henrik Lechlin. Matti Mikonpojalla ja Kristiina Lechlinillä tiedetään olleen tytär Katariina, joka on sama kuin Mikko Laurinpojan vaimo. Näin siis Virmailan suku -kirjan mukaan. Se ei kirjasta selviä, onko Kalevi Vuorela itse tutkinut tämän asian vai onko joku toinen avustanut kirjan toimittajaa.

Moninkertainen etäserkkuni Sanna B. ja eevertti ovat epäilyksineen ja kysymyksineen tärkeällä asialla.

Miten ollakaan, oheinen viime kesänä omista tekemisistäni kirjoittamani juttu tuntuu sopivan tähän paikkaan:

Vääriä tutkimustuloksia levittämässä

Kesällä minua otettiin hihasta kiinni ja muistutettiin vääräksi osoittautuneen tiedon levittämisestä sukututkimuksen tuloksena.

Totta se oli. Olin pannut kirjoitukseeni tiedon, joka ei pitänyt paikkansa. Mutta niin oikeastaan pitääkin tapahtua. Tulokset julkaistaan, jotta niissä mahdollisesti olevat virheet paljastuisivat ja tulisivat korjattua. Joskus tuntuu olevan vaikea käsittää, että julkaisemisen yhtenä tarkoituksena on mahdollisten erehdysten paljastaminen ja tutkimustulosten korjaaminen ellei peräti – kumoaminen!

Julkaisemisessa on omat vaikeutensa. Täytin ja palautin jokin aika sitten lomakkeen, jolla pyydettiin tietoja matrikkeliin. Aikaisemmin antamiini tietoihin verrattuna lyhensin niitä olennaisesti. Siitä pääsemmekin keskusteluun, joka käytiin, kun samantapainen matrikkeli tehtiin kuutisenkymmentä vuotta sitten.

Silloin Suomen Insinöörejä ja Arkkitehtejä 1948 Ingenjörer och Arkitekter i Finland -matrikkelista käytiin kipakka sananvaihto (Genos 1949:4, 1950:3 ja 1950:4). Luultavasti siinä nousivat esille asiat, jotka todennäköisesti voivat tulla esille jokaisen sukukirjan tai matrikkelin kohdalla. Kaikkia, joiden kuuluisi olla kirjassa, ei siihen ole otettu. Kaikista ei ole esitetty – tai saatu esittää – yhtä kattavia tietoja. Nimiä on kirjoitettu väärin, eikä ainakaan kaikkia virheitä voida selittää pelkiksi painovirheiksi. Tietoja on lainattu toisen käden lähteistä tarkistamatta niitä alkuperäislähteistä. Arvonimet ja ammatit on esitetty väärässä järjestyksessä.

Jokaiselle padasjokelaisiakin sukuja tutkivalle on edelleen ajankohtainen huomautus, joka koskee nimien suomentamista. Onko esimerkiksi kirjoitettava Johan Adolf vai Juhana Aadolf? Oliko isoisäni oikeasti Karl Johan, kuten kastettujen luettelossa lukee, vai Kalle Juho taikka Kalle, millä nimellä hän eli suurimman osan elämästään; mutta esimerkiksi Kaarlo Juhana hän ei ainakaan ollut. Hänen isänsä oli kirkonkirjojen mukaan Erik Johan, mutta perheelleen hän ei ollut Erkki eikä edes Eerik vaan Jussi.

Tiedon jäljentäminen aikaisemmasta julkaisusta ilman, että se tarkistetaan alkuperäislähteistä, johtaa helposti väärän tiedon periytymiseen. Y.S. Koskimies kirjoitti (Genos 1941:2) varoittavia sanoja väärän tiedon leviämisestä. Hänen aikanaan vaarana oli varsinkin vanhan ja usein väärän perimätiedon periytyminen. Koskimiehen mukaan se yksinkertaistaa tosiasioista ja usein myös suurentelee esivanhempien arvoa ja kunniaa.

Koskimiehen yhtenä esimerkkinä perimätiedosta oli – edelleen voimissaan oleva – tarina erään Padasjoellekin levinneen suvun kantaäidistä, joka olisi ollut kuningas Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tyttärentytär.

Esivanhempien valintatilanteessa näyttää olevan houkuttelevaa kallistua tunnetun suvun kannalle, vaikka sen puolesta ei olisi täyttä näyttöä. Jos olisi laissa rangaistavaksi säädetty rikos olla esimerkiksi Virmailan suvun kantaäiti, niin Virmailan suku -kirjassa esitetyn näytön perusteella Rapalan Hannua ei tuomittaisi Virmailan suvun appiukoksi. Silti kirjassa on tultu siihen tulokseen, että hänen tyttärensä on suvun kantaäiti, vaikka sitä ”ei sanota missään asiakirjassa”. Toisaalta asioita voidaan tietää, vaikka niitä ei olisi kirjoitettu viranomaisen paperille. Silloin pitäisi etsiä kaikki mahdolliset todisteet, joilla olettamus voitaisiin osoittaa vääräksi, ja jos se tämänkin testin kestää, se voidaan ainakin toistaiseksi hyväksyä.

Nykyisin voisi varoittaa tarkistamattoman nettiselailutiedon leviämisen vaaroista. Vaikka internet on tuonut kotikäyttöön paljon mikrofilmattuja alkuperäisasiakirjoja, se on antanut myös mahdollisuuden tehdä nopeita johtopäätöksiä pelkkien hakukoneiden antamien tulosten perusteella. Vaikka hakuohjelmalla sattuisi löytymään esimerkiksi joku Brita Hannuntytär ja samasta seurakunnasta joku Hannu, jolla on Brita-niminen tytär, sen perusteella ei vielä tiedetä, kuka Hannu oli Britan isä.

Ei ole aivan harvinaista, että painettuna julkaistun sukukirjan sivuilla on mainittu henkilöitä, jotka uudemman tutkimuksen perusteella eivät kuulukaan sukuun. On luonnollista, että suvun tai peräti sukuyhdistyksen jäseniä kiinnostaa enemmän kysymys, saataisiinko tietoa siitä, keitä muita kuuluu sukuun jo tiedossa olevien lisäksi, tai voitaisiinko saada tietoja vieläkin vanhemmista sukupolvista, kuin sen tarkistaminen, onko jo julkaistuissa tuloksissa erehdyksiä. Silti virheetkin pitäisi korjata.

Vaikka tiedot olisivat paikkansapitäviä, ei ole samantekevää miten ne julkaistaan. Kaarlo Wirilanderin arvostelu Militaerbiografier-teoksesta (Genos 1951:4) koskettelee muun ohella tätä asiaa. Miten tulokset olisi julkaistava, jollei niitä ole ajateltu pelkästään seurallisen uteliaisuuden tyydykkeeksi?

Wirilander huomauttaa, että upseerien esittäminen aakkosjärjestyksessä ei, ilman suurta vaivaa, anna mahdollisuutta kronologisen, topografisen eikä sosiaalisen kokonaisuuden hahmottamiseen. Upseerien tapauksessa aakkosjärjestystä hedelmällisempi ryhmittely voisi olla esimerkiksi sellainen, mistä näkyy ketkä palvelivat samoihin aikoihin samoissa joukko-osastoissa.

Myös talonpoikaissukujen tutkimisen kannalta mielenkiintoinen on se lähiympäristö, missä tutkittava suku tai suvunjäsen on vaikuttanut. Silloin on ainakin yhtä kiinnostavaa katsoa, ketkä olivat puolison isovanhemmat, kuin selvittää, ketkä olivat avioparin lapset. Monesti ympäristö- ja säätytietoisuus auttaa myös tutkimusoletuksen muotoilemisessa: puoliso löytyy todennäköisesti vertaisryhmästä.

Leo Suomaa

[Sanna B.]

Hei eevertti ja Leo,
ja kiitos asian pohtimisesta kanssani! Olen aina silloin tällöin sitä katsellut, mutta koska mitään ei ole löytynyt, olen ajatellut oikean Stiinan kyllä jossain välissä putkahtavan esille. Kuhmoisten 1730-1750-luvun rk:oissa kulkee paljon väkeä, joihin ei Hiskin tai SAY:n kautta pääse käsiksi - sekä kastettuja että haudattuja on jäänyt merkitsemättä kirjoihin. Monet asiat ovat selvinneet, kun olen kahlannut noita kirjoja eessuntaas ja tehnyt "palapeliäni" - tavoitteena taitaa alitajunnassa olla kaikkien noiden aikaisten rk:n henkilöiden kerääminen Sukujuttuihini; muttei kukaan täysjärkinen tuollaista tietenkään tunnusta :D:.


Olet varmaan jo tätäkin miettinyt eli voisiko tuo Kuoksenäyrään Christina olla Hiskin mukaan Kuhmoisten Päijälässä 22.6.1739 syntynyt Fåraherd. Hendrich Pehrss: ja Maria Mattzdr. tytär?
Henrik kuolee Hiskin mukaan Päijälässä 2.11.1845. Löytyvät? myös tästä Padasjoen asutusluetteloista http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=482225 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=482225).
Tämän toisen Stiinan perhettä en ole rk:oista löytänyt. Isä Heikki kuoli siis 2.11.1745, n.40-vuotiaana, hukkumalla.
Hieman epäilyttää kuitenkin, että talollisen poika olisi nainut paimenen orvoksi jääneen tyttären? Voihan tietenkin olla, että isovanhemmat taas olivat "hienompia";)
Täällä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6027498 olisi yksi Stiina Heikintytär, aivan sivun alalaidassa. Hänen yläpuolellaan on Riitta Heikintytär, josta tuli Pukaran Korpelan torpan emäntä (eli Kuoksen lähelle päätyi hänkin...).

No, jatkan nuuskimista, ehkäpä se oikea Stiina sieltä vielä löytyy.

Mukavaa sunnuntain jatkoa!
t. Sanna

[eevertti]

Tästä samasta asiasta kirjoitetaan myös 2009 julkaistussa kirjassa ”Leppäkosken kohinaa, Päijälän seudun historiaa”. Siitä tämä Lechlin tarttuikin mieleeni, kun olin lukenut tuon kirjan.
Siinä kerrotaan näin s. 132-133: …Leissalan Matin mukana torppaan tulivat hänen vaimonsa Kristiina Lechlin (1738-1788), tytär Katariina sekä Kristiinan vanha isä, entinen pitäjänkirjuri Henrik Lechlin.

Ihmeellistä miksi vain Isä Henric olisi muuttanut tyttärensä mukana ja äiti jäänyt itselliseksi Päijälään. Äiti Maria kuitenkin kuoli vasta leskenä 1783 eli miestään paljon myöhemmin.
Jostain on jäänyt mieleeni, että Isä-Henric olisi kyllä ollut jonkun verran vanhempi vaimoaan, ehkä siitä tuo sanonta ”vanha isä”.

Kristiinan veli Henric asusteli Päijälän kylässä ja kuoli naimattomana itsellisenä 1807. Olisiko tässä kirjassa vielä sekoitettu isä ja poika?

Se mitä rippikirjoista ym. netin kautta luettavista kirjoista voi tästä perheestä syvemmin asiaa tutkimatta saada selville, on että jos painetut kirjatekstit pitää paikkaansa,
täytyy olla kaksi Lechlinin perhettä samannimisine isineen ja tyttärineen. Asiaa tutkineilla varmaan kuitenkin on parempaa tutkimustietoa ja sukutietoa oman sukunsa juurista.

Mutta mielestäni 28.3.1738 Kuhmoisten Päijälässä syntynyt Cristiina Lechin, joka muutti Jämsään 18.10.1757 ja kuolee myös Jämsän Auvilassa 15.5.1806?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/syntyneet-vihityt-kuolleet_1801-1836_tk453/410.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/syntyneet-vihityt-kuolleet_1801-1836_tk453/410.htm)

Seuraan mielenkiinnolla mikä tälle asialle on lopputulema :)

[Sanna B.]

Siinä kerrotaan näin s. 132-133: …Leissalan Matin mukana torppaan tulivat hänen vaimonsa Kristiina Lechlin (1738-1788), tytär Katariina sekä Kristiinan vanha isä, entinen pitäjänkirjuri Henrik Lechlin.
....
Olisiko tässä kirjassa vielä sekoitettu isä ja poika?
Niinpä niin, eipä mainita Henrik Lechliniä Kuoksenäyrään torpassa, kun meni kuolemaan vielä ennen kuin Leissalan Matti vaimoineen muutti sinne: "Gla.sergeantn. Lecklin" kuoli 15.8.1762 ja Matti ja Stiina mainitaan Leissalassa vielä 1765 alkavassa rk:ssa (http://83.150.87.40/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2573&pnum=26 (http://83.150.87.40/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2573&pnum=26)). Seuraavassa rk:ssa mainitaan kyllä Henrik Lechlin samalla sivulla, kuin Matin ja Stiinan torppa, mutta se on kyllä Stiinan velipoika renkinä Pukaralla (http://83.150.87.40/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2572&pnum=95).

t. Sanna

[mika68]

Niinpä niin, eipä mainita Henrik Lechliniä Kuoksenäyrään torpassa, kun meni kuolemaan vielä ennen kuin Leissalan Matti vaimoineen muutti sinne: "Gla.sergeantn. Lecklin" kuoli 15.8.1762 ja Matti ja Stiina mainitaan Leissalassa vielä 1765 alkavassa rk:ssa (http://83.150.87.40/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2573&pnum=26 (http://83.150.87.40/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2573&pnum=26)). Seuraavassa rk:ssa mainitaan kyllä Henrik Lechlin samalla sivulla, kuin Matin ja Stiinan torppa, mutta se on kyllä Stiinan velipoika renkinä Pukaralla (http://83.150.87.40/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2572&pnum=95).

t. Sanna

Olen huomannut Lapin rippikirjoissa, että henkilö on vielä "kirjoilla" vaikka onkin jo kuollut.
Eli ei se nimi, varsinkaan jos nimen perässä ei ole mitään merkintöjöjä takaa ertä henkilö oikeasti olisi ollut sillon enää ko. paikkakunnalla tai edes elossa.
Tarkoitan myös sitä, että jopa virallisesti todistetun kuoleman jälkeen henkilö kummittelee seuraavassa rippikirjassa, jossa hänen ei pitäisi enää olla.

Mika J

[Sanna B.]

Hei Mika,
tuossa Henrik Lechlinin tapauksessa ei siitä voi olla kyse, koskei häntä yksinkertaisesti mainita siinä torpassa ollenkaan... ;)
Arvelin yllä siis vain, että erhe kirjaan on saattanut tulla siitä, että v.1771 alkavassa rk:ssa Kuoksenäyrään yläpuolelle kirjatussa Pukarassa on merkittynä renki Henrik Lechlin (eli Henrik Lechlin seniorin poika) kaikista alimmaiseksi, eli juuri Kuoksen torpan yläpuolelle (http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmoinen/rippikirja_1771-1776_tk572/95.htm, on siis ihan selvästi "dr Henrich Lecklin").
Ja aiemminkaan ei ole vanha Lech/klin voinut siellä kummitella, sillä eka merkintä tuosta torpasta on SAY:ssa vasta 1771 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=608294), joten sinne on ylipäänsä muutettu vasta tuon seniorin kuoleman jälkeen.
t. Sanna

[Leo Suomaa]

Jos vanhat silmäni oikein näkevät, Henrich Lecklin on merkitty Pukaralaan vain vuonna 1774. Ei näytä siis tulleen olemaan. Hänen nimensä edessä on rasti, jonka merkitystä Kuhmoisten tämän ajan kirjoissa en nyt oikoseltaan muista. Samalla sivulla on kuitenkin rasti myös Pukaralan nimen edessä. Mahtaako niillä olla yhteistä kerrottavaa.

Tähän mennessä selville saadun perusteella lienee todettava, että VS V-11776 Mikko Laurinpojan puoliso oli Katariina Matintytär, jonka syntyperä on vielä arvoitus, ja että Virmailan suku II -kirjan antamaa tietoa Mikon vaimon suvusta pitää tarkistaa.

[Sanna B.]

Tähän mennessä selville saadun perusteella lienee todettava, että VS V-11776 Mikko Laurinpojan puoliso oli Katariina Matintytär, jonka syntyperä on vielä arvoitus
Juu, eipä taida muu auttaa - tai no, voidaanhan vielä lisätä, että Mikon appi oli Matti Mikonpoika, joka oli kotoisin Päijälän Leissalasta (vanh. Mikko Heikinpoika Leissala s.n.1695 k.1745 ja Liisa Rekontytär s.29.10.1698 Finnilässä k.1769 Leissalassa) ja Stiina Heikintytär, jonka syntyperästä ei ole tietoa.
No, ehkä perunkirjasta tms löytyy vielä lisää tietoa, Matti ja Stiina kuolivat 1788, jolloin Kaisan/Katariinan nuorempi sisar Leena oli vasta 14v, joten hänellä oli varmaankin joku holhoojana?

Kiitos kuitenkin mukanamiettimisestä!