Wanhoja sinettejä

[skoykka]

Mielenkiintoinen lista, mutta heräsi kysymys, onkohan Pålack-Polon-suvulla koskaan ollut omaa sinettiä, kun netistä ei löytynyt. :rolleyes:
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/aakkosellinen%20nimiluettelo%20sinettikokoelmasta. htm

[j.amnelin]

wau, noihan on upeita :D:
vähän ot, mutta mitä tarkoittaa neljänneksen mestari kun tuolla yhessä kohassa mainittiin:confused:

[Sami Lehtonen]

wau, noihan on upeita :D:
vähän ot, mutta mitä tarkoittaa neljänneksen mestari kun tuolla yhessä kohassa mainittiin:confused:

Neljänneksenmestari oli upseerinarvo. Vähän lisätietoa
Lippue (ruots. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kieli) fänika) oli keskiajan lopulla jalkaväen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkav%C3%A4ki) joukko-osasto, joka seurasi lippua. Lippueen koko oli noin 500 miestä.
Perusmuodossaan lippueessa oli 25 ruotua (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotu), joissa kussakin oli 21 miestä ruotumestari mukaan lukien. Ne jaettiin viiteen neljännekseen (kvarter), joita johtivat neljänneksenmestarit (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nelj%C3%A4nneksenmestari&action=edit&redlink=1). Lippueen johdon muodostivat päällikkö (http://fi.wiktionary.org/wiki/nihtip%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6), vänrikki, luutnantti, profossi, kaplan, katselmuskirjuri, välskäri ja 5 rumpalia.


Sitä en tiedä, miksi neljänneksiä oli viisi.

[j.amnelin]

aha ok :oo:
neljänneksiä viisi, niimpä, miks ei nimi ollut silloin viidennes :rolleyes:

[Seppo Niinioja]

Wikipedian runoilija on tainnut käyttää google-kääntäjää... Kvartermästare, sanasta inkvartering on majoitusmestari historiallisissa sotilasyhteyksissä (ks. esim. Mäkelä-Alitalon sanasto ja lukuisat Genos-artikkelit).

SAOB kertoo näin:
2) mil.)
[2.a]
a) (förr) (under)officer som hade att förbereda ett truppförbands inkvartering samt att /i samband därmed) handhava dess ekonomi, persedlar o. d.;
jfr KVARTER 14.

Ylipäällikkö Mannerheimhän nimitti pian talvisodan syttymisen jälkeen eversti, sittemmin kenraaliluutnantti A.F. Airon päämajoitusmestariksi, oudolta kuulostava sana sinänsä. Tätä virkaa ei rauhanajan organisaatiossa ollut. Airo johti koko päämajan operatiivista toimintaa. Kvarter tarkoittaa tosiaan myös majoitusta, asuntoa, "kortteeria".
SAOB:n GENERAL-KVARTERMÄSTARE näyttää olleen vähän saman tapainen tehtävä:
(1 b) GENERAL-KVARTERMÄSTARE mil. särsk. (förr) i Sv., urspr. benämning på officer som hade ledningen av en armés i fält marsch o. förlägg­ning, anordnande av befästningar, utförande av belägringar o. d., sedan benämning på chefen för fältfortifikationsstaten, därefter på chefen för fortifikationsstaten o. slutligen till 1812 på chefen för fortifikationen.

Toinen, siviilimerkitys on oikeastaan ehkä vähän nykyisen korttelipoliisin esiaste (kvarter = kortteli, joka käsittääkseni esim. vanhassa Turussa oli pikemminkin kaupunginosa):
1) (förr) stadstjänsteman som hade uppsikt över förvaltning o. d. i ett kvarter

Seppo Niinioja

[Pekka Hiltunen]

Neljänneksenmestari ja majoittaja ovat siis jokseenkin sama asia. Kyseessä oli alin upseerinarvo eli aliupseeri. Kortteerimestarista eli majoittajasta nähdään käytetyn myös "sergeant"-nimitystä, mitä ei kai kuitenkaan voida yhdistää kersanttiin. Eräs tiedoissani oleva majoittaja haudattiin "fältväbel"-nimikkeellä. Onkohan asianomainen saanut ylennyksen vai onko sama varusmestari tai "rättimikko" vain saanut uuden nimityksen sota-aikaan liittyen? Tällä foorumilla on käyty keskustelua vielä majoittajan ja lippumiehen arvoista, ja ainakin oma loppupäätelmäni oli se, että lippumies oli nomenklaturassa majoittajan edellä.

Mitä itse kysymykseen sineteistä tulee, niin polakeiksi eli puolalaisiksi kutsuttuja esiintyy paitsi sotilaissa myös mm. porvareina, joista joku ehkä on omistanut sinetinkin.
PH

[Matti Lund]

Mielenkiintoinen lista, mutta heräsi kysymys, onkohan Pålack-Polon-suvulla koskaan ollut omaa sinettiä, kun netistä ei löytynyt. :rolleyes:
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/aakkosellinen%20nimiluettelo%20sinettikokoelmasta. htm


Hei,

Kysymyksessä ei ole suvun sinetti, vaan virkamiesten sinettejä.

Suvussa saatettiin omaksua pysyvät tunnukset ja sitten siihen sukuun kuuluvat virkamiehet käyttivät suvun ja omia yksilöllisiä tunnuksia oman sinettinsä osasina. Tavallimmin yksilöllisenä osana olivat nimikirjaimet (Vanhimmista sineteistä voi niistä päätellä, oliko virkamiehellä vielä lisänimeä).

Sinetin piti hankkia sellainen virkamies, jonka täytyi signeerata omissa nimissä virallisia asiapapereita, mutta harvoilla paikallisilla alemmilla virkamiehillä oli omaa sinettiä, vaan he käyttivät pitäjänsinettiä allekirjoituksensa yhteydessä. Näyttää olleen myös hyväksytty tapa lainata esimerkiksi kirkkoherran sinettiä, kun jonkun rahvaanmiehen - tai naisen täytyi vahvistaa jokin dokumentti, joka vaati sinettiä.

Siis jos etsimäsi Polon -suvun edustaja oli sinettiä vaativassa virassa, kyllä siinä tapauksessa löydät KA:sta hänenkin sinettinsä, kun saat sieltä käsiisi hänen signeeraamiaan asiakirjoja. Valitettavasti kopiorullilta sineteistä saa harvoin mitään selvää ja alkuperäiset asiakirjat saattavat olla käyttökiellossa.

MM. Yrjö Blomstedtin tutkielmasta: "Laamannit ja lainlukijat 1600 -luvulla", löytyvät kyseisten 208:n virkamiehen sinettien kuvat. Vastaavanlaisia sinettejä sisältäviä teoksia saattaa löytyä muitakin, mutta tämä lienee eräs antoisimmista kokoelmista.

terv M Lund (erääseen sinetittömään Polakka -rahvaansukuun lukeutuva signeeraaja )

[Seppo Niinioja]

Museoviraston tutkijan Erkki Härön mielenkiintoisessa artikkelissa
SUOMEN VUORITOIMI JA METALLIRUUKIT.
HISTORICAL MINING AND METALLURGY IN FINLAND
( http://www.antskog.fi/ruukit.pdf ) mainitaan monien ammattinimikkeiden joukossa neljännesmestari, ruotsiksi kvartmästare.
"Sepät saattoivat olla joko koko-, puoli- tai neljännesmestareita (ruots. helmästare, halvmästare, kvartmästare), riippuen siitä kuinka suuri vastuu heillä oli koko ahjon toiminnasta."

Sotaväen "neljännesmestarit" lienevät tosiaan käännösvirheitä kvartermästaresta. Neljänneshän on ruotsiksi kvart, "vartti".
Odotan vastaväitteitä...

Seppo Niinioja

[skoykka]

Kiitos taas runsaasta informatiosta!
Pietari Yrjänänpoika Polakista (k.1666) ja hänen jälkeläisistään löytyy aika paljon tietoa netistä ja kirjoista, jopa E.Arontauksen Vanhan käsialan oppaasta. Kun Jaakko Ilkalla ja Ilmajoen kirkkoherralla Matti Laurinpoika Stutaeuksella on ollut omat sinetit, niin tuli mieleen, että sellainen voisi löytyä muistakin sukuhaaroista. :rolleyes:

[Sami Lehtonen]

Wikipedian runoilija on tainnut käyttää google-kääntäjää... Kvartermästare, sanasta inkvartering on majoitusmestari historiallisissa sotilasyhteyksissä (ks. esim. Mäkelä-Alitalon sanasto ja lukuisat Genos-artikkelit).

SAOB kertoo näin:
2) mil.)
[2.a]
a) (förr) (under)officer som hade att förbereda ett truppförbands inkvartering samt att /i samband därmed) handhava dess ekonomi, persedlar o. d.;
jfr KVARTER 14.

Ylipäällikkö Mannerheimhän nimitti pian talvisodan syttymisen jälkeen eversti, sittemmin kenraaliluutnantti A.F. Airon päämajoitusmestariksi, oudolta kuulostava sana sinänsä. Tätä virkaa ei rauhanajan organisaatiossa ollut. Airo johti koko päämajan operatiivista toimintaa. Kvarter tarkoittaa tosiaan myös majoitusta, asuntoa, "kortteeria".
SAOB:n GENERAL-KVARTERMÄSTARE näyttää olleen vähän saman tapainen tehtävä:
(1 b) GENERAL-KVARTERMÄSTARE mil. särsk. (förr) i Sv., urspr. benämning på officer som hade ledningen av en armés i fält marsch o. förlägg­ning, anordnande av befästningar, utförande av belägringar o. d., sedan benämning på chefen för fältfortifikationsstaten, därefter på chefen för fortifikationsstaten o. slutligen till 1812 på chefen för fortifikationen.

Toinen, siviilimerkitys on oikeastaan ehkä vähän nykyisen korttelipoliisin esiaste (kvarter = kortteli, joka käsittääkseni esim. vanhassa Turussa oli pikemminkin kaupunginosa):
1) (förr) stadstjänsteman som hade uppsikt över förvaltning o. d. i ett kvarter

Seppo Niinioja

Seppo, kyllä noihin wikipedian artikkeleihin saa kajota. Vaihdoin neljänneksenmestarin majoittajaan tai kvarteerinmestariin. Onko majoitusmestari parempi kuin majoittaja?

Myöhempinä aikoinahan kvarter käännetään aivan oikein neljännekseksi esimerkiksi kvartersman. Montako kvarteeria kaupungeissa yleensä oli?

[karikukka]

Sotilasarvo furir on yleensä käännetty suomeksi majoittaja.
Eli kvartermästare on hyvä kääntää majoitusmestariksi.

Karikukka

[TapioV]

Neljänneksenmestari ja majoittaja ovat siis jokseenkin sama asia. Kyseessä oli alin upseerinarvo eli aliupseeri. Kortteerimestarista eli majoittajasta nähdään käytetyn myös "sergeant"-nimitystä, mitä ei kai kuitenkaan voida yhdistää kersanttiin. Eräs tiedoissani oleva majoittaja haudattiin "fältväbel"-nimikkeellä. Onkohan asianomainen saanut ylennyksen vai onko sama varusmestari tai "rättimikko" vain saanut uuden nimityksen sota-aikaan liittyen? Tällä foorumilla on käyty keskustelua vielä majoittajan ja lippumiehen arvoista, ja ainakin oma loppupäätelmäni oli se, että lippumies oli nomenklaturassa majoittajan edellä.

Mitä itse kysymykseen sineteistä tulee, niin polakeiksi eli puolalaisiksi kutsuttuja esiintyy paitsi sotilaissa myös mm. porvareina, joista joku ehkä on omistanut sinetinkin.
PH

Riippuu miltä ajalta nimitys kvartermästare on. 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa sekä ratsuväen (fana) että jalkaväen (fänika) neljänneksenmestari oli joukkueenjohtajaa vastaavassa asemassa. Ratsuväkeä pidettiin arvokkaampana aselajina kuin jalkaväkeä. Edellisen neljänneksenmestarit olivat usein aatelisia (ei aina), jalkaväessä en ole huomannut rälssimiehiä neljänneksenmestareina. En tiedä mistä on peräisin tieto, että neljänneksiä olisi viisi! Havaintojeni mukaan ainakin fana oli usein vajaa, jolloin neljänneksenmestareita oli joskus vain kaksi.

Kustaa II Adolfin aikana sotalaitos organisoitiin uudelleen. Rustmästare, varusmestari oli alin au-arvo, furiiri (majoittaja), förare (lipunkantaja), sergeant (kersantti), fältväbeln (vääpeli). Sitten siirryttiin upseeriarvoihin.
Ruotujakoisessa armeijassa kvarter(s)mästere oli korkea-arvoinen esikuntaupseeri.
Tapio Vähäkangas