Sukunimi Mietityttää?

[Irma Kaarina]

Ajattelin kysyä täältä foorumilta, jos saisin tietoa miten selvitän isoisäni ottaman sukunimen, jonka hän on ottanut v.1895, entinen sukunimi on ruotsalainen, lähinnä sukunimen erikoisuus minua mietyttää, että mistä moinen nimi on saanut alkunsa. Yritin kysyä kysy kirjastonhoitajalta, mutta eivät sielläkään osanneet neuvota, käskivät kysyä suomen sukututkimusseuralta, vaan sieltä en ole vielä kysynyt.

Kiitos etukäteen vähäisestäkin tiedosta!

[mwallen3]

Omista sukulaisista olen saanut selville:
- Jotkut on ottanut sukunimen talon mukaan ja talon nimi on ollut sellainen, että sanan alkuperää ei ole pystytty selvittämään.
- Äidin isä keksi itse nimen rakuunarykmenttiin mennessään. Siviilissä nimi ei enää miellyttänyt, joten hän vaihtoi nimen ehkä työhönsä liittyen. Hän yritti keksiä nimen, jota ei ole kenelläkään.
- Yksi otti latinalaisperäisen sukunimen (nius-loppuisen). Hän oli ollut nuorena miehenä renkinä talossa, jossa oli nuori neito tällä samaisella sukunimellä. Päättelin mielikuvissani, että poika muisteli neitoa muutettuaan toiselle paikkakunnalle ja tarvitessaan itselleen valtion leipiin mennessään sukunimen.
Lienee monenlaisia tarinoita.

[Irma Kaarina]

Niin lähinnä mietin tätä sukunimen erikoisuutta, että olisiko se joku lisänimi, kun se ei ole edes mikään suora käännös ruotsinkielisestä nimestä vai onko nimi ollut jonkinlainen kuvaus, joka kuvaa isoisän suvun liikkuvaista luonnetta.

[Jouni Kaleva]

Tarkoititko otsikon mukaisesti, että sukunimi = Mietityttää? Vai mikä tämä erikoinen sukunimi siis on?

Niin lähinnä mietin tätä sukunimen erikoisuutta, että olisiko se joku lisänimi, kun se ei ole edes mikään suora käännös ruotsinkielisestä nimestä vai onko nimi ollut jonkinlainen kuvaus, joka kuvaa isoisän suvun liikkuvaista luonnetta.

[Irma Kaarina]

Ei sukunimi ole mietyttää, vaan vallan toinen...luulenpa että isoisällä ollut tarkoitus hakea sellainen sukunimi jota ei ole muilla. Ja tiettyä sukunimeä ei ole enää kuin yhdellä henkilöllä koko Suomessa, joten siihen sekin sukunimi sitten kuolee.

[Seppo Niinioja]

Tämä on juuri Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä keskusteluforum (linkki Seuran kotisivulle www.genealogia.fi (http://www.genealogia.fi) yläreunassa), joten täältä saat ainakin epävirallisia vastauksia sen jäseniltä ja ehkä muiltakin.

Sirkka Paikkalan artikkeli Sukunimet sukututkimuksessa (
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm#Alku ) kertoo seikkaperäisesti sukunimien historiasta ja suomalaisten sukunimien käyttöönotosta 1800-luvun lopulla. Suomalaisuuden liitosta voit tarkistaa, onko isoisäsi aikanaan suojannut sen. Nykyäänhän väestötietojärjestelmässä olevat sukunimet ovat automaattisesti suojattuja poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta saattaa myös löytyä tietoa.

Olisimme tietysti uteliata kuulemaan, mikä tuo nimi on. Ehkä alkuperästä pystyy meidän 5000 forumilaisen sukutkijan voimin joitakin arveluja esittämään. Väestörekisterikeskuksen nimipalveluhan ei kerro edes, onko kyseessä mies vai nainen.

Seppo Niinioja

[Irma Kaarina]

Se sukunimi on Matkailija, ja sellainen tieto minulla olisi, että se olisi papin aikoinaan antama nimi, mutta miksi?

[Matti Lund]

Se sukunimi on Matkailija, ja sellainen tieto minulla olisi, että se olisi papin aikoinaan antama nimi, mutta miksi?


Hei

Jos se liittyy repertuaarissasi olevaan Färd -nimeen, niin sehän olisi lähes suora suomennos, johon pappi olisi lisäillyt ja tyylitellyt tekijäosan=

matka + ilija = Matkailija.

Lisäksihän se ei ollut varsinaisesti sukunimi, kun sukunimilain aikaan oli vielä yli 20 vuotta. Tämä lisänimi oli vielä helposti muutettavissa, mutta lienee vakiintunut sukunimeksi sukunimilain astuttua voimaan, jonka jälkeen nimen muuttaminen, ei-periyttäminen vaati paperisotaa maaherranvirastossa.

Sukunimilain tultua rahvaanihminenkin oli aidosti nimenhaltija, omisti ja hallinnoi nimeänsä lain puitteissa, otti nimen. Ennen sukunimilakia lähinnä vain säätyväki ja aateli otti nimen, ja rahvaanväelle se annettiin. Lähinnä pappi oli "satraappina" nimen annossa ja varmaan joissain tapauksissa neuvotteli lisänimestä asiakkaansa kanssa, mutta yleensä kirjasi ex tempore lisänimen, minkä parhaaksi katsoi.

terv Matti Lund

[Irma Kaarina]

Kas kun, ei aikaisemmin ole hoksannut, että tuo entinen Färd nimi tarkoittaakin Matkaa, taival, ym. Taisikin olla näin yksiselitteinen ratkaisu, vaan sitten mietin tuon Färd nimen alkuperää, olisko siihen jokin ratkaisu?

[Seppo Niinioja]

Hei

Jos se liittyy repertuaarissasi olevaan Färd -nimeen, niin sehän olisi lähes suora suomennos, johon pappi olisi lisäillyt ja tyylitellyt tekijäosan=

matka + ilija = Matkailija.

Lisäksihän se ei ollut varsinaisesti sukunimi, kun sukunimilain aikaan oli vielä yli 20 vuotta. Tämä lisänimi oli vielä helposti muutettavissa, mutta lienee vakiintunut sukunimeksi sukunimilain astuttua voimaan, jonka jälkeen nimen muuttaminen, ei-periyttäminen vaati paperisotaa maaherranvirastossa.

Sukunimilain tultua rahvaanihminenkin oli aidosti nimenhaltija, omisti ja hallinnoi nimeänsä lain puitteissa, otti nimen. Ennen sukunimilakia lähinnä vain säätyväki ja aateli otti nimen, ja rahvaanväelle se annettiin. Lähinnä pappi oli "satraappina" nimen annossa ja varmaan joissain tapauksissa neuvotteli lisänimestä asiakkaansa kanssa, mutta yleensä kirjasi ex tempore lisänimen, minkä parhaaksi katsoi.

terv Matti Lund

Mahtaako nimi olla peräisin Pohjanmaalta? Isonkyrön rippikirjojen mikrokorteissa on 1800-luvun loppupuolella jälkikäteen kirjoituskoneella tehdyt sukunimihakemistot. Näyttää siltä, että pappi on tosiaan antanut jokseenkin kaikille tilattomillekin sukunimet tai kai paremminkin lisänimet, ellei sellaista ole ollut. Muutama hauska poiminta:

Löytymätön
Näkyvä (käytössä edelleen)
Pysymätön
Äkkinäinen
Nimell (muistattehan UKK:n "Nimell ja nimimerkill" vuodelta 1977)

Muista lähteistä saatuja vielä:
Nimetön oli Sariaisen löytö, edellisen vastakohta?
Ähriväinen. KOTUS oli samaa mieltä kanssani siitä, että se tulee sanasta ähriä, "tehdä jotakin hitaasti tai vaivalloisesti, tuhertaa, ährätä"

Vastaavia varmaan löytyy muualtakin.

Terv. Seppo Niinioja

[Irma Kaarina]

Tuskinpa sukunimi Färd on Pohjanmaalta, koska isäisäni suku on lähtöisin Satakunnasta.

[tellervoranta]

Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimeä Matkailija on seuraavasti:
Nyk. alle 5
Ent. 8
Kuoll. 7
Summa summarum 20

[Tapani Kovalaine]

Summa summarum on 16, sillä kuten aiemmin jo tuli luettua, niin enää yhdellä on kyseinen sukunimi Matkailija ja se on justiinsa alle viisi.

Väestörekisterikeskus ei tietosuojasyistä kerro nimien lukumäärää, jos nimen kantajia on alle 5.

Terveisin Tapani, joka on Painajan sukua Simosta

PS. Ajatella, että Korpilahdella on Painajan järvi ja Painajan talo...
Häätyypä jälleen miettiä, mitä painajia hyö Painajat ovat alkujaan olleet.

PS 2. Väestörekisterikeskuksen sukunimitilasto kertoo hienosti kiertäen sen, että Pöljät, Hirttiöt, Paskojat, Puunenät, Rätypuut, Matkailijat ja Känniset sekä Kakkiset plus vastaavat ovat saaneet tilastoihin toisia sukuja suhteessa suuremman luvun sarakkeeseen entiset nimet. Se mietityttää.

[Seppo Niinioja]

Tuskinpa sukunimi Färd on Pohjanmaalta, koska isäisäni suku on lähtöisin Satakunnasta.

Laitoin niitä vain esimerkeiksi jollakin tavalla samantapaisista nimistä. Färdiä näkyy olleen eri puolilla maata, mutta nykyisenä nimenä vain 12.

Suomen Matkailijayhdistys perustettiin keväällä 1887. Arvi Jänneksen Ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa samalta vuodelta 1887 annetaan turist-sanan vastineiksi huvimatkustaja, matkailija. Matkailija-sana on varmaankin syntynyt suomen kieleen noilla main. Voisi tietysti tarkistaa, onko se jo Lönnrotin vuosina 1866–1880 toimittamassa Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa. Hän on saattanut sen sepittääkin. Matkailija-sanassa on epäilemättä ollut ylellisyyden ja herraskaisuuden tuntua. Massaturismin ajat ja Suuret Suomalaiset Seiväsmatkat olivat monen vuosikymmenen päässä.

Seppo Niinioja

[Sariainen]

Tuskinpa sukunimi Färd on Pohjanmaalta, koska isäisäni suku on lähtöisin Satakunnasta.

Sukututkimusta tehtäessä, ei koskaan pidä sanoa, ei koskaan. Pohjanmaalta oli muuttoliikettä Satakunnan suuntaan ja päin vastoin. Joten älä sano,... alkujuuri voi hyvinkin olla Pohjanmaalta. Sanoisin jopa hyvin todennäköistä.
Tässä yksi esim.

Hiskistä poimittua:

Lohtajalta
12.10.1764 sold. Pehr Pehrss. Färd p. Beata Mattsdr. (ifr. Storhavela)

Laihialta
2.12.1810 Drg.enkl. Israel Isaacs. Färd Sold.änck. Agneta Isr.dr Harnesk

Pörtom - Pirttikylä
10.12.1824 Pörtom Dr. Isaak Färd Bd:r Gret. Joh.d:r Sidbeck

Satakunnassa näkyy vain FÄRDIG sukunimeä, ei osunut yhtään FÄRD nimeä.
Ihan vain tiedoksi. Katsoin vihityistä.

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Irma Kaarina]

Kiitos tiedoista, se ihmetyttää kuinka isoisoisäni on ottanut v. 1865 Porissa käyttöön sukunimen Färd, jos se ollut jo toisella käytössä, tosin muistan nyt että tuolloin ei ollut sukunimen suhteen lainsäädäntöä, jos olen ymmärtänyt oikein.

[tellervoranta]

Terve Painajan Tapani:p:
olen epäilevä Tuomas eli Tellervo, joten en usko ilmoitukseen yksi.
Niin kirjoitan kuin sanassa sanoo eli rekisterikeskus ilmoittaa.:cool:

Summa summarum on 16, sillä kuten aiemmin jo tuli luettua, niin enää yhdellä on kyseinen sukunimi Matkailija ja se on justiinsa alle viisi.

Väestörekisterikeskus ei tietosuojasyistä kerro nimien lukumäärää, jos nimen kantajia on alle 5.

Terveisin Tapani, joka on Painajan sukua Simosta

PS. Ajatella, että Korpilahdella on Painajan järvi ja Painajan talo...
Häätyypä jälleen miettiä, mitä painajia hyö Painajat ovat alkujaan olleet.

PS 2. Väestörekisterikeskuksen sukunimitilasto kertoo hienosti kiertäen sen, että Pöljät, Hirttiöt, Paskojat, Puunenät, Rätypuut, Matkailijat ja Känniset sekä Kakkiset plus vastaavat ovat saaneet tilastoihin toisia sukuja suhteessa suuremman luvun sarakkeeseen entiset nimet. Se mietityttää.

By the way, mietipä Tapani, mistä tulee kotini vieressä oleva PÖLLÄ-saaren nimi. Salvatin tiedänkin. :eek::cool:

[Tapani Kovalaine]

Hei Tellervo!

Pöllä on aivan heleppo tappaus!
Nettikin sen tietää. Siellä on painavaa sanaa.
PÖLLÄ tulee suomen kielen sanasta kuivasäikkä eli pölyävä (pöllyävä, Oulun seudun murt.). M.o.t.

NETTI TIETÄÄ: Hailuoto, Pöllä, Kuivasäikkä (Juha Markkola). Punakottarainen Sturnus roseus. 1997: 08.05.

Siellä missä elää Sturnus roseus, siellä olen käynyt ja pölyävästä hiekasta löytänyt tuohisen verkon kuukusen eli alapainon, jossa on kivi langalla sidotun tuohen sisässä. Kun tuollaisia kuukusia oli riittävästi, niin kalaverkko laskeutui Pöllän lentolentän edustan vesialueella just sopivasti.

Terv. Tapani, kuukusten metsästäjä

[TerhiA]

HisKin mukaan Porissa on syntynyt lapsia Robert Matkailijalle.

[Tapani Kovalaine]

Hiski tekee löytämilleen sukunimille haluamaansa litterointia ja niinpä sieltä voi löytää Matkailijan lapset ja heille isoisän, jonka sukunimi on:
1. Fax
2. Michelsson
3. Färd

Seuraava digikuva kertoo, että porilainen sukunimi Färd on luettu epäselvän kirjoitusasunsa takia muotoon Fax ja se vasta sukunimi olisi! Siis rivillä yhdeksän Johan Henrik Färd:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pori/rippikirja_1865-1871_msrk_mko1-16/359.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pori/rippikirja_1865-1871_msrk_mko1-16/359.htm)

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1ypivz?fi+0410+kastetut+28972)16.4.1866 22.4.1866 Inderö Savo Torp: mågen Johan Henrik Fax: H:ru Wilhelmina 25 Maria Kristina

[Irma Kaarina]

Löytyiskö sieltä John Henrik Färdin (Mickelsson )vanhemmat?synt.05.01.1840 Nakkila

[Sariainen]

Kiitos tiedoista, se ihmetyttää kuinka isoisoisäni on ottanut v. 1865 Porissa käyttöön sukunimen Färd, jos se ollut jo toisella käytössä, tosin muistan nyt että tuolloin ei ollut sukunimen suhteen lainsäädäntöä, jos olen ymmärtänyt oikein.

Sukunimilaki tuli voimaan vasta v.1921.
Sukunimet eivät olleet vain jonkun yhden suvun omaisuutta. Nimiä käytettiin ja vaihdettiin mennen tullen. Kannattaa unohtaa nykyaika, kun alkaa tutkia sukujuuria. :D:

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Sariainen]

Löytyiskö sieltä John Henrik Färdin (Mickelsson )vanhemmat?synt.05.01.1840 Nakkila

Voit yrittää etsiä aluksi vaikka Hiskistä täältä:

http://hiski.genealogia.fi/hiski/1yqkl8?fi+0351+kastetut

Sieltä ei kyllä löytynyt.

Mutta täällä on NAKKILAN srk. kirkonkirjat, ei kun etsimään.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Sami Lehtonen]

Sukunimilaki tuli voimaan vasta v.1921.
Sukunimet eivät olleet vain jonkun yhden suvun omaisuutta. Nimiä käytettiin ja vaihdettiin mennen tullen. Kannattaa unohtaa nykyaika, kun alkaa tutkia sukujuuria. :D:

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

Juu. Jos unohtaa unohtaa, sitä kutsutaan anakronismiksi. Jotenkin tuo Färd kuulostaa sotilasnimeltä. Jos ei ole, niin nimen syntyperä voi jäädä myös täysin selvittämättä.

[Tapani Kovalaine]

Löytyy vain Joh. Henrik Mikonpoika Rindala (ei vielä Färd):

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1yqi5o?fi+0351+kastetut+3776)5.1.1840 KASTETTU NAKKILASSA 6.1.1840 Kukonharja
ISÄ Drg: Mich: Wilh: Thomasson ÄITI Lovisa Israelsd:r ÄIDIN IKÄ 24 v LAPSI Joh: Henric

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nakkila/rippikirja_1840-1846_mko74-81/23.htm

[Irma Kaarina]

Kiitos! Löysinkin saman tiedoston, vieläkö osaisi etsiä Mich Wilhelm Thomassonin vanhemmat.....

[Irma Kaarina]

Vielä tuosta Färd nimen alkuperästä, voisko se olla johdannainen Färdig nimestä, sen nimisissä tuntui olevan paljon sotilaita.

[Matti Lund]

Hei Tellervo!

Pöllä on aivan heleppo tappaus!
Nettikin sen tietää. Siellä on painavaa sanaa.
PÖLLÄ tulee suomen kielen sanasta kuivasäikkä eli pölyävä (pöllyävä, Oulun seudun murt.). M.o.t.

NETTI TIETÄÄ: Hailuoto, Pöllä, Kuivasäikkä (Juha Markkola). Punakottarainen Sturnus roseus. 1997: 08.05.

Siellä missä elää Sturnus roseus, siellä olen käynyt ja pölyävästä hiekasta löytänyt tuohisen verkon kuukusen eli alapainon, jossa on kivi langalla sidotun tuohen sisässä. Kun tuollaisia kuukusia oli riittävästi, niin kalaverkko laskeutui Pöllän lentolentän edustan vesialueella just sopivasti.

Terv. Tapani, kuukusten metsästäjä


Oheisessa kuvassa oma näkemykseni Hailuodon Pöllästä eräänä heinäkuun päivänä.

terv M Lund

[Tapani Kovalaine]

Näyttäisi ihan siltä, että Mikko Vilhelm Tuomaanp Rantala on syntynyt 25.9.1817 Harjavallassa (eikä Kokemäellä) ja Harjavallan kirkonkirjat vuosilta 1807-1889 paloivat poroksi. Mikko avioitui Nakkilassa 31.12.1838 Loviisan kanssa ja leskeksi jäätyään 27.6.1867 solmi avioliiton Amalian kanssa.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1yqi5o?fi+0351+vihityt+1412) 27.6.1867 VIHITTY Kukonharja Torpare enklingen Mickel Wilhelm Thomasson Rantala pigan Amalia Gustafsdotter Soinila

Löytyy sentään tulomuuttotieto Nakkilaan. Mikko tuli 8.12.1834 päivätysti Harjavallasta (nro 58/1834), mutta taisi jo sitä ennen käydä ripillä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nakkila/muuttaneet_1822-1838_mko2-3/32.htm

[Sariainen]

Löytyy vain Joh. Henrik Mikonpoika Rindala (ei vielä Färd):

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1yqi5o?fi+0351+kastetut+3776)5.1.1840 KASTETTU NAKKILASSA 6.1.1840 Kukonharja
ISÄ Drg: Mich: Wilh: Thomasson ÄITI Lovisa Israelsd:r ÄIDIN IKÄ 24 v LAPSI Joh: Henric

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nakkila/rippikirja_1840-1846_mko74-81/23.htm

Tämäpäs mielenkiintoista. Minkähän takia se ei antanut tätä vastausta minulle eilen, kun etsin etunimillä jne. ?!?!? Ei näyttänyt mitään. :confused:
Sukunimellä Färd haun ymmärrän. Hmmm Taitaa olla Hiskilläkin valikoiva haku.
Terv. SARIAINEN :confused:

[Irma Kaarina]

Näyttäisi ihan siltä, että Mikko Vilhelm Tuomaanp Rantala on syntynyt 25.9.1817 Harjavallassa (eikä Kokemäellä) ja Harjavallan kirkonkirjat vuosilta 1807-1889 paloivat poroksi. Mikko avioitui Nakkilassa 31.12.1838 Loviisan kanssa ja leskeksi jäätyään 27.6.1867 solmi avioliiton Amalian kanssa.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1yqi5o?fi+0351+vihityt+1412) 27.6.1867 VIHITTY Kukonharja Torpare enklingen Mickel Wilhelm Thomasson Rantala pigan Amalia Gustafsdotter Soinila

Löytyy sentään tulomuuttotieto Nakkilaan. Mikko tuli 8.12.1834 päivätysti Harjavallasta (nro 58/1834), mutta taisi jo sitä ennen käydä ripillä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nakkila/muuttaneet_1822-1838_mko2-3/32.htm

Kiitos tiedoista! Tämä auttoikin minua todella paljon.

[Porilainen]

Viestiketju on vanha mutta kirjoitan kuitenkin. Nyt jo edesmennyt Mummuni on tyttönimeltään Ilma Ingeborg Matkailija kotoisin Porin viidennestä kaupunginosasta. Siskoja on ollut Kaarin ja Aune. Veljiä luullakseni Robert ja Kosti, ainakin.

[Tapani Kovalaine]

Porista on paljon tietoja Hiskissä, esimerkiksi tämä:
16.6.1904 KASTETTU 19.6.1904 Vähärauma Liinaharja
Kauppias Robert Vindikian Matkailija v:mo Ilma Johanna Kruusi 23 Ilma

Porin kaupungin vuoden 1910 henkikirjan mukaan (digi 95 narc) kauppias Rodert Matkailijan perheeseen kuului kaksi alaikäistä poikaa ja kaksi alaikäistä tytärtä. Osoite oli Varvinkatu 15 ja osoitteesta päätellen laivaveistämö on sijainnut lähellä (= varvi). Tontti oli 230 ja viides kaupunginosa. Talon omisti Brander - Paloheimon perhe.

Robert Matkailija syntyi Liinaharjassa 11.3.1881 (kirkonkirjan digikuva 82, rippikirja 1891-1900).
Isä Johan Henrik Färd 5.1.1840 - 17.3.1890, avioitui noin vuonna 1866.
Äiti Vilhelmiina Matintytär 20.1.1841, oli elossa vuonna 1900, johon nettitiedot osin päättyvät.
Perheeseen kuului lähes kymmenen lasta ja Robert taisi olla ainoa, joka otti käyttöön sukunimen Matkailija.

[Irma Kaarina]

Pitkästä aikaa tulin tänne sivulle. Mainitsemasi Ilma mummosi on isäni Harald Matkailijan sisar.