Korpenfelt kummallisuuksia

[K.Salminen]

Siirrän tämän Korpenfelt-keskustelun tänne Hämeen loukkoon, minne se lienee kuuluvan. Otan esiin jo kerran käyttämäni otteen Sysmän v 1704 rästiluettelosta:

Kalho, Taurala

Majuri Sigfrid Joakiminpoika Korpfelt. Maannut pitkään sairaana. Eikä vävyllään Eerikki Klaunpojalla ole, millä maksaa. Omistaa vain 2 hevosta ja 2 lehmää. Ratsutilaan saatava uusi asukas.

Ramsayn (1909) mukaan tämä Sigfridin vävy rusthollari Erik Klasson k 1731 Tauralassa, oli naimisissa Sigfridin tyttären Ingeborgin kanssa. Mutta Kalhon Tauralassa maakirjojen mukaan silloinen ryttare Erik Klasson on naimisissa Margaretha nimisen naisen kanssa ja v 1694 heillä on Christer niminen poika. Vuonna 1707 ilmoitetaan Tauralassa Erik Klasson, Margaretha hu ja Maria dr. Vuonna 1723 Tauralan omistajiksi on merkitty Christer Thomasson eller Erik Klasson Korpfelt.
Onko nyt niin, että Erik Klasson olikin naimisissa Sigfridin tyttären Margaretha Koppenfeltin kanssa, jonka Ramsay ilmoittaa olleen naimissa rykmenttiskriivari Gabriel Johanssonin kanssa.

Jokin mättää!

Erik Klassonin yhdeksi pojaksi Ramsay mainitsee rykmenttikvartermestari Johan Lempen, joka haudattiin Hartolan kirkkoon 23.4.1736 Hiskin mukaan, ja olisi kuolinajasta laskien syntynyt 1686. Mistä tämä sukunimi Lempe tulee?
Lewenhauptin (1921) mukaan tämä Hämeenläänin jalkaväkirykmentin kvartermestari Johan Lempe oli mennyt naimisiin v 1718 Anna Gresilia Kammeckerin, s. 1700, kanssa. Vht kauppias David Kammecker ja Christina Mackeij. Anna Gresilia K meni toisen kerran naimisiin "sterbhuskamreeri" Johan Romanin kanssa.

Toinen dilemma koskee majuri Sigfred Joakimssonin vaimoa. Ramsay ilmoittaa hänen olleen ratsumestari Gustav Tawastin ja B.M Bergin tytär Anna Tawast. Kuitenkin Padasjoen Vähä-äiniön maakirjoissa 1651-53 Sigfridin vaimoksi ilmoitetaan Hebla Eliasdr, samoin välillä 1654-73, Sysmän Kalhon Tauralan kirjoissa 1675-94 seisoo Sigfrid Joakimsson, Hebla hu.
Sigfrid kuoli 1705 Tauralassa, ja mielestäni Hebla Asikkalassa:

Asikkala - haudatut
1709 3.2.1709 Lill Einäs fruu Hebla Kårpfält

Muistaakseni Helena ilmoitti minulle, että Asikkalassa ei haudattu ketään miehensä sukunimen mukaan, mutta tämä ei kyllä luonnonlain omaisesti pidä paikkaansa. Koska papit kirjailivat kuolleiden nimiä, omien valintojensa ja motiiviensa mukaan, ja väestökirjanpito perustui ei-systemaattiseen, idiografiseen tapaan, eikä nykyisen biopolitiikan mukaiseen väestön systemaattiseen kirjanpitoon,kartoittamiseen ja valvontaan.

T. Kari

[Bodniemi37]

Hei!

Lempe-suvun syntyhistoriaa en valitettavasti tunne, mutta HisKin haudatuista löytämieni merkintöjen perusteella näyttää siltä, että Asikkalan - Hartolan tienoilla eli 1730-luvulla kaksikin Johan Lempeä, joista nuorempi näyttäisi olleen juuri tuo mainitsemasi rykmentinmajoitusmestari:

Asikkala - kastetut
23.3.1713 25.3.1713 Tommala Johan Lempe Brita Matzdr Maria (Oä)
5.7.1717 19.7.1717 Tommala Johan Lempe Arfwed Johannes
24.3.1719 28.3.1719 Tommala Johan Lempe Aaron Hindrich
4.2.1722 7.2.1722 Tommala Johan Lempe Carl

Asikkala - haudatut
1732 22.2.1732 Lill Einäs Johan Lempe 57 [syntyi noin 1675]

Hartola - Gustav Adolfs - haudatut
1736 23.4.1736 F.d. Regiments Zvart Johan Lempe 50 alkup - PIK: i choret (syntyi noin 1686)
----------------------
Asikkalan Tommalassa perhettään kasvattaneen Johan Lempen pojat muuttivat mielestäni Kaakkois-Suomeen (ks. Kari Kukkasen Suku-postituslistan viesti http://www.genealogia.fi/plark/suku/2003_04/msg00063.html):

Rumpali Arved Johan Lempe meni Virolahdella 12.6.1739 naimisiin Brita Johanintytär Halfbjörnin kanssa;

Aron Henrik Lempe oli suutarina Vehkalahdella; hänen puolisonsa oli Anna Löf tai Löfving [Haminan (konv. mikrokortti) RK/1732-1744].

Karl Lempe näyttää olleen ensin rajaratsastaja, mutta toimi myöhemmin koulumestarina Lappeella. Hän meni 15.10.1747 Joutsenossa avioon Brita Hordiandran kanssa. Tämän vanhemmat olivat Joutsenon kappalainen Henrik Hordiander ja Maria Bräutigam.

Lappeella Karl Lempe toimi kerran myös tutkijakumppanini Raijan esivanhempien lapsen kummina:

11.9.1753 kastettiin Lucia Maria Gröön, kummit: Simon Sanander, Salomon Teithon, Matthias Severin, Carl Lempe, rouva M. Hel. Langell, Barbara Bergstein, neiti Maria Hordiander.

[Helena V.]

Hei Kari,

Sotkuisia ovat juu! Eikä sanomaani varmaan luonnonlakina kukaan pidä.;)

Se yksi rouva Hebla Kårpfelt kuolee Asikkalassa 1709.

Toisaalta Blomstedt Asikkalan historiassa s. 476 sanoo:
"...majoitusmestari Jacob Enemanin kanssa naimisissa ollut nimeltä tuntematon tytär (1708) ja vuosina 1724 ja 1726 mainittu poika Sigfrid Henrik lienevät kuolleet perillisittä ennen isäänsä."

Olen tällä kohdin vain pähkäillyt, josko 1709 kuollut rouva voisi olla tämä v. 1708 Jacob Enemanin kanssa naimissa mainittu, perillisittä jäänyt, Henrik Sigfridsson K:n nuorehkona kuollut tytär. Mutta olen aivan valmis muuttamaan tätä käsitystäni, joka perustuu pelkkiin aihetodisteisiin, jotka voi nähdä muiltakin kanteilta.

Tämähän ei poissulje, etteikö isän Sigfrid Joakimssonin vaimo olisi ollut Hebla Eliasdr, mikä lienee kirjoista ja kansista todettu. Päinvastoin olisi varsin luontevaa, että heillä olisi ollut Hebla-niminen tytär? Blomstedtin mukaan Sigfrid kuoli Asikkalan Mattilassa:

"V. 1650 hän osti serkultaan korp. Henrik Tuomaanpojalta (aateloituna 1653 Hjortfelt) Vähä-Äiniön Mattilan eli kartanon. Se oli hänen varsinainen asumakartanonsa ja siellä hän kuolikin 1700-luvun alussa.
...Lisäksi hänellä oli säterinä Kalho (Taurola) Hartolassa."

Henrik Sigfirdsson K oli naimisissa Margareta Henriksdr von Bergin kanssa ja heidät haudattiin yhdessä Asikkalassa

1731 23.5.1731 Lill Einäs ryttmäst. sahl. Hindrich Kårpfält
alkup - PIK: Medh Dess Huussfruu, Fru Margareta Berch


Ramsay merkitsee Sigfrid Joakimssonin vaimon eteen kysymysmerkin ja ihan tavatonta ei olisi, että hän tässä olisi vähän sotkenut isän ja pojan vaimojen (oletettuja) sukuja. Lähteeksi ilmoittaa "Hattula D 30.10.1688", joten lienee ihan tarkistettavissa oleva asia.

Ingeborg Korpenfeltin ja Erik Klassonin pojasta Johan Eriksson Lempestä ja muista mystisistä Lempeistä keskusteltiin Suku-listalla 2003, mutta ei tainnut silloinkaan asia selvitä. Eikä ole ainakaan minulle selvinnyt edelleenkään.

Ja ihan yhtä sekavat ovat Korpenfeltien alkupään suhteet edelleen!

t. Helena V.

[Bodniemi37]

Ingeborg Korpenfeltin ja Erik Klassonin pojasta Johan Eriksson Lempestä ja muista mystisistä Lempeistä keskusteltiin Suku-listalla 2003, mutta ei tainnut silloinkaan asia selvitä. Eikä ole ainakaan minulle selvinnyt edelleenkään.

t. Helena V.

Hei!

Näiden osoitteiden kautta ovat löydettävissä nuo Helenan mainitsemat vuoden 2003 keskusteluketjut

http://www.suku.fi/plark/suku/2003_04/msg00060.html

http://www.genealogia.fi/plark/suku/2003_04/msg00063.html

[K.Salminen]

Kiitos palautteesta Helena ja Ritva,

En puutu nyt Korpenfelteihin vaan noihin Lempe-sukuisiin.
Asikkalasta löytyy useita Lempe-nimisiä, joista v 1732 kuollut ltn Johan Henriksson Lempe on yksi. Hänet tuomittiin viralta 1721. Hänen veljiään ovat vänrikki Henrik Henriksson Lempe, Hillilän Tommolan isäntä n. 1710 eteenpäin ja katselmuskirjuri Sigfrid Henriksson Lempe k 1721 ja s 1677.

Heidän isänään pidän Tommolassa asunutta rykmentinkirjuri Henrik Johanssonia (Lempe?) k. n. 1682, vaimonsa oli Elisabeth Sigfredsdr, joka potentiaalisesti voi olla Sigfrid Joakimssonin tytär. Tässä voisi olla yhteys Lempe nimen esiintymiseen Sigfridin vävyn Tauralan Erik Classonin pojan majoitusmestari Johan Lempen sukunimenä.

T. Kari

[Bodniemi37]

Hei!

Omassa tietokannassamme Johan Henriksson Lempe, Henrik Henriksson Lempe ja katselmuskirjuri Sigfrid Henriksson Lempe ovat jo entuudestaan veljeksiä. Heillä oli myös Katarina- ja Helena-nimiset sisaret. Bergholmin mukaan luutnantti Petter Carstenin leski Kristina Elisabet Ruthenhjelm oli toisessa aviossaan Sigfrid Lempen kanssa, jota Bergholm nimittää veronkirjoittajaksi.

Rykmentinkirjuri Henrik Johanssonin nimi ei ole mielestäni noussut aiemmin esille sisarusten potentiaalina isäehdokkaana.

[K.Salminen]

Hei!

Omassa tietokannassamme Johan Henriksson Lempe, Henrik Henriksson Lempe ja katselmuskirjuri Sigfrid Henriksson Lempe ovat jo entuudestaan veljeksiä. Heillä oli myös Katarina- ja Helena-nimiset sisaret. Bergholmin mukaan luutnantti Petter Carstenin leski Kristina Elisabet Ruthenhjelm oli toisessa aviossaan Sigfrid Lempen kanssa, jota Bergholm nimittää veronkirjoittajaksi.

Rykmentinkirjuri Henrik Johanssonin nimi ei ole mielestäni noussut aiemmin esille sisarusten potentiaalina isäehdokkaana.


Ritva,

pidän rykmentinkirjuri Henrik Johanssonin k 1682/83 isyyttä Lempen veljesten ja siskojen kohdalla selvänä asiana. Tommolassa on v 1695 eteenpäin omistus merkitty Henrik Johanssonin perillisille, vuodesta 1707/8 on Tommolan isäntänä vänrikki Henrik Henriksson Lempe, joka siirtyi vaimonsa Elisabeth Backmannin kanssa Rautalammilta Asikkalaan tyttären Helena Elisabeth Lempen synnyttyä Rautalammilla 28.10.1707. Vuonna 1723 mainitaan Tommolan omistajana veli ltn Johan Henriksson Lempe.

Mitä tulee Henrik Johanssoniin ja vaimoonsa Elisabeth Sigfredsdotteriin pitäisin yhteyttä Korpenfelteihin mahdollisena. Tästä voi ottaa esiin muutamia seikkoja.

Blomstedtin Asikkalan historiassa (1981, 598) kerrotaan mm. seuraavaa:
"Asikkalan kirkon esineistöstä:
Vuodelta 1677 oleva punainen alttarivaate oli rykmentinkirjuri Henrik Juhanpojan lahjoittama ja merkitty kirjaimin H.J.S.E.S.D (Henrik Johans Son Elisabeth Sigfrids Dotter)."

Suunnilleen samoihin aikoihin kerrotaan Y.Koskimiehen "Asikkalan srk:n vaiheet" kirjoituksessa (1947):

"Asikkalan seurakunnassa 1.9.1672 pidetty tarkastus, jonka piti Hollolan kirkkoherra, lääninrovasti Andreas Orraeus. Pöytäkirjassa mainitaan kirkonholhoojina ratsumestari ja jalosukuinen Henrik von Berg sekä ratsumestari Sigfrid Joachimsson. Kirkkoisännät Herra Johannes M. Etholenius ja Eskil Henrikinpoika Asikkalasta.
Pöytäkirjan kohdassa 4 : Kun keskusteltiin siitä, että mitään raamattua ei ole kirkolle vielä ostettu, astui esiin ratsumestari, miehuullinen Sigfred Joachimson, ja kunnon kavaljeerina (som en redelig Cavaler) ilmoitti lahjoittavansa seurakunnalle suomalaisen raamatun, jonka hän vakuutti ensitalvena kunniallisesti hankkivansa. Senlisäksi lahjoitti hyvinmainittu ratsumestari hyvinraudoitetun kirstun, jossa kirkon rahat voidaan säilyttää…"

Ja sitten mikä on sen selitys, sattumaa vai conditio sine qua non, että Johan Henriksson Lempen lapset siirtyivät juuri Vehkalahdelle. Minne "Ruotsin armeijan vahvin mies" kersantti Joakim Sigfredsson s. 20.12.1757 Vähä-äinäällä Mattilassa (tästä herrasta on hyvin pilkallinen kirjoitus Borgå Tidning 8.1.1840 nr 2) siirtyi metsänvartijaksi, töpeksittyään ensin Yttölän rusthollin Asikkalassa omistuksestaan ja sitten vielä vaimonsa Ulrica Meijerin omaisuuden Liljendahlissa.

Molemmat kuolivatkin Vehkalahdella vain itsellisinä:

Kuollut
Haudattu
Kylä
Talo
Henkilö
Kuolinsyy
vv
28.12.1836
31.12.1836
Bredskall

Inhysing enkl: Sigfrid Jacobss: Korpenfeld
ålderdom
78




Kuollut


Haudattu


Kylä


Talo


Henkilö


Kuolinsyy


vv

19.5.1818
23.5.1818
Bredskall
Ruodi
inh: ho: Ulr: Lov: Korpenfelt
vattusot
66


Terv. Kari

[Bodniemi37]

Ja sitten mikä on sen selitys, sattumaa vai conditio sine qua non, että Johan Henriksson Lempen lapset siirtyivät juuri Vehkalahdelle.


Terv. Kari



Kiitos erittäin mielenkiintoisista lisätiedoista, Kari! Esittämiesi todisteiden valossa näyttää vahvasti siltä, että rykmentinkirjuri Henrik Johaninpoika ja Elisabet Sigfridintytär olivat Lempe-suvun kantavanhemmat.

Johan Henrikinpoika Lempen lapsista vain Aron Henrik asui myöhemmin Vehkalahdella. Arved Johaniin tutustuin jo pohdiskellessani, josko olen Virolahden aatelisten Halfbjörnien jälkeläinen. Hän oli naimisissa Virolahdella knaappiaatelisen kersantin Johan Halfbjörinin ja Anna Elisabet Wassmanin Brita-tyttären kanssa. [En muuten ole knaappiaatelisten Halfbjörnien jälkeläinen, vaan heidän jälkeensä Virolahden Alapihlajan Halfbjörnin tilaa omistaneen vehkalahtelaisen Yrjö Hiiron jälkeläinen, joka oli yksi tilan kolmesta Vehkalahdelta muuttaneesta osaomistajasta.]

Arved Johan Lempen kuoltua Brita Halfbjörn avioitui suutari Matts Polackin kanssa. Viimeksi mainitun avioparin jälkeläisiä esittelee Hilkka Kesiö-Lairila kotisivuillaan.

Karl Lempe oli koulumestarina Lappeella ja oli naimisissa Joutsenon kappalaisen tyttären Brita Hordianderin kanssa. Karl Lempe toimi tutkimuksemme piiriin kuuluvien Karl Gröönin ja Elisabet Orraean tyttären Lucia Marian kummina. Karl Lempen käly Margareta Hordiander oli aviossa Rautjärven lukkarin Henrik Londénin kanssa. Tämän avioparin poika piirimaanmittari Henrik Johan Londén meni myöhemmin naimisiin Karl Gröönin ja Elisabet Orraean tyttären Anna Elisabetin kanssa.

Karl Lempelle (k. 28.2.1769) Lappeella ja puolisolleen Brita Hordianderille (k. 27.1.1767) on Lappeen vuosien 1756-1762 rippikirjaan merkitty kolme poikaa: Karl, Petter ja Fredrik, esikoinen Gustaf oli kuollut pienenä, Fredrik menehtyi 30.12.1757. HisKistä katsottuna avioparille syntyi vielä kolme tytärtä, joista kaksi kuoli pieninä.

[Helena V.]

Hei Ritva ja Kari,

Alkaa tosiaan vaikuttaa siltä, että Elisabet Sigfredsdr oli Sigfred Joakimssonin tytär. Hyvä Kari!

Tuolla aiemmin ei taidettu mainita Lempen tyttäristä Maria Henriksdr Lempeä, joka oli kapt. Barthold Anthonin vaimo ja kuoli Hollolan Sairakkalan Sihvolassa 2.7.1769 87-vuotiaana. Tämän pariskunnan lapsia minulla ei ole tiedossani kuin pojat nimismies Jacob Anthon, joka vaikutti Orimattilassa ja Barthold (Bertil) Anthon ja vaimonsa Katarina Danielsdr Lyra Hollolassa. Lisäpolvia molempien perheille löytyy, mutta olisikohan jollain täydennystä tähän sisarusparveen?

t. Helena V.

[Bodniemi37]

Hei Helena!

Kangasniemellä asui 1700-luvun alkupuolella Anthoni- tai Anton(i)-nimisiä sotilaita. Olikohan heillä jotain tekoa mainitsemiesi Anthonien kanssa.

Kangasniemen kastettuja (HisKi):

1. Johan Anthoni
(Giöle Jönsintytär)
| 2. Johan Henrik Johaninpoika Anthoni, s. 30.4.1724 Kangasniemi,
| 2. Kristina Johanintytär Anthoni, s. 25.11.1726 Kangasniemi
| 2. Sara Margareta Johanintytär Anthoni, s. 25.11.1726 Kangasniemi
| 2. Ebba Johanintytär Anthoni, s. 8.8.1729 Kangasniemi
| 2. Kristina Juliana Johanintytär Anthoni, s. 4.12.1732 Kangasniemi
| 2. Hedvig Johanintytär Anthoni, s. 21.8.1744 Kangasniemi
| (pso Adam Andersinpoika Montan, s. noin 1741, k. 7.7.1797 Sulkava, Kaipola)
| | 3. Eva Margareta ?Adamintytär Montan, s. 1768, k. 27.6.1834
| | (Otto Johan Carl Isakinpoika Segercrantz, aat.suku n:o 136, s. 8.2.1766, k. 19.3.1816)
| | 3. Brita Sofia Adamintytär Montan, s. 26.8.1771 Kangasniemi
| | 3. Adolf Adaminpoika Montan, s. 21.8.1773 Sulkava, Kaipola
| | (Beata Charlotta Johanintytär Miltopaea, s. 26.9.1769 Loviisa)
| | 3. Gustaf Adaminpoika Montan, s. 25.5.1776 Sulkava, Kaipola
| | 3. Anna Elisabet Adamintytär Montan, s. 23.12.1777 Sulkava, Kaipola
| | 3. Petter Johan Adaminpoika Montan, s. 29.6.1780 Sulkava, Kaipola
| | 3. Karl Wilhelm Adaminpoika Montan, s. 11.3.1783 Sulkava, Kaipola
| | 3. Maria Sofia Adamintytär Montan, s. 27.5.1785 Sulkava, Kaipola
| | 3. Karl Gustaf Adaminpoika Montan, s. 25.12.1787 Sulkava, Kaipola
| | 3. Fredrik Adaminpoika Montan, s. 23.4.1790 Sulkava, Kaipola
--------------------------------
10.8.1729 kastetun Katarina Hedvig Mörskmanin (vht vääpeli Simon Erik Mörskman ja Anna Margareta Ithimaea) kummina toimi myös kapteeni Jak. Anton:
Domn Pastor Henricus Agander, Capitain Torsten Tawast, Cap. Jak. Anton, Fru Pastorska Catharina Jachenia, Captenska Anna Pihlman, Jungfru Hedvich Catarina Ithimea, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/kangasniemi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1684-1736_tk1054/102.htm

Samalle sivulle on kirjattu myös 8.8.1729 kastetun Ebba Anthonin kummit.

[Giösling]

Sydämelliset onnittelut Kari! Hienoa syventymistä lähteisiin ja niiden analysointia. Taas mentiin eteenpäin Hämeen sukujen tutkimuksessa!

Olen ollut viimepäivinä kiinni oman internetsivuston luonnissa ja Ramadankin
alkoi sopivasti eilen.

Muutama kommentti kuitenkin näin jälkijunassa.

Barck-tutkimuksen tiimoilta voisi olla merkitystä sillä, että eräs Jonas Hansson Lemchen nai Maria Barckin pojantyttären Maria Christina Ahlanderin.

Prudentia Porthanin avio Johannes Lemken kanssa taas tuo Lemket
Giosling-ryppääseen ja Savandereihin.

Anthoniuksista sen verran, etta olen jostain saanut Barthold Anthoniuksen
vaimoksi Daniel Luukkoisen lesken, ilman etu- ja sukunimeä. Eli Olisiko tuo
leski Helenan mainitsema Maria Henriksdr Lempe?

Ritvan viestissä kiinnittää huomoitani Morskman-sukunimi. Mistäkohän se
on johdettu. Myrskylästäko?

Parhain terveisin

Juhani

[Giösling]

Ja sitten vielä sekin oliko Lempe- ja Lemke-suvuilla yhteinen juuri?
Foneettisesti liikutaan aika lähellä.

JP

[Giösling]

Katoin vielä Lewenhauptista noita nimivariaatioita.

Siellä esiintyvät:

Lembke, Albrecht
Lembke, Christian
Lembke, Gerhard
Lembke, Jacob
Lemken, Andes Johan
Lempe, Johan

Terveisin

JP

[Helena V.]

Hei Ritva ja muutkin,

Vähän etääntyy Korpenfelteistä, mutta menköön..

Kyselin tuolla aiemmin Maria Henriksdr Lempelle ja kapt. Bertil Anthonille lisää lapsia Jacobin ja Bartholdin lisäksi. Löytyihän heille ainakin äitinsä mukaan nimetty Maria Bartholdsdr Anthon, k. Sairakkalassa jungfruna 14.5.1765, 47 v.
Ps. Juhanille: Kirjoitit keväällä Suku-listalla, että Bertil Anthonilla olisi ollut vaimoina sekä Catharina Lyra että Maria Lempe. Sikäli pitää paikkansa, että toinen oli isän toinen pojan vaimo. Ks.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/hollola/rippikirja_1771-1775_tk290/252.htm

En ole noista Kangasniemen Anthoni-nimisistä löytänyt mitään yhtymäkohtia Päijät-Hämeen Anthon-nimisiin (ei ole muuten koskaan perässä i:tä, aniharvoin edes h keskeltä puuttuu, eikä vielä koskaan vastaan ole tullut "Anthonius"), mutta eihän se mahdotonta ole. Lapsille annetut nimet ovat ainakin aika erilaisia.

Kangasalan ja Oriveden seudulla on myös Anthonius, myöhemmin Anthon-nimisiä, joiden kantaisä lienee sotamies Anders Anthonius. (Heidän kauttaan muodostuu yhtymäkohta esim. Wialénien kautta Oriveden haaran Saloviuksiin..) Kersantti Johan Anders Johansson Wialénilla on muuten mielenkiintoinen vaimo: Anna (Katarina) Krook (n. 1735-14.8.1790), jolle en ole keksinyt vanhempia.

Sitten on vielä Joroisten kenttävääpeli Abraham Anthonius-Anthonin jälkeläiset. Abraham-nimi ainakin esiintyy Päijät-Hämeessäkin.

t. Helena V.

[Bodniemi37]

Prudentia Porthanin avio Johannes Lemken kanssa taas tuo Lemket
Giosling-ryppääseen ja Savandereihin.

Juhani

Hei!

Mörskman-nimen alkuperää en tunne. Simon Erik Mörskmanin vanhemmat olivat ilmeisesti vääpeli Erik Mörskman ja Anna Elisabet Anhaldt, jos oikein tulkitsen Kangasniemen rippikirjan tekstin, jossa Simon Erik Mörskmanin ja Anna Margareta Ithimaean ja heidän poikansa Henrik Ernst Mörskmanin nimien alle on mielestäni kirjattu perheenpään äidin (Mod.) nimi, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirj..._tk1043/33.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/kangasniemi/rippikirja_1734-1741_tk1043/33.htm)

Mistähän maasta Anna Elisabet Anhaldt mahtoi olla kotoisin?
------------------
Wirilanderin mukaan Johan Lemke näyttäisi aloittaneen uransa Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin Pieksämäen komppanian vääpelinä virkatalonaan Leppävirran Haloilan Kaipolanmäki 20.2.1722, jolloin tuli vankeudesta eli hänestä pitäisi Lewenhauptinkin tietää jotain?

Eräs kornetti Fredrik Lempke, jonka puoliso oli Anna Falck [Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971) #4859], asui Mikkelissä 1680-luvulla:

Mikkeli - S:t Michel - kastetut
1688 7.2.1688 - Cornet Fredrich Lemke - - Clas Johan
--------------------
Ristiinan Lemke-suvusta on näemmä julkaistu artikkeli Ruotsissa:

[Släkten] Lemke. Från Kristina, Savolax, Finland. (Erik C:son Swartz, Genealogia Gothica, ss. 192-200). Söderköping 1931.

[Helena V.]

Hei Ritva,

Mistähän maasta Anna Elisabet Anhaldt mahtoi olla kotoisin?Googlaamalla löytyi Hollantilaiselta Antiqvariaat Forumilta tarjolla oleva lied-teos:

"Original extremely rare edition of these five songs sung at the ballet performed on the occasion of the courtlywedding of Johannes von Anhalt and Dukess Sophia Augusta von Schleswig-Holstein in September 1648."

Ps. Ei tyhjä:D:taskuille!
t. Helena V.

[Kari Kukkanen]

Bartholomeus/Bertil Anthonin puolisosta Maria Lempesta:

http://www.inkeri.com/Virtuaali/Merkkihenkilot/T_Luukkoinen.htm (http://www.inkeri.com/Virtuaali/Merkkihenkilot/T_Luukkoinen.htm)

eli hän olisi tämän mukaan Inkeristä kotoisin.
Kari K

[Giösling]

Hei!

Mörskman-nimen alkuperää en tunne. Simon Erik Mörskmanin vanhemmat olivat ilmeisesti vääpeli Erik Mörskman ja Anna Elisabet Anhaldt, jos oikein tulkitsen Kangasniemen rippikirjan tekstin, jossa Simon Erik Mörskmanin ja Anna Margareta Ithimaean ja heidän poikansa Henrik Ernst Mörskmanin nimien alle on mielestäni kirjattu perheenpään äidin (Mod.) nimi, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirj..._tk1043/33.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/kangasniemi/rippikirja_1734-1741_tk1043/33.htm)

Mistähän maasta Anna Elisabet Anhaldt mahtoi olla kotoisin?
------------------
Wirilanderin mukaan Johan Lemke näyttäisi aloittaneen uransa Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin Pieksämäen komppanian vääpelinä virkatalonaan Leppävirran Haloilan Kaipolanmäki 20.2.1722, jolloin tuli vankeudesta eli hänestä pitäisi Lewenhauptinkin tietää jotain?

Eräs kornetti Fredrik Lempke, jonka puoliso oli Anna Falck [Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971) #4859], asui Mikkelissä 1680-luvulla:

Mikkeli - S:t Michel - kastetut
1688 7.2.1688 - Cornet Fredrich Lemke - - Clas Johan
--------------------
Ristiinan Lemke-suvusta on näemmä julkaistu artikkeli Ruotsissa:

[Släkten] Lemke. Från Kristina, Savolax, Finland. (Erik C:son Swartz, Genealogia Gothica, ss. 192-200). Söderköping 1931.

Villi arvaus (kuten Birgitta sanoisi) Mörskmaneista: he polveutuvat Mösrskomin Svarfvars talosta, jossa kuoli
26.7.1778 Henrik Ernstsson. Hän on mm. tunnetun Nystén-suvun kantaisä Myrskylässä. Mörskom-suku voisi haarautua hänen esi-isistään..

Terveisin

Juhani

[Giösling]

Harmi, että tuo korjaus-mahdollisuus puuttuu tällä forumilla.

Edellisen viestini viimeinen lause tulee kuulua: MÖRSKMAN-suku voisi haarautua hänen esi-isistään.

JP

[Bodniemi37]

Hei Ritva,

Mistähän maasta Anna Elisabet Anhaldt mahtoi olla kotoisin?Googlaamalla löytyi Hollantilaiselta Antiqvariaat Forumilta tarjolla oleva lied-teos:

"Original extremely rare edition of these five songs sung at the ballet performed on the occasion of the courtlywedding of Johannes von Anhalt and Dukess Sophia Augusta von Schleswig-Holstein in September 1648."

Ps. Ei tyhjä:D:taskuille!
t. Helena V.

Helena!

Mahdoinkohan tulkita oikein Kangasnimen rippikirjan tekstin? Jos Erik Mörskman vanhemman puoliso nyt kuitenkin oli Anhaldteja, niin haluaisin kyllä tietää, miten hän joutui keskelle Etelä-Savoa pienipalkkaisen vääpelin puolisoksi. Ehkäpä Anna Elisabetin sukunimi oli vain sotilasnimi siinä missä Mörskmankin.

Wirilander ei tunne muita Mörskmaneja kuin tämän kangasniemeläisen Simon Erikin. Lewenhaupt ei muistaakseni mainitse Mörskman vanhempaa.
-----------------------
Tätäkin keskustelua pitäisi jatkaa Savon alueella, mutta olkoon...sanon minäkin.

Wirilander [lAviosukulaisuuden sosiaalihistoriallista taustaa Mikkelin pitäjän säätyläistössä. Genos 53(1982), s. 1-21] lausahtaa Mikkelin Fredrik Lemken Sofia-tyttären kohdalla tällaista: ""...mahdollisesti maaneuvos Klas Johan Baranoffin rälssipehtorin (amptman) Fredrik Lemken tytär Anttolan hovista (tai kornetti Fredrik Lemken tytär?); Sofia Lemke on merkitty (muuttaneeksi?) Kuopioon ('i Cuopio') rippikirjassa 1726."

Sofian Lemken puoliso oli Mikkelin nimismies Jakob Orre toisessa aviossaan.

[K.Salminen]

Ja sitten vielä sekin oliko Lempe- ja Lemke-suvuilla yhteinen juuri?
Foneettisesti liikutaan aika lähellä.

JP

Ilmeisesti tämä Lempe/Lemke on alunperin Saksasta lähtöisin oleva suku. Ruotsin puolelta löysin seuraavaa, missä oli referoitu saksalaista keskustelua:

Lemb(c)ke (also with p) is quite frequent in northern Germany and is the dialect/diminutive form of Lambert(us)*. It is derived from the old German masculine personal name Lambert meaning “land” and “brilliant” and comes from the area around Hannover

(Source: Thomas Vogel, 2001, http://genforum.genealogy.com/lemke/messages/175.html; Genaro Garcia-von-Lembcke, http://genforum.genealogy.com/lemke/messages/259.html).

Lemke has a different origin and means "loamy stream" (lembeke=Lehmbach). *Lambert(us): Church records show that the first Lambert found in the records of Surrey, England where they were descended from the ancient Count of Mons and Louvain (*940 A.D., +1004 A.D.). It is believed that the Lambert family name originally descends from the Norman race. They were believed to be from French origin but were more accurately of Viking ancestry (Source: Hans, 2001, http://genforum.genealogy.com/lemke/messages/235.html).

There is an indication that the Lemke family name can be traced back about 1100 years to the Worttenburg area (Gerald Lemke, 2001, http://genforum.genealogy.com/lemke/messages/216.html).

T. Kari

[Tapani Kovalaine]

Leppävirran pitäjästä Lemke-tietoa

Huomasin tänään digiarkiston tiedoista, että Leppävirran seurakunnassa syntyi 3.5.1748 Helena Kinnunen ja hänen kumminsa ovat: Friedrik Lemke ja Marg. Sipelia.

Tapani

[Minna Hannele]

Hei Helena!

Kangasniemellä asui 1700-luvun alkupuolella Anthoni- tai Anton(i)-nimisiä sotilaita. Olikohan heillä jotain tekoa mainitsemiesi Anthonien kanssa.

Kangasniemen kastettuja (HisKi):

1. Johan Anthoni
(Giöle Jönsintytär)
| 2. Johan Henrik Johaninpoika Anthoni, s. 30.4.1724 Kangasniemi,
| 2. Kristina Johanintytär Anthoni, s. 25.11.1726 Kangasniemi
| 2. Sara Margareta Johanintytär Anthoni, s. 25.11.1726 Kangasniemi
| 2. Ebba Johanintytär Anthoni, s. 8.8.1729 Kangasniemi
| 2. Kristina Juliana Johanintytär Anthoni, s. 4.12.1732 Kangasniemi
| 2. Hedvig Johanintytär Anthoni, s. 21.8.1744 Kangasniemi
| (pso Adam Andersinpoika Montan, s. noin 1741, k. 7.7.1797 Sulkava, Kaipola)
| | 3. Eva Margareta ?Adamintytär Montan, s. 1768, k. 27.6.1834
| | (Otto Johan Carl Isakinpoika Segercrantz, aat.suku n:o 136, s. 8.2.1766, k. 19.3.1816)
| | 3. Brita Sofia Adamintytär Montan, s. 26.8.1771 Kangasniemi
| | 3. Adolf Adaminpoika Montan, s. 21.8.1773 Sulkava, Kaipola
| | (Beata Charlotta Johanintytär Miltopaea, s. 26.9.1769 Loviisa)
| | 3. Gustaf Adaminpoika Montan, s. 25.5.1776 Sulkava, Kaipola
| | 3. Anna Elisabet Adamintytär Montan, s. 23.12.1777 Sulkava, Kaipola
| | 3. Petter Johan Adaminpoika Montan, s. 29.6.1780 Sulkava, Kaipola
| | 3. Karl Wilhelm Adaminpoika Montan, s. 11.3.1783 Sulkava, Kaipola
| | 3. Maria Sofia Adamintytär Montan, s. 27.5.1785 Sulkava, Kaipola
| | 3. Karl Gustaf Adaminpoika Montan, s. 25.12.1787 Sulkava, Kaipola
| | 3. Fredrik Adaminpoika Montan, s. 23.4.1790 Sulkava, Kaipola
--------------------------------
10.8.1729 kastetun Katarina Hedvig Mörskmanin (vht vääpeli Simon Erik Mörskman ja Anna Margareta Ithimaea) kummina toimi myös kapteeni Jak. Anton:
Domn Pastor Henricus Agander, Capitain Torsten Tawast, Cap. Jak. Anton, Fru Pastorska Catharina Jachenia, Captenska Anna Pihlman, Jungfru Hedvich Catarina Ithimea, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/kangasniemi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1684-1736_tk1054/102.htm

Samalle sivulle on kirjattu myös 8.8.1729 kastetun Ebba Anthonin kummit.

Hei

luin tämän parin vuoden takaisen viestiketjun, koska silmään sattui Anthoni-nimi. Itse tähän sukuun kuuluvana tiedän, että suvun alkuvaiheita pitäisi löytyä Rautalammilta > tässä linnki Helsingin yliopiston ylläpitämään matrikkeliin http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6533.

Suvun nimenä on kulkenut varhaisempi muoto Anthonius, josta ilm. jo 1700-luvulla jäi ius-pääte pois. Sotilaita ja upseereita olivat nämäkin Rautalammin miehet.

[Bodniemi37]

...suvun alkuvaiheita pitäisi löytyä Rautalammilta > tässä linnki Helsingin yliopiston ylläpitämään matrikkeliin http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6533.


Kangasalan kappalainen Matias Anthonius näyttää löytyvän - hieman yllättäen - vanhempiensa ja sisarensa Margaretan kera Muhoksen vuosien 1723-1732 rippikirjasta, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1723-1732_ik116/33.htm.

Isä Anders Anthonius (Antonius) on ilmeisesti ollut Pohjanmaan rykmentin sotilas, joka rauhan tultua ryhtyi viljelemään torppaa Muhoksen Sotkajärven kylässa (n:o 7?). Avioparille Anders Anthonius ja Brita (isännimeä ei kirkonkirjoissa mainita) syntyi Muhoksella ainakin kaksi tytärtä, joista toinen kuoli lapsena (HisKin haudatut):

International Genealogical Index / Finland - 2

1. SARA ANTHONII - International Genealogical Index
Gender: Female Christening: 16 JAN 1729 Muhos, Oulu, Finland, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/syntyneet_1722-1732_ik121/37.htm

2. BRITHA ANTHONII - International Genealogical Index
Gender: Female Christening: 25 OCT 1724 Muhos, Oulu, Finland, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/syntyneet_1722-1732_ik121/20.htm

Nuorempi tytär Sara on kirjattu HisKiin väärien vanhempien lapseksi.

HisKin Muhoksen tai Utajärven haudatuista en Anders Anthoniusta tai hänen puolisoaan löytänyt. Sisar Margareta kuoli Kangasalla (HisKi):

16.4.1781 20.4.1781 Toickola syst:r Marg. åldd.bräck. 65
omainen: v. Past. Anthonii

[Minna Hannele]

Kiitos tästä,
Muhos kuulostaa kyllä oudolta. Vaikka toisaalta Oulun triviaalikouluhan on tiedoissa mainittu. Sukukirjassamme Britan sukunimi on vain Thomasdotter.
Matias tosiaan kuollut Kangasalla, syntynyt käsittääkseni Nokialla Knuutilan kartanossa. Oli Kangasalan pitkäaikaisen kirkkoherra Widbomin vävy.

yst.t. minna puntila

[Bodniemi37]

Kiitos tästä,
Muhos kuulostaa kyllä oudolta. Vaikka toisaalta Oulun triviaalikouluhan on tiedoissa mainittu. Sukukirjassamme Britan sukunimi on vain Thomasdotter.
Matias tosiaan kuollut Kangasalla, syntynyt käsittääkseni Nokialla Knuutilan kartanossa. Oli Kangasalan pitkäaikaisen kirkkoherra Widbomin vävy.

yst.t. minna puntila

Nokia kuului ymmärtääkseni 1700-luvun alkupuolella Pirkkalaan, ja Knuutila oli kaiketi entiseltä nimeltään Penttilä (Bengt Lydekenpojan mukaan)?

Katselin äsken digiarkistoon skannattuja Pirkkalan varhaisia kastettujen luetteloita, jotka on säilyneet yllättävän hyvin. Valitettavasti vain juuri vuoden 1713 luettelon tiedot eivät olleet löydettävissä, Ne ovat ilmeisesti pyyhkiytyneet pois alkuperäisistä luetteloista jo ennen mormonien toimesta suoritettua mikrofilmaamista. Tutkailin myös Suomen asutuksen yleisluetteloa (KA:n digitaaliarkisto) Pirkkalan osalta, mutten löytänyt Penttilä - Knuutilasta ketään Anders Anthoniusta tai Brita Thomaksentytärtä. Ehken vain osannut etsiä?

Onko sukukirjanne lainattavissa yleisistä kirjastoista?

[Minna Hannele]

Tervehdys ja kiitos viestistä.

Pirkkalan/Nokian Knuutilan tilasta (on nykyään kaupungin edustusrakennus) ja Anthonien lyhyestä ajasta siellä on mainintoja. Tilan historiasta on ollut eril. aikakauslehdissä ainakin. Sukuselvitystä on olemassa ainakin suomalaiset sivistyssuvut kirjassa, kirjan nimestä en ole ihan varma. Pitää se tarkistaa. Ja meillä on ns. sukupuu, joka alkaa Matias Anthonista jatkuen näihin päiviin. Mielelläni voin olla avuksi, vaikka en varmasti ole paras sukuni asiantuntija. MM. prof. Eric Anthoni on tutkinut sukua.


yst.t. minna

[Bodniemi37]

Tervehdys ja kiitos viestistä.

Pirkkalan/Nokian Knuutilan tilasta (on nykyään kaupungin edustusrakennus) ja Anthonien lyhyestä ajasta siellä on mainintoja. Tilan historiasta on ollut eril. aikakauslehdissä ainakin. Sukuselvitystä on olemassa ainakin suomalaiset sivistyssuvut kirjassa, kirjan nimestä en ole ihan varma. Pitää se tarkistaa. Ja meillä on ns. sukupuu, joka alkaa Matias Anthonista jatkuen näihin päiviin. Mielelläni voin olla avuksi, vaikka en varmasti ole paras sukuni asiantuntija. MM. prof. Eric Anthoni on tutkinut sukua.


yst.t. minna

Löysin kaipaamani sukukirjavinkin ylioppilasmatrikkelista, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6533: Släktbok II. SSLS 138 (utg. A. Wilskman, 1918–33) sp. 334 (Anthoni Tab. 2). (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6533: Släktbok II. SSLS 138 (utg. A. Wilskman, 1918–33) sp. 334 (Anthoni Tab. 2).) Ehkäpä kirjassa on selvitettynä Kangasniemenkin sukuhaara?

[Bodniemi37]

Löysin kaipaamani sukukirjavinkin ylioppilasmatrikkelista, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6533: Släktbok II. SSLS 138 (utg. A. Wilskman, 1918–33) sp. 334 (Anthoni Tab. 2). (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6533: Släktbok II. SSLS 138 (utg. A. Wilskman, 1918–33) sp. 334 (Anthoni Tab. 2).) Ehkäpä kirjassa on selvitettynä Kangasniemenkin sukuhaara?

Kangasniemen pitäjässä elänyt Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin kapteeni Anthoni mainitaan perheineen Släktbok II:n Anthoni-suvun selvityksen esipuheessa: "Förutom av nedanstående släkt, har namnett Anthoi(us) i Finland burits bl. a. av följande familjer.......I Kangasniemi vistades under förra hälften av 1700-talet en kapten Johan Anthoni(us)....".

Kirjassa esitellyn Anthoni-suvun kantavanhemmat ovat sotilas Anders Anthonius ("Bodde åtm. 1713 i Rautalampi.") ja hänen puolisonsa Brita Tomasdotter. Avioparin pojan, Kangasalan kappalaiseksi ylenneen Matias Anthoniuksen sukuaan koskevien muistiinpanojen mukaan hänen molemmat vanhempansa kuolivat tulipalossa elokuussa 1734. Vihjeen perusteella löysin heidän kuolinmerkintänsä Muhoksen haudattujen luettelosta (HisKi):

31.8.1734 hu 54
omainen: torp. Antonius
31.8.1734 torp. Antonius 70

Alkuperäisestä haudattujen luettelosta löytyi kuolinsyykin: förbrända, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/kuolleet_1722-1737_ik121/8.htm.
----------
Kari Salmisen aloittamassa viestiketjussa Mats Matsinpoika Molander-nimismies mainitun Anders Montanin ja puolisonsa Margareta Indrenian poika Adam M. meni naimisiin kangasniemeläisen kapteenin Johan Anthonin Hedvig-tyttären kanssa. Adam Montanilla ja Hedvig Anthonilla oli kymmenisen lasta, joista suurin osa syntyi Sulkavan Kaipolassa. Tämän avioparin lapsista ainakin poika Adam jatkoi sukua. Hänen puolisonsa oli Loviisassa 26.9.1769 (HisKi) syntynyt komissiomaanmittarin tytär Beata Charlotta Miltopaeus (vht Johan Miltopaeus ja Anna Beata Lind, joka näyttäisi olleen Willandien ja Freidenfeltienkin jälkeläinen), vrt. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1777-1783_tk2072/102.htm.

[Bodniemi37]

Anthoniuksista sen verran, etta olen jostain saanut Barthold Anthoniuksen
vaimoksi Daniel Luukkoisen lesken, ilman etu- ja sukunimeä. Eli Olisiko tuo
leski Helenan mainitsema Maria Henriksdr Lempe?


Släktbok II:n (Wilskman et Carpelan) mukaan Orimattilassa asunut "f. d. kapten vid de s. k. fotdragonerna" Barthold Anthoni(us) oli aviossa entisen päällikönsä, (esim. Nordisk familjebokin (http://runeberg.org/nfbp/0812.html) mukaan inkeriläissyntyisen) majuri Daniel Luukkoisen lesken kanssa. Mormonikirkon Valkeus-lehden artikkelissa (http://www.mormonit.fi/fileadmin/user_upload/Valkeus_kotimaa/1960/1967-03.pdf) Taneli (Daniel) Luukkoisen leskeä kutsutaan Maria Lempiäiseksi.

[Giösling]

Olen entisestään vakuuttunut siitä, että Daniel Luukkoisen pataljoonan kornetti Matts Cariander (Kariander) oli kuin olikin sukua kapteeniluutnantti
Adam Carianderille, jonka Zachris-poika syntyi Inkerinmaalla v. 1692, palveli mm. Zögen Jääsken komppaniassa ja asettui sitten Pyhtäälle.

Matts kaatui kapteenina Kangasniemellä. Hänen perhesuhteistaan ei ole tietoa.

Cariander-suvussa kulkee Adamin ja Aron Johanin ohella perintönimenä
Daniel.

Olisiko Zachris kastanut nuorimman poikansa kuuluisan sissipäällikön ja setänsä (?) esimiehen mukaan?

[Helena V.]

Hei,

Släktbok II:n (Wilskman et Carpelan) mukaan Orimattilassa asunut "f. d. kapten vid de s. k. fotdragonerna" Barthold Anthoni(us) oli aviossa entisen päällikönsä, (esim. Nordisk familjebokin (http://runeberg.org/nfbp/0812.html) mukaan inkeriläissyntyisen) majuri Daniel Luukkoisen lesken kanssa. Mormonikirkon Valkeus-lehden artikkelissa (http://www.mormonit.fi/fileadmin/user_upload/Valkeus_kotimaa/1960/1967-03.pdf) Taneli (Daniel) Luukkoisen leskeä kutsutaan Maria Lempiäiseksi.

Tämä tieto Maria Lempiäisestä (Lembiäin) tulee varmaankin Y.S. Koskimiehen Genos-artikkelista (27 (1956 ), s.88-89), joka ei näy netissä, mutta osittain sitä esittelee virtuaali-Inkeri-sivut:
http://www.inkeri.com/Virtuaali/Merkkihenkilot/T_Luukkoinen.htm

Toisaalta, kuten taisin jo aiemmin linkittää, Hollolan Sairakkalan Sihvolan rpk:ssa
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3&pnum=252
sukunimi on kirjattu selvästi "Lempe", kuten mm. Asikkalassa eläneet Lempet. Tätä idästä tullutta armeijaporukkaahan seudulla 1700-luvun vaihteen tienoilla sattuneesta syystä riitti.

t. Helena V.

[Bodniemi37]

Tämä tieto Maria Lempiäisestä (Lembiäin) tulee varmaankin Y.S. Koskimiehen Genos-artikkelista (27 (1956 ), s.88-89), joka ei näy netissä, mutta osittain sitä esittelee virtuaali-Inkeri-sivut:
http://www.inkeri.com/Virtuaali/Merkkihenkilot/T_Luukkoinen.htm


Virtuaali-Inkeri -sivuston Genos-artikkelin [Koskimies, Y. S., Taneli Luukkoinen. Genos 27 (1956), s. 88-89] katkelmassa esitellään näemmä kaksikin alkuperäisasiakirjaa, joista jälkimmäiseen viitataan myös mormonikirkon Valkeus-lehdessä (1967:3, s. 68):

1. "Tarkastaessani Suurta Pohjan sotaa koskevia asiakirjoja Ruotsin valtionarkistossa Tukholmassa, sattui allekirjoittanut näkemään erään kirjeen, josta ainakin Luukkoisen vaimon nimi selviää. Kirje on osoitettu Suomen armeijan ylipäällikölle, kenraali Georg Lybeckerille, ja sen on allekirjoittanut Maria Lembiäin, joka kiittää kenraalia joistakin hänen antamistaan lupauksista ja pyytää tätä ilmoittamaan, paljonko rahaa eräs nimeltä mainitsematon korkeakreivillinen ylhäisyys on lähettänyt hänen miehelleen Daniel Luckoiselle Pietariin."

2. "Vuonna 1724 Maria Lempiäinen oli jo naimisissa kapt Anthonin kanssa. Mainittuna vuonna tämä vaati "antecessar matrimoniinsa", majuri Luukkoisen oikeudenomistajana takaisin Iitin kirkon kelloa, jonka Luukkoinen oli valloittanut eräällä partioretkellään Inkerinmaalla vuonna 1711 ja seuraavana vuonna tuonut Iittiin. Kelloa ei luovutettu, koska sen katsottiin olevan yleistä omaisuutta, ja koska Iitin rovasti Paulin oli kestinyt sissejä tynnyrillä olutta maksuksi kirkonkellosta. (VA ee 14:476)"

[Janne Asplund]

Hei Ritva ja Kari,

Alkaa tosiaan vaikuttaa siltä, että Elisabet Sigfredsdr oli Sigfred Joakimssonin tytär. Hyvä Kari!

Tuolla aiemmin ei taidettu mainita Lempen tyttäristä Maria Henriksdr Lempeä, joka oli kapt. Barthold Anthonin vaimo ja kuoli Hollolan Sairakkalan Sihvolassa 2.7.1769 87-vuotiaana. Tämän pariskunnan lapsia minulla ei ole tiedossani kuin pojat nimismies Jacob Anthon, joka vaikutti Orimattilassa ja Barthold (Bertil) Anthon ja vaimonsa Katarina Danielsdr Lyra Hollolassa. Lisäpolvia molempien perheille löytyy, mutta olisikohan jollain täydennystä tähän sisarusparveen?

t. Helena V.

Luulen, että tähän Anthon sisarussarjaan kuuluu Jacobin ja Bartholdin lisäksi myös Carl Hörlinin (s. 1716, Koski Hl Tenhiälän kylän Lampolan rälssitilallinen) vaimo vuonna 1717 syntynyt Helena Anthon. Helena Anthon ja miehensä Carl Hörlin olivat Barthold Anthonin ja Catharina Lyran lapsen Helenan kummeja Hollolassa 7.3.1760, kummit: Gab. Lyra, Bart. Anthon, Carl Hörlin, Cath. Cajander, Helena Anthon, Maria do (= Anthon).

Onko kapteeni Anthonin tai vaimonsa esipolvista tietoa? Myös edellä mainitun Carl Hörlinin esipolvet kiinnostavat.

[K.Salminen]

Hei, mainitun Anthoni-suvun, kantavanhemmat lienevät, HYn matrikkelissa todetut sotamies Rautalammilla, sittemmin torppari Muhoksen Sotkajärven kylässä Anders Anthonius († 1734) ja Brita Tomasdotter...

Lewenhauptin (1920, 15) karoliiniupseereita silmäillessä sattuu silmään, lyhentäen:
Anthonij Johan, förare vid Savolax fördubbl. bat. 1701, jne..löjtn därst 6.10.1713, konfirm 25.2.1725, kaptens avsked 25.10.1721. Död 1.3.1758. Gift och hade fem barn...

Onko sama kuin ketjussa aikasemmin mainittu Kangasniemen kpt Johan Anthoni, ja löytyykö yhteyttä näihin Muhokselta lähteneisiin????

T. KS

[K.Salminen]

Näyttää, että tämän Lewenhauptin kpt Johan Anthonij ja Kangasniemen kpt Johan Anthoni olivat yksi ja sama henkilö. Hän kuoli Kangasniemen Suuralassa , 1.3.1758, 96-vuotiaana, jolloin olisi syntynyt n. v 1662. Ks...http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=777&pnum=36

Mutta ketkä olivat vanhempansa?????


T. KS

[Bodniemi37]

Hei, mainitun Anthoni-suvun, kantavanhemmat lienevät, HYn matrikkelissa todetut sotamies Rautalammilla, sittemmin torppari Muhoksen Sotkajärven kylässä Anders Anthonius († 1734) ja Brita Tomasdotter...

Lewenhauptin (1920, 15) karoliiniupseereita silmäillessä sattuu silmään, lyhentäen:
Anthonij Johan, förare vid Savolax fördubbl. bat. 1701, jne..löjtn därst 6.10.1713, konfirm 25.2.1725, kaptens avsked 25.10.1721. Död 1.3.1758. Gift och hade fem barn...

Onko sama kuin ketjussa aikasemmin mainittu Kangasniemen kpt Johan Anthoni, ja löytyykö yhteyttä näihin Muhokselta lähteneisiin????


Olen joskus arvellut (asiakirjatodisteet puuttuvat), että Savossa asunut Johan Anthoni polveutui Pyhtään Svartbeckissa 1600-luvulla eläneestä korpraali Erik Johaninpoika Anthonista, joka mainitaan ainakin näissä asiakirjoissa:

KA, mf. ES 1813-1814 (KO a:1, ent. tunnus ii:1), Pyhtään ja Lapinjärven kesäkäräjät 1662, f. 334, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3740318, jakso 354, luutnantti Herman Poitzin lanko Erik Johansson (Anthoni) [vrt. Itä-Suomen tuomiokirjakortisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1859769, Herman Poitzin ratumies (Pyhtään Svartbeck); http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1859770; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1859771, ?poika korpraali Johan Anthoni, ent. korpraali Johan Anthoni 1693)];

KA, mf. LT 1560 (8678:778), Viipurin ja Savonlinnan läänin tositekirja 1675, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12742393, jakso 780, korpraali Erik Johansson Anthon, joka oli ollut tataarien sotavankina ja oli palvellut Puolan armeijassa.

Terveisin,

[Bodniemi37]

Näyttää, että tämän Lewenhauptin kpt Johan Anthonij ja Kangasniemen kpt Johan Anthoni olivat yksi ja sama henkilö. Hän kuoli Kangasniemen Suuralassa , 1.3.1758, 96-vuotiaana, jolloin olisi syntynyt n. v 1662. Ks...http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=777&pnum=36

Mutta ketkä olivat vanhempansa?????

Pyhtääläisellä korpraalilla tuskin oli kahta noin 1660 syntynyttä Johan-nimistä poikaa, joten arvailuni ainakin kapteenin isän osalta osoittautuivat vääriksi.

Terveisin,

[K.Salminen]

Moi Ritva,
olen samalla linjalla kanssasi koskien Johanin vanhempia, eivät voi olla Pyhtäältä, enemmin katsoisin Ouluun päin.....Jo pelkkä fakta että Johan Anthoniuksen avioliitto, Kangasniemellä oli 19.7.1724 Göta Jönsdr kanssa kertoo sen, ettei ehkä ollut miehen ensimmäinen....Syntynyt n 1662, ja förare Savon rykmentissä jo 1701, vangittu v 1710 Viipurissa siirretty sitten Pietariin, mistä pakeni samana vuonna, 5.12.1710 vänrikki Savonlinnan ja Savonmaan jalkaväkirykmentissä jne.....

Pitää penkoa enemmän.....

T.
Kari

[Janne Asplund]

Hei, mainitun Anthoni-suvun, kantavanhemmat lienevät, HYn matrikkelissa todetut sotamies Rautalammilla, sittemmin torppari Muhoksen Sotkajärven kylässä Anders Anthonius († 1734) ja Brita Tomasdotter...

Lewenhauptin (1920, 15) karoliiniupseereita silmäillessä sattuu silmään, lyhentäen:
Anthonij Johan, förare vid Savolax fördubbl. bat. 1701, jne..löjtn därst 6.10.1713, konfirm 25.2.1725, kaptens avsked 25.10.1721. Död 1.3.1758. Gift och hade fem barn...

Onko sama kuin ketjussa aikasemmin mainittu Kangasniemen kpt Johan Anthoni, ja löytyykö yhteyttä näihin Muhokselta lähteneisiin????

T. KS

Hei, kapteeni Anthon lienee syntynyt kuitenkin pitkälle 1600-luvun puolella, joten HY:n matrikkelissa olevat henkilöt eivät voi kapteeni Barthold Anthonin vanhempia. Anders Anthonius voisi tietysti olla ehkä ikänsä puolesta kapteeni Anthonin veli.

P.s. Sinänsä tuo HY:n matrikkelissa mainittu sotamies/torppari on jännä, jos sukunimi on tosiaan -ius -loppuinen - viittaisi enemmänkin pappissukuun.

[pirjosirainen]

Luulen, että tähän Anthon sisarussarjaan kuuluu Jacobin ja Bartholdin lisäksi myös Carl Hörlinin (s. 1716, Koski Hl Tenhiälän kylän Lampolan rälssitilallinen) vaimo vuonna 1717 syntynyt Helena Anthon. Helena Anthon ja miehensä Carl Hörlin olivat Barthold Anthonin ja Catharina Lyran lapsen Helenan kummeja Hollolassa 7.3.1760, kummit: Gab. Lyra, Bart. Anthon, Carl Hörlin, Cath. Cajander, Helena Anthon, Maria do (= Anthon).

Onko kapteeni Anthonin tai vaimonsa esipolvista tietoa? Myös edellä mainitun Carl Hörlinin esipolvet kiinnostavat.


Olen tuskaillut näitten Anthonien takia, huomasin omissa tiedoissa virheen liittyen tähän Carl Hörliniin s.1716
Hänen vaimokseen on merkitty Helena Catharina s. 13.1.1766. Vuodet ei täsmännyt.
Hänen puolisonsa on Vihitty 28.10.1784 Joroinen, Erik Eriksson Ruuth, Sipinen, s. 24.4.1748 Joroinen, Kerisalo

Carlin oikea puoliso on Helena Anthon s.1717
Helena Anthon s. 1717
Kenenkähän lapsi on?
Puoliso: Vihitty
Carl Hörlin, s. 1716 Hämeenkoski, Tenhiälä Lambola
Lapset:
1738 Anna
Anna Maria s. 8.1.1739 Tenhiälän Lampola
1744 Lisa
12.3.1746 16.3.1746 Tenhiälä Lambola Carl Hörlin Helena Antohn Carolus
10.11.1748 13.11.1748 Tenhiälä Lambola Carl Hörlin Helena Anthon Isaac
13.6.1762 15.6.1762 Tenhiäla Carl Hörlin Helena Anthon Brigitta Cathar.
1765 1765 Carl Hörlin Hel. Anthon Brita Caisa

Anna Maria Carlsdr Hörlin -
s. 8.1.1739 Tenhiälän Lampola
k. 23.9.1816 Koski Hl, Etola
23.9.1816 6.10.1816 Etola Rekola B.enk. Anna Maja Carlsdr. sjukd.obek. 77
Puoliso 1. Vihitty 1762
Johan Johansson Etholenius, s. 14.7.1739 Koski Hl, Etola, k. 1805 Koski Hl, Etola
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=639&pnum=1
Lapsia
6.12.1763 8.12.1763 Etola Recola Rusth. s. Joh. Etolenius Anna. M. Hörlin Johan
11.1.1766 14.1.1766 Etola Recola Joh: Etolenius Anna Maria Hörlin Moses
24.3.1768 26.3.1768 Etola Recola Joh. Etholenius Anna Mar. Hörlin Maria
10.3.1771 11.3.1771 Etola Recola Johan Etolenius Anna Maria Hörlin Helena


Pirjo Sirainen

[pirjosirainen]

Hörlin Anthon rippikirjoja
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=638&pnum=39
Hämeenkoski > rippikirja, 1749-1753 > 39: Tenhiälä Lambola

Seuraava rippikirja
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=639&pnum=12
Hämeenkoski > rippikirja, 1761-1764 > 12: Tenhiälä Lambola
Anna Maria lähtenyt jo avioon?
Vai onko tuossa oleva vuonna 1738 syntynyt Anna sama kuin 8.1.1739 syntynyt Anna Maria?

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=640
Hämeenkoski rippikirja 1765-1776


https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=641&pnum=34


Hämeenkoski > rippikirja, 1777-1782 > 34: Tenhiälä Lambola
Brita Ekman vielä elossa Onko hänestä tietoja?


Hämeenkoskesta ei tietoja Lasse Iso-Iivarillakaan
(http://users.utu.fi/isoi/talot/index.html)
Helena Anthonin vanhemmat?

Onko tietoa?


Pirjo Sirainen

[Erkki L]

Hei, Abraham, Anders, Barthold ja Jacob Anthoni ovat kaikki Inkeristä ja sissejä 1701 / 1720 aina Lorenz Kärkisuddin ja Lauri Heikeläisen sissikomppanioiden lakkauttamiseen saakka. Barthold oli Daniel Luukkosen kakkosmies alunperin, Abraham Kärkisuddin alipäällikkö ja samassa joukossa kuin Anders, viimemainittu määrättiin 1720 täydentämään Kajaanin komppaniaan ja jäi Muhokselle jossa kuoli vaimonsa Britha kanssa tulipalossa 31.8.1634. Todennäköisesti Britha vaimo oli myös Inkeristä.
Anders syntynyt 1670 *ei 1665 Nyenskanssissa. Kysymyksessä näyttää olevan veljessarja josta vielä Johan Anthonius värväytyi 1720 Riikan linnaan, josta siirtyi seuraavana vuonna Savon Rykmenttiin ja sitä kautta päätyi Suurolan jossa kuoli. Barthold naimissa Lempen kanssa joka saattaa ollaan arrendaattori Lempiäisen sukua Inkeristä.
Inkereen maakunnasta löytyy Anthonij Moisio josta olen *alustavasti löytänyt Johannes Anthonin, joka lienee isä Anthoniuksille koska Johan on kirjattu 1700 rulliin Johan Hansson Anthonina.
Abrhaman Anthonista tuli Joroisten Frugårdin kartanon omistaja Pohjan Sodan jälkeen.
Jakob löytyy niinikään Savosta upseerina sodan jälkeen. Abraham on nuorin ja saattaa myös olla Johanin *s.1662 tai Anderssin s. 1665, varmemmin 1670 poikakin.
Tämä historia on täysin vaiettu Anthoni suvussa ja paljastui tammikuussa2019, joka on uskomatonta, onhan suvussa tri Eric Anthoni. Kaivelen englanninkielisen tekstin Anthonista lähteineen seuraavaan postaukseen liitteineen ja viitteineen. Mysteeri Anthoni on ratkennut.

[Erkki L]

Liitteessä luonnosteksti ilman kuvia Anthoneista, ei oikoluettu, eka osa Anthoni suvun historiaa

[pirjosirainen]

Kiitoksia paljon urakastasi selvittää Anthoni-sukua. Mielenkintoinen selvitys. Nyt vain Googlen avulla suomentamaan vähän tarkempi selvitys.
Tulossa Abraham Anthoniukselle ja minulle lisää esipolvia, jännityksellä odotan.

Menestystä etsinnöissä!




Kevätterveisin!


Pirjo Sirainen

[Erkki L]

Kopioin tämän Baltia osiosta, koska törmäsin juuri Lempe / Lempelius nimeen Inkeristä .
"Etsiessäni Anthoniusten juuria Inkerin veronvuokraajista, tömäsin Lempelius nimeen (alla), Anthoniuksia Suuren pohjan sodan sisseinä olivat Jakob, Barthold, Abraham ja Anders. Barthold meni naimisiin päällikkönsä Daniel Luukkoisen lesken Maria Hendriksdotter os. Lempen kanssa. Onko kukaan törmännyt tähän? Anthoniuksia koskeva kaikki tieto olisi kanssa kiinnostavaa.
"HOVEJA JA VEROTUSTA
Inkerin veronvuokraajat ja heidän verkostonsa vuosina 1685–1696
Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
pro gradu-tutkielma Elokuu 2010 Tiina Karjunen 157154:
Jurgen Lempli( Lempelius),amptmanni ja arrendaattori
Jurgen sai Kaprion läänistä Orlinskoin pitäjästä todennäköisesti Christer Hornin jälkeläisistä Orlina-nimisen hovin kolmeksi vuodeksi. Orlinan hovi oli saatu reduktiosta kruunulta. Jurgenin puoliso oli Ursula Jackenholt, joka vuokrasi miehensä kuoleman jälkeen 11.2.1697 Orlinan. ( Blomstedt 1950; 80–84; VA 9758, 407–410)”

[Erkki L]

Korjaus> Johan Anthonius Riika 1700 ja Riikassa 1701 Savon rykmenttiin. Siitä eteenpäin vaiheet selvillä kiitos Savon Rykmentin historian tuntijoiden.

[Janne Asplund]

Hörlin Anthon rippikirjoja
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=638&pnum=39
Hämeenkoski > rippikirja, 1749-1753 > 39: Tenhiälä Lambola

Seuraava rippikirja
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=639&pnum=12
Hämeenkoski > rippikirja, 1761-1764 > 12: Tenhiälä Lambola
Anna Maria lähtenyt jo avioon?
Vai onko tuossa oleva vuonna 1738 syntynyt Anna sama kuin 8.1.1739 syntynyt Anna Maria?

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=640
Hämeenkoski rippikirja 1765-1776


https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=641&pnum=34


Hämeenkoski > rippikirja, 1777-1782 > 34: Tenhiälä Lambola
Brita Ekman vielä elossa Onko hänestä tietoja?


Hämeenkoskesta ei tietoja Lasse Iso-Iivarillakaan
(http://users.utu.fi/isoi/talot/index.html)
Helena Anthonin vanhemmat?

Onko tietoa?


Pirjo Sirainen


Veikkaan, että Helena Anthonin vanhemmat ovat aiemmin mainitut Barthold Anthoni ja Maria Lempe. Täytyisi kuitenkin katsoa vielä muita lähteitä (henkikirjat, perukirjat jne).
Brita Ekmanista voisi myös löytyä tietoa, jos perukirja löytyisi. Samoin selviäisi kuka oli hänen aviomiehensä (oliko Hörlin / Herlin sukunimeltään).

[Erkki L]

Korpraali Johan Anthoni v.1693 luopui Karjalan ratsuväkirykmentin talosta (Spens i Heinlax) , numero 5. Eva-Liisa Oksanen, Det gamla Pyttis s. 168. Talo oli reduktion kautta tullut kruunulle. Eric Johansson Anthoni i Svartbäck on vanhempaa polvea kuten edellisissä viesteissä on. Oksanen on saanut tiedot Wirilander / 1953 Suomen armeijan upseeristo s.301 ja Roos/Upkomsten af Finland militieboställen s. 400-421. Noita kirjoja minulla ei ole koitan rullista tarkastaa. Mutta, tämä Johan ei ole Savon Rykmentin Juhan, jos oikein ymmärsin, hänen sotapolkunsa on tiedossa. Mutta, sopisi kuvaan samasta joukosta Anthoneita. Jossain muistiinpanoissani on Karjalan ratsuväkirykmentistä piipari Johan Anthonius, mutta ei löydy nyt tai olen hylännyt epäselvän tekstin takia. Tila Spens lienee skottisukunimi. Oksasen kirja on hyvä ja kattaa vuoteen 1743 saakka, paljon tietoa tiloista yms.

[Bodniemi37]

Korpraali Johan Anthoni v.1693 luopui Karjalan ratsuväkirykmentin talosta (Spens i Heinlax) , numero 5. Eva-Liisa Oksanen, Det gamla Pyttis s. 168. Talo oli reduktion kautta tullut kruunulle. Eric Johansson Anthoni i Svartbäck on vanhempaa polvea kuten edellisissä viesteissä on. Oksanen on saanut tiedot Wirilander / 1953 Suomen armeijan upseeristo s.301 ja Roos/Upkomsten af Finland militieboställen s. 400-421. Noita kirjoja minulla ei ole koitan rullista tarkastaa. Mutta, tämä Johan ei ole Savon Rykmentin Juhan, jos oikein ymmärsin, hänen sotapolkunsa on tiedossa. Mutta, sopisi kuvaan samasta joukosta Anthoneita. Jossain muistiinpanoissani on Karjalan ratsuväkirykmentistä piipari Johan Anthonius, mutta ei löydy nyt tai olen hylännyt epäselvän tekstin takia. Tila Spens lienee skottisukunimi. Oksasen kirja on hyvä ja kattaa vuoteen 1743 saakka, paljon tietoa tiloista yms.

Wirilanderin kirja SUOMEN ARMEIJAN UPSEERISTO JA ALIUPSEERISTO 1718-1810 löytyy nykyään digitoituna täältä http://www.doria.fi/handle/10024/167552. Roosin teokseen en ole itsekään perehtynyt, joten kiitos vinkistä.

Korpraali Johan Anthonin (Anthon, Antoin) patronyymin perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että hänen isänsä oli Pyhtään Svartbäckissä asunut Erik Johaninpoika Anthoni. Itse kiinnostuin korpraaleista sen vuoksi, että olen pitkään pitänyt Erik Johaninpoika Anthonin puolison esiäitiä Johanna Lydikintytärtä (af adliga Kråkösläkten) todennäköisenä esivanhempanani, ks. Kurtén, Love, Sarfve. Genos 45 (1974), https://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_4.htm, -> Tab. 2, "Johanna Mårtensdotter. - Gift med biskopen i Viborg Nicolaus Magni (Carelius), död 1632. Att Johanna var dotter till Martinus Henrici antyds av att Ericus Simonis (se nedan) kallar Nicolaus Magni sin svåger." -> (Carin) Nilsintytär Carelia, pso Jääsken kirkkoherra Christiernus Olai Winter -> tytär? Karin Winter, pso Valkealan kirkkoherra Carolus Bartholdi Ithimaeus (esivanhempani).

Alla linkkejä muutamiin Ruotsin valtionarkistosta ja Suomen kansallisarkistosta löytyviin digitoituihin asiakirjoihin, joissa Johan Erikinpoika Anthon (Anthoni(j), Antoin) mainitaan. Tulkinta- ym. virheet ovat mahdollisia.

Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1676/5 (1676), bildid: A0053931_00165, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053931_00165, Everstluutnantti Gustaf Creutzin suomalainen rakuunaeskadroonan katselmuskirjuri Johan Erikinpoika Anthon,
Krigskollegium, Militiekontoret, Avlöningshandlingar, SE/KrA/0009/A/G IV b/31 (1677), bildid: A0065738_00091, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065738_00091, dito,
Krigskollegium, Militiekontoret, Avlöningshandlingar, SE/KrA/0009/A/G IV b/32 (1678), bildid: A0065739_00124, dito (yleni henkikomppanian vääpeliksi: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00125),
Krigskollegium, Militiekontoret, Avlöningshandlingar, SE/KrA/0009/A/G IV b/33 (1679), bildid: A0065740_00131, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065740_00131, Johan Anthon, vääpeli ja katselmuskirjuri,

Krigskollegium, Militiekontoret, Avlöningshandlingar, SE/KrA/0009/A/G IV b/35 (1681), bildid: A0065742_00091, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065742_00091, Eversti Berendt Mellinin rykmentin (Viipurin läänin ratsuväki) evl. Gustaf Johan Wreden komppanian (2.) 4. korpraali (rakuunakorpraali) Johan Ersson (Erikinpoika) Antoin,
KA, sidos (8690:421), Pyhtään mk/1681, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13825855, jakso 423, Svartbäck, Henrik Larsinpoika tai Johan Erikinpoika Antoin, (Viipurin läänin ratsuväen) evl. Gustaf Wreden komppanian (2.) 4. korpraali,

Krigskollegium, Militiekontoret, Avlöningshandlingar, SE/KrA/0009/A/G IV b/38 (1684), bildid: A0065745_00125, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065745_00125, Viipurin läänin ratsuväen 2. komppanian (evl. Gustaf Johan Wreden komppania) 4. korpraali Johan Carlinpoika(?) Anthon (rakuunakorpraali),

Krigskollegium, Militiekontoret, Avlöningshandlingar, SE/KrA/0009/A/G IV b/39 (1685), bildid: A0065746_00108, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065746_00108, Viipurin läänin ratsuväen 2. komppanian (evl. Gustaf Johan Wreden komppania) 4. korpraali Johan Anthon (rakuunakorpraali),
KA, sidos (8694:412), Pyhtään mk/1685, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13803763, jakso 413, Svartbäck, Henrik Larsinpoika tai Johan Erikinpoika Antoin, (Viipurin läänin ratsuväen) evl. Gustav Wreden komppanian (2.) 4. korpraalin palkkatila,

Krigskollegium, Militiekontoret, Avlöningshandlingar, SE/KrA/0009/A/G IV b/42 (1688), bildid: A0065749_00093, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065749_00093, Viipurin läänin ratsuväen 2. komppanian (evl. Gustaf Johan Wreden komppania) 4. korpraali Johan Anthon (rakuunakorpraali),
KA, mf. LT 1096 (8697:433), Pyhtään mk/1688, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13108146, jakso 428, Svartbäck, Henrik Larsinpoika tai Johan Erikinpoika Antoin tai Matti Henrikinpoika, (Viipurin läänin ratsuväen) 2. komppanian (evl. Gustav Wreden komppania) 4. korpraalin palkkatila,
KA, mf. LT 1097 (8698:816), Kymenkartanon läänin sotilaskirja/1688, eversti ja paroni Fritz Wachtmeisterin ratsurykmentti, everstiluutnantti ja paroni Gustaf Johan Wreden komppanian (2.) 4. korpraali Johan Anthon (palkkatilat Valkealassa, Pyhtäällä ja Kymissä), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12338654, jakso 624,

Krigskollegium, Militiekontoret, Avlöningshandlingar, SE/KrA/0009/A/G IV b/44 (1690), bildid: A0065751_00114, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065751_00114, Karjalan ratsurykmentin 2. komppanian (Gustaf Johan Wreden komppania) korpraali Johan Anthoni (rakuunakorpraali),
KA, mf. LT 1695-1696 (8701:574), Pyhtään mk/1690, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13109895, jakso 480, Svartbäck, Johan Erikinpoika Antoin, everstiluutnantin komppanian 4. korpraalin palkkatila,
KA, mf. LT 930 (8703:706), Kymenkartanon läänin sotilasmk/1690, eversti ja paroni Fritz Wachtmeisterin ratsurykmentti, everstiluutnantti ja paroni Gustaf Johan Wreden komppanian (2.) 4. korpraali Johan Anthon (palkkatilat Valkealassa, Pyhtäällä ja Kymissä), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11710190, jakso 583.

Ks. liite Johan Anthon_tuomiopöytäkirjat.rtf (linkit Itä-Suomen tuomiokirjakortistoon (henkilönimet) ja sen kautta löydettyihin tuomiopöytäkirjoihin).

Terveisin,

Ritva Jurvanen

[Erkki L]

Mahtavasti tietoa! Olen kuukauden päivät Anthonien rouvien sukujuuria kartoittamassa Italiassa, muistiinpanot kotona. Mutta, tuo Carl ja Lars Anthoni niminä. Hollannin sukututkijoiden vinkistä menin Archief Amsterdam tietokantaan ja sieltä löytyy Anthonius Anthoni joka naimisissa Girardi sukuisen rouvan kanssa ja heille syntyi Gerardus niminen poika 1500-luvun lopulla, olikohan 1588? Taitaa olla myös geneanet sukupuussa, muistelen noin. On kaukaa haettua, mutta Anderssin suku tarinoissa sitkeä tarina Italiaan ja condottieeriperheeseen. Girardi Veronasta. Kolmekymmentä perhettä muutti 1600 luvulla Hollannista Inkeriin. Anthoni-Girardi katoavat Amsterdamista sopivaan aikaan enkä ole löytänyt heitä Ruotsista, mutta laivakansana saattavat olla missä päin vain, löytyy myös Uudesta Amsterdamista Anthoni nimisiä vaan en saanut yhteyttä näihin. Koska nyt ainakin kolmella Forumin jäsenellä on Anthoni esi Isiä olisiko DNA paikallaan. Kristina A. DNA on tehty jo My Heritage kautta joka on rohkaissut tutkimaan edelleen (vahvistanut mm. Englannin, Walesin, Irlannin, Saksan ym. yhteydet).Koska Abraham saattaa olla Anderssin poika tai etäisimpänä veli, niin Johan Eriksonin kautta saatettaisiin saada Anthonit yhteen? On muuten mielenkiintoista. Luen kaikki nuo liittet rauhassa.

[Erkki L]

Ritva Jurvanen: "Korpraali Johan Anthonin (Anthon, Antoin) patronyymin perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että hänen isänsä oli Pyhtään Svartbäckissä asunut Erik Johaninpoika Anthoni".
Olen vahvasti samaa mieltä.
Tohtori Kasper Kepsu Helsingistä kertoi, että ei ole Inkerin maan tutkimuksissaan törmännyt Anthoni nimisiin paitsi Anthoni Timmerman ja Antoni Blankenhageniin. Itse löysin Anthoni Achtenflyct *nimi epävarma, sotilas jolla virkataloja Inkerissä. Anthonij Moisio on Kasper Kepsun mukaan juuri se sama joka on Slawankan luterilaisessa seurakunnassa Inkerissä, koska Kepsu tutkinut pajarisukuja, niin pajarisuunta esi isistä on nyt suljettu. Johannes Anthoni niminen asui tuossa kartanossa. Siis jäljellä ruotsalainen, saksalainen tai hollantilainen tausta. Palaan tonkimaan Nyenin raastuvan oikeuden pöytäkirjoja.

[Giösling]

Ritva Jurvanen: "Korpraali Johan Anthonin (Anthon, Antoin) patronyymin perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että hänen isänsä oli Pyhtään Svartbäckissä asunut Erik Johaninpoika Anthoni".
Olen vahvasti samaa mieltä.
Tohtori Kasper Kepsu Helsingistä kertoi, että ei ole Inkerin maan tutkimuksissaan törmännyt Anthoni nimisiin paitsi Anthoni Timmerman ja Antoni Blankenhageniin. Itse löysin Anthoni Achtenflyct *nimi epävarma, sotilas jolla virkataloja Inkerissä. Anthonij Moisio on Kasper Kepsun mukaan juuri se sama joka on Slawankan luterilaisessa seurakunnassa Inkerissä, koska Kepsu tutkinut pajarisukuja, niin pajarisuunta esi isistä on nyt suljettu. Johannes Anthoni niminen asui tuossa kartanossa. Siis jäljellä ruotsalainen, saksalainen tai hollantilainen tausta. Palaan tonkimaan Nyenin raastuvan oikeuden pöytäkirjoja.

Anthoni, Tönnes, Tynni ovat kaikki saman etunimen variantteja. Pyhtäällä vaikutti 1600-luvun alussa myös Tönnes (Antoni) Mattson, joka piti majataloa Viipurin ylisen tien varrella Elimäellä.
Tällä majatalolla tarkoitettiin nykyistä Vilppulan Suurtaloa, joka kansan keskuudessa kulki "kymmenniekan", tai peräti taarastin (starots) talona (Heikki Kokkonen). Pyhtään Elimäeltä on myös lähtöisin Antenflycht-aatelissuku, jonka kantaisänä tunnetaan Erik Olofsson Antenflycht, Kymenkartanon läänin vouti vv 1560-1561 ja Suur-Savon vv 1565-1571. Olisiko aatelisen sukunimen juuri peräti Anthoni-nimessä?

Samaan sukuryppääseen lasken myös Elimäellä 1461-1477 vaikuttaneen Vilken Olssonin, joka oli mahdollisesti aviossa N/N Eriksdr Husgafvelin kanssa. Vilken Olsson oli lähetetty paikkakunnalle hallitsemaan/valvomaan Viipurin Maria Magdalenan spitaalisairaalalle kuuluneita prebenda-tiloja Elimäen Ratulassa (Heikki Kokkonen). Tämä kulmakunta Ratulassa kantaa edelleen "Vilkkilä"-nimeä. Pasi Pöllänen on esittänyt mielenkiintoisen hypoteesin, jossa Vilken Olsson yhdistetään Maria Magdalenan siptaalisairaalan kappalaisena toimineeseen Olawus Olofsson de Wiburchiin, tämän potentiaalina poikana.

[Erkki L]

"[quote=Giösling;307363]Anthoni, Tönnes, Tynni ovat kaikki saman etunimen variantteja. Pyhtäällä vaikutti 1600-luvun alussa myös Tönnes (Antoni) Mattson, joka piti majataloa Viipurin ylisen tien varrella Elimäellä.
Tällä majatalolla tarkoitettiin nykyistä Vilppulan Suurtaloa, joka kansan keskuudessa kulki "kymmenniekan", tai peräti taarastin (starots) talona (Heikki Kokkonen). Pyhtään Elimäeltä on myös lähtöisin Antenflycht-aatelissuku, jonka kantaisänä tunnetaan Erik Olofsson Antenflycht, Kymenkartanon läänin vouti vv 1560-1561 ja Suur-Savon vv 1565-1571. Olisiko aatelisen sukunimen juuri peräti Anthoni-nimessä?"

Kun kaivelin Inkerin maakirjoja Anthoni nimen variantteja löytyi myös Antenflycht läänitysten ympäriltä. Tein näistä listan joka jäi Suomeen sekin. Tohtori Kepsu mainitsi Antenflychtin kyllä. Menee todella mielenkiintoiseksi. Kyllä teillä on todella paljon tietoa, uskomatonta.

[Erkki L]

Siis tämä suku? Lorenz A. oli siis tämä Inkerinmaan A.


http://runeberg.org/img/frfinl/0015.5.png

[Erkki L]

"Carl Gregorssons broder Johan, proviantmästare, död 1632, upptog även tillnamnet Andeflycht eller Antenflycht. Hans släktgren fortlevde i Finland inpå 1700-talet [Rf], ..."

Tämä löytyi Adelsvapen.com suvun 312 kohdalta

[Giösling]

Kepsu soittaa kelloja!
Loysin nettihaulla tämän:
"Moskovan ja Tukholman välissä - Venäläiset pajaarit inkerinmaalla 1478-1722". Valitettavasti painos on loppuunmyyty. Mikä avuksi?

[Erkki L]

Huomasin, että painos oli loppunut ja kirjoitin Anthoneista suoraan tri Kasper Kepsulle, joka ystävällisesti vastasi. Lisäksi tutkittavasta Anthoni sukupuusta löytyvät Aminoffit rouvien puolelta Inkeristä esivanhempina, ja sen takia mietin pajareita jotka siirtyivät Ruotsin palkkalistoille, ja, Aminoffien omistuksia on myös Antenflychtin lähellä. Kyllä tämä niin pieni piiri on ollut Inkerissä -ja kummasti on nyt vetoa Pyhtäälle!

[Bodniemi37]

Huomasin, että painos oli loppunut ja kirjoitin Anthoneista suoraan tri Kasper Kepsulle, joka ystävällisesti vastasi. Lisäksi tutkittavasta Anthoni sukupuusta löytyvät Aminoffit rouvien puolelta Inkeristä esivanhempina, ja sen takia mietin pajareita jotka siirtyivät Ruotsin palkkalistoille, ja, Aminoffien omistuksia on myös Antenflychtin lähellä. Kyllä tämä niin pieni piiri on ollut Inkerissä -ja kummasti on nyt vetoa Pyhtäälle!

Andeflycht-suku Adelsvapen-wikissä, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Andeflycht_nr_312. Suvun kantaisä Erik Olofinpoika löytyy myös Matti Wallan matrikkelista Virkamiehiä 1500-luvulla, https://drive.google.com/file/d/1mFcDMyVpbgakbcMW-9iMOjyNKtdJG6-m/view.

Viipurin piispa Olaus Erici Elimaeus oli hänen poikansa. Kantaisän toinen poika Gregorius oli Elimäen Ahvion ratsumiestilan omistaja [Oksanen, Eeva-Liisa, Anjalan historia (Anjala : Anjalan kunta, 1981). s. 171].

Terveisin,

[Erkki L]

Jos nyt Johan ja Johan Erikson Anthoni on kohtuudella yhdistetty, ovat Inkerin Anthonit vielä irrallaan.Johan Anthoni (se toinen 1700 Riikaan Baltiasta värvätty) myös. Tuntuisi nyt, kun pajarit suljettu pois, luonnolliselta että Pyhtään ja Inkerin väliltä jotain syntyy. Tönnis Mattson on mielenkiintoinen ja 1600 luvun alku sopii kuvaan. Onko hänellä tiedossa jälkikasvua?

[Giösling]

Luulisin, että esim. Elimäen Vilppulasta, löytyisi suoraa mieskantaistakin jatkuvuutta. Itse lasken polveutuvani Tönnes Mattsonista (Suurtalon rusthollarilinja) useampaakin sekalinjaa (värttinöitä välissä). Tunnettu sukututkija Lea Malin on tutkinut Suurtaloa enemmänkin. Kenties hänellä olisi jotain lisättävää Tönnesiin nähden?

[Erkki L]

Kiitos. Yritän ottaa yhteyttä häneen.

[Erkki L]

Antenflycht eli ankanlento /mainio sukunimi. Tommy Koukka on pohdiskellut asiaa suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-37134.html . Artikkelissaan mainitsemat Schultz, Hermigier ja Härtz suvut tosiaan olen nähnyt Inkerissä ja jopa Nyenissä Antenflychtin ja Anthonij nimien kanssa. Kaikki pakenivat Suomeen, menettivät omaisuutensa, olivat pakolaisia, osalla oli sukua Viipurissa mutta sieltä paettiin samoin länteen kun kaupunki menetettiin. Tarkistan vielä Antenflychtin omistukset ja Anthonij nimien paikat Inkerissä uudestaan. Veikkaanpa että Anthonij, Anthoni Flygtman ja Abraham, Anders, Barthold , Johan ja Jakob Anthoni - sissit ovat kaikki Antenflychtejä alunperin Pyhtäältä sukua. Näistä osa vaikutti Baltiassa, myös Inkerissä jossa omistukset Anthonij Moision tuntumassa. Liittäisikö tämä myös Johan Eriksson Anthoni i Svartbäck - sukuun? Anthonit olivat säätyläisiä jo sissi joukoissa, mm. toimivat kirjureina, kääntäjinä, alipäälliköinä Daniel Luukkoiselle ja muille ykkös pomoille. Osallistuminen tsaari Pietari Suuren tappoyritykseen, teot sisseinä jne. saattavat selittää peittelyn juurista 1721 jälkeen. Tiedän jo nyt varmasti, että Eric Anthoni sukututkija on tiennyt että sukujuuret on salattu Inkeriin eikä hän ole oikaissut asiaa julkisesti. Kiitos vinkeistä Pyhtään osalta, Pyhtäältä muutenkin lähti iso joukko Inkeriin, Pyhtään historia kirjassa hyvin esitetty.

[Bodniemi37]

Antenflycht eli ankanlento /mainio sukunimi. Tommy Koukka on pohdiskellut asiaa suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-37134.html .

Jully Ramsay selvittelee aatelismatrikkelissaan myös Andeflygt eli Antenflycht-sukua, http://runeberg.org/frfinl/0015.html. Matti Wallan mukaan suvun kantaisä oli Kymenkartanon voutikunnan kruununvouti Erik Olofinpoika, vrt. Virkamiesmatrikkeli 1540-1634, https://sites.google.com/site/mattiwalta/httpssitesgooglecomsitemattiwaltavirkamiehet, s. 33. Myös Viipurin piispa Olaus Ericii Elimaeus oli kruununvoudin poika, ks. myös https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=16001.

Artikkelissaan mainitsemat ... Hermigier ... suvut tosiaan olen nähnyt Inkerissä ja jopa Nyenissä Antenflychtin ja Anthonij nimien kanssa.

Tommy Koukan viestissään mainitsema Elimäen kirkkoherra Sigfridus Mathiae Hermigier, vrt. viestiketju http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29797&highlight=Hermigier, oli esiäitini Agneta Andersintyttären 1. puoliso. Avioparin pojanpoika, tykistönluutnantti Sigfrid Hermigier avioitui Tallinnassa Anna Maria Tyrohlin kanssa 20.3.1711, Luther, Georg, Notiser ur Revals och Narvas kyrkböcker. Genos 30 (1959), http://www.genealogia.fi//genos-old/30/30_46.htm. Viimeksi mainitulla avioparilla oli ainakin Brigitta Helena -niminen tytär, joka oli naimisissa narvalaisen kauppiaan Peter Alexander Knaagin kanssa, http://www.genealogia.fi//genos-old/30/30_46.htm. Sigfrid Hermigierin ja Anna Maria Tyrohlin (samoin kuin Ruotsiin siirtyneen Gabriel Hermigierin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U430) jälkeläisten sukunimi muuntui muotoon Heermeyer (myös Hermeier, Hermejer), joten heidän nimeltään ja ammatiltaan tuntematon poikansa lienee ollut myös Karin Heermeyer Lindsalun mainitsema Christina Elisabet von Tyrohlin puoliso, ks. Pontus Möllers publiceringar, Släkten Tyrohl (2007) ja Karin Heermeyer Lindsalun vastaus, https://pontusmoller.se/2007/12/30/slakten-tyrohl/. Muita Baltian maissa asuneita Hermigierejä ei tiedossani tällä hetkellä ole.

Terveisin,

[Giösling]

Olen hypoteettisesti kytkenyt Erik Olofsson Antenflychtin Elimäen Ratulassa sijaitsevien, Viipurin Maria Magdalenan spitaalisairaalan prependa-tilojen, Vilken Olsson-nimiseen hoitajaan. Pasi Pöllänen on spekuloinut sillä, että Vilken Olsson voisi olla saman spitaalisairaalan kappalaisen, Olawus Olofsson de Wiburchin poika. Vilken Olsson esiintyy Elimäellä vv 1461-1477. Hänen potentiaali poikansa Olof Vilckensson taas Ratulan Wilkkilän "isäntänä" 1541-1555. Elimäen Ahvion Erik Olofsson Antenflycht voisi siten teoriassa olla Olof Vilckenssonin poika.

Hermigier-sukua Elimäellä olen sivunnut osoitteessa:

https://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en#SigfridMatthiaeHermigier

[Erkki L]

Kaivelen uudelleen manttaalitiedot Inkeristä ja raastuvan ja kämnerin oikeuden ptk:t. Teillä on kyllä todella mahtavaa tietoa Pyhtään suunnalta. Olen yksisilmäisesti hakenut Anthoni nimen variaatioita, no selvisihän noin näiden polku Inkeristä Suomeen. Antenflycht on nyt kiinnostavin kun kaivellaan Suomesta Inkeriin&Baltiaan yleensä .Kaivelen paperini muista nimistä kun nyt takaisin Suomessa, Hertz jo varma Nyenissä ja olihan tuossa edellä Narvan kohdalla nimilistassa linkissä mainittu Nyen.Todella mielenkiintoisia noi linkkien tekstit.

[Erkki L]

Kyllä näitä Antenfychtejä löytyy ainakin kaksib kappalein Inkeristä vuonna 1666 mm. ainakin tilanomistajina(Inkerin henkikirja 1666 digi.narc.fi (9710) kuva 592), Kuivaksen Pogostilta, toinen on herra Claes Antenflycht ja toinen ratsumestari Antenflycht, jonka etunimestä en saanut selvää. Myös jakso 596 samat Antenflychtit, Spaskoij pogostilla saivat verotiloja.
Samalla aukealla 1666(9710/592) Mäkimoisiossa Simon Antonisson(?) ja Tsikoitsinassa Jonas Antoonisson. Jonas on vänrikki Conowin (?) verotilalla. (Conoweja on kuten Aminoffeja sittemmin Anthonien esi-isinä rouvien puolelta.) Sivulta 592 löytyy Johan Aminoffin tilat. Eivät mikään kaukana toisistaan.

Anthonij Moisio 1674 (9724 jatkso 475) Slawankan ev.lut seurakunnassa, jossa Johannes Antoni, ja poikansa olisi Johan Hansson Anthoni. (Ei läänitetty tässä vaiheessa)



En löytänyt Adelsvapenista näitä em.Antenflychtejä!!! Tässä saattaa olla se yhteys Pyhtäälle nyt. Ovatko Anthonit Antenflychtejä? Ruotsissa suku loppunut mieslinjalla, mutta adelsvapen sanoo jatkuvan Suomessa 1700 luvulla.



Henkikirja 1666 (9710) kapteeni Anthonij(y) Nierothilla oli Keltis pogostissa verotiloja, elikkä Nierothit näin tiesivät Anthonij-veljekset, myös ennen kun värväsivät (kenraali Nieroth) nämä jalkarakuunoiksi 1711. Barthold ja Jakob ainakin jo 1700 lähtien muutenkin sisseinä Daniel Luukkoisen joukossa. Johan Hansson A. värväytyi ensin Soopin joukkoihin Riikassa 1700 ja sitten Savon rykmenttiin joka oli Riikassa, hänestä ei tullut sissiä, kuoli Suurolassa upseerina. Kaikki muut Anthonit siis sissejä.

[Erkki L]

Uudestaan tavaten tuo Conow on Canon, ja Vallooni sukua tullut 1580 jälkeen Ruotsiin. Noita Vallooni sukuja ihmettelin aiemmin, koska heistä löytyy myös Anthoni nimisiä. Tukholmassa vaikutti myös Anthoni kauppiassuku, josta yksi haara jäi Suomeen, Ouluun. Pitkän aikaa kuvittelin, että Anders Anthoni joka syntyi 1665 Tukholmassa olisi vaimoni suvun esi-vanhempi, tuo tulkinta oli väärä. Eric Olofson on vanhempaa historiaa myös.

Det Gamla Pyttis kirjassa s.168 mainitaan Frantz Henrik Antenflycht. Peltola i Heinlax tilalla asustava upseeri valittaa kvarteerimestari Frantz Henrik Antenflychtille että viljelijänsä Per Andersson oli häipynyt merille. Frantz Henrikiä en huomannut sukutaulussa Runeberg tai Adelsvapen. Lähteenä käräjäoikeus 1696.
Lorens Johansson Antenflycht asui Inkerissä, Vartiamäki tilalla ja oli naimisissa Pähkinälinnan päällikön Detlof Kuhlefeltin tyttären kanssa, näkyy sukutaulussa, palvellut 30 vuotta vuonna 1682.

[Giösling]

Frantz Henrik Antenflycht osti 1.2.1690 isältään Lorentz Johansson Antenflychtiltä Elimäen Ahviossa sijaitsevan sukurusthollin 757 kuparitaalarilla.
Frantz taas testamenttasi Ahvion v. 1703 palkollisillen Henrik & Erik Thomassonille, sekä näiden Anna-sisarelle. Tämä hyvin poikkeuksellinen omaisuusjärjestely viittaisi siihen, että lahjoittajan ja edunsaajien välillä saattaisi olla jokin muukin, kuin työsuhde. Tämä rustholli kulki myöhemmin Fougdila-nimellä

[Bodniemi37]

Uudestaan tavaten tuo Conow on Canon, ja Vallooni sukua tullut 1580 jälkeen Ruotsiin.

Ruotsiin muuttaneet vallonit olivat käsityöläisiä, joten on mielestäni erittäin epätodennäköistä, että he olisivat voineet olla vuonna 1666 tilanhaltijoita Baltiassa?

Henkikirjassa mainittu vänrikki oli arvattavasti Joachim von Konowin ja Maria Elisabet Stein von Steinhausenin poika, ks. ätten von Konow, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Konow_nr_2080, Taulu 1. Viimeksi mainittu avioitui leskenä henkikirjassa vähän ylempänä mainitun Claes Ackerfeltin kanssa.

Terveisin,

[Erkki L]

"Frantz Henrik Antenflycht osti 1.2.1690 isältään Lorentz Johansson Antenflychtiltä Elimäen Ahviossa sijaitsevan sukurusthollin 757 kuparitaalarilla.
Frantz taas testamenttasi Ahvion v. 1703 palkollisillen Henrik & Erik Thomassonille, sekä näiden Anna-sisarelle. Tämä hyvin poikkeuksellinen omaisuusjärjestely viittaisi siihen, että lahjoittajan ja edunsaajien välillä saattaisi olla jokin muukin, kuin työsuhde. Tämä rustholli kulki myöhemmin Fougdila-nimellä"


Hei anteeksi, olihan tämä aiemmisa viesteissä, en vaan muistanut!

[Erkki L]

Vallooneista. Oli myöhemmin sotilaita myös, muttei tärpännyt näiden Anthonien kanssa. Ruukeilla suurin osa oli pitkään Ruotsissa kyllä.

[Erkki L]

Poitz, Peter (Adelsvapen com)
"Peter (son av Mårten Poitz, Tab. 5), till Poitsila i Vekkelaks socken. Var ryttare, då han 1594-07-15 fick i förläning tre skatter jord i Kannusjärvi by och ödesjord i Norsby och Villnäs by i Vekkelaks socken, emedan ryssarna hade gjort honom stor skada och han fått betala en ansenlig summa för sin hustrus och sina barns ransonering. Ägde även frälse i Kalaks och Hindhårs byar i Borgå socken2 samt Immola by i Lojo socken.... Gift 1:o med Kerstin Glad, dotter av fogden Knut Jönsson Glad, som blev adlad av konung Erik XIV, och Carin Hansdotter (Skalm i Finland). Gift 2:o 1601-10-02 Hangelby 1590), dotter av kyrkoherden Henrik Hansson (Ekelöf) och Dordi Larsdotter (Teet)"
Tuosta toisesta avioliitosta siis tytär Catharina joka meni naimisiin Erik Johansson Anthoni i Svartbäck kanssa. Hupmasin että Teetit jo 1400 luvulta ja Ekelöfit löytyvät Anthonien esipolvissa. Eli tuota reittiä tämäkin Anthoni on sukua, ainakin. Pienet on piirit.

[Erkki L]

Olisiko seuraava polku mahdollinen>Tönnes (Anton Mattson) jolla poika Johan Anthoni jolla poika Erik Johansson Anthoni i Svartbäck. Koska Johan Anthoni katoaa Suomesta, joten ienee siirtynyt Anthonij Moisioon (jossa nimi maakirjoissa) Inkeriin, Inkereelle Salewankan kirkkopitäjään ja vuorostaan hänen poikiansa ovat Johan (Jo)Hansson, Anders, Barthold ja Jakob jotka ilmestyvät sisseinä Suureen Pohjan sotaan. Ovat syntyneet 1660-1680 luvuilla, joten nuorin Abraham voisi olla Johanin pojanpoika. Vaikka Bonsdorffin tutkimuksessa sanotaan että Anthoneita on asunut säätyläisinä Nyenissa, vain Anders Anthoni on rullien mukaan siellä syntynyt, muut Inkerissä, kartano on Inkereessä. Edelleen tavaan maakirjoja. Eri asia on sitten liittyykö jotenkin aiemmin Andenflygt sukuun.

[Erkki L]

FT Carl von Bonnsdorf (k1951) ja Eric A. (k1978) > lisää salaililua sukujuurista. Bonnsdorf kertoo Anthoneista Nyenissä (ainoana tutkijana).Bonnsdorff on Anthonien perhetuttu, mm. Tujulinien kautta, ja löytyi nyt perhealbumissa vuonna 1898 yhdessä tulevan rouva Eva Anthonin (vuonna 1903 naimisiin) kanssa muiden nuorten joukossa valokuvassa. Kummatkin herrat toimivat Helsingissä aikanaan professoreina mielenkiinnon kohteina 1500 ja 1600 luvut. Bonnsdorf vain mainitsee Anthonit ja Nyenin, Atle Wilskman vain Barthold Anthonin (Släktbok 1920) ja hän on aivan varmasti tiennyt Bonsdorffin tutkimuksen Nyen och Nyenskanss vuodelta 1891. Kyllä asia on niin että vaikenemiseen Inkerin osalta/Suuren Pohjan sodan osalta on ollut merkittävä syy. Bonndosff tutki arkistoja Ruotsissa ja samat asiakirjat käytössä kuin nytkin, myös sotahistorian osalta.

[Erkki L]

Anthoni, Tönnes, Tynni ovat kaikki saman etunimen variantteja. Pyhtäällä vaikutti 1600-luvun alussa myös Tönnes (Antoni) Mattson, joka piti majataloa Viipurin ylisen tien varrella Elimäellä.
Tällä majatalolla tarkoitettiin nykyistä Vilppulan Suurtaloa, joka kansan keskuudessa kulki "kymmenniekan", tai peräti taarastin (starots) talona (Heikki Kokkonen). Pyhtään Elimäeltä on myös lähtöisin Antenflycht-aatelissuku, jonka kantaisänä tunnetaan Erik Olofsson Antenflycht, Kymenkartanon läänin vouti vv 1560-1561 ja Suur-Savon vv 1565-1571. Olisiko aatelisen sukunimen juuri peräti Anthoni-nimessä?

Samaan sukuryppääseen lasken myös Elimäellä 1461-1477 vaikuttaneen Vilken Olssonin, joka oli mahdollisesti aviossa N/N Eriksdr Husgafvelin kanssa. Vilken Olsson oli lähetetty paikkakunnalle hallitsemaan/valvomaan Viipurin Maria Magdalenan spitaalisairaalalle kuuluneita prebenda-tiloja Elimäen Ratulassa (Heikki Kokkonen). Tämä kulmakunta Ratulassa kantaa edelleen "Vilkkilä"-nimeä. Pasi Pöllänen on esittänyt mielenkiintoisen hypoteesin, jossa Vilken Olsson yhdistetään Maria Magdalenan siptaalisairaalan kappalaisena toimineeseen Olawus Olofsson de Wiburchiin, tämän potentiaalina poikana.
Vuonna 2011 (Väänänen, Kyösti) julkaistussa Turun hiippakunnan paimenmuistiossa 1544/1721, on mainittu Sigfrid Anthonii/Antonij, Sigfrid Tönneson josta tuli Karjalohjan ensimmäinen kirkkoherra 1614, ja kuoli 1619. Vajaa kolme sataa vuotta myöhemmin samassa paikassa oli taas uudestaan taas Anthoni pappina k. Karjalohja 22.9.1905, ihan kuriositeettina vaan.
Ja liittyykö Sigfrid A. jotenkin Pyhtään eri Anthoneihin? Sigfridillä oli veli ja vaimo, se selviää paimenmuistiosta myös.

[Erkki L]

Yliopppilasmatrikkelissa todetaan, että Matthias Anthonin isä oli torppari Muhoksella ja sitä ennen Rautalammilla jossa, M. syntyi 1713. Kuitenkin Kajaaniin 1720 vapaakomppaniasta no1 siirtynyt Anders Anthoni (luutnantti Sidensnören mukana) oli syntynyt 1665 tai 1670 Nyenskanssissa Inkerissä. Muita Anthoneita olivat samassa kompaniassa Abraham Anthoni (Kärkisuddin varapäällikkö) niinikään Inkeristä ja kuten Anders palvellut vapaakomppaniassa vuodesta 1711. Muut Anthonit Inkeristä Barthold Anthoni , Jakob Anthoni ja todennäköisesti Johannes Anthoni, ainoa joka ei kuulunut sisseihin. Vaan kuoli upseerina Suurolassa. Onko käynyt nyt niin, että Inkeristä tulleita sotilaita/pakolaisia on sijoitettu Pohjan sodan aikana ruotuihin? Miksi muuten vapaakomppanian sotilas olisi ruodussa Rautalammilla 1713? Ruodutusta ei oltu tehty Muhoksella, joten "föreldrad" (rullissa) Anders oli torppari Muhoksella, muttei sotilaan torpassa.Kysymys on tosiaan Inkerin Anders Anthonista, koska Mathhiasta tuki Matthias Castreen Kajaanin pormestari opiskelussa joka oli ollut Norjan sotaretkellä yhdessä useamman Anthonin kanssa. Kirjallisuudessa sanotaan, että Anthonit on Savossa syntynyt säätyläissuku mutta tämä tieto on nyt väärä. Savo ehkä ollut hyvä selitys koska sille suunnalle Pohjan sodan jälkeen jäivät kaikki muut Anthoni sissit ja sotilaat paitsi Anders joka määrättiin Kajaanin komppaniaan. Miksi Rautalampi, se minua askarruttaa enää. Muuten polku alkaa olla kunnossa Suomen eteläpuolelle.

[Erkki L]

Riksarkivetin asiantuntija antoi uutta tietoa Inkerin Anthoneista. Yksi on aateloitu nimellä Peter Antonii Lofelt (315 Riddarhuset Adelsvapen/lewenhaupt) till Stenbäck och Kupanitz kotipaikkana. Hänen vaiheensa tiedetään mm. Inkerissä, Nyenin ja Pähkinälinnan läänin landshöfding 1650-1652 (onkos tuo nyt maaherraa pienempi valtion vallan edustaja?) koitan saada Riddarshusetin kautta lisää tietoa. Varmaan on parempaa tietoa forumilaisilla? Missä olisi syntynyt -ei kai ennen vuotta 1617 Inkerissä? Silloin olisi mahdollinen venäläistausta sittenkin mahdollinen? Toimi 1640-luvulla diplomaattina Moskovassa - siis hyvin mahdollinen venäläistausta?

Onko suomesta taas yksi ongelma lisää? Pyhtää tai Karjaa joissa kummassakin Anthoneita 1600 luvulla? Joka tapauksessa kysymys on Nyenin Anthoneista 1600 luvulla.

Mutta mielenkiintoinen on myös Franciscus (useita kirjoitusmuotoja) de/di Antonini joka vuoden 1702 alusta pakeni Tukholmaan (useita kirjeitä vielä lukematta) niinikään Nyenistä. Antonini oli sfäärdmästare, omin sanoin kertoi kääntymisestään luterin uskoon katolisuudesta, on kotoisin Italiasta ja haki avustusta pakolaisena Tukholmassa. Kuviota siis sotkee edelleen se, että Eric Anthoni on kertonut suvun olevan Italiasta.



Kolmas aatelinen Antonii niminen Riksarkivetin tiedoissa oli Anthoni on Samuel Antonii von Lissenheim (no 1067) mutta ei saa liitettyä mitenkään Inkerin Anthoneihin vielä, hänen vanhempansa eivät ole Inkeristä ja ovat tiedossa.

[Erkki L]

Fransiscus de Antonini oli Inkerissä, pakeni Nyenistä vuonna 1701, saapui Gävleen 31.1.1702 mennessä, Uppsalassa 14.3.1702, sakramentit 10.9.1702 (Johannes Collanukselta), 17.11.1702 kuulutettu avioliittoon Tukholman St.Claran seurakunnassa, Nyenin porvari Husu, Hussu tai Hujus kirjoitettuna -Brita Catharina lesken kanssa. F. oli kääntynyt (tai jo isänsä) luterilaiseksi. Nyenissä myös toinen aluperin italialainen suku samaan aikaan. F. saapunut Ruotsiin vakavasti loukkaantuneena tavaransa ja varansa Suomessa menettäneenä (anomuskirje kuninaalle jossa selittää kurjaa tilannettaan).
Antoninit tulleet, vielä alustavan tiedon mukaan Hollannin kautta Nyeniin, hollantilaisten kansallisuusjoukossa siis Nyenissä mutta ovat nykyisen Belgian alueelta eli alunperin katolisesta osasta Hollantia. Carl von Bonnsdorff 1891 ei erotellut hollantilaisia katolisia erikseen! Francisco siis oli miekkamestari, Alberti-sukuniminen ilmeisesti samaa reittiä tullut taas oli suutari. Muodikkaissa kengissä vissiin mentiin Nyenissä teräviä puukkoja kantaen! Nyt siis tiedetään, että Nyenin Anthonit alunperin Italiasta (sukunimi muuttui ensin Antonii muotoon), näiden jälkeen veljekset siis Suomessa myöhemmin: Bartholdt, Jakob (mainittu myös kämnerin oikeuden ptk 1694) ja Anders ovat Nyenistä alunperin. Abraham A. on joko nuorempi veli tai Anderssin poika. Johan Anthoni Suurolasta edelleen hiukan hämärän peitossa, hänestä ei myös tullut sissiä vaan Savon rykmentin upseeri.

[Erkki L]

Korjaus edelliseen Britha Catharina oli Nyenskanssin tykkisepän, myöhemmin tykistön konstaapeliksi nimetyn Jöran Grussonin leski. Leskeytyi samana päivänä kuin Franciscus joka tapahtu Pähkinälinnan antautuessa. Siis Britha ja Franciscus kummatkin Nyenistä alunperin, haavoittunut F. pääsi Tukholmaan, mutta vaimo ei jäi jumiin Pähkinälinnaan. Löytyi Inkerin henkikirjoista tämä lopulta tämä Grusson, jossa Nyenin skanssin rullat.

[pirjosirainen]

Mielenkiintoista tietoa esipolvista. Voimia sinulle ja vaimollesi.
Toivottavasti nyt arkistoista löytyy lisää tietoja. Minua kiinnostaa, miksi ovat alunperin lähteneet Italiasta? Seikkailun halusta vai esim. sukuriitojen takia.
Miekan takojat lienee olleet hyvin tienaavia.

Minäkin löytänyt lisää Anthon sukua!

Hyvää jatkoa tutkimuksille!

[Erkki L]

Kiitos Pirjo. Ensimmäinen Y-dna testi on saatu (family tree DNA) tasolle 67 markkeria. Osumia löytyy paitsi koko Suomen ja ja Mälaren-Upplannin alueelta Ruosista paljon Karjalan kannakselta, Baltiasta, Inkeristä, mutta myös Venäjältä ja Ukrainasta mm. Kiovan seuduilta, Balkanista esim. Slovenia ja myös Italia., Hollanti jne. Lisäksi myös Isosta Britanniasta ja Irlannista. Luulimme, että ei tuolta olisi (UK) odotettavissa. Autosomaalitestit toi aiemmin myös UK alueen alueen mutta silloin uskoimme että ovat rouvien sukujen kautta. Tämä DNA on minulle uusi juttu ja täytyy sulatella vielä. Onko Abraham A:n jälkeläisistä teetetty DNA? Anthonit tarkentuneet paljon, polku Belgian ja Hollannin palkkasotureiden mukana Ruotsiin 30-vuotisessa sodassa. Anthonit ovat Venetsian tasavallan alueelta aivan Slovakian rajalta, sieltä Triesten yläpuolelta lähteneet 1610 luvulla, päätyen Ranskan ja Venetsian rahoituksen avulla Ruotsiin. Italiasta löytyi tutkimusta suvusta!


Hyvää syksyä,

Erkki

[Erkki L]

Johanna Aminoff-Winbergin tutkimuksessa Pohjan sodan pakolaisista löytyy indexinumerolla 7492 kapteeni Henrik Anthonius elokuussa 1717 Västnordlandista. En ole löytänyt mainittua kapteenia sotilasiakirjoista. Mielenkiinto liittyy Inkerin Anthoneiden ja mahdollisesti Pyhtään Anthoneiden hyvin mahdolliseen yhteyteen.
En löydä Ruotsin armeijan upseereista enkä mistään, enkä ole rullissa tai luetteloissa törmännyt tähän Henrikkiin.
Voisitko olla värvätty ja kuitenkin jossakin Baltian yksiköissä? Osaiko joku neuvoa miten edetä?

[Erkki L]

Anthonit kirjassa "Following Eva, The Anthoni Family Saga, Part I" on lopulta painossa. Anthoni mies linjan historiaa on noin 70 sivua (kaikkiaan noin 300 sivua). Uskoakseni on paljon uutta myös Pohjan sodan 1700-1721 sisseistä (Anders, Abraham, Jakob ja Barthold Anthoni) ja ennen kaikkea se kuinka näistä tuli sissejä. En ole löytänyt yhtään tutkimusta joka olisi selvittänyt sissien taustaa. Nyt on jotakin siitä tiedossa.

Myös Italia-legendan synty perheessä on nyt selvitetty.

Pääosassa kirjassa ovat suvun naisten perheiden historia, jota sitten riittääkin, ainakin toiseen osaan vielä. Sukuselvitykset (useita) on jo tuonut 1000 vuotta historiaa joka on jäänyt Anthoni miesten varjoon pahasti.
Otetaan pieni painos.

[pirjosirainen]

Mahtavaa, olet saanut valmiiksi kirjasi kaikista vastuksista huolimatta! Mielenkiintoista tutkittua lisätietoa esipolviin tulossa.
Odotan innolla, jospa siitä ensimmäisestä painoksesta riittäisi yksi myös minulle!
Ymmärrän lähisukulaiset ensin ja sitten muut tahot, jotka olleet avustamassa ja tukemassa asiaa.
Sinulle kiitos ja kannustusta isoon tulevaan jatkourakkaan.

Hyvää kevättä!:):):)

Terveisin Pirjo Sirainen.

[Erkki L]

Pirjo, sata kappaletta tulossa, sinulle riittää kyllä :). Kirjassa Anthoni herrojen osuus on perustutkimusta ja sivuosassa, osa on tavallista perheen historiaa ja kolmantena rouvien sukujen historiaa ja vain yksi mahdollisuus siitä miten naisten polku on kulkenut. Pohdittu on hiukan miksi naisten historia on jäänyt miesten varjoon, tässäkin suvussa on käynyt näin. Naisten polkuja ovat suvun sisällä kuitenkin tutkineet mm. tri Eric Anthoni, genealogi Lillemor Sjöberg Ruotsista, genealogi Irma Kiilas ja vaimoni Kristina ja totta kai sadat genealogit pitkin Eurooppaa. Tämä meidän työmme on vaatimatonta tuon kaiken rinnalla ja pidettävä vain perheen tarinana. Nöyrästi ymmärrämme että olemme vasta hiukan kurkistaneet tämän monikansallisen perheen vaiheisiin. Osassa II lisää jos päiviä riittää.

[pirjosirainen]

Kiitos jo etukäteen. Odotan mielenkiinnolla. Täytyy seuraavaan osaan etsiä lisää tietoja. Otetaan yhteyttä sitten, kun kirja on saapunut.

[Erkki L]

Nyt on saapunut, laitoin Pirjo sinulle yv:n. t. Erkki

[KariAuranen]

Panenpa oman lusikkani soppaan ja palaan Asikkalan Korpfelt/Lempe-asiaan, sillä tavoittelen ymmärrystä Bröijer-veljesten tilaostoihin 1700-luvun alussa. Löytöjä:

- jalkaväen korpraali Henrik Lempe on qwartermästare Gustaf Strömin poikapuoli (stiufson) (KO 1702, kuva 37, DA)
- furiiri Lempen (ei etunimeä) ÄITI Helena Sigfredsdotteria vaaditaan maksamaan hopeatavaroista. Myös Anianpellon verot 1716 mainitaan (KO syyskäräjät 1723, kuvat 495-496, DA).
- sama asia, Lempe ylennyt varusmestariksi (KO talvikäräjät 1724, kuvat 162-163, DA).
- Carl Anton Bröijer osti Hillilän kylän Tommolan ratsutilan kahdella kaupalla 4.2.1723 ja 11.6.1723. Myyjänä varusmestari Johan Lempe (KO talvi 1723 kuvat 81-82 ja kesä 1723, kuvat 83-84).
- Carl Anton Bröijer syytti johdattajaksi edennyttä Johan Lempeä vahingonteosta Tommolassa (KO syys 1723, kuvat 256-257).
- luutnantti Henrik Korpfelt vaatii selvitystä sisarensa Helena Korpfeltin ja tämän miehen luutnantti Gustaf Strömin irtaimistosta (KO talvikäräjät 1724, kuvat 161-162, DA).
- veljekset Christian Johan ja Carl Anton lupautuivat takuumiehiksi Johan Lempen Peuralan rusthollin puolesta (KO talvikäräjät 1725, kuva 6).
- Christian Johan Bröijer osti puolikkaan Kurhilan kylän Peurulan rusthollista. Myyjinä olivat JOHAN HENRIK Lempe ja vaimonsa Barbro Elisabetha Uhrwäder, syynä varattomuus (KO talvikäräjät 1726, kuva 38).

Saan tästä piirrettyä sellaisen sukupuun, jossa majoitusmestari Gustaf Ström (k. 1717) oli naimisissa Helena Sigfridsdotter Korpfeltin (k. 27.6.1723 Tommolassa) kanssa ja heillä oli poika Karl Gustaf Ström (s. 1682).

Tämä oli Helenan toinen avio ja tätä ennen hän oli ollut aviossa Lempe-nimisen herran kanssa. Tämän ketjun mukaan hän olisi ollut rykmentinkirjuri Henrik Johansson Lempe (k. 1682/83).

Aikajana on tässä päällekkäin (KGS s. 1682 ja HJL k. 1682/82), mutta näihin vuositietoihin minulla ei ole kantaa.

Toinen silmiinpistävä seikka on etunimet näissä Lempe-tapauksissa: kerran Henrik, monta kertaa Johan ja kerran Johan Henrik! Yksi, kaksi vai kolme herraa?

Passaako tämä Korpfelt/Lempe-yhteys raadille?