sisäneitsyt???

[j.amnelin]

Luin yhtä sukukirjaa ja siellä oli erään puolison kohdalla suluissa sisäneitsyt, mitähän se mahtaa tarkoittaa :confused:

[Erkki Järvinen]

Luin yhtä sukukirjaa ja siellä oli erään puolison kohdalla suluissa sisäneitsyt, mitähän se mahtaa tarkoittaa :confused:

Voisin kuvitella kysymyksessä olevan sisäpiian. (karjapiika esim. on toinen asia).

[j.amnelin]

ahaa, eli ei liity henkilön (miten sen nyt sanoisi) neitseelliseen tilaan :D: ??

[Rotta]

ahaa, eli ei liity henkilön (miten sen nyt sanoisi) neitseelliseen tilaan :D: ??

Kyllä se liittyy, sillä piika-sanan toinen merkitys (siis muussa kuin ammatillisessa mielessä) on juuri neitsyt ja kun neitsyydestä ei päässyt (lain ja tapojen) mukaan muuten kuin avioliitossa, niin neitsyt oli...

Nainut nainen (jos oli siis jäänyt kiinni) olisi ollut merkittynä muulla tavalla, esim Qvinna tms

[Jaakontytär]

Suomenkielisiä (uusimpia) kuulutettujen luetteloita selatessa ovat vastaantulleet myös termit "palvelusneitsy" ja "morsian neitsy" (ilman t:tä lopussa), "palveliatar" (ilman j:tä), "palveluspiika" sekä "palvelustyttö".

Tässä ketjussa voisi ehkä myös ihmetellä seuraavia:

- Miksi jollakin tapauksella oli tittelinä "neitsyt", kun useimmilla muilla samassa luettelossa oli "talontytär" tai "piika". Lieneekö tuo neitsyt ollut sitten aivan erityisen neitseellinen - ei talontyttärillä ja piioillakaan ollut merkintöjä minkäänlaisesta esiaviollisesta aktiviteetista, joten "neitsyt" pisti silmään.

- Mitä tarkoittaa titteli "entinen talontytär" - mikäs tällainen morsian sitten kuulutushetkellä on, jos ei ole enää talontytär?

- "Neiti" tarkoittanee säätyläistä morsianta?

- Mitä tarkoittaa jos kuulutettavan naisen tittelinä on "waimoihm." tai "vaimoihminen", eihän hän vielä kuulutushetkellä ole naimisissa? Leski olisi varmaan ihan "leski" vaan...

(Nämä ovat tulleet vastaan joko Ähtärin tai Alavuden kuulutetutuissa 1890-1919 - Kansallisarkistossa tekemäni kysymysmuotoiset muistiinpanot ovat tältä osin vaillinaiset...)

[Heikki Särkkä]

Anbytarforumilla on käyty keskustelua sanoista jungfru ja piga. Jungfru oli sosiaalisesti korkeammalla kuin piga. SAOB kertoo varmasti myös näiden sanojen merkityksen kehityksestä.

[Heikki Särkkä]

Sanasta vaimoihminen: kannattaa tarkistaa, oliko hänen aiempi 'tittelinsä' kvinnsperson.

[Jaakontytär]

Kiitos. Neiti-arvaukseni osui siis oikeaan (pohjasin sen itsekin tuolle aiempien kirkonkirjojen ruotsinkieliselle termistölle). "Vaimoihmisten" taustoja täytynee selvittää tarkemmin siinä vaiheessa jos/kun osuvat omaan sukuun (nuo termit oli poimittu kuulutettujen luettelosta yleisellä tasolla, myöhempää selvittelyä varten - historiantuntemus-yleissivistysmielessä :)).

Muutamat mainituista termeistä jäivät vielä odottamaan selvittäjäänsä. Palaan tähän ketjuun jos/kun tulee aiheelliseksi tutkia kyseisiä henkilöitä lähemmin.

[Seppo Niinioja]

Anbytarforumilla on käyty keskustelua sanoista jungfru ja piga. Jungfru oli sosiaalisesti korkeammalla kuin piga. SAOB kertoo varmasti myös näiden sanojen merkityksen kehityksestä.

Jungfru kärsi "inflaation" vuosisatojen kuluessa. Se oli ennen n. 1700 naimaton aatelisneito (joka muuttui n. 1700 frökeniksi), 1700 naimaton, aateliton säätyläisneito, 1800 edelleen aleneva, 1900 yksinomaan palvelijatar. (Lähde: Anneli Mäkelä-Alitalo et al. , Sukututkijan sanat ja nimet).

"Ryökynöistä" vaimon puolelta löytyi hauska rippikirjamerkintä Västanfjärdistä 1800-luvun puolivälistä: "Bor med sina fröknar i Åbo, men är mantalskriven här". Helsingissä syntyneitä aatelisneitoja oli kaikkiaan kymmenen, joista yksi oli tuolloin kuollut. Poikia ei syntynyt yhtään. Vaimon isänäiti, talollisen tytär puolestaan muutti 1888 Helsinkiin ja on merkitty siellä jungfruksi. En ole malttanut henkikirjoista selvittää, millaisessa perheessä hän on oli palvelijattarena. Piga-nimikettäkin Helsingissä tuolloin näkee.

Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

Sanasta vaimoihminen: kannattaa tarkistaa, oliko hänen aiempi 'tittelinsä' kvinnsperson.

Kastekirjoissa näkee myös sarakkeiden otsikkoja miehenpuoli ja vaimonpuoli vastasyntyneen sukupuolta tarkoittamassa, ruotsiksi mankön ja kvinnkön.

Seppo Niinioja