Porvoon seutu/Harjavalta Granne suku

[Benedictus]

Pentzelstierna osiossa, tuli vastaan lainlukija Hans Persson Granne.
"Haapiot" lähetti hieman tietoja hänestä, koska suvut ja alueet ovat outoja avaan uuden ketjun, jos jollakulla lisää informaatiota.

Harjavallan neljänneksessä, Näyhälässä mainitaan Hans Persson Granne. Kuolee n.1615.
Hanssilla myös rälssimaita Porvoon Karlsbyssä, Paraisten Koupo ja Nauvon Druckis

Hänellä 1.vaimo Margareta Andersdr. Grubbe, s. Uumaja Teg.
Vihitty Bure tiedoston mukaan i Kopo (Parainen tai Korppoo?).

ollut 2. vaimo, ei lapsia.

3. vaimo Anna, mainitaan 1617-18 Näyhälä.
HUOM! Grannen vävy Majuri Hans Godhe hankkii itselleen 1637 Harjavallan Simulan.
Siellä 1635 Matz Wendo
1637 Anna Wendoij , uptagit ödes hemman?

Arvelisin, että Simula on Grannen 3. vaimon Annan kotitila, joka siirtyy vävylle Annan kuoltua.
Simulassa aiemmin Mareus Trumslagare.

Ketä ovat Wendot?
Euran kirkkoherrat olivat Wennoja, mutta eivät Matseja.

Hans Grannen tytär Sigfrid vihitty n. 1617 Hans Goden kanssa.
- onko äiti Margareta?

Hans Persson Grannea ennen Näyhälässä näkyy 1610 Anders Bengtsson.
1608 Henrik Målare.
1600-1605 vaihtelevasti Bertill Jönsson eli sama kuin Per Johansson.
1584-94 Jöns Mareusson

Uskaltaisiko päätellä, että Näyhälä olisi Hans Persson Grannen sukutila.
Hänen isänsä oli Helsinkiläinen raatimies ja laivanvarustaja Per Jönsson Granne.
Pitää kuitenkin muistaa, että Kustaa Vaasa perusti Helsingin ja pakko siirsi sinne porvareita Ulvilasta ja kai Raumaltakin.
Näyhälä on hyvin lähellä Ulvilaa.

Per Jönsson oli Grannen isä.
Suomen rälssimiesten sineteistä löytyy maininta: Lasze Liijfzlender, Stensbölen herra (Porvoossa).

Lisäys: Tytär Margareta naitu Helsingin porvari Pietari Juhonpojalle 15.5.1548.

Grannen isä voisi olla Ulvilasta kotoisin.

Margareta Larsdr Lifländer onkin mielenkiintoisempi tapaus.Tietoa on ja sekavaa paljon. Grannen rälssiomistukset tulevat varmaankin äidiltä.

Tämä Lars Liflender on mainittu www.linnajoenkaupunki.fi sivustolla Stensbölen omistajana 1526 sukuriidan seurauksena sukulaisena.
muita sukulaisia mainitaan Joakim Fleming, Erik Slang, myyjänä Katrin Månsdr Slang.

Stensböle peruihin kuuluu myös Porvoon Karlsby.

Perusteellista tietoa Rovasti Tapio Vähäkankaan Genos artikkelissa Porvoon Stensbölen ja Hinthaaran rälssin perintö.
-Lars Lifländeriä ei mainita.

[haapiot]

HEI Hienoa että olet saanut lisävalaistusta Granneen! Granne on minustakin melkoisen mielekiintoinen tapaus ja on varmasti yhden viestiketjun väärti.
Tuo Lifländer-haara on ilmeisen varmalla pohjalla ja Larsin taustasta olisi kiva löytää lisätietoa. Grubbe-haarasta taas kiinnostaisi, mihin lähteisiin perustuu mainittu Boströmin tutkimus.
Se että Grannet olisivat lähtöisin alunperin Satakunnasta voi olla mahdollista mutta saattaa jäädä todistamatta?
timo haapio

[Benedictus]

Näyhälän tilan nimistö jotenkin puoltaa ajatusta Pietari Jössinpojan Näyhälä alkuperästä.

Ulvilan porvarien pakkosiirto Helsinkiin alkoi 1551.

Suvannon tiedostossa Harjavallan neljänneksen Näyhälän 2. talossa :

Jöns Näyhä 1429 rajariita katselmusmies
Jöns Näuhä 1506 lautamies
Pietari Naucha 1508 lautamies
Päder Neeff lautamies, kai sama kuin yllä.

Niilo Juhonpoika Näyhä 1540 ja eteenpäin paljon tietoa: varakas, paljon karjaa ja metalleja.

Onkohan olemassa listaa Helsinkiin muuttaneista porvareista?

Tietysti on mahdollista, että Vouti ja Lainlukija on hankkinut tilan muuten vaan itselleen.
Kuitenkin 1608 mainitaan Henrik Målare omistajana, mikä viittaisi porvari ammattiin, tai akatemian virkaan ym.

[Masari]

Ymmärtääkseni Per Jönsson Granne oli Porvoon Karlsbystä 1550-luvulla ja muuttaa Helsinkiin 1560-luvun alussa. 1400 -luvulla (1436) Porvoon kuninkaankartanon kuitista löytyy Jöns Grannen nimi. Granne-suvun juuria kannattaa siis ehkä selvitellä ja etsiä myös Porvoon suunnalta eikä vain Harjavallasta tai Kokemäeltä.

Lasse L:n vaakunassa on muistaakseni myös P kirjain. Viittaako se sukunimeen vai isä nimeen? Livländerin suvun yhteydessä Jully Ramsay mainitsee (Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden) muutaman baltiansaksalaisen suvun nimen, joiden vaakuna muistutti Lasse L:n vaakunaa. Ramsay ei mainitse mitään P:llä alkavaa sukuniemeä.

[Benedictus]

Granne suku lienee sieltä Porvoon seudulta alkujaan, mutta silti tämä Harjavalta-asuinpaikka ei ole pois suljettu.
Monesti olen huomannut, etteivät edes keskiajan tutkijat hanki muistaa, että Suomessa oli silloin Kokemäenjoen suulla merkittävä kauppakaupunki nimeltään Ulvila, taitaa olla oikeastaan Porvootakin vanhempi.
Ulvilan porvari suvuista on hyvin vähän tietoa.

Kaupungin ympärillä Kokemäenjoen molemminpuolin oli keskittyneenä huomattavia suuria kartanoita, joita omistivat keskiajan mahtavimmat aatelissuvut.

Miksi Svärit, Kurjet ym. asuivat täällä pohjoisessa pikku kaupungin ympärillä.

Syitä on oikeastaan kaksi: Raha ja turvallisuus.

Turvallisuus oli tärkeää, koska Suomen etelä-rannikko oli Kustaa Vaasan aikoihin asti Itämerellä liikkuneiden laivastojen, merirosvojen, kaappareiden ja venäläistenkin ym." saalistus"aluetta.

Kokemäenjoki-laakso oli turvallinen, sieltä oli hyvät laivareitit rannikkoa pitkin Kalantiin ja sieltä saarien suojassa Ahvenanmaalle ja Ruotsiin.
-harvempi rosvolaivasto lähti purjehtimaan Turun saariston kivikoiden läpi päästäkseen 200 km päässä olevalle joelle.

Kokemäenjoki on valtava valuma-alue. Sitä pitkin on vuosituhansia kuljettu Sisä-Suomeen. Joki on yhtenäinen Nokialle asti.(Kurkien vanha kartanon paikka).
Sieltä se hajoaa eri reiteiksi. Pohjoiseen pääsee Ähräriin asti, vierestä Petäjävedelle, eli Keuruun seudulle. Idässä Pälkäne Kangasalalle.Aulangon virtaa pitkälle Janakkalan eteläosiin. Lioimijokea pitkin myös Tammelaan asti.

Tämä alue Sata-Häme on Suomen vanhinta kulttuuri aluetta. Nykyisin sitä sanotaan Länsisuomen lääniksi, lisukkeena on Varsinais-Suomi. Satakunnan aluehan oli aiemmin Sääksmäeltä Pohjoiseen nimeltään Ylä-Satakunta.
Kiikasta mereen asti Ala-Satakunta.Häme oli Sääksmäeltä Saimaan eteläpuolelle ulottuva alue.

Tuo pieni maantieteen luento, siksi, että se selittää Ulvilan synnyn ja merkityksen.
Oli kaksi päätuotetta, joiden vuoksi Ulvila ja ympäristön kartanot ovat syntyneet.
1. Turkiskauppa, joka oli jo muinoin keskittynyt Nokialle ja Kokemäen Teljään. Myöhemmin Ulvilaan.
2. Kala.! Pitää muistaa, että keski-ajalla Suomikin oli osa Katollista-Eurooppaa.Katolilaisuuteen liittyi pitkät paastot, jolloin lihan syönti oli kiellyä. Siksi kalalla oli loputtomat markkinat Euroopassa. Sen tajusivat myös ajan mahtimiehet.
Keski-ajan kartanoiden sijainteja tutkittaessa nousee esiin yksi yhteinen tekijä. Se on kala-apaja vieressä.
Kala oli puhdasta rahaa, jota muuten keskiajalle liikkui vähän.

Kokemäenjoki sattui olemaan eteläisen suomen mahtavin kymi, jonka virrasta saatiin valtavia lohi-ja siikasaaliita. Järvistä muuta kalaa.

Granneen palataksemme: Näyhälällä oli omat koskiosuudet Kokemäenjoessa.
Vuolteen kartanon osuuksien vieressä.

Tarkoitan tällä luennolla sitä, että luultavasti myös etelärannikon porvareilla ja aatelisilla on ollut intressejä keskiajan Ulvilan kaupungin suunnalla. Lähiseudun kartanot ja ratsutilat varmaankin pitkälti ovat sitä perua.

[Benedictus]

Genoksessa 43 s.75-80 Alf Byman, on mielenkiintoinen yksityiskohta, johon toivoisin jonkun perehtyneemmän mielipidettä.

Lasse Gammal i Sarvsal var gift med Benkta, dotter till Lasse Livländer i Stensböle och Anna Hansdotter.

Porvoon kappalainen Hans Gammal kuollut 1611. Vaimo Lisbeta k.1623.

Ofrelssisman Hans Persson till Koupo i Pargas peri Karlsby i Pernå Hans Gammalin jälkeen.
Hans Persson oli Hans Gammalin vävy. Vaimo oli lapseton.

Hans Gammalin äiti oli Benkta Lassesdr Livländer.

Hans Perssonin äiti oli Margareta Lassesdr Livländer.

ELIKÄ Hans Grannen 2. vaimo oli hänen äidinpuoleisen serkkunsa tytär.

Oliko tuolloin näin läheisten sukulaisten avioliitto mahdollinen?

Olisiko Grannen vaimo mahdollisesti Gammalin vaimon tytär?
Oliko Karlsby vaimon perintöä?
Varmaankin periytyi Livländeriltä?

[haapiot]

Hyvinkin mahdollista. Ei kovinkaan harvinaista että vaimon kuoltua otettiin puolisoksi vaimon sisar - ja myös päinvastoin.
Tuo Gammalista mainittu tuntuisi järkeenkäyvältä.

[Benedictus]

Hmm.. Pitäisi tässä olla itse tarkempi kun kirjoittaa. Anteeksi. että sählään.

Tarkoitin seikkaa: Hans Grannen äiti Margareta Livländer.
Hans Gammalin äiti Benkta Livländer.
Hanssit ovat siis serkkuja.

Hans Granne nai Hans Gammalin tyttären.

Oliko noin läheinen liitto tuolloin mahdollista?

Kumpikin Hans näyttää saaneen nimensä isoäitinsä isän mukaan.
Isoäiti Anna Hansdotter.
Tiedetäänkö mihin sukuun hän kuului?

[Masari]

Alf Byman&Love Kurten tutkimusten mukaan Per Jönssön Grannen ja Margareta Larsdr Livländerin lapset ovat:

Lars Persson Granne, omisti osa Stensbölestä (Larsin pka Johan oli porvarina Porvoossa)
pso Gertrud
pso Brita Nilsdr (i Kråkö)
Hans Persson Granne - lainlukija
Lisbeth Persdr Granne
pso Hans Gammal, Porvoon kappalainen
Karin Persdr Gammal
pso Mickael Laurentii Roslagius, komministern i Stockoholm k. n.1632 (heidän tytteärensä oli Wattrang suvun kanta-äiti - kannattaa googlata Wattrang - Wattrangius)

Lasse L omisti myös Helsingin pitäjässä Heickebyn rusthollin (veikkaisin sen olleen jossakin Meilahden ja Munkkiniemen välissä?)

[Masari]

Niin vielä tuosta Anna Hansdotterista - Ramsayn mukaan Annan isä oli rälssimies Hans Eriksson (aatelista Rikalan sukua). Rikala muistaakseni liittyi jotekin Hansin appiukkoon Peder Östenssoniin.

[Benedictus]

Hans Persson Grannen omistuksien perusteita etsiessä,siis Porvoon Karlsby tulee varmaankin lasse Livländerin vaimon Anna Hansdr kautta.

Tiedot otettu Höykinpuron tiedostosta.

Anna Hansdr. Stensbölesläkten

isä: Hans Eriksson Stensböleätten, rälssimies. Onko muuta tietoa olemassa?
äiti: Bengta Pedersdr Sjunbysläkten.

äidinisä: Peder Östenssön Sjunbysläkten, suoritti ratsupalvelua 1537.
äidinäiti: Anna Månsdr Viurila

äidinisän isä: Östen Olofsson Sjunbysläkten, Sjundeån nimismies 1476.
-vaimo ?
-Onko enempää tietoa suvusta taapäin?

äidinäidinisä: Måns Johansson Viurila, rälssimies, Halikko Viurila.Lienee myös nimenä Rikalan kartano ja Rikala-suku.
-3 tytärtä, naitu Fleming, Slang, Stensböle. Lilja vaakuna.
- vaimo ei tietoa.
- Onko tietoa Månssista tai vaimostaan?

Minkä kautta Hans Grannelle tulivat Paraisten Koupo, jossa on mennyt naimisiin ainakin Margareta Grubben kanssa.
Entä Nauvon Druckis.
-Kummatkin rälssimaata.

[haapiot]

HEI Pitäisikö olla Karin Persd Granne eikä Gammal?
Olisiko Rikala Halikossa, josta sellainen nimi löytyy.

[Benedictus]

Anna Månsdr Viurila-Sjunby ja siskonsa Elseby Viurila-Fleming perivät siskonsa Karinin mieheltään perimän Stenbölen.

Annan tytär Bengta Pedersdr Sjunby perii Stenbölen äidiltään.

Bengtan tytär Anna Hansdr. puoliso Lasse Livländer hallitsee vaimonsa Stenböleä.

Stenbölen ympärillä iso perintöriita.

Anna Hansdr:n isä on Hans Eriksson, mainitaan Stenböleättenin jäseneksi.

Onkohan oikein vai väärin, koska tilan perintä tulee Beatan kautta.
Tuolloin tunnettu Hans Eriksson, joka sopii ajallisestikin on Hans Eriksson Ekelöf. Voisiko olla myös Bengtan puoliso.

Kumman vähän näyttäisi näistä suvuista olevan tietoa, vaikka ovat olleet kovia käräjöimään.

Onkohan kukaan tehnyt tutkimusta, missä Halikon Viurila-Rikala kartano ja suvun alku tulevat selville?

[Timo W]

Lainaus:
Wiurilan kartano mainitaan historiankirjoissa jo 1400-luvulla. Omistajana oli tuolloin Magnus Johansson till Wiorela. Hänen tyttärensä Elseby avioitui Henrik Flemmingin kanssa ja peri Wiurilan. Tästä lähtien Wiurila periytyi äidiltä tyttärelle 300 vuoden ajan.

http://www.wiurilankartano.com/index.php?page=journal&journal=Historia&pn=1

Lainaus:

Henrik Klasinpoika Fleming, asemies; asui Uudenkirkon Arvasalon saaren Vanhassa kartanossa (Gamlagård, sittemmin Sundholm); omisti Mynämäen Kasken ja avionsa kautta Halikon Viurulan, sekä Paraisten Kuitian; eli 1480 Gamlagårdissa. 1 - 1. puoliso Valborg Jönsintytär, kuollut ennen 1477, vanhemmat Jöns Olofinpoika Tavast (Katso Tavast suku, taulu 4) ja Marta Klasintytär (Djäkn). 1 - 2. puoliso Elseby Månsintytär; myi Kasken Sten Sturelle ja Knut Posselle 1490 14; eli vielä 1518, jolloin hän antoi Joakim Flemingille täyden vallan peruuttaa Porvoon pitäjän Stenbölen myynnin, Stenbölen oli Elsebyn nuorempi sisar laittomasti myynyt.

http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifl.htm#taulu3

[Benedictus]

MInkähän takia vieläkin kirjoitetaan, että Karin Månsdr oli laittomasti myynyt Stenbölen, mistä sitten riideltiin vuosikymmeniä.
Karinin nimi on yli 500 vuotta yhdistetty laittomuuteen.

Hän oli naimisissa Arvid Anderssonin kanssa, jonka kanssa hänellä oli lapsia. Lapset kuolivat nuorina. Puoliso Arvid kuoli, ja häneltä jäi Karinin kanssa yhteisiä lapsia. Nämä tietysti perivät isänsä.
Lapset kuitenkin kuolivat nuorina, jolloin heidän äitinsä peri Stenbölen heiltä.

Karin myi perimänsä tilan vieraille. Kaikki OK.

Mutta Karinin ahneet lankomiehet riitauttivat jutun väittäen kauppaa laittomaksi.

Ehkäpä näin satojen vuosien jälkeen voimme sanoa, että ainoa laittomuus oli, että mahtavat Fleming ja Slang suvun jäsenet pilasivat Karinin maineen.

Tuohon aikaan oli tietysti erilainen moraali.

Silti olisi kiva jos joku tietäisi enemmän Anna Hansdr. Livländerin vaimon suvuista. Netti näyttää yllättävän tyhjältä. Edes Granneista ei sieltä näy löytyvän materiaalia.

[Masari]

Karin Persdr piti tosiaan olla Granne eikä Gammal.

Hans Eriksson tuskin on sama kuin Hans Eriksson Ekelöf - en ainakaan löydä muuta yhteistä faktaa kuin sama nimi.

Per Jönsson Granne toinen vaimo oli Greek sukua. Margareta Livländer (k.1580 luvulla) oli 1 pso - lapset (esim. Hans) ovat tästä ensimmäisestä avioliitosta.

[Benedictus]

Jully Ramsey mainitsee Livländer suvun vaakunasta, että on yhteneväinen von Galen, Brabeck, von Brummer sukujen vaakunan kanssa.

Nykyisen sukututkimus "vimman" aikana, mahtaisiko noista baltianaatelis-suvuista olla uutta tietoa, joista tämä meidän Lars Larssonimme sukua löytyisi. Saksan tai muulla kielellä.

Larsin sinetti vaakunan kirjaimet hieman mietityttävät. Olisiko niin , että Lasse käytti isänsä sinettiä.
Lasse oli Lars Larsson tai jotain.
Isä olisi Lars P. jotain

P. ja vinkelhaka vaakuna voisi avata henkilötietoa.

Lienee silti fakta, että Baltia on tuhottu sodissa niin monta kertaa, ettei paljoa tietoa ole jäljellä.

Jos joku kuitenkin on jotain pientäkin vihjettä saanut niin kannattaa laittaa se tänne, koska siitä taas joku toinen voi päästä eteenpäin.

[Benedictus]

Sille, joka haluaa pitkiä sukulistoja, eikä ole turhantarkka luotettavuudesta tarjoaa Hans Grannen vaimon Margareta Andersdr Grubben suku paljon mahdollisuuksia.
Margaretan Grubbe-sukua liitetään netissä yhteen tanskalais-aatelisen Grubb suvun kanssa.
Toisaalta Grubbejen kanssa nainut Bure-suku johdetaan toisissa nettijutuissa muinaisaikaan asti.

Netinkäytössä pökelönä en osaa laittaa noita osoitteita tänne, mutta halukkaat löytävät ne helposti netistä.

Hans Grannen isä oli Per Jönsson.

Isoisä Jöns Granne.

Onko kukaan törmännyt muihin heitä koskeviin viittauksiin missään?

[Benedictus]

Löysin oheisen tiedoston Anders Jacobsson Grubbin esi-isistä, kuinka luotettava se on ei ole varmuutta, mutta ainakin se tuntuu asialliselta, eli ei olla menty muinaisviikingeihin.
RootsWeb's WorldConnect Project: Jan Eurenius Database (http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=AHN&db=janeur&id=I184154)

- [ Käännä tämä sivu (http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi%3Fop%3DAHN%26db%3Djaneur%26id%3DI184154&ei=zjNJTP6BHYu6OLy6gJcD&sa=X&oi=translate&ct=result&resnum=1&ved=0CBcQ7gEwAA&prev=/search%3Fq%3Danders%2Bjacobsson%2Bgrubb%26hl%3Dfi% 26prmd%3Do) ]12 Feb 2009 ... Anders Jakobsson Grubb was born 1530 in Grubbe, Umeå lfs,AC, and died 1581 in Grubbe, Umeå lfs,AC. He married Barbro Persdotter. ...
wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=AHN... - Välimuistista (http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:smksQ5G56-8J:wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi%3Fop%3DAHN%26db%3Djaneur%26id%3DI184154+an ders+jacobsson+grubb&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi)

[olanyk]

Kyllä Bure ja Grubb suvuista on melko laajaoja tietoja, ja tunnetaan 1200 luvulle saakka. Mikä tuo tiettyä epävarmuutta. Alla olevasta on eri palstoilla keskusteltu usein!

Suomalaisen sukututkimuksen kannalta mielestäni on merkittävää esittetty epäilys että Erik Sursillin puolisio Dordin isä olis Jakob Bure ja äiti Kalug Grubbe. Ja kun nuo Suomeen tulleiden Sursil-tyttöjen mukaan puhutaan Pohjois-Suomen hallinosta vastanneista Sursill-suvuista oikeammin olisikin syyytä puhua Ruotsin Västerbottenin ja Österbottenia (Pohjois-Suomea) hallineesta Bure-Grubb suvuista. Alla kerrottu Lars Björnram teki kruunun puolesta noita "hapan-"silakkakauppoja Erikin kanssa mistä sai lisänimensä.

Toiseksi Kustaa Vaasan ja Vaasa suvun suomalainen suosikkiperheen Lars Olofsson Björnramin puolisoista ensimmäistä on epäilty Margareta Bureksi ja toista Anna Andersdr Grubbeksi. Lars oli voutina sekä Västerbottenissa että sitten Österbottenista. Larsin poika tunnettiin "Suomen" käskynhaltjana ja säilytti asemansa kolmen peräkkäisen "riitaisan" Vaasa kunikaiden aikana,

Oavi

Lainaus: (kuitenkin epävarmaksi luokitellusta lähteestä)
(Björnram) Lars Olofsson, krigare, fogde, död troligen 1572. Framträder i Peder Swarts krönika som betrodd medhjälpare till Gustav Vasa. Säges ha gett dalaalmogen de råd som fick dem att återkalla honom efter att ha nekat honom sitt bistånd. 1521 hövitsman för hälften av GV:s här, deltog verksamt i erövringen av Västerås. Svårt sårad i Stockholm, därför fick han ny befattning i den lokala förvaltningen. Fogde i Norrbotten och Ångermanland till 1526, därefter i Dalarna, 1531-39 i Korsholms län, Österbotten. Senare bosatte han sig i Umeå som underlagsman i Västerbotten. Befallningsman i Västerås. 1555-56 fogde i Västerbotten. Verksam inom rättsskippning, tillhörde Erik XIV:s högste nämnd 1563-67. Gift 1. möjl. Margareta Andersdotter Bärens eller Bure, 2. Anna Andersdotter Grubb. (Svenska män och kvinnor, huvudredaktör Nils Bohman (Sthlm 1942)) Underlagman i Västerbotten 1543-1550 (Jan Erik Almquist, John von Walter).)

[Benedictus]

Larsin sisarpuolet, Valborg ja Karin saattoivat olla Inkoon Bollstadin Jakob Olofinpojan tyttäriä tämän aikaisemmasta avioliitosta. [35] (http://sukututkimusseura.fi/genos/68/68_10.htm#35) Karin saattoi olla Clas Grabben vaimo. Clas Grabben vaimo Karin on merkitty miehensä jälkeen Inkoon Bölen kartanon omistajaksi. [13] (http://sukututkimusseura.fi/genos/68/68_10.htm#13) Thure Anderssonin leski Ragnhild Nilsintytär on mahdollisesti asunut siellä. Clas Grabben vävy Per Galle väitti vaimonsa ja tämän sisarten olevan Lars Jönsinpojan lähimpiä perillisiä riidellessään Drägsbyn omistuksesta. Käräjillä vaatimus kuitenkin torjuttiin. Drägsbyn alustalaistilana Tjusterbyn myllyn puolikas on tullut kaupan yhteydessä Stålarmeille, koska se mainitaan perinnönjaossa Hans Johaninpojan (Stålarm) osuudessa.
Per Galle omisti kaksi tilaa Porvoon Tjusterbyssä ja teki ratsupalvelusta sen edestä 1555. Sen jälkeen hän omisti vain yhden tilan, toinen kuului Kirkkonummen Korkkullalle. [36] (http://sukututkimusseura.fi/genos/68/68_10.htm#36) Sieltä kotoisin oleva Cajanus-suku (Hierta) käytti vaakunassaan sydäntä. Se näyttäisi olevan peräisin Galleilta ja osoittaisi, että Mickel Erikinpojan vaimo oli Per Gallen tytär. Galle-suvun vaakuna on muuten aivan sama kuin Gyllenhjerta-suvulla: liekehtivä sydän. [ (http://sukututkimusseura.fi/genos/68/68_10.htm#37)

Person, Hans, [Granne?] (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies376.jpg), Ali-Satakunnan vouti, 1605. Lehti 32 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims3133.htm), 376, 377 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies377.jpg).

Hans Persson Grannen käytämä sinetti herättää kysymyksiä.

Sydän ja 4 tähteä.

Isänsä Per Jonsson Granne oli Helsingin porvari, olisiko hänen sukunsa merkkejä.
Toisaalta Hanssin isoisän Hans Eriksson Stensböle sukua ei tiedetä mitään.

Mitä sukuja voisi ajatella tuon sinetin selitykseksi?

[Masari]

Per Jönsson Granne käytti v.1589 raatimiehenä sinettiä joka näytti siltä että siinä on ylöspäin menevä nuoli jonka päällä on osittain X kirjain.
(Hausenin Finlands medeltida sigill). Joten sydänsinetti ei tule sitä kautta Hansille.

Lasse Livläderin sinetissä oleva P saattaisi viitata isän nimeen - Lassella on oli Per niminen poika jonka oli Stensbölen perintöriidoissa mukana.
von Galen, Brabeck, von Brummer suvuista voisi yrittää löytää sopivaa Petteriä, jonka sopisi Lassen isäksi.

[Benedictus]

Genoksessa 43 s.75-80 Alf Byman, on mielenkiintoinen yksityiskohta, johon toivoisin jonkun perehtyneemmän mielipidettä.

Lasse Gammal i Sarvsal var gift med Benkta, dotter till Lasse Livländer i Stensböle och Anna Hansdotter.

Porvoon kappalainen Hans Gammal kuollut 1611. Vaimo Lisbeta k.1623.

Ofrelssisman Hans Persson till Koupo i Pargas peri Karlsby i Pernå Hans Gammalin jälkeen.
Hans Persson oli Hans Gammalin vävy. Vaimo oli lapseton.

Hans Gammalin äiti oli Benkta Lassesdr Livländer.

Hans Perssonin äiti oli Margareta Lassesdr Livländer.

Tässä on ristiriita: Hans Gammalin vaimo oli Hans Persson Grannen sisar Elisabeth Persdr. Granne.

Ylläolevan mukaan Lars Gammalin vaimo oli Hans Persson Grannen ja Elisabethin täti Bengta Larsdr Livländer.

Voidaan silloin varmastikin todeta, että Hans Persson Grannen vaimo ei voinut olla hänen serkkunsa Hans Gammalin tytär.
Liioin ei oikein voida ajetella että Elisabeth olisi nainut serkkunsa Hans Gammalin.
Ainoa vaihtoehto on, että Hans Gammal ei ollut Bengta Livländerin poika vaan ainoastaan Lars Sarvlaxin poika, eli tädin poikapuoli. Jolloin avioliitto on ymmärrettävä Elisabetin kanssa.
Toisaalta Hans Persson ei voinut naida sisarentytärtään, eli Hans Perssonin 2. vaimo on täytynyt olla Hans Gammalin ensiaviosta oleva tytär.


Tuon mukaan Hans Persson peri Porvoon Karlsbyn apeltaan ja sisarenmieheltään Hans Gammalilta.

Tapio vähäkangaan Genos 68 Porvoon Stensbölen perintö kirjoituksessa mainitaan, että Porvoon Karleby tuli Stenbölen Kirstinin perintönä nuoremmalle tyttärelle Ragnilille, joka oli Peder Henrikinpojan leski.
Tämän Ragnilin puolisolle Per henrikinpojalle oli jo apen Anders Jönssonin perintönä tullut Kopela.
Kopelaa Vähäkangas ei tunne, mutta nimen perusteella voidaan päätellä että se on Paraisten Finbyn vieressä sijaitseva Koupo tai Kopo, joka oli rälssi maata, mikä tila oli myöhemmin Hans Persson Grannen omistama.

Yllä olevan perusteella uskaltaisinkin tehdä päätelmän, että Hans Persson Granne Paraisten Koupon omistaja peri sisarenmieheltään sisarensa Elisabetin omistaman Porvoon Karlebyn.
Hans on varmaankin saanut Koupon isältään Per Jönsson Grannelta ja Elisabeth Karlebyn.

Tämä tarkoittaisi sitä, että Per Jönsson Granne on saanut tilat joko vaimonsa Margareta Livländerin perua Stenbölestä.


Taikka Per Jönsson Granne on perinyt ne isältään tai äidiltään.

Stenbölen Kirstin jakaa Andrers Jönssonin perinnön 1480.
-Anders Jönsson mainitaan viimeisen kerran lähteissä 1455.
Kirstinin perintö lienee jaetun 1490-luvulla.

Kirstinin ja Anderssin nuorin tytär Ragnil perii siis Karlebyn ja Koupon miehensä Peder Henrikssonin kanssa.
Koska Ragnil perii Koupon isältään on se Andersin peruja.
Karleby tulee leski Ragnilille siis Kirstiniltä äidinperintönä. Koska Karlebyssä ei ole rälssiä, voitaisiin ajatella, että se olisi Kirstinin isä tai äidin, Hornhus perua.

Koska Ragnil perii tilat eri vanhemmiltaan ei voida oikein ajatella, että tilat olisivat palanneet takaisin Stenbölen ja Lasse Livländerin vaimon peruihin yhdessä. Siksi pitää ajatella, että tilat siirtyivät Ragnilin lapselle, joka on perinyt tilat äidiltään.
Onko tämä lapsi poika, Jöns ehkä nimeltään, voisi ajallisesti juuri olla Per Jönsson Grannen isä.
Tai tytär, jonka mies olisi Jöns Granne, Porvoon kuninkaan kartanon 1436 voutina mainitun Jöns Grannen jälkeläinen.

Ajallisesti Per Jönsson Grannen ja Ragnilin väliin mahtuu kyllä pari sukupolvea, mikä olisi mielestäni ilmeisempää, koska Ragnil on kuitenkin syntynyt ennen isänsä kuolemaa 1450-lukua.

Todennäköisesti siis Ragnilin poika tai tytär on perinyt tilat ja hänen lapsensa on siirtänyt ne pojalleen Per Jönsson Grannelle.

Toivoisinkin, että Stenbölen asiantuntija Tapio Vähäkangas voisi ystävällisesti kommentoida tätä ajatustani.

Onkohan Rangnilin ja Peder Henrikssonin jälkeläisistä yleensäkään tietoa?

[Benedictus]

I Stensböle (Borgå,Östra Nyland) levde på 1400-talet en Anders Jönsson som 1446 nämnes Anders Jönsson till Stensböle. Kommen från Egentliga Finland var han halvbror till Gregers Andersson (Garp) och möjligen son till Jöns Andersson i Kimito (Anthoni s. 117).

I slutet av 1400-talet omnämns fru Kerstin på Stensböle som var gift med Anders Olofsson på
Haiko. Kerstin var en rik och mäktig fru som ägde hemman och herrgårdar runt om i Finland.
1480 ärvde hon sin make tillsammans med barnen och ville behålla Stensböle. Sonen Arvid
fick bl.a. en tredjedel av gårdens utägor och ängar. Efter moderns död 1489 ärvde Arvid hela
Stensböle med lösöre, "både dött och kvickt". Arvid var gift med Katrin Månsdotter Slang som
efter Arvids död sålde Stensböle till Bengt Skräddare, fogde i Borgå län. (Hittar inte källan just nu..)

Förutsätter att det finns en koppling mellan Anders Jönsson och fru(?)Kerstin, men vilken..


Stensböleätten lär finnas med i J Ramsay´s del IV, vilken jag tyvärr saknar.
Leif Tennare (http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/board-profile.cgi?action=view_profile&profile=ten-users)
(Stensbölesläkten

Stensbölesläkten på 1400-talet tillhör en av de många svensk/finska medeltidssläkter, som är mycket komplexa att reda ut. Flera försök har gjorts, men många frågetecken, liksom dåligt underbyggda, eller i vissa fall felaktiga slutsatser, återstår att reda ut.

”Nuläget”, och därmed utgångspunkten för min analys är följande:

• Björn Salvesson och Kristin Pedersdotter upplåter år 1424 allt sitt gods i Sagu till domkyrkan mot gods i Borgå, bl.a. Stensböle. [1]
• ...Stensböle 1446 innehades av en Anders Jönsson, gift med en syster till Peder Hornhus, antingen Kristina eller Katarina... [2]
• Hustru Kirsten i Stensböle i Borgå socken skiftar 1480 arv med sina barn. [3]
• Arvid Andersson och hans samarvingar förrättar 1489 skifte av jordagods i Borgå och Pernå, bl.a. Stensböle.[4]
• Citat: ”Man vore benägen att identifiera Anders Jönsson med den Anders, vars änka Kristina år 1480 skiftar arvet efter sin man på Stensböle. Man har emellertid på grund av uppgifter om innehavarna av Haiko ansett, att hon var gift med en Anders Olofsson”.[5]

Som framgår är identifieringen av de berördas släkttillhörighet bristfällig eller obefintlig. Jag har bara hittat en ansats till en släktutredning, vilken inkluderar Stensbölesläkten, gjord av Tapio Vähäkangas 1997. [6] Jag kommer i det följande visa att Väkäkangas slutsatser sannolikt utgår från misstag gjorda av Anthoni.

De väsentligaste frågeställningarna är:

• Talar vi om en, två eller tre med namnet Kristina, som husfruar till Stensböle?!
• Rör det sig om en, eller två, Anders som innehavare Stensböle?

Då det är minst lika svårt att enkelt beskriva resultatet, som att genomföra en komplicerad utredning med många pusselbitar, så får man spalta upp det i sina delar utan hänsyn till kronologi.

Hypotesernas styrka kan tyvärr inte bedömas förrän man lagt alla bitarna på plats!

1. Anders Jönsson gift med en syster till Peder Hornhus

Slutsatsen att Anders Jönsson skulle vara gift med en ’Kristina’Hornhus bygger på en urkund, som av Anthoni tolkas på följande sätt: "Peder Hornhus, förmodligen son till Hannus Hornhus, har jämte tre svågrar gått i godo för brodern Henriks överenskommelse med Henriks svärmor och hustru. Bland svågrarna befann sig Anders Jönsson som 1446 nämns Anders Jönsson till Stensböle. Kommen från Egentliga Finland var han halvbror till Gregers Andersson (Garp) och möjligen son till Jöns Andersson i Kimito".[7]
Anthonis slutsats blev att Anders Jönsson till Stenböle måste vara gift med en syster till Henrik Hornhus.

Då urkunden endast består av en regest, så kan jag bara förutsätta att det i brödtexten talades om ’mågar’ , vilket användes för alla ingifta manliga släktingar på den tiden! Även om det kan tyckas ligga nära till hands, att Anders skulle vara en svåger till Henrik, så är det absolut ingen självklarhet! Alternativa tolkningar är möjliga. I det här fallet tror jag faktiskt att Anthoni kan ha dragit fel slutsats. På ett annat ställe i hans bok [7], kan man nämligen läsa, att när Kristina Pedersdotter och Björn Salvesson bytte till sig Stensböle, så var Björn sjuk, varför Kristina fick bemyndiga mågen Peder Hornhus att sköta godsen till kyrkan!

En alternativ tolkning, är alltså den, att Katarina Pederssons make, Björn Salvesson, avled i sviterna av sin sjukdom 1424, och att Kristina därefter gifte om sig med den Anders Jönsson vi hittar i Stensböle 1446. (Med de gods hon hade i sin besittning, torde det inte ha varit alltför svårt att hitta en ny make). Om jag tolkat språkbruket rätt, så blev Anders också i.o.m. giftet, måg till Peder Hornhus.

Min hypotes blir alltså att Anders Jönsson 1448 var gift med änkan Kristina Pedersdotter, och ingen annan.

2. Vem var Kristina Pedersdotter?

Anthoni nämner som trolig fader till Kristina Pedersdotter en Peder Skrädder, som fick jord reducerad i Sagu samtidigt med Björn Salvesson, utan någon motivering.
Ett bättre scenario är att Kristina var dotter till Peder (Hermansson) Svärd, och bror till Henrik (Pedersson) Svärd. Det finns fler indicier som pekar på detta, men det viktigaste hittar man i arvsskiftet efter den Kristina som dör 1486 (under förutsättning att det då fortfarande rör sig om Kristina Pedersdotter, vilket jag inte visat ännu).
Vid arvskiftet efter sin man 1980 behöll Kristina ”Stensböle och flera sina gods, som henne själv tillhörde”. Bland dessa gods som dyker upp vid skiftet efter henne 1486, hittar man Hinzaby i Sibbo, Borgå. Henrik Svärd avstod 1425 gods i Reso (Norrfinland) mot gods i Kimito och Tavastland i ett skifte med sin farbror, riddaren Nils Kurke, som flyttade till Sverige. Vidare avstod Henrik gods i Pargas, mot gods i Hinzaby i Sibbo, men bytet av dessa gods återgick omedelbart. [8]. Helt klart tillhörde dock godset Hinzaby släkten Svärd/Kurck, vilket 1486 ärvdes av en sonson till Kristina Pedersdotter.[9]

Min slutsats blir att Kristina Pedersdotter med stor sannolikhet är dotter till Peder Hermansson Svärd.

3. Är Kirsten som skiftar arv 1480, densamma som Kristina Pedersdotter i Stensböle?

En god ansats för att försöka besvara frågan, är att gå tillbaka till arvskiftet efter Kristina Pedersdotter 1486. Det finns sex arvingar till Kristina, men en närmare granskning pekar på att det rör sig om två särkullar, med tre barn i varje. Stensböle ärvs till hälften (broderdel) av Arvid Andersson, och till en fjärdedel (systerdel) var av mågarna Ljungi respektive Olof Olofsson. En byte göres direkt mellan dessa tre, då Arvid Arvidsson begär att få hela Stensböle, mot att Ljungi och Olof Olofsson får dela på Nynäs, Arvids fäderne. Nynäs i Nuosis (norrfinland), var Klas Lydekessons, Henrik Svärds svärfars, sätesgård, vilket pekar på Kirsten som skiftar arv 1480 är densamma som den Kristina Pedersdotter som fanns på Stensbölesböle 1446, syster till Henrik Svärd.

Indicierna tycks ganska starka för att det är densamma Kristina vi träffar på i Stensböle 1424, 1448 och1480!

4. Rör skiftet efter Kirstens make 1480 Anders Jönsson?

Om man accepterar tolkningen om särkullsbarn vid arvsskiftet efter Kristina (och förutsätter att det rör sig om minst två kullar), så kan man dra slutsatsen att tre barn tillhörde Björn Salvesson, och tre Anders Jönsson, eller att äktenskapet med Björn Salvesson var barnlöst, då han sannolikt dog kort tid efter giftemålet med Kristina. Detta skulle implicera att Kristina var gift en tredje gång! Om vi går tillbaka till ”nuläget” ovan, så finns det uppgifter om att Kristina i Stensböle var gift med Anders Olofsson till Haiko! Anthoni har tidigare försökt anföra att Anders Jönsson och Anders Olofsson skulle vara samma person, vilket starkt dementerats av T. Vähäkangas.

Hur lösa upp den här knuten? Tillbaka till arvsskiftet 1480. Där hittar man att hennes (Kristinas) måg, skall ”bli vid Haiko”, d.v.s. det Haiko som ägts av Anders Olofsson till 1480!

En rimlig slutsats blir att skiftet efter Kristinas make 1480, rör hennes sannolikt 3:dje make, Anders Olofsson till Haiko.


[1] FMU 1743.
[2] Genos 39 (1968).
[3] FMU 3842.
[4] FMU 4262. (FMU 2318 behandlar samma arvsskifte, men är feldaterad till 1439).
[5] HTF 1951, Tvenne Borgåbrev av år 1446 av E. Anthoni.
[6] Genos 1997:11 s. 17; (http://www.genealogia.fi/genos/68/68_76.htm)
[7] FMU 1714; E. Anthoni Finlands Medeltida Frälse och 1500-talsadel, s. 117.
[8] E. Anthoni Finlands Medeltida Frälse och 1500-talsadel, s. 165.
[9 ] (Anthoni är tveksam om godset ärvs av ’ Hans Brodersson’ eller ’hans brodersson’, vilket anges vid skiftet 1486 efter Kristina. Om man jfr med skiftet efter Kristinas make 1480, framgår det klart, då han där benämns ’mitt sonebarn ’– ’hans brodersson’ relaterar i det senare fallet till Arvid Arvidsson, Kristinas son.)

Följande hypotetiska släktträd kan på någorlunda goda grunder skissas, med undantag av fördelningen av barnen på de olika kullarna vilket är mycket osäkert!


http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/310514.jpg
}

Synpunkter mottas med tacksamhet och intresse!

PS Rubriken borde ändras till Stensbölesläkten, då det inte handlar om en ätt..

(Meddelandet ändrat av Ten 2010-11-10 00:41)
Föreningsmedlem
Postat måndagen 15 november 2010 - 20:03 Att Anna Andersdotter är dotter till Anders Jönsson verifieras av att hennes, och Liunge Tidikssons, son Påvel Scheel, ärkepräst i Åbo, bär samma vapen (FMS 38) som sin morfar Anders Jönsson (FMS 183), en klöverbladskura!

Ett exempel på en relativt vanlig företeelse på medeltiden, man valde det förnämsta av föräldrarnas vapen , vilket i det här fallet uppenbarligen var moderns...

[TapioV]

I Stensböle (Borgå,Östra Nyland) levde på 1400-talet en Anders Jönsson som 1446 nämnes Anders Jönsson till Stensböle. Kommen från Egentliga Finland var han halvbror till Gregers Andersson (Garp) och möjligen son till Jöns Andersson i Kimito (Anthoni s. 117).

I slutet av 1400-talet omnämns fru Kerstin på Stensböle som var gift med Anders Olofsson på
Haiko. Kerstin var en rik och mäktig fru som ägde hemman och herrgårdar runt om i Finland.
1480 ärvde hon sin make tillsammans med barnen och ville behålla Stensböle. Sonen Arvid
fick bl.a. en tredjedel av gårdens utägor och ängar. Efter moderns död 1489 ärvde Arvid hela
Stensböle med lösöre, "både dött och kvickt". Arvid var gift med Katrin Månsdotter Slang som
efter Arvids död sålde Stensböle till Bengt Skräddare, fogde i Borgå län. (Hittar inte källan just nu..)

Förutsätter att det finns en koppling mellan Anders Jönsson och fru(?)Kerstin, men vilken..


Stensböleätten lär finnas med i J Ramsay´s del IV, vilken jag tyvärr saknar.
Leif Tennare (http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/board-profile.cgi?action=view_profile&profile=ten-users)
(Stensbölesläkten

Stensbölesläkten på 1400-talet tillhör en av de många svensk/finska medeltidssläkter, som är mycket komplexa att reda ut. Flera försök har gjorts, men många frågetecken, liksom dåligt underbyggda, eller i vissa fall felaktiga slutsatser, återstår att reda ut.

”Nuläget”, och därmed utgångspunkten för min analys är följande:

• Björn Salvesson och Kristin Pedersdotter upplåter år 1424 allt sitt gods i Sagu till domkyrkan mot gods i Borgå, bl.a. Stensböle. [1]
• ...Stensböle 1446 innehades av en Anders Jönsson, gift med en syster till Peder Hornhus, antingen Kristina eller Katarina... [2]
• Hustru Kirsten i Stensböle i Borgå socken skiftar 1480 arv med sina barn. [3]
• Arvid Andersson och hans samarvingar förrättar 1489 skifte av jordagods i Borgå och Pernå, bl.a. Stensböle.[4]
• Citat: ”Man vore benägen att identifiera Anders Jönsson med den Anders, vars änka Kristina år 1480 skiftar arvet efter sin man på Stensböle. Man har emellertid på grund av uppgifter om innehavarna av Haiko ansett, att hon var gift med en Anders Olofsson”.[5]

Som framgår är identifieringen av de berördas släkttillhörighet bristfällig eller obefintlig. Jag har bara hittat en ansats till en släktutredning, vilken inkluderar Stensbölesläkten, gjord av Tapio Vähäkangas 1997. [6] Jag kommer i det följande visa att Väkäkangas slutsatser sannolikt utgår från misstag gjorda av Anthoni.

De väsentligaste frågeställningarna är:

• Talar vi om en, två eller tre med namnet Kristina, som husfruar till Stensböle?!
• Rör det sig om en, eller två, Anders som innehavare Stensböle?

Då det är minst lika svårt att enkelt beskriva resultatet, som att genomföra en komplicerad utredning med många pusselbitar, så får man spalta upp det i sina delar utan hänsyn till kronologi.

Hypotesernas styrka kan tyvärr inte bedömas förrän man lagt alla bitarna på plats!

1. Anders Jönsson gift med en syster till Peder Hornhus

Slutsatsen att Anders Jönsson skulle vara gift med en ’Kristina’Hornhus bygger på en urkund, som av Anthoni tolkas på följande sätt: "Peder Hornhus, förmodligen son till Hannus Hornhus, har jämte tre svågrar gått i godo för brodern Henriks överenskommelse med Henriks svärmor och hustru. Bland svågrarna befann sig Anders Jönsson som 1446 nämns Anders Jönsson till Stensböle. Kommen från Egentliga Finland var han halvbror till Gregers Andersson (Garp) och möjligen son till Jöns Andersson i Kimito".[7]
Anthonis slutsats blev att Anders Jönsson till Stenböle måste vara gift med en syster till Henrik Hornhus.

Då urkunden endast består av en regest, så kan jag bara förutsätta att det i brödtexten talades om ’mågar’ , vilket användes för alla ingifta manliga släktingar på den tiden! Även om det kan tyckas ligga nära till hands, att Anders skulle vara en svåger till Henrik, så är det absolut ingen självklarhet! Alternativa tolkningar är möjliga. I det här fallet tror jag faktiskt att Anthoni kan ha dragit fel slutsats. På ett annat ställe i hans bok [7], kan man nämligen läsa, att när Kristina Pedersdotter och Björn Salvesson bytte till sig Stensböle, så var Björn sjuk, varför Kristina fick bemyndiga mågen Peder Hornhus att sköta godsen till kyrkan!

En alternativ tolkning, är alltså den, att Katarina Pederssons make, Björn Salvesson, avled i sviterna av sin sjukdom 1424, och att Kristina därefter gifte om sig med den Anders Jönsson vi hittar i Stensböle 1446. (Med de gods hon hade i sin besittning, torde det inte ha varit alltför svårt att hitta en ny make). Om jag tolkat språkbruket rätt, så blev Anders också i.o.m. giftet, måg till Peder Hornhus.

Min hypotes blir alltså att Anders Jönsson 1448 var gift med änkan Kristina Pedersdotter, och ingen annan.

2. Vem var Kristina Pedersdotter?

Anthoni nämner som trolig fader till Kristina Pedersdotter en Peder Skrädder, som fick jord reducerad i Sagu samtidigt med Björn Salvesson, utan någon motivering.
Ett bättre scenario är att Kristina var dotter till Peder (Hermansson) Svärd, och bror till Henrik (Pedersson) Svärd. Det finns fler indicier som pekar på detta, men det viktigaste hittar man i arvsskiftet efter den Kristina som dör 1486 (under förutsättning att det då fortfarande rör sig om Kristina Pedersdotter, vilket jag inte visat ännu).
Vid arvskiftet efter sin man 1980 behöll Kristina ”Stensböle och flera sina gods, som henne själv tillhörde”. Bland dessa gods som dyker upp vid skiftet efter henne 1486, hittar man Hinzaby i Sibbo, Borgå. Henrik Svärd avstod 1425 gods i Reso (Norrfinland) mot gods i Kimito och Tavastland i ett skifte med sin farbror, riddaren Nils Kurke, som flyttade till Sverige. Vidare avstod Henrik gods i Pargas, mot gods i Hinzaby i Sibbo, men bytet av dessa gods återgick omedelbart. [8]. Helt klart tillhörde dock godset Hinzaby släkten Svärd/Kurck, vilket 1486 ärvdes av en sonson till Kristina Pedersdotter.[9]

Min slutsats blir att Kristina Pedersdotter med stor sannolikhet är dotter till Peder Hermansson Svärd.

3. Är Kirsten som skiftar arv 1480, densamma som Kristina Pedersdotter i Stensböle?

En god ansats för att försöka besvara frågan, är att gå tillbaka till arvskiftet efter Kristina Pedersdotter 1486. Det finns sex arvingar till Kristina, men en närmare granskning pekar på att det rör sig om två särkullar, med tre barn i varje. Stensböle ärvs till hälften (broderdel) av Arvid Andersson, och till en fjärdedel (systerdel) var av mågarna Ljungi respektive Olof Olofsson. En byte göres direkt mellan dessa tre, då Arvid Arvidsson begär att få hela Stensböle, mot att Ljungi och Olof Olofsson får dela på Nynäs, Arvids fäderne. Nynäs i Nuosis (norrfinland), var Klas Lydekessons, Henrik Svärds svärfars, sätesgård, vilket pekar på Kirsten som skiftar arv 1480 är densamma som den Kristina Pedersdotter som fanns på Stensbölesböle 1446, syster till Henrik Svärd.

Indicierna tycks ganska starka för att det är densamma Kristina vi träffar på i Stensböle 1424, 1448 och1480!

4. Rör skiftet efter Kirstens make 1480 Anders Jönsson?

Om man accepterar tolkningen om särkullsbarn vid arvsskiftet efter Kristina (och förutsätter att det rör sig om minst två kullar), så kan man dra slutsatsen att tre barn tillhörde Björn Salvesson, och tre Anders Jönsson, eller att äktenskapet med Björn Salvesson var barnlöst, då han sannolikt dog kort tid efter giftemålet med Kristina. Detta skulle implicera att Kristina var gift en tredje gång! Om vi går tillbaka till ”nuläget” ovan, så finns det uppgifter om att Kristina i Stensböle var gift med Anders Olofsson till Haiko! Anthoni har tidigare försökt anföra att Anders Jönsson och Anders Olofsson skulle vara samma person, vilket starkt dementerats av T. Vähäkangas.

Hur lösa upp den här knuten? Tillbaka till arvsskiftet 1480. Där hittar man att hennes (Kristinas) måg, skall ”bli vid Haiko”, d.v.s. det Haiko som ägts av Anders Olofsson till 1480!

En rimlig slutsats blir att skiftet efter Kristinas make 1480, rör hennes sannolikt 3:dje make, Anders Olofsson till Haiko.


[1] FMU 1743.
[2] Genos 39 (1968).
[3] FMU 3842.
[4] FMU 4262. (FMU 2318 behandlar samma arvsskifte, men är feldaterad till 1439).
[5] HTF 1951, Tvenne Borgåbrev av år 1446 av E. Anthoni.
[6] Genos 1997:11 s. 17; (http://www.genealogia.fi/genos/68/68_76.htm)
[7] FMU 1714; E. Anthoni Finlands Medeltida Frälse och 1500-talsadel, s. 117.
[8] E. Anthoni Finlands Medeltida Frälse och 1500-talsadel, s. 165.
[9 ] (Anthoni är tveksam om godset ärvs av ’ Hans Brodersson’ eller ’hans brodersson’, vilket anges vid skiftet 1486 efter Kristina. Om man jfr med skiftet efter Kristinas make 1480, framgår det klart, då han där benämns ’mitt sonebarn ’– ’hans brodersson’ relaterar i det senare fallet till Arvid Arvidsson, Kristinas son.)

Följande hypotetiska släktträd kan på någorlunda goda grunder skissas, med undantag av fördelningen av barnen på de olika kullarna vilket är mycket osäkert!


http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/310514.jpg
}

Synpunkter mottas med tacksamhet och intresse!

PS Rubriken borde ändras till Stensbölesläkten, då det inte handlar om en ätt..

(Meddelandet ändrat av Ten 2010-11-10 00:41)
Föreningsmedlem
Postat måndagen 15 november 2010 - 20:03 Att Anna Andersdotter är dotter till Anders Jönsson verifieras av att hennes, och Liunge Tidikssons, son Påvel Scheel, ärkepräst i Åbo, bär samma vapen (FMS 38) som sin morfar Anders Jönsson (FMS 183), en klöverbladskura!

Ett exempel på en relativt vanlig företeelse på medeltiden, man valde det förnämsta av föräldrarnas vapen , vilket i det här fallet uppenbarligen var moderns...

Anders Jönssons till Stensböle hustru var säkert syster (Kristina) till Peder Hornhus. "först Henric pa sino sidho met sin broder Peder ok hans magha Jop Larensso, Andris Jonisson ok Peder j Sildhawik met theris hustrvr, Hensricx systrae Margareta, Katerina oc Cristina" (REA 400). Peder Hornhus ingick giftermål med Kristina Pedersdotters och Björn Salvessons dotter. Om Anders Jönssons till Stensböle hustru i hans senare äktenskap vore Kristina Pedersdotter, Björn Salvessons änka, skall hon vara 1480 för gammal, ty hon borde vara född c. 1400-1405, då hon var gift 1424.
Kristina Pedersdotters anor är obekanta. Släktled till Peder Svärd tycks mig vara omotiverad, ty Hintsaby blev till Niklis Kurki.
Tapio Vähäkangas

[Benedictus]

Laif Tenaren näkemyksen mukaan Ranghil Andersdr:n puoliso Peder Henriksson olisi Henrik Hornhusin poika, se ei selvästi sovi tähän kuvioon, koska Silloin Ranghil ja Peder olisivat serkukset.

Kukahan tämä Peder voisi olla?

Toisaalta onkohan mitään tietoa heidän lapsistaan, viitaten tuohon tietoon Ranghilin perintötilojen Koupon ja Karlebyn siirtymisestä Hans Persson Grannelle.

Millainen sukuside voisi olla Ranghilin ja Grannejen välillä. Kun muistetaan, että Hans Persson Grannen isoisä oli Stenbölen Lasse Livländer, joka käräjöi Stenbölen omistuksesta vaimonsa Anna Hansdr:n sukulaisten, serkkujen ja pikkuserkkujen:Slangien ja Flemingien kanssa, voidaan mahdollistaa ajatus,että tyttären Margaretan puoliso Peder Jönsson Granne olis hyvinkin voinut olla Margaretan sukua.

Tutkimuksen eräs ongelma onkin, ettei Anna Hansdr:n isästä Hans Erikssonista tiedetä muuta kuin, että oli rälssimies.Jos Anna Hansdr toi vielä perheeseen Stensbölen perintönä, niin ei isänsä Hans Eriksson voi olla mikään merkityksetön pikkuaatelinen, koska vaimonsa Bengtan serkut olivat Slangeja sekä Flemingejä, silloisen Suomen mahtavimpia herroja.

Stensbölen perinnässä on jotain vaikeaa, sillä Annan isoäiti myi tilan pois ja aiheutti vuosikymmenien käräjöinnin. Silti hänen tyttärentyttärensä mies hallitsi tilaa ja tappeli siitä vuosikymmeniä.
Voisiko joku selittää tuon homman minulle.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1460188

Ohessa näkyy Hans Larsson Gammal ja Hans Persson Granne Karlebyssä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1462078
Tässä näkyy hans Persson Granne vaikka on jo kuollut.

Tilojen omistaja mainitaan Olof Dufva, onko ratsumestari, asessori Olof Dufva vai kuka.

Onko Karlby ollut Dufva suvun omistus jo Stenböle ajasta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1458483

1580 Karlby Lars Persson ja Per Larsson ja Hans Larsson Gammal

1560 on sivustot epäselvät

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1448376

1543- näkyy Lars Persson ja Per Larsson ja toisella tilalla Pelle Persson.

Voisivatko nämä Perssonit olla Peder Henrikssonin ja Ragnilin lapsia?
Tuskin, jää liikaa väliä ajallisesti.

Hans Persson Grannen isä oli Jöns Persson ajallisesti voisi olla Perssonien veli.

[Benedictus]

http://airanne.blogspot.com/2007/12/kuningas-erikin-aseenkantajasta.html
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/20595.html?1293323999

Tässä Gustaf Skarpfeltin vaakuna.
Miekat ristissä ja 2 tähteä yllä ja alla.

Lars Livländerin pojan sinetti.

Larsson, Finske P(er) (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies329.jpg), Tarkisten herra, 1577. Lehti 28 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims2830.htm), 329

Tässä sineti,jossa kuvio ristissä ja sivuilla merkit, mahdollisesti tähdet.
Tuntuisi että sinetti olisi mahdollisesti sama, tähdet vain eripuolella.

Voiisvatko Skarpfeltit olla Perin jälkeläisiä jos vaakuna ja sinetti olisivat samaa aihepiiriä.

[Ossian]

http://airanne.blogspot.com/2007/12/kuningas-erikin-aseenkantajasta.html
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/20595.html?1293323999

Tässä Gustaf Skarpfeltin vaakuna.
Miekat ristissä ja 2 tähteä yllä ja alla.

Lars Livländerin pojan sinetti.

Larsson, Finske P(er) (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies329.jpg), Tarkisten herra, 1577. Lehti 28 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims2830.htm), 329

Tässä sineti,jossa kuvio ristissä ja sivuilla merkit, mahdollisesti tähdet.
Tuntuisi että sinetti olisi mahdollisesti sama, tähdet vain eripuolella.

Voiisvatko Skarpfeltit olla Perin jälkeläisiä jos vaakuna ja sinetti olisivat samaa aihepiiriä.

Hei,

Herra Benedictuksen viestin ylempi linkki (http://airanne.blogspot.com/2007/12/kuningas-erikin-aseenkantajasta.html) johtaa blogisivulle, jossa taas esitetään virheellistä tietoa.

Skannasin oheisen kuvan Tor Carpelanin teoksesta Ättartavlor för de på Finlands Riddarhus inskrivna ätterna. Andra bandet H-R. Helsingfors 1958

Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."
-Nalle Puh-

[Heikki Jokipii]

Pentzelstierna osiossa, tuli vastaan lainlukija Hans Persson Granne.

Harjavallan neljänneksessä, Näyhälässä mainitaan Hans Persson Granne. Kuolee n.1615.

Hanssilla myös rälssimaita Porvoon Karlsbyssä, Paraisten Koupo ja Nauvon Druckis

Hänellä 1.vaimo Margareta Andersdr. Grubbe, s. Uumaja Teg.
Vihitty Bure tiedoston mukaan i Kopo (Parainen tai Korppoo?).

[...]

Hänen isänsä oli Helsinkiläinen raatimies ja laivanvarustaja Per Jönsson Granne.


Mistä löytyisivät lähteet näille tiedoille?

Alf Byman&Love Kurten tutkimusten mukaan Per Jönssön Grannen ja Margareta Larsdr Livländerin lapset ovat:

Lars Persson Granne, omisti osa Stensbölestä (Larsin pka Johan oli porvarina Porvoossa)
pso Gertrud
pso Brita Nilsdr (i Kråkö)
Hans Persson Granne - lainlukija
Lisbeth Persdr Granne
pso Hans Gammal, Porvoon kappalainen
Karin Persdr Gammal
pso Mickael Laurentii Roslagius, komministern i Stockoholm k. n.1632 (heidän tytteärensä oli Wattrang suvun kanta-äiti - kannattaa googlata Wattrang - Wattrangius)

Lasse L omisti myös Helsingin pitäjässä Heickebyn rusthollin (veikkaisin sen olleen jossakin Meilahden ja Munkkiniemen välissä?)

Mistä Bymanin ja Kurtenin tutkimuksista on kyse? Eli kysyn taas lähdettä.

[Masari]

Hei
Alf Byman lähetti minulle Love Kurtenin tekemän "tutkimuksen" (3 sivua) Granne suvusta. Lisäksi Kurten läh. minulle pari kirjettä, joissa selvennetään pari yksityiskohtaa, jotka koskivat Bymannilta saatua em. "tutkimusta".

Tutkimuksessa on ainakin seuraavat lähdemerkinnät:
GSÅ 1932: 41
RA 212
Genos 1972:76-77
Hausen, Bidrag V, 1581
Tilikirjasarjasta merk. 217, 219
Vaaranen; ?
Blomsted; Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito 1500- ja 1600-luvuilla. s.437 ja 383
Godenhielm, Bertil; Ätten Godenhielm I, Tammerfors 1934, s.31
Hopeaveron tilitykset VA 483 Bi ja 483 Bb
Borgå I KO a 2 ; 42
FMU 110 111
Bymanin tutkimukset, joita Kurten ei tarkemmin mainitse

Varsinaista lähdeluetteloa ei ko, tutkimuksissa ole.
t.masari

[Heikki Jokipii]

Hei
Alf Byman lähetti minulle Love Kurtenin tekemän "tutkimuksen" (3 sivua) Granne suvusta. Lisäksi Kurten läh. minulle pari kirjettä, joissa selvennetään pari yksityiskohtaa, jotka koskivat Bymannilta saatua em. "tutkimusta"


Mahtaisiko tuo artikkeli tulla vielä häneltä postuumisti? Näyttikö se niin valmiilta? Onkohan joku mahdollisesti sitä viimeistelemässä?

Itse olen nyt kiinnostunut siitä, mikä viite mahtoi olla lainlukija Hans Perssonin kohdalla, joka perustelisi, että hän olisi Per Jönssön Grannen ja Margareta Larsdotter Livländerin lapsi. Sen haluaisin tietää (ja tarkistaa).

[Heikki Jokipii]

Henrik Impola tuoreessa kirjassaan ("Frälset ...", 2011) tuntee tuon Helsingin porvarin Per Jönssonin ja hänen vaimonsa (sukuineen, s. 329-330). Mutta ei kyllä sukunimeä Granne. Ja "Ev. barn okända" (?).

Mutta olisiko siis Kurtén löytänyt jotain muuta tietoa, jota ei ehtinyt saattaa julkisuuteen?

[Heikki Jokipii]

Asia kuitenkin kovasti kiinnostaa. Voisiko mainitun Kurtenin artikkelin ja hänen kirjeidensä sisältöä selostaa hiukan tarkemmin?

Tai olisiko mahdollista, niistä saisi kopion?

Onko tietoa, hoitaako joku Kurtenin kirjallista jäämistöä? Miten tässä pitäisi toimia, että saataisiin julki nämä kiinnostavat tiedot?