Kuparien esi-isät

[jyrki isohella]

Etsin mahdollista yhteyttä Ylistaron Matti (ehkä Martinpoika) Loback, Kuparin s. 4.1668, k. 25.11.1731 Ylistaro, sekä Punkalaitumen Talalan Kuparien ja Vesilahden Kurkelan Kupareiden välillä. Itselläni on Punkalaitumen talonhaltijaluettelon Kuparit, Kuparin tilalalta Henric Nilssoniin saakka (isäntänä 1510), sekä Kirran, Kleemolan, Iso-Erkkilän, Iso-Jaakkolan, Kelkka Hankurin ja Keskinen Kanniston talonhaltijaluettelot, sekä käräjäoikeuden päätökset tältä alueelta. Vesilahden KUpareista minulla on myös käräjäoikeuden päätökset Kurkelan Kupareista: Esko (is. 1540-1543), Mikko Eskonpoika (is. 1544- )ja Heikki Mikonpoika (is. ? ).

Kaikkia lapsia en kuitenkaan saa näistä lähteistä koottua, enkä Hiskistäkään löydä tietoa näin vanhoista henkilöistä.

Onko jollain lisätietoa?

[Jouni K]

Onko sinulla joku syy olettaa, että näiden Punkalaitumen Talalan, Ylistaron ja Vesilahden Kurkelan Kupareiden välillä olisi jokin yhteys?

Sivumennen sanoen epäilen tuon Punkalaitumen Talalan Kuparin isäntäluettelon oikeellisuutta vanhimmilta osin. Markus Markusson Kuparin (isäntänä 1643-93) isäksi esitetään tuossa Markus Mattsonia (isäntä 1610-11) ja veljeksi Knut Markussonia. Olen kuitenkin törmännyt tuomiokirjatekstiin, jossa Markus Markusson Kuparin isäksi mainitaan Markus Klemetsson Talalasta, joka olisi ilmeisesti sama henkilö kuin Talalan Rasin isäntä 1600-1641.

Tuon ajan ryhmäkylissä, joissa taloilla ei ollut vakiintuneita nimiä, voi henkilöiden sijoittaminen oikeisiin taloihin olla välillä hankalaa.

[jyrki isohella]

Hei!

Kiitos vastauksestasi!

Ihmettelinkin, etteikö ketään kiinnosta Kuparien vaiheet. MInulla ei ole mitään varmaa tietoa Yistaron Kupareiden ja Punkalaitumen sekä Vesilahden Kuparien ytheydestä toisiinsa, mutta sellaisia arvioita on Sesitetty sukutukijoiden piireissä, että Ylistaron (ent. Kyrön) alueen asukkaista monet tulivat nimenomaan Pohjois-satakunnasta ja Pirkkalasta. Tällaisia sukuja arvellaan olevan ainakin Ryönät (Ruona), Honkolat (Hongoj), Teikarit (Stekare) ja Ritarit (Riddar). EP:n alueen nimet ovat suurelta osin samoja, kuin Pohjois-Satakunnan ja Pirkkalan elueella olevat, ja perimätieto kertoo tänne tapahtuneen suuren muuttoaallon 1500 -luvun alussa jonkin Kurki -nimisen henkilön johdolla. Syytä muuttoon on vain arvailtu.

EP:n alueen sukutukijat eivät ole selvittäneet Ylistaron Kuparin torpan vaiheita lainkaan, eikä Matti Loback (ehkä sotilasnimi) Kuparin isästä ole varmuutta. Nimeksi arvellaan Marttia tai Mattia. Kuparin perheellä oli Kievari Ylistarossa 1700 -luvulla.

Itsekin epäilen Talalan KUparin tilan talonhaltijaluettelon ensimmäisten nimien oikeellisuutta, mutta en ole muutakaan tietoa vielä löytänyt.

Jos sinulla on jotain tietoja Kupareista, olisin kiitollinen. Itse olen Kupareita isän puolelta ja nimen syyksi arvellaan (tästä ei ole mitän varmuutta) esi-isän punaista partaa, sillä jonkun jälkeläisen sukunimi oli Kupparshegg.

T. Jyrki Isohella

[Jouni K]

Talalan Kuparilta otettiin sotilaiksi useampiakin poikia 1600-luvun puolivälissä, mutta tämä Matti Loback, jos sotilas oli, oli vissiin sitten jo ruotujakoisen armeijan sotilas? Pohjanmaa toisaalta ruodutettiin vasta Lobackin kuoleman jälkeen 1733, mutta tiedä siten mihin noita sotilaita isonvihan aikana ja Pohjan sodan pyörteissä päätyi.

Talalan Kuparin isäntiin liittyen kaivoin vielä tuon mainitsemani tuomiokirjajutun esiin. Se löytyy Huittisten talvikäräjiltä 1666. Tuomiokirjan sivu löytyy täältä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1673_porin_krk_fr199_bielke25-27/171.htm

Erään niittykaupan selvittelyn yhteydessä Brita Erichintytär Hankurilta kertoo Thomas Sigfriedssonille (Jonkka) myymästään niitystä seuraavasti: hwilken Engh hon bekommer sigh haffwa för sin faders Mandrop aff Marcus Kuparis fader benambd Markus Clemetzson i Tallala för 60 åhr sedan bekommit.

Ymmärtäisin ylläolevan tarkoittavan jotakuinkin sitä, että tämä Brita oli saanut ko. niityn korvaukseksi Marcus Kuparin isältä Markus Clemetsonilta, joka oli tappanut Britan isän 60 vuotta aiemmin? Sinänsä tuossa ei kyllä ole järkeä, koska tämä Brita ei ole yli 60 vuotias eli tapettu ei voi mitenkään olla Britan isä. Mutta Marcus Kuparin isä näyttäisi tuossa olevan varsin selkeästi kerrottu. Eli hän olisi Talalan Rasia 1600-1641 isännöinyt Markus Klemetsson.

Muutenkin tuo Talalan Kuparin isäntäluettelo herättää epäilyksiä sillä Markus Markusson Kuparin isäksi esitetty Markus Mattson on isäntäluettelon mukaan ollut Kuparin isäntä vain vuoden 1610-1611. Sen jälkeen isäntäluettelossa on aukkoja aina vuoteen 1630 jolloin isännäksi tulee ensimmäinen Kupari-nimeä käyttävä isäntä Knut Marcusson, joka esitetään Markus Markussonin veljeksi (mikä voikin pitää paikkansa). Aukoista huolimatta taloon on väkisin yritetty rakentaa isälinjaa vuoden 1610 isännästä vuoden 1630 isäntään vaikka välissä on pitkä aukko. Itse melkein tulkitsisin että ryhmäkylän talo joka myöhemmin alettiin nimittää Kupariksi on ennen vuotta 1630 ollut isännätön osa jotain muuta taloa eli ilmeisesti Rasia.

[jyrki isohella]

Vastaus Jouni Keskiselle 1.11.2009

Kiitos vinkistäsi. Tästä oli paljon apua.

Ensimmäinen Kupari -nimellä tunnettu Punkalaitumella on ilmeisesti Talalan Kirran Markku (Marcus) Kupari, myöh. Kirra, s. 1617 ?. Hänen lapsiaan ovat Henric (is. Kirrassa 1674-), Jöran (is. Kirrassa -1686) ja Jakob (is. Kirrassa 1686-1730). Kuparin tilan ensimmäinen Kupari -nimellä tunnettu isäntä on Cnud Marcusson, isäntänä 1630-1642. Onko hänen isänsä sitten tuo talonhaltijaluettelossa arveltu Marcus Mattsson (Kuparin isäntä 1610-1611), Kirran Marcus Marcusson Rasin (is. Kirrassa 1642-1650) isä Marcus (ei Kirran talonhaltijaluetelossa), jonka jälkeläisillä näyttää myös olevan nimi Kupari, vai sinun mainitsemasi Marcus Klemetson Rasi (Rasin isäntä 1600-1641) ? Tämä Kirran Marcuksen isä ja Rasin Marcus saattaa hyvinkin olla sama henkilö.

Kirran isäntäluetteloa:

1630-41 Mårten Marcuss Rasi Alastaro K520 45 Brita 520 35 1642-50 ve Marcus Marcuss Rasi520 36 Ingeborg 520 37 1651-60 Lars Mattss Kalinen 1638520 38 Walborg Marcusd Juhe 1638207 465 1661 Escil Thomass 1686 Punk207 466 Elin 207 233 1662-63 po Sigfrid Escilss Kauppila 1627 Punk 10.12.1732 Punkalaidun207 234 Dorotea Cnudsd Kupari 1634 Punk h 13.7.1712 Punkalaidun520 43 1664-74 ve Urbanus Escilss Kirra520 44 Magdalena 237 415 1674- Henric Marcuss Kupari 19.6.1726 Punkalaidun237 416 Caisa Bertilsd 1655 1677 7.2.1725 Punkalaidun233 333 1721-48 po Johan Henricss Kupari 18.12.1698 Punkalaidun 10.6.1722 Punkalaidun 25.7.1754 Punkalaidun233 334 Brita Michelsd Jalli 28.9.1698 Punkalaidun 10.6.1722 Punkalaidun 13.2.1781 Punkalaidun233 167 1749-75 po Henric Johanss Kupari 6.9.1723 Punkalaidun 13.10.1751 Punkalaidun 10.12.1810 Punkalaidun233 168 Walborg Jacobsd Kinnilä 4.1.1729 Punkalaidun 13.10.1751 Punkalaidun 18.6.1809 Punkalaidun520 70 1776-1818 po Matts Henricss Kupari 26.7.1752 Punkalaidun 20.6.1786 Tyrvää 3.4.1819 Punkalaidun520 71 Caisa Andersd Knuuti 10.3.1762 Tyrvää 20.6.1786 Tyrvää 6.5.1819 Punkalaidun233 41 1819-47 vä Anders Henricss Poti 4.4.1789 Kiikka 14.6.1814 Punkalaidun 12.12.1868 Punkalaidun233 42 Caisa Jacobsd Yli-Jalli 26.10.1781 Punkalaidun 14.6.1814 Punkalaidun 19.12.1867 Punkalaidun233 21 1848-71 po Anders Anderss Kupari 22.2.1817 Punkalaidun 30.6.1840 Keikyä 10.7.1871 Punkalaidun233 22 Anna Christina Johansd Isohonko 18.1.1819 Keikyä 30.6.1840 Keikyä 9.9.1867 Punkalaidun520 72 1874-95 po Anders Victor Anderss Kupari 25.1.1845 Punkalaidun 9.4.1885 Punkalaidun 8.10.1895 Punkalaidun520 73 Wilhelmina Johansd Vanha-Nikkilä 31.5.1841 Punkalaidun 2.5.1867 Punkalaidun 7.1.1878 Punkalaidun

Vesilahden Kurkelassa kupareita on tunnettu jo lähes sata vuotta aiemmin. Siellä oleva Kuparin tila mainitaan ensimmäisen kerran, kun Esko (ei patronyymiä) tulee sen isännäksi, 1540-1543. Hänen jälkeensä tilaa isännöi Mikko Eskonpoika 1544-1569. Tämän jälkeen mainitaan hänen poikansa Heikki Mikonpoika käräjillä 2.1.1570 Antti Melasta vastaan, Kupareille kuuluvan, Melasenkoskella sijaitsevan eräsijan ottamisesta asutukseen, vaikka Melasten eräsija on sijainnut Vitsakoskenmaalla. Hänen isännyydestään Kuparin tilalla en kuitenkaan ole löytänyt tietoa.

Tämän jälkeen Vesilahden Kuparit katoavat tiedostoistani pitkäksi ajaksi. Seuraavan kerran heistä mainitaan vasta Yrjön (s.1725) tytär Maria Kupari, josta polveutuvat myöhemmät Kuparit Vesilahdella.

Etelä-Pohjanmaalle, Ylistaroon, Kuparit ilmestyvät ”tyhjästä” 1600 -luvun puolivälissä. Ensimmäinen tunnettu Kupari on Matti Kupari (lisänimi vai sotilasnimi Loback), s. 4.1668, k. 25.11.1731 Ylistaro. Hänen isänsä nimeksi arvellaan Marttia. Ainoa Martti, jonka löytämieni tietojen mukaan voin yhdistää Kuparin tilan perustajan Matin isäksi, on Kirran isäntänä 1630-41 toiminut Mårten Marcuss Rasi. Hän näyttää olevan Marcus Marcusson Rasin veli. Mårtenin kuolinpaikaksi mainitaan Alastaro. Tällä ei ehkä tarkoiteta Loimaan Alastaroa, vaan Ylistaron kanssa samaan Kyrön hallintopitäjään kuulunutta Vähäkyröä, jonka nimi oli 1600 -luvulle saakka Alastaro. Hänen vaimonsa nimi on Brita. Kuparin tilaa Ylistarossa jatkoi tytär Brita, Hanhikoski leski, Kupari, s. 1706, k. 21.9.1772 Ylistaro, Topparla. Britan mies oli Matti Juhonpoika Kupari, s. 1701 Ylistaro, Åkila.

Britan sisko vihittiin Johan Krog, Hanhikosken kanssa, s. 1703 Ylistaro/Lapua k. 16.3.1769 Ylistaro. Miksi Hanhikoski nimi mainitaan myös Britan kohdalla, on epäselvää.

Myös nimen leski merkitys tuossa Britan sukunimen perässä on minulle epäselvä. Britan neljästä lapsesta myös Margaretalla, s. s. 23.9.1746 Ylistaro k. 4.10.1808 Ylistaro, sukunimeksi on merkitty
Kupari leski. Tämän jälkeen suvussani säilyy Kupari -nimi kolme sukupolvea, kunnes Jaakko (Jacob) Johanneksenpojan, s. 11.5.1805 Ylistaro, k. 27.7.186 Lapua, sukunimi vaihtuu Kuparista Annalaksi, ja hänen veljensä, Iisakin nimeksi ilmoitetaan ensin Annala, sitten Ala-Annala. Jaakobin äidin, Liisa Johansdottir Engman, Kuparin nimi vaihtuu myös Ala-Annalaksi. Hän ei ole kuitenkaan Annaloita kummankaan vanhempansa puolelta. Annalan tila Lapualla on perustettu jo ainakin 1600 -luvun alussa.

T. Jyrki Isohella

[mika68]

Heitän tähän väliin Lapin läänin Tervolan Kuppari/Kupari-suvun. Sitä esiintyy siellä jo 1600-luvun alussa, mutta tuskin on yhteyksiä Satakunnan/Etelä-Pohjanmaan Kupari-sukuihin.
Vanhin tietämäni esi-isä oli Matti Kuppari, joka syntyi 1500-luvun loppupuolella.

Mika Jokela

[Jouni K]

Vastaus Jyrki Isohellalle:

No nytpäs meneekin mielenkiintoiseksi. Nimittäin tuomiokirjassa samalla aukeamalla, jossa Talalan Kuparin Markus Markussonin isäksi mainitaan Marcus Clemetsson Rasi on myös toinen juttu, jossa Marcus Clemetsson mainitaan.

Eli palataan Huittisten talvikäräjille 1666 kt.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1673_porin_krk_fr199_bielke25-27/171.htm

Siellä on juttu joka alkaa Thomas Sigfresson I Jalasjoki förekom... ja tällä kertaa hän hakee kaupanvahvistusta Wihalaidan ja Karvisten ulkomaista silloisen Kirran isännän Urban Eskilssonin kanssa tekemäänsä kauppaan. Pöytäkirjaan on kirjattu Urbanin vastaus jotenkin seuraavasti (en vastaa virheistä pikatranskriptiossani):

Urban swarade och sade, Ehuruwäll han haffwer förbemte utsmarken försåldt, så will han lijkawäll sitt kiöp igen kalla, och hans utslags Peningar igen Leffwerera, förebärandes, sigg icke wara byndeman der till, uthan hemmenet ähr aff Sal: Markus Clemetsson emoot fyratio åhr sedan ähr aff öde upslagit, som Markus Kupari i Tallala, Bengt Mårtenson i Pouru i Sarkkila, Anders Erichsson i Mäenpää och Grelss Jöranson i Mommola intygade.

Mielenkiintoinen tuossa on tuo kohta, jossa edesmenneen Markus Clemetssonin sanotaan ottaneen talon (=Kirra?) viljelykseen autiosta 40 vuotta sitten (= n. 1626). Mielestäni tuo jo aika vahvasti osoittaa että kyseessä on sama Marcus, joka on myös Kirran isäntien Mårten Marcusson Rasin (isäntänä 1630-41) ja Marcus Marcusson Rasin (isäntänä 1642-50) isä. Eli isä on ottanut Kirran autiosta viljelykseen ja antanut pojalleen.

Mutta ongelmaksi tulee nyt sitten se, että meillä on näin ollen kaksi Markku Markunpoika Kuparia? Eli sanot tuossa yllä, että Kirran Markku Markunpoika (isäntänä 1642-50) olisi käyttänyt nimeä Kupari? Samalla nimellä tunnettiin myös Kuparin talon isäntä (1643-1693) Markku Markunpoika Kupari. Molempien isä vaikuttaisi olevan Markku Klemetinpoika Rasi?

Joku tässä siis vielä mättää? Ensimmäisenä tulisi mieleen että voisiko Kirran isäntä 1642-50 ja Kuparin isäntä 1643-93 olla sama henkilö? Heille on tosin annettu eri nimiset vaimot, mutta vaimoja voi tietenkin olla useampia.

Täytyy muuten sanoa, että kun lukee Seppo Suvannon kuvausta Talalan kylän taloista Punkalaitumen historian sivulta 72, niin siinä on aika vauhdikkaasti päätelty noita Kuparin ja Kirran isäntien sukulaisuuksia. Suvannon tekstissä mielenkiintoisia ovat kohdat jossa hän toteaa että Kupari-nimi esiintyisi ensimmäistä kertaa (Kuparin talossa) vasta Markku Markunpoika Kuparilla 1643, eikä vielä Knut Markunpojalla. Suvanto mainitsee myös, että Knuut Markunpojan (Kuparin isäntä 1630-42) isä Markku Matinpoika olisi 1630 lähtenyt poikansa puolesta sotamieheksi Saksaan. Tämä taas viitattaisi siihen, että Knuut Markunpoika ja hänen jälkeensä isännäksi tullut Markku Markunpoika Kupari eivät ehkä olisi veljeksiä kuten isäntäluettelo antaa ymmärtää? Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että sekä Kirran että Kuparin talot ovat 30-vuotisen sodan aikana olleet joitakin aikoja autiona (=veronmaksukyvyttömiä), mikä on sekoittanut isäntäluetteloiden laatijoita.

[jjj]

Vähässäkyrössä vihitään 26.11.1749 Matti Matinpoika Lobäck, joka on Esko Ahon esipolviin kuuluva sotilas. Sopisiko tämä Ylistaron Matti Kupari, Loback isäksi?

[jyrki isohella]

Onko sinulla tarkempaa tietoa tästä Matti Matinpoika Lobäckistä? En löydä tämän nimistä henkilöä. Hän voi todella olla etsimäni Matti.

[jjj]

Hei
Valitettavasti ei mitään syvällisempää tietoa, kaikki on kotisivuillani http://www.vilppula.com/