K.Salminen
24.10.09, 08:49
Etsiskelen ym. Hugo Salmelan, punaisen Tampereen tärkeimmän päällikön vanhempia ja taustaa. Hänestä on hämmästyttävän vähän tietoa, ottaen huomioon hänen maineensa. Esim. Heikki Ylikangas kirjassaan "Tie Tampereelle" (2004, 54-55) kuittaa Salmelan taustan näin: "...Hugo Salmela, 33-vuotias Parikkalassa syntynyt kotkalainen sekatyömies, harrastelijanäyttelijä ja työväen teatterin sivutoiminen johtaja, esiintyi Tampereella uuden komentajan ominaisuudessa 23.2.1918. Hänestä kasvoi Mannerheimin keskeisin vastapeluri. Salmelan rinnalla toimi luutnantti Ali Aaltonen.."
Eikä julkaisun Tampere 1918 (Tampere 2008) tutkija-artikkeleissakaan anneta sen enempää tiedonjyviä.
Parhaat tapaamani tiedot löytyvät yleisesikuntaeverstiluutnantti Kukkosen julkaisusta v 1952:
Ev.ltn. E.W.Kukkonen. Hugo Salmela. Punaisen pohjoisen rintaman ylipäällikkö v 1918. Tiede ja Ase. Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisu N:10, 1952, 17-18
”Vallankumouksen melskeet ovat aina kohottaneet pinnalle miehiä, joiden olemassaoloa aikaisemmin tuskin on huomattu. He ilmestyvät meteorin tavoin, loistavat ja sammuvat yhtä äkkiä kuin ilmestyivätkin.
Tästä säännöstä ei tee poikkeusta Hugo Salmelekaan, joka tavallisesta työmiehestä kohosi punaisen Pohjoisen rintaman ylipäälliköksi sotavuonna 1918. Hän syntyi kesäkuun 13. pnä 1884 Parikkalassa, ja oli siis vasta 33-vuotias joutuessaan hoitamaan korkeaa tointaan. Mitään opillista sivistystä hän ei ollut saanut. Jo nuorena Salmela siirtyi Kotkaan, jossa aherteli lautatarhatöissä tavallisena sekätyömiehenä. Työväen poliittisiin rientoihin hän ei ottanut osaa, sillä hänen harrastuksensa suuntauivat muualle. Niukat vapaa-aikansa hän käytti itseopiskeluun, mutta erikoisesti hän oli innostunut näyttämötaiteeseen. Kotkan Työväen teatteri luki hänet noin 10 vuoden aikana etevempien näyttelijöidensä joukkoon. V 1917 hänet valittiin Kymin Työväen seuranäyttämön johtajaksi. Täällä hän myös liittyi punakaartiin. Vallankumouksen virta tempasi hänet yhdessä monen muun kanssa vastustamattomalla voimalla mukaansa. Yleistä luottamuta nauttivana hän alusta alkaen joutui päällikkötehtäviin…
Hugo Salmela oli myös naimisissa ja 2 pojan isä. Pakolaisvirran mukana siirtyi Salmelan perhe Venäjälle, jossa se sortui vallankumouksen melskeisiin – sama kohtalo, joka niin usean punaperheen kohtalaksi tuli…
Epäilemättä Hugo Salmela kuului Kymen punakaartiin jo heti sen perustamisesta alkaen. Ensi kerran hänet mainitaan Kotkan rykmentin pataljoonan ja komppanianpäällikön kokouksen pöytäkirjassa 13.11.1917, siis suurlakon aattona. Asiakirjasta selviää, että mainitun rykmentin päällikkönä toimi tähän aikaan Ali Aaltonen, joka kokouksessa johti puhetta. Sihteerinä toimi Hugo Salmela edustaen samalla Kymiä, Kotkan rykmentin III pataljoonan päällikön ominaisuudessa.
Pöytäkirjan 10 §:ssä todettiin:
”Kymin armeijan komentantiksi puheenjohtaja (Ali Aaltonen KS) ehdotti Hugo Salmelan joka hyväksyttiin yksimielisesti..”
Konventionaalinen Wiki kuittaa Salmelan näin:
"Punakaartin ylipäällikkö Hugo Salmela
Hugo Salmela (s. 13. kesäkuuta 1884 Parikkala – 30. maaliskuuta 1918 Tampere) oli Suomen sisällissodassa yksi punaisten kyvykkäimmistä johtajista ja pohjoisen rintaman ylipäällikkö. Hänellä ei ollut minkäänlaista sotilaskoulutusta ja ammatiltaan hän oli sekatyömies ja näyttelijä. Salmela oli työskennellyt lautatarhatyömiehenä Kotkassa vuodesta 1903 alkaen. Hän oli ollut myös näyttelijänä Kotkan työväenteatterissa ja toimi Kymin seuranäyttämön johtajana vuonna 1917. Ennen Tampereelle tuloaan Salmela oli Kymin punakaartin päällikkönä 1917–1918.
Tampereen jäätyä saarroksiin Salmela jäi lähes yksin johtamaan kaupungin puolustusta. Hän haavoittui kuolettavasti punaisten päämajassa Tampereen Teknillisellä opistolla käsikranaattilaatikon räjähdettyä 28. maaliskuuta 1918 ja menehtyi vammoihinsa pari päivää myöhemmin. Räjäyttäjä oli punaisten läntisen rintaman entinen komentaja, 31-vuotias maalari Kustaa Salminen. Hän oli vahingossa virittänyt käsikraanaatin ja heittänyt sen takaisin koriin, jossa käsikranaatteja säilytettiin. Räjähdyksessä kuoli Salmelan lisäksi useita esikunnan jäseniä.
Hugo Salmela oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. Hänet haudattiin Pyynikin harjulle. Myöhemmin valkoiset hautasivat hänet Kalevankankaan joukkohautaan."
Jos jollakulla on tietoa Hugo Salmelan vanhemmista ja muusta taustasta, syntymäpaikasta Parikkalassa, toivoisin niitä esiin!
Kari Salminen
Eikä julkaisun Tampere 1918 (Tampere 2008) tutkija-artikkeleissakaan anneta sen enempää tiedonjyviä.
Parhaat tapaamani tiedot löytyvät yleisesikuntaeverstiluutnantti Kukkosen julkaisusta v 1952:
Ev.ltn. E.W.Kukkonen. Hugo Salmela. Punaisen pohjoisen rintaman ylipäällikkö v 1918. Tiede ja Ase. Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisu N:10, 1952, 17-18
”Vallankumouksen melskeet ovat aina kohottaneet pinnalle miehiä, joiden olemassaoloa aikaisemmin tuskin on huomattu. He ilmestyvät meteorin tavoin, loistavat ja sammuvat yhtä äkkiä kuin ilmestyivätkin.
Tästä säännöstä ei tee poikkeusta Hugo Salmelekaan, joka tavallisesta työmiehestä kohosi punaisen Pohjoisen rintaman ylipäälliköksi sotavuonna 1918. Hän syntyi kesäkuun 13. pnä 1884 Parikkalassa, ja oli siis vasta 33-vuotias joutuessaan hoitamaan korkeaa tointaan. Mitään opillista sivistystä hän ei ollut saanut. Jo nuorena Salmela siirtyi Kotkaan, jossa aherteli lautatarhatöissä tavallisena sekätyömiehenä. Työväen poliittisiin rientoihin hän ei ottanut osaa, sillä hänen harrastuksensa suuntauivat muualle. Niukat vapaa-aikansa hän käytti itseopiskeluun, mutta erikoisesti hän oli innostunut näyttämötaiteeseen. Kotkan Työväen teatteri luki hänet noin 10 vuoden aikana etevempien näyttelijöidensä joukkoon. V 1917 hänet valittiin Kymin Työväen seuranäyttämön johtajaksi. Täällä hän myös liittyi punakaartiin. Vallankumouksen virta tempasi hänet yhdessä monen muun kanssa vastustamattomalla voimalla mukaansa. Yleistä luottamuta nauttivana hän alusta alkaen joutui päällikkötehtäviin…
Hugo Salmela oli myös naimisissa ja 2 pojan isä. Pakolaisvirran mukana siirtyi Salmelan perhe Venäjälle, jossa se sortui vallankumouksen melskeisiin – sama kohtalo, joka niin usean punaperheen kohtalaksi tuli…
Epäilemättä Hugo Salmela kuului Kymen punakaartiin jo heti sen perustamisesta alkaen. Ensi kerran hänet mainitaan Kotkan rykmentin pataljoonan ja komppanianpäällikön kokouksen pöytäkirjassa 13.11.1917, siis suurlakon aattona. Asiakirjasta selviää, että mainitun rykmentin päällikkönä toimi tähän aikaan Ali Aaltonen, joka kokouksessa johti puhetta. Sihteerinä toimi Hugo Salmela edustaen samalla Kymiä, Kotkan rykmentin III pataljoonan päällikön ominaisuudessa.
Pöytäkirjan 10 §:ssä todettiin:
”Kymin armeijan komentantiksi puheenjohtaja (Ali Aaltonen KS) ehdotti Hugo Salmelan joka hyväksyttiin yksimielisesti..”
Konventionaalinen Wiki kuittaa Salmelan näin:
"Punakaartin ylipäällikkö Hugo Salmela
Hugo Salmela (s. 13. kesäkuuta 1884 Parikkala – 30. maaliskuuta 1918 Tampere) oli Suomen sisällissodassa yksi punaisten kyvykkäimmistä johtajista ja pohjoisen rintaman ylipäällikkö. Hänellä ei ollut minkäänlaista sotilaskoulutusta ja ammatiltaan hän oli sekatyömies ja näyttelijä. Salmela oli työskennellyt lautatarhatyömiehenä Kotkassa vuodesta 1903 alkaen. Hän oli ollut myös näyttelijänä Kotkan työväenteatterissa ja toimi Kymin seuranäyttämön johtajana vuonna 1917. Ennen Tampereelle tuloaan Salmela oli Kymin punakaartin päällikkönä 1917–1918.
Tampereen jäätyä saarroksiin Salmela jäi lähes yksin johtamaan kaupungin puolustusta. Hän haavoittui kuolettavasti punaisten päämajassa Tampereen Teknillisellä opistolla käsikranaattilaatikon räjähdettyä 28. maaliskuuta 1918 ja menehtyi vammoihinsa pari päivää myöhemmin. Räjäyttäjä oli punaisten läntisen rintaman entinen komentaja, 31-vuotias maalari Kustaa Salminen. Hän oli vahingossa virittänyt käsikraanaatin ja heittänyt sen takaisin koriin, jossa käsikranaatteja säilytettiin. Räjähdyksessä kuoli Salmelan lisäksi useita esikunnan jäseniä.
Hugo Salmela oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. Hänet haudattiin Pyynikin harjulle. Myöhemmin valkoiset hautasivat hänet Kalevankankaan joukkohautaan."
Jos jollakulla on tietoa Hugo Salmelan vanhemmista ja muusta taustasta, syntymäpaikasta Parikkalassa, toivoisin niitä esiin!
Kari Salminen