Rahkola - Kalajoki Tyngänkylä

[upa]

Kalajoen Tyngänkylä nro 8 Rahkolassa oli 1724-47 isäntänä Johan Isacsson Rahkola ja vaimonsa Lisa Johanintytär.
http://www.mv.helsinki.fi/home/sedergre/zuku4.html

Johan oli ollut myös sotilas ajalla 1726-8.10.1743 Sedergren/Sakrgran, s. 1697 "vihattu ja rohkea", ero: sairaanloinen.

Johanin ja Liisan Matts-poika, s. 1721 Kalajoki oli myös sotilas ajalla 1747-15.7.1762, ero: vika silmissä. Matts ehti olla myös komennuksella Helsingin varuskunnassa ja toimia salvosmiehenä.
Matts muutti sittemmin 1771 Pielavedelle ja avioitui uudelleen. Tästä eteenpäin sukujuuret ovat melko selkeät Pielavedellä asuneiden lasten osalta.

Johanin ja Liisan Liisa-tytär avioitui Eric Thomasinpoika Vasankarin kanssa ja Eric jatkoi Rahkolan isäntänä 1748-58.

Muita lapsia olivat ainakin Henrik ja Pehr. Perhetiedot löytyvät Kalajoen rippikirjasta.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kalajoki/rippikirja_1782-1787_mko1-7/97.htm

Onkohan Kalajoen Tyngänkylä kuulunut aiemmin johonkin muuhun seurakuntaan?

Johan Isacssonin vanhemmista toivoisin lisätietoja sekä hänen muiden lastensa jälkeläisistä.

Kaikista lisätiedoista kiittäen
ulla

[TapioV]

Tyngän kylä on Kalajoen keskeisimpiä ja vanhimpia kyliä. Kansa sanoo "Tyngällä". Perusmuotoa ei yleensä käytetä, mutta jos se olisi Tynkä, sanoisi kansa Tynkällä, sillä Keski-Pohjanmaan rannikkomurteissa ei osata käyttää astevaihtelua. 1500-luvulla verottaja kirjoitti muistaakseni Dynghe. Se on skandinaavinen miehen nimi, ja talon- ja kylännimi täytyy johtaa siitä. Dynge on antanut nimen joelle, jota sanotaan Tyngänjoeksi eikä Tynkäjoeksi. Paavo Suihkonen väitöskirjassaan toteaa, että keskipohjalaismurteilla on paljon samankaltaisuuksia Kalannin - Ala-Satakunnan murteiden kanssa. Myös vanhimmassa paikannimistössä on yllättävästi samoja nimiä
Tapio Vähäkangas