Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Erkki Juhonpoika ja vaimonsa Margareetta Erkintytär (Töysä/Alavus)
Jaakontytär
19.10.09, 18:39
Etsin Erkki Juhonpojan (synt. 17.4.1791) ja vaimonsa Margareetta (Margaretha/Gretha) Erkintyttären (synt. 4.11.1790) vanhempia.
Tässä heidän perheensä Ähtärin rippikirjassa, Rönnbackan talon Hautalahden torppareina:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ahtari/rippikirja_1828-1831_uk504/86.htm
Kummankaan tietoja ei löytynyt Ähtärin syntyneistä, ja muuttokirjoista selvisi että perhe oli muuttanut Ähtäriin Töysästä vuonna 1830.
Töysän ulosmuuttaneet, nro 9:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/toysa/muuttaneet_1826-1851_uk322/10.htm
Mitä mahtaa lukea Margareetan ja perheen lasten välissä olevalla rivillä?
En päässyt etsimään Erkin ja Margareetan syntymätietoja, koska Töysän syntyneiden luettelot alkavat vasta vuodesta 1800. Hiski kertoo että ”[Töysän seurakunta] perustettiin Alavuteen kuuluvana saarnahuonekuntana 1798 ”. Tätä varhemmat tiedot ovat ilmeisesti Alavuden arkistoissa? Alavuden syntyneissä näyttää olevan 1700-luvun lopulla harmillinen aukko (SSHY:ssä syntyneet 1721-1762 ja sitten taas 1808-1821)...
Vihkitieto löytyy Alavuden vihityistä 8.10.1813:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=8028&pnum=7
Nimien perässä, kahdella viimeisellä rivillä näyttää lukevan "...Rajala hemman i Alavo by..."? Alavuden rippikirjoista löytyy Rajala
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alavus/rippikirja_1809-1822_uk316/183.htm jossa on yliviivattuina renki "Eric Johansson" syntymätietonaan "1791 Seppä" (vai Leppä?)???. Muutamaa riviä alempana on piika "Margeta Erics. 1790 Töysä".
Olen yrittänyt löytää sekä Erkin että Margareetan lapsuudenperheitä Töysän ja Alavuden rippikirjoista, mutta heikolla menestyksellä. Etsimisperusteina ovat vain syntymäpäivät ja patronyymit (en tiedä mihin tuo Seppä/Leppä viittaa). Osa kirkonkirjoista on aika söhryisiä esim. Ähtärin vastaaviin verrattuna, ja aloittelijalle vaikeaselkoisia.
Olisiko kenelläkään vihjettä siitä miten löytäisin näiden henkilöiden vanhemmat ja pääsisin suvuissa taaksepäin? :)
Töysän ulosmuuttaneet, nro 9:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/toysa/muuttaneet_1826-1851_uk322/10.htm
Mitä mahtaa lukea Margareetan ja perheen lasten välissä olevalla rivillä?
Läsa dåligt, ärlig__, hinderlöse till N(attvarden), till Äkt(enskap) vigde med hvarandra, deras medfölj(ande) Barn
ja sitten lueteltiin lapset.
Tuon ärlig_ -sanan loppukirjaimet jäävät kyllä minulle kysymysmerkiksi, mutta eiköhän siinä kai pitäisi olla ärlige.
Jaakontytär
19.10.09, 19:21
Kiitos! Yksi osa mysteeristä siis ratkaistu (tai jos ei itse mysteeri, niin askarruttanut asia kuitenkin). :)
Läsa dåligt, ärlig__, hinderlöse till N(attvarden), till Äkt(enskap) vigde med hvarandra, deras medfölj(ande) Barn
ja sitten lueteltiin lapset.
Tuon ärlig_ -sanan loppukirjaimet jäävät kyllä minulle kysymysmerkiksi, mutta eiköhän siinä kai pitäisi olla ärlige.
Siinä saattaa olla ärlighet = kunniallisuus, rehellisyys, joskin hieman lyhennettynä.
Eikös noissa muuttokirjoissa "ihmisen MAINE" ollut se tärkein. :D:
Se näyttäisi minusta olevan SEPPÄ.
Ei muuta kun rippikirjaa "innokkaasti" selaamaan sivu kerrallaan, että missäs se Seppä luuraa. Niin tämä menee.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Jaakontytär
20.10.09, 13:04
Jaa-a... Ei kai tässä sitten muu auta kuin selata Alavuden rippikirjat uudestaan. Jospa sieltä yliviivatun kaaoksen keskeltä löytyisi se Seppä, josta Erkki Juhonpoika oli lähtöisin.
Margareetan perheen metsästäminen taitaa jäädä tällä erää haaveeksi, kun ei ole edes tuon vertaa johtolankaa. Vaan mikäs tässä - kotona flunssaisena maatessa - olisikaan parempaa ajanvietettä, kuin lukea em. rippikirjat rivi kerrallaan, etsien tiettynä päivänä syntynyttä Margarethaa... :oo:
Kiitos vastauksista, kaikenlaiset lisävinkit edelleen tervetulleita! Täytynee keittää kahvit ja ottaa hyvä lukuasento :cool:
Jaa-a... Ei kai tässä sitten muu auta kuin selata Alavuden rippikirjat uudestaan. Jospa sieltä yliviivatun kaaoksen keskeltä löytyisi se Seppä, josta Erkki Juhonpoika oli lähtöisin.
Margareetan perheen metsästäminen taitaa jäädä tällä erää haaveeksi, kun ei ole edes tuon vertaa johtolankaa. Vaan mikäs tässä - kotona flunssaisena maatessa - olisikaan parempaa ajanvietettä, kuin lukea em. rippikirjat rivi kerrallaan, etsien tiettynä päivänä syntynyttä Margarethaa... :oo:
Kiitos vastauksista, kaikenlaiset lisävinkit edelleen tervetulleita! Täytynee keittää kahvit ja ottaa hyvä lukuasento :cool:
Hetkinen,... "olisikaan parempaa ajanvietettä". Mikä voisi olla parempaa kuin sukututkimus ?? Onko sitä ??
Jos sinulla laajenee sukujuuret enemmänkin sinne Töysän suunnalle, niin käy kurkkaamassa minun kotisivullani myös. Sieltä voi löytyä jotain.
Sukuni on Töysän suunnalta.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
www.sukusari.fi (http://www.sukusari.fi)
Jaakontytär
20.10.09, 13:36
Mikä voisi olla parempaa kuin sukututkimus ?? Onko sitä ??
No ei nyt ihan heti tule mieleen... :D:
Jos sinulla laajenee sukujuuret enemmänkin sinne Töysän suunnalle, niin käy kurkkaamassa minun kotisivullani myös. Sieltä voi löytyä jotain.
Sukuni on Töysän suunnalta.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
www.sukusari.fi (http://www.sukusari.fi)Kiitos vinkistä! E-pohjanmaalaisten juurieni osalta tutkimus lähti liikkeelle Ähtäristä, mutta laajeni pian Alavudelle, Virroille, Kuortaneelle ja nyt näköjään Töysäänkin. Käyn tutustumassa sivuihisi tarkemmin heti jos/kun tämä Töysä-mysteeri näyttää vievän sille suunnalle (ja varmaan muutenkin). :)
Tapani Kovalaine
20.10.09, 17:49
Eräs Erkki Juhonpoika s. 1791 Seppä löytyy seyraavasta Sepän taloa koskevasta digikuvasta nro 125:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alavus/rippikirja_1809-1822_uk316/125.htm
Jaakontytär
20.10.09, 18:23
Hienoa! Tuonne asti en vielä ehtinytkään (Alavuden lastenkirjoista löytyi Wijnickan talosta Margeta Erici, synt. 4.10.1790...). Täytyy perehtyä tuohon Sepän talon sivuun ja yrittää tulkita ympärillä olevia henkilöitä, jospa siitä löytyisi perhettä. Johanin kohdalla taitaa olla "G. B. Enc", mutta seuraavasta ei saa senkään vertaa selvää ("Q Torp"?). Erkin kohdalla lukee S eli poika, mutta kenen poika... Anna vaikuttaa turhan nuorelta ollakseen tässä mainittujen lasten äiti, ehkä kyseessä ei olekaan saman perheen jäsenet. Salapoliisityö jatkukoon :oo:
Kiitos tästä!
Eräs Erkki Juhonpoika s. 1791 Seppä löytyy seyraavasta Sepän taloa koskevasta digikuvasta nro 125:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alavus/rippikirja_1809-1822_uk316/125.htm
Tapani Kovalaine
20.10.09, 19:26
Margareeta Erkintytärtä s. 4.11.1790 etsittäessä kannattaa vielä kerran pohtia digikuvaa 183, joka ykkösviestissä tuli esille. Kuvasta näkee, että Margareta on tullut Vähäkyröstä ehkä vuonna 1811 ja lähti avioitumisen jälkeen Ojalaan, digikuva 102: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alavus/rippikirja_1809-1822_uk316/102.htm
Ojalan talosta pariskunta muutti vuonna 1815 Haapa-ahon taloon eli digikuvaan 180:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alavus/rippikirja_1809-1822_uk316/180.htm
Haapa-ahon talossa on kaksi tolppaviivaa pariskunnan nimien edessä merkitsemässä - niin mitä? Ettäkö sitä, kun talon vanha isäntä Juho Matinpoika, s. 1748, kuoli 29.6.1814, niin hänen tilalleen isännäksi tuli vaikkapa sukulaismies Erik?
Tulo- ja lähtötietojen tulkinnan avulla käy ilmi, että Sepän talosta muutti Rajalan taloon Erik Juhonpoika, s. 1791.
Jaakontytär
20.10.09, 23:46
:eek: Tämä asia oli jäänyt minulta kokonaan huomaamatta:
Kuvasta näkee, että Margareta on tullut Vähäkyröstä ehkä vuonna 1811
Olin vahingossa sivuuttanut koko Vähäkyrön! Alkuvuoden sukututkimuskurssilla muistelen oppineeni, että rippikirjan lopussa on ns. Lähtö-sarake, jossa lukee mihin henkilö on talosta lähtenyt, tai vaihtoehtoisesti kuolinpäivä. Mutta siinähän saattaa näköjään olla myös "mistä tulee" (ifrån), kuten tässä! Täytyy olla jatkossa entistä tarkempana tuon sarakkeen kanssa. :oo:
Haapa-ahon talossa on kaksi tolppaviivaa pariskunnan nimien edessä merkitsemässä - niin mitä? Ettäkö sitä, kun talon vanha isäntä Juho Matinpoika, s. 1748, kuoli 29.6.1814, niin hänen tilalleen isännäksi tuli vaikkapa sukulaismies Erik?Tämäkin oli todella arvokas havainto. (Hauska sattuma sinänsä että sekä sivulla ylimpänä näkyvä, yhdellä tolppaviivalla merkitty aiempi isäntä (s. 1774) että tämä etsimäni henkilö ovat molemmat Erik (Erkki?) Juhonpoikia, vaikka yleiset nimet ovatkin kyseessä.)
Olen käymässä Alavuden rippikirjoja vielä läpi tiheällä seulalla, ettei mitään mahdollista mainintaa jommasta kummasta menisi ohi silmien. Vähäkyrön kirjoja löytyy SSHY:n sivuilta näköjään Ylistaron kirjojen joukosta.
Lyhyen "harrastelijatutkijan" urani aikana olen jo muutamaan otteeseen jäljittänyt tiettyjä esivanhempia talosta taloon - erästäkin esi-isää synnyinkodistaan muihin taloihin rengiksi, sitten torppariksi ja lopulta talolliseksi - kohtalaisen hyvällä menestyksellä, mutta tähän arvoitukseen tarvittiin näköjään kokeneemman apua. Suuri kiitos avustasi! :)
Mainittakoon, että sukuraitissa (nro 27) (www.sukujutut.fi (http://www.sukujutut.fi)) näyttää olevan Kuortaneella 1791 syntynyt Erkki Juhonpoika Seppä (ja paljon esivanhempia). Kannattaa ehkä tarkistaa onko kyse samasta henkilöstä.
Sukututkimuksen oppitunti
1. ;) Kirjoita kaikki tiedot löytämästäsi henkilöstä/ perheestä, kylästä ja talosta ylös. MYÖS ne lisätiedot. Tulet niitä kuitenkin jossain vaiheessa tarvitsemaan.
2. :) Ja muista, syntyaikoja ei aina löydy rippikirjoista päiväntarkkuudella. Heittoja voi olla suuntaan jos toiseen. Joskus paljonkin. On tärkeää muistaa tarkistaa KASTEKIRJASTA.
Niin minulla menee niitä sukutietoja osin myös Alavudelle ja ympäristöön.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Jaakontytär
21.10.09, 12:58
Mainittakoon, että sukuraitissa (nro 27) (www.sukujutut.fi (http://www.sukujutut.fi)) näyttää olevan Kuortaneella 1791 syntynyt Erkki Juhonpoika Seppä (ja paljon esivanhempia). Kannattaa ehkä tarkistaa onko kyse samasta henkilöstä.
Kiitos! :) En tiennyt koko Sukuraitin olemassaoloa, ja nyt sieltä löytyy tällainen aarre.
Täytyy yrittää varmistaa onko kyseessä sama henkilö, mutta en usko että vuonna 1791 syntyneiden Erkki Juhonpoikien joukossa olisi kovin montaa Seppää... Kuortane syntymäpaikkana selittäisi sen, miksi Erkistä on ollut niin hankalaa löytää tietoja Töysästä tai Alavudelta ennen kuin hän oli 18-vuotias (esim. vuoteen 1792 ulottuvasta lastenkirjasta häntä ei löydy). Jatkan etsintöjä mm. siitä, löytyisikö muuttaneiden listoista tietoja hänen mahd. vanhempiensa muutosta Töysään/Alavudelle. (Jos muuta varmuutta ei löydy, niin viimeisenä keinona voinee ottaa yhteyttä tuolla Sukuraitin. nro 27:n kohdalla mainittuun henkilöön.)
Olin yhdestä aiemmin mainitusta kuvasta jo päätellyt, että Erkin isä olisi ollut v. 1758 syntynyt Juho Juhonpoika. Sukuraitin perusteella näin olisi asia, ja kyseessä voisi hyvinkin olla sama henkilö. :)
Jaakontytär
21.10.09, 13:08
Sukututkimuksen oppitunti
1. ;) Kirjoita kaikki tiedot löytämästäsi henkilöstä/ perheestä, kylästä ja talosta ylös. MYÖS ne lisätiedot. Tulet niitä kuitenkin jossain vaiheessa tarvitsemaan.
Näinhän se on... :oo: Nyt voin "puolustautua" sillä, että kyseessä oli aloittelijan väärinkäsitys; en tosiaan tiennyt/tajunnut, että rippikirjan aukeaman viimeisessä sarakkeessa voisi olla mitään muuta kuin "minne lähti". En siis tullut ajatelleeksi koko asiaa. Tämä lienee niitä seikkoja joissa pätee "yleensä asia on niin ja niin, mutta..." Jatkossa pyrin kirjaamaan ylös kaikki papin tekemät musteläiskätkin, ties mitä symboleja niistä saattaa paljastua :D
2. :) Ja muista, syntyaikoja ei aina löydy rippikirjoista päiväntarkkuudella. Heittoja voi olla suuntaan jos toiseen. Joskus paljonkin. On tärkeää muistaa tarkistaa KASTEKIRJASTA.No yritystä tähän oli kyllä, mutta sitähän minä jo ensimmäisessä viestissä harmittelin, kun Töysän/Alavuden syntyneiden luetteloita ei tuolta ajanjaksolta löydy. ;) En silloin tiennyt että pitäisikin ehkä etsiä Kuortaneelta... (Ja heitoista puheenollen: Jos lastenkirjasta löytynyt "Margeta Erici" sattuisi olemaan oikea Margareetta, hänenkin syntymäaikansa heittäisi kuukaudella rippikirjoihin ym. merkitystä ajasta.)
Niin minulla menee niitä sukutietoja osin myös Alavudelle ja ympäristöön.
Hmmm... Täytynee käydä kurkkaamassa heti Sukuraittivierailun jälkeen...!
Tämä on kyllä pitkänsitkeää mutta kiinnostavaa hommaa. Koko ajan oppii lisää - kiitos siitä monille tähän ketjuun vastanneille ystävällisille tutkijoille! - eikä koskaan voi olla liian tarkka.
Pirjo Vidgren
21.10.09, 19:11
Hei!
Luin tuon viestiketjun pikaisesti läpi, joten toivottavasti en nyt kirjoita päällekkäisiä tietoja. Kyllä se Marketta Erkintytär on se Alavuden Viinikan lastenkirjoista löytyvä eli vanhemmat ovat Erkki Jaakonpoika s. 3.5.1761 ja Maria Matintytär s. 4.4.1760. Perhe löytyy seuraavalta rippikirjan sivulta Töysästä:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8166&pnum=43
Minulla on enemmänkin esipolvia tiedossa. Osan olen selvittänyt itse, osan olen saanut Alavuden Viinikka-suvun tutkijoilta.
Itseäni asia kiinnostaa siksi, että tuon etsimäsi Marketan veli Matti s. 19.12.1788 on mahdollisesti sama kuin sukumme kantaisä Matti Vidgren s. 1788. Iisalmen seudulle Suomen sodan loputtua tullut Matti oli perimätiedon mukaan Töysästä. Perimätieto nyt on mitä on, mutta miksi kukaan olisi keksinyt jonkun tietyn paikkakunnan ellei asiassa olisi jotakin perää...
Ongelmana siellä Pohjanmaan päässä on, että Viinikoita tutkittaessa jossain vaiheessa Erkki Jaakonpojan perheen Matti on merkitty hukkuneeksi Ylistarossa 1813. Erkki Jaakonpoika ja osa lapsista kyllä muutti Ylistaroon 1811, mutta minun olettamukseni on, että Matti ei enää siinä vaiheessa ollut perheen mukana. Tuo Ylistarossa hukkunut Matti Erkinpoika olisi siis joku muu Matti Erkinpoika. Ylistaron rippikirjoista en ole apua saanut, kun jostain syystä en löydä sitä haudattujen luettelosta löytyvää Matti Erkinpoikaa Kaukolan Pukkisesta ollenkaan.
Eli jos joskus tuo asia selviää, voi olla, että olemme kaukaisia serkkuja.
Voin laitella enemmänkin tietoja taaksepäin kunhan ehdin.
Terveisin Pirjo
Jaakontytär
21.10.09, 21:44
Hei Pirjo, kiiitos postista ja hyvistä uutisista! On innostavaa tietää että olen Margareetan/Marketan suhteen oikeilla jäljillä. (Ilmeisesti Marketta on varhaisemman merkinnän perusteella oikeampi muoto, vaikka myöhemmissä rippikirjoissa nimi onkin muuntunut Margarethaksi ja Grethaksi.)
Linkittämäsi sivu ei aukene minulle, joten olkoon tämä nyt se viimeinen niitti joka tarvittiin että liityn jäseneksi tuonne SSHY:hyn, olisinhan tehnyt sen muutenkin ennemmin tai myöhemmin. :)
Minulla on enemmänkin esipolvia tiedossa. Osan olen selvittänyt itse, osan olen saanut Alavuden Viinikka-suvun tutkijoilta.
Olisin hyvin kiinnostunut saamaan lisätietoja joko tähän ketjuun tai privaviestillä! Kaiken tämän "Erkki ja Margareetta" -selvittelyn jälkeen olisi kieltämättä helpottavaa saada selviä suuntaviivoja ja polkuja joita seurata (vaikka sitten pyrkisinkin itsepäisesti löytämään vastaavat tiedot itsekin, jotta saan sukuohjelmaani asianmukaiset lähteet...)
Toivottavasti saat varmuuden sukusi kantaisän suhteen. Jos niin käy, olisit jo kolmas kaukainen sukulainen joka on "löytynyt" tämän foorumin kautta muutaman kuukauden kestäneen jäsenyyteni aikana.
Kiitos viestistä, toivottavasti palaamme asiaan! :)
Pirjo Vidgren
22.10.09, 18:16
Hei taas!
Tuosta nimiasiasta sen verran, että ei se käyttämäni Marketta varmaan sen oikeampi ole. Itse käytän mieluummin suomenkielisiä muotoja nimistä, koska kyseiset henkilöt ovat olleet suomenkielisiä, vaikka kirkonkirjoihin nimet on tuohon aikaan kirjattu ruotsiksi. Monet sukututkijat ovat toki sitä mieltä, että kirkonkirjoihin kirjattu nimi on alkuperäinen ja siten oikeampi, mutta mikäköhän niistä on se oikea? Useinhan samankin henkilön nimi on kirjoitettu eri kirjoihin eri tavalla esim. vaikka tuo Margaret(h)a, Gretha, Töysän rippikirjoissa Margeta jne. Minulla on yksi sen niminen (Margretha, Gretha), joka 1880 jälkeen (kun etunimet ainakin Iisalmen seurakunnassa alettiin kirjoittaa suomeksi) on Reeta. Reeta ja Marketta ovat "suomennoksia", joita olen muiden sukututkijoiden nähnyt kyseisestä nimestä käyttävän.
Siitä omasta esivanhemmastani ei taida kirkonkirjojen avulla varmuuteen päästä. Olen jo miettinyt dna-tutkimusta avuksi, kun en tiedä, mikä muukaan auttaisi.
Kirjoittelen lisää niitä esipolvia heti kun paremmin ehdin.
Pirjo
Jaakontytär
22.10.09, 18:52
Hei :)
Käytän itsekin "normalisoituja" muotoja nimistä aina kun suinkin mahdollista, jos kyseessä on suurella todennäköisyydellä suomenkielinen henkilö. Nähdäkseni kirkonkirjoissa näkyvät nimet ovat pappien "ruotsinnoksia", ja alkuperäinen = oikea nimi olisi se, jonka vanhemmat lapselleen antoivat ja/tai jolla häntä todennäköisesti hänen eläessään kutsuttiin. Tässä tapauksessa, kun syntyneiden luetteloa ei ole käytettävissä, olisin taipuvainen käyttämään "Markettaa" jos Margeta toistuu varhemmissa lähteissä. Ehkä se on sitten ajan mukana, paikkakunnalta toiselle muutettaessa jotenkin vääntynyt Margareetaksi (mitä olen pitänyt ruots. Margarethan suomenkielisenä vastikkeena?). Toinen valintaperuste voisi olla valita se muoto, joka toistuu useimmin... Itse laittaisin ehkä näin (mutta en väitä olevani millään muotoa oikeassa):
Margaretha = Margareetta
Margeta = Marketta
Gretha = Reetta
(...Mutta ei tietenkään samalle henkilölle kaikkia kolmea muotoa, vaan valitsen varhaisimman tai useimmin toistuvan.)
Myöhemmin eläneiden esivanhempien kanssa voi tietysti käydä niin hyvä tuuri, että viimeisistä, suomenkielisistä rippikirjoista löytyy se todennäköisimmin oikeasti käytetty muoto. Niin minulle selvisi mm. se, että eräs Reinhold-niminen esi-isäni ilmeisesti tosiaankin käytti nimestään tuota muotoa, joten en ole korvannut tätä Reinholdia "Reinolla".
Jos kirkonkirjoista ei ole apua esivanhempasi jäljittämisessä, olet varmaan jo tutkimassa muita lähteitä (tuomiokirjoja, SAY:ta tms.). Jos mikään ei auta, niin toivottavasti sitten DNA-tutkimus sentään. Olen itsekin harkinnut sen hankkimista ihan uteliaisuudesta, mutta taidankin hankkia sen "lahjaksi" veljelleni. Siinä saataisiin Y-kromosomin ansiosta selville yhteinen isälinjammekin.
Esipolvia maltan kyllä odotella, käyn täällä joka tapauksessa lueskelemassa joten kiirettä ei ole (vaikka myönnän olevani utelias!).
yst. terv.
Jaakontytär :)
Aivan sukututkimuksen alussa, kun kaikki asiat ovat uusia, niin kannattaisi mielestäni pitäytyä kirjoihin merkityissä muodoissa. Silloin helpommin löytää oikeille jäljille ja homma pysyy hanskassa. :confused:
Olen sen tullut 30 v aikana huomaamaan kantapään kautta. Makuja on toki monia ja hyvä niin.
Jos kesken tutkimisen "suomalaistaa" nimiä voi joutua hakuseen, kun samaa muotoa ei löydy kirkonkirjoista. Niitä kerkeää muutella mielinmäärin myöhemminkin.
Minä en kyllä ole koskaan tätä suomalaistamisintoa tajunnut, mutta se olenkin vain minä.:cool:
Reiskaa ja Arskaa et kirjoista löydä hakemallakaan. :D:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
www.sukusari.fi (http://www.sukusari.fi)
Jaakontytär
23.10.09, 13:53
Hei,
Kiitos viestistä. Tämä nimijuttu on aina mielenkiintoinen aihe. Kuten sanoit, makuja on monia... Tässä oma vinkkelini asiaan.
Jos kesken tutkimisen "suomalaistaa" nimiä voi joutua hakuseen, kun samaa muotoa ei löydy kirkonkirjoista.
En tiedä ymmärsinkö ihan oikein mitä tarkoitit. Jos olen itse tietoisesti kirjannut vaikkapa Catharinan Katariinaksi, niin en tietenkään oleta, että sen jälkeen kaikki maininnat kirkonkirjoissa ovat myös maagisesti muuttuneet "Katariinoiksi". ;) Oletan edelleen törmääväni Catarinaan, Catharinaan, Cathriniin jne. Koska jo ruotsinkielisiä muotoja on usein niin monta samasta henkilöstä, joudun joka tapauksessa tarkistamaan henkilöllisyyden mm. syntymäajan ja patronyymin perusteella. En siis usko sekoilevani nimien kanssa, jotka itse olen normalisoinut.
Kirjaan kaikista MYÖS sen ruotsinkielisen muodon, tai kaikki muodot jos niitä on useampia, mutta en ensisijaiseksi nimeksi. Laitan ne sukuohjelmassa kunkin henkilön "tunnetaan myös nimellä" -kenttään. Näiden kirjausten ja lähdetietojen avulla voi kyllä jäljittää myöhemmin, että milläs nimellä tämä Ville Jussinpoika siellä kirjoissa esiintyykään.
Niitä kerkeää muutella mielinmäärin myöhemminkin.Kerkeää, mutta ei viitsisi ellei tarvitse... Tutkittavaa on niin paljon, ja muitakin harrastuksia. Jos kaikki sukuohjelman henkilöt kirjaa ensin ruotsiksi ja sitten myöhemmin käy "kääntämässä" erikseen, siihen menee aikaa... Tietysti jos joskus käy ilmi, että jostakin normalisoimastani nimestä onkin todellisuudessa käytetty toista muotoa, käyn korjaamassa asian. Mutta ihan jokaikistä nimeä en tahtoisi kirjoitella kahteen kertaan, jos voin sen välttää. Eikö ole sentään melko turvallista olettaa, että Maja Stina on ollut Maija Stiina ja Gustaf on ollut Kustaa ja Påwel on ollut Paavo tai Paavali...?
Minä en kyllä ole koskaan tätä suomalaistamisintoa tajunnut, mutta se olenkin vain minä.Mielestäni se ei ole suomalaistamista, jos ja kun kyseessä on suomalaistaustainen henkilö suomenkieliseltä alueelta. Hänhän ON silloin suomalainen, eikä häntä voi erikseen "suomalaistaa". :rolleyes: Pyrin tutkimuksissani pääsemään mahdollisuuksien mukaan lähelle sitä, millaista elämää esivanhempani ovat eläneet, ja millaisessa ympäristössä. Tavoitteeni on päästä "makuihin ja tuoksuihin", siihen oikeaan elinpiiriin ja saada kokoon muutakin kuin nimi- ja päivämäärälistaa. Tältä pohjalta en saata uskoa, että Matti ja Maija Meikäläisen savolaismetsissä syntynyt pienokainen olisi oikeasti tunnettu perhepiirissään nimellä Elisabetha Ulrica Leonhardtsdotter. Jos mietitään suomalaista torppari- ja talonpoikaiskansaa, niin eiköhän siellä ole tavattu enemmän Taaveja ja Kaapoja kuin Danieleita ja Gabrieleita...
Hienolta semmoinen sukupuu toki näyttää, joka on täynnä ruotsalaisia säätyläisnimiä. Itselleni tulisi sellaisesta kuitenkin outo olo, ikään kuin kaikki esivanhempani olisivat syntyjään ruotsalaisia ja itse olisin 1. tai 2. sukupolven siirtolainen, jolla vihdoin on suomalainen nimi. Pyrin jättämään nuo nimimuodot nimenomaan säätyläisille, joilla on mahdollinen ruotsinkielinen tausta tai edes suhteita siihen suuntaan. Yritän siis päästä lähelle ihmisiä heidän arkipäivässään ja todellisuudessaan, aitoine rehellisen suomalaisine nimineen kaikkineen. Näen asian niin, että koska papisto oli ruotsinkielistä ja kirjasi suomalaisten vanhempien sanomat suomalaiset nimet kirjoihinsa ruotsiksi, minä vaan palautan ne oikeaan, alkuperäiseen muotoonsa tai mahdollisimman lähelle sitä. Ruotsin valta kesti Suomessa ihan tarpeeksi pitkään, enää ei ole tarvetta marssia pappien pillin mukaan. :D:
Reiskaa ja Arskaa et kirjoista löydä hakemallakaan. No tuskinpa kukaan tosissaan kirjaisikaan vaikkapa 1700-luvulla eläneille esivanhemmille 1900-luvun lempinimiväännöksiä... Kohtuus kaikessa ja hyvää makua saa käyttää, kuten tietoja siitä miten vanhoja tietyt nimet ovat. :) Ei minunkaan sukupuussani ole Arskaa eikä Reiskaa. Sen sijaan siellä ovat mm. Reino Olavi, Kaarlo Eevert Timoteus, Esa Tuomaanpoika, Anna Liisa Manuntytär ja Valpuri Sakarintytär, joista osan uskon ja osan tiedän käyttäneen juuri näitä nimiä.
(On siellä myös Sofia Katarina, Reinhold Abrahaminpoika, Matthias Bartholdi ja Johan Jesper ym. Mutta he ovat sitten sitä säätyläispuolta, joka saa pitää "ruotsalaiset" nimensä edellä mainitsemastani syystä.)
Pohdiskelevin & ystävällisin terveisin
Jaakontytär "Jacobsdotter"
Pirjo Vidgren
23.10.09, 19:34
Hei!
Nimiasiassa yhdyn täysin edelliseen "puhujaan". Itse en olisi osannut asiaa noin hyvin perustella.
En ole kokenut nimien "suomalaistamisen" millään tavalla hankaloittavan tutkimista. Sukututkimuksen olen aloittanut 80-luvun alussa ja harrastus jatkuu hamaan tulevaisuuteen...
Tässä lisää niitä esipolvia:
Erkki Jaakonpoika (Eric Jacobson) Widgren/Vidgren/Wigrelius s. 3.5.1761 Alavus Alavus Viinikka, k. 11.11.1819 (Ylistaro/Töysä??)
vih. 31.10.1784 Alavus
Maria Matintytär (Maria Mattsdotter) Saari s. 10.4.1760 Alavus (kylä?) Saari, k. 4.4.1842 Töysä Vuorenmaa
perhe muutti 1.11.1811 Töysän Rautiosta Ylistaroon, jossa Erkki toimi räätälinä, Maria Matintytär muutti 1818 takaisin Töysään (Vuorenmaalle)
Erkki Jaakonpojan vanhemmat:
Jaakko Joosepinpoika (Jacob Josephson) Viinikka s. 1719 Alavus Alavus Viinikka, k. 6.12.1789 Alavus Alavus Viinikka
vihitty 21.10.1744 Alavus
Marketta Esantytär (Margeta Esaiasdotter) (Ala-)Härkölä s. 1721 Alavus Alavus (Ala-)Härkölä, k. 22.5.1808 Alavus Alavus Viinikka
Näiden vanhemmat:
Jooseppi Martinpoika (Joseph Mårtenson) Viinikka s. 1671/n. 1662 Ylöjärvi Pohjankylä, k. 29.10.1758 Alavus Alavus Viinikka
vihitty n. 1714
Maria Heikintytär (Maria Henriksdotter) s.n. 1680, k. 13.6.1755 Alavus Alavus Viinikka
Esa Matinpoika (Esaias Mattsson) (Ala-)Härkölä s. 1679 Alavus Alavus Härkölä, k. 12.6.1749 Alavus Alavus (Ala-)Härkölä
vihitty 1702
Maria Erkintytär (Maria Ericsdotter) s. 1683, k. 5.3.1758 Alavus Alavus (Ala-)Härkölä
Kun aikoinani tutkin noita, ei nettiä vielä ollut käytössä, joten minulla ei ole nettisivuja lähteeksi, mutta tiedot on poimittu Töysän rippikirjoista, Alavuden historiakirjoista ja rippikirjoista sekä Ilmajoen rippikirjasta 1732-40, jossa on Alavuden kyliä ja taloja.
Seuraavat tiedot ovat vaihdellen Alavuden ja Kuortaneen historiakirjoista. Niitä ei ole verrattu rippikirjatietoihin. Kuortaneen rippikirjat 1700-luvulta lienevät tuhoutuneet (?).
Maria Matintyttären vanhemmat:
Matti Tuomaanpoika (Matts Thomasson) Saari s. 19.8.1734 Alavus Töysän Saari, k. ?
vihitty 4.12.1757 Kuortane
Riitta Heikintytär (Brita Henricsdotter) Pohjala s. 15.11.1738 Alavus (kylä?) Pohjala, k. 1777 Kuortane (kylä?) Saari
Näiden vanhemmat:
Tuomas Erkinpoika (Thomas Ericsson) Saari s.n. 1706 Saari, k. 3.12.1777 Kuortane (kylä?) Saari
vihitty
Maria Matintytär (Maria Mattsdotter) s.n. 1711, k. 1759 Kuortane (kylä?) Saari
Heikki Heikinpoika (Henric Henricsson) Pohjala s.n. 1705 Pohjala, k. 1759 Kuortane (kylä?) Pohjala
vihitty
Maria Benjaminintytär (Maria Benjaminsdotter) s.n. 1708, k. 1781 Kuortane (kylä?) Pohjala
Lisätietoja löytyy esim. Eero Kojosen Alavuden historia -kirjasta ja Matti Niemisen sivuilta Sukuraitilta.
Terveisin Pirjo
Jaakontytär
23.10.09, 20:31
Hei Pirjo,
Suurkiitos tiedoista! :) On todella helpottavaa saada näitä valmiita sukujohtoja, kun osa Alavuden/Töysän rippikirjoista on ollut niin vaikeaselkoisia ja olen niitä yrittänyt kahlata läpi kehnolla menestyksellä. Nyt tiedän oikeat suunnat ja voin tarkistella yksityiskohtia paremmalla ajalla. Tästä oli suuri apu!
Kiitos myös vinkeistä jatkotutkimuksia ajatellen! Alavudelle menee minulla muitakin juuria, joten sen historia täytynee lueskella läpi ajan kanssa.
satu090556
01.04.23, 14:47
Onko kenelläkään tietoa, mistä on peräisin Erkki Jaakonpoika (Eric Jacobson) Widgren/Vidgren/Wigrelius kuolinaika s. 3.5.1761 Alavus Alavus Viinikka, k. 11.11.1819 (Ylistaro/Töysä??) ?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.