Erikoisia sukunimiä

[Make]

Meillä on ketju erikoisille etunimille.

Oheisen kuvan nähtyäni tuli mieleen avata ketju myös erikoisille sukunimille. Ja tuli mieleen myös, että olisikohan tämän rouvan kuitenkin pitänyt pitää ns. tyttönimensä.

PS. Kuvan lähteestä ei tietoa - sain sähköpostissa mutkan kautta.

[Seppo Niinioja]

Meillä on ketju erikoisille etunimille.

Oheisen kuvan nähtyäni tuli mieleen avata ketju myös erikoisille sukunimille. Ja tuli mieleen myös, että olisikohan tämän rouvan kuitenkin pitänyt pitää ns. tyttönimensä.

PS. Kuvan lähteestä ei tietoa - sain sähköpostissa mutkan kautta.

Netissä nimestä on useassakin paikassa keskusteltu ja sama kuvakin löytyi. City-lehden keskustelussa Törkeimmät etunimi-sukunimi yhdistelmät (http://www.city.fi/keskustelut/view.php?id=42783 ) väitetään näin:

avaruusromu Anonyymi
30.12.2007 12:10 (http://suku.genealogia.fi/keskustelut/jumpto.php?topic_id=42783&message_id=1017495) • Vastaa lainauksella (http://www.city.fi/keskustelut/view.php?id=42783&reply_msg_id=1017495&offset=0#reply) Anna Pimppi. On oikesti ollut olemassa.

VRK:n väestötietojärjestelmässä nimeä ei esiinny kuolleilla eikä elävillä, ei myöskään Seuran hautakivitietokannassa.

[Erkki Järvinen]

Meillä on ketju erikoisille etunimille.

Oheisen kuvan nähtyäni tuli mieleen avata ketju myös erikoisille sukunimille. Ja tuli mieleen myös, että olisikohan tämän rouvan kuitenkin pitänyt pitää ns. tyttönimensä.

PS. Kuvan lähteestä ei tietoa - sain sähköpostissa mutkan kautta.

Olen sitä mieltä, ettei nimi miestä (naistakaan) pahenna jos ei asianomainen itse - sitä paitsi ei kaikkia nimiä ja nimiyhdistelmiä edes hyväksytä. Ja jutut ovat sitten aina juttuja.

[Make]

Netissä nimestä on useassakin paikassa keskusteltu ja sama kuvakin löytyi. City-lehden keskustelussa Törkeimmät etunimi-sukunimi yhdistelmät (http://www.city.fi/keskustelut/view.php?id=42783 ) väitetään näin:

avaruusromu Anonyymi
30.12.2007 12:10 (http://suku.genealogia.fi/keskustelut/jumpto.php?topic_id=42783&message_id=1017495) • Vastaa lainauksella (http://www.city.fi/keskustelut/view.php?id=42783&reply_msg_id=1017495&offset=0#reply) Anna Pimppi. On oikesti ollut olemassa.

VRK:n väestötietojärjestelmässä nimeä ei esiinny kuolleilla eikä elävillä, ei myöskään Seuran hautakivitietokannassa.

Niinpä. Photoshopilla saa aikaan mitä tahansa.

Edit: Pitäneekö siirtää Kevennyksiä -ketjuun....

[Erkki Järvinen]

Niinpä. Photoshopilla saa aikaan mitä tahansa.

Edit: Pitäneekö siirtää Kevennyksiä -ketjuun....

kuvan voisit poistaa.

[Seppo Niinioja]

kuvan voisit poistaa.

Erkin vakiomotosta huolimatta, vähän mautontahan City-lehden keskustelu on ja kuvan voisi poistaa. Valitan etä tulin City-keskusteluun viitanneeksi. On siellä syvällisen filosofisiakin kysymyksiä:

Jos mies puhuu metsässä, eikä yksikään nainen kuule miestä, niin onko hän silti väärässä?

Seppo Niinioja

[Kataja]

Jos mies puhuu metsässä, eikä yksikään nainen kuule miestä, niin onko hän silti väärässä?

Seppo Niinioja
On väärässä. Jos mies on yksinään metsässä, niin hänen on tarpeetonta mekastaa, ainakin jos on uskominen kansakoulussa saatua opetusta:
Älä tallaa nurmikoita, älä puita vahingoita, älä riko luonnon rauhaa, älä parjaa älä pauhaa...
Nainen, joka on yksinään metsässä ja pelkää karhua, saa siellä puhua.
Marjatta

[Make]

kuvan voisit poistaa.

Niin voisin, jos voisin. Mutten kykene. Pitänee pyytää moderaattorit apuun.

Edit: Pyysin poistamaan. Toisaalta tietysti jos ja kun henkilöä ei ole olemassa, niin.... mutta onhan tuo mauton.

[Juha]

Poistin tuon kuvan, mutta jätin keskustelun muuten ennalleen.


Juha

[Seppo Niinioja]

On väärässä. Jos mies on yksinään metsässä, niin hänen on tarpeetonta mekastaa, ainakin jos on uskominen kansakoulussa saatua opetusta:
Älä tallaa nurmikoita, älä puita vahingoita, älä riko luonnon rauhaa, älä parjaa älä pauhaa...
Nainen, joka on yksinään metsässä ja pelkää karhua, saa siellä puhua.
Marjatta

Älä parjaa luonnon rauhaa, eikö se niin mennyt?
Muistaakseni Henry Ford laati KONTTORIN SÄÄNNÖT. Korvaamalla sanan päällikkö sanalla nainen saadaan seuraava hyödyllinen elämänohje:

1. Nainen on aina oikeassa.
2. Jos poikkeuksellisesti ilmenisi, että nainen ei olekaan oikeassa, niin tapaukseen sovelletaan automaattisesti 1. kohdan sääntöä.

Seppo Niinioja
kokenut aviomies

[Seppo Niinioja]

Täältä pesee Osmo Durchmanin tutkimuksia:

Finska anor inom furstehus. Genos 5(1934), s. 37-87 (myös verkossa)

Ätten Horns ättlingar inom furstehus. Genos 5(1934), s. 137-165, http://www.genealogia.fi/genos/5/5_137.htm#Början

Ätten Horns ättlingar inom furstehus.
Kompletterande ascentorier särskilt genom baltiska ätter
Genos 6(1935), s. 125-156
http://www.genealogia.fi/genos/6/6_125.htm

Eivät ehkä muuten niin erikoisia, mutta pitkiä nimiä voi olla vaikea sovittaa sukututkimusohjelmaan. Olen löytänyt etu- ja sukunimineen sekä titteleineen noin kahden rivin pituisen nimen. Paneeko joku paremmaksi? Kyllä noista ainakin puudelille pitäisi sopiva nimi löytyä, ellei filiaatiota ole tiedossa.

Seppo Niinioja

[Make]

Eipä noita Sepon mainitsemia juuri voi paremmaksi pistää, mutta ihan todellisia nimiä, joita olen kohdannut ovat:

Miina Kenttä (jokin aktiiviurheilija nykyisinkin)
Touko Kylvö (nuoruuden tuttuni)
Veikko Pilvi (eli Pilvenveikko)

Lisätään listaa kun mieleen tulee.

[Tapani Kovalaine]

Monet erikoiset sukunimet ovat varsin paikallisia, kuten esimerkiksi sukunimi Julkku, joka löytyy Savitaipaleelta ja siellä on monen monta henkilöä ollut ja elänyt (onko enää?), joiden sukunimi on Puunenä.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1xt498?fi+4867+haudatut+27140)23.11.1856 KUOLLUT PIETARISSA 1.12.1856 Savitaip. verh. (verh. + alapuolella epäselvä sana ?) Salom. Henrss. Puunenä Typhus 43

[JaskaS]

Osuikohan Kivennavalla miehen pää liian likelle vaimon silmää?


http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1xt0j6?fi+0212+haudatut+22550)5.3.1862 9.3.1862 Kuokkala Försvarslöse hustru Saara Mårtensdr. Mustasilmä vattensot 46


omainen: Försvarslöse Peter Michelss. Naulapää

:) Jaska

[Ritva Ruusunen]

Niin - erikoinen on tämäkin, kun sukuuni naitiin Kaalinpää Mäntyharjulta 1800-vuoden lopulla. :)

[Juha]

Näitähän on;

Lihapää (Impilahdelta)
Ämpärpää (Anjala)
Hikipää (Antrea ja Ruokolahti)
Hiuspää (Pudasjärvi) - ajatelkaas jos kaveri on ollutkin kalju!
Veripää (Jaakkima)

Juha

[Seppo Niinioja]

Osuikohan Kivennavalla miehen pää liian likelle vaimon silmää?


http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1xt0j6?fi+0212+haudatut+22550)5.3.1862 9.3.1862 Kuokkala Försvarslöse hustru Saara Mårtensdr. Mustasilmä vattensot 46


omainen: Försvarslöse Peter Michelss. Naulapää

:) Jaska

Kuten muistettaneen, poliisiylijohtaja Reijo Naulapää jäi eläkkeelle (http://www.poliisi.fi/poliisi/periodic.nsf/vwDocuments/6AEA9063840F6451C2256F6500341DD7) vuoden 2004 lopussa. Jotenkin seuraavat asiat vaikuttavat sellaisilta, joiden monet toivoisivat toteutuvan enemmän Seurassakin...

- Hallinto on tullut avoimemmaksi. Poliisi on vahvistanut asemaansa yhteiskunnassa verkostoitumalla ja lisäämällä yhteistoimintaa eri tahojen kanssa. Hallinnon sisäiset reviirit ja rajariidat ovat vähentyneet. Yhteiskunnan päättäjät haluavat voimakkaammin vaikuttaa poliisityön painotuksiin ja linjoihin, hän listaa muutoksia.

Poliisin työstä on hänen mukaansa tullut entistä vaativampaa.

- Työ vaatii eri alojen asiantuntemusta, uusien poliisivaltuuksien käyttö vaatii tietoa, kokemusta ja koulutusta. Toiminnan tehokkuudesta ja taloudellisuudesta on tullut entistä määräävämpiä tekijöitä.

Luottamus säilyy

Naulapään mielestä poliisin organisaatio on vahva ja avoin, salaamismentaliteettia ei ole.

Kuin pisteenä iin päälle, google-kääntäjä(?), joka näkyy toimivan joskus automaattisesti IE 8:ssa, sanoo:
Nail in the head believes that the police organization is a strong and open, salaamismentaliteettia not.

Seppo Niinioja

Muistakaa tulla klo 18 Tieteiden talolle! Heps, vasta ensi tiistaina!!!

[TerhiA]

Johonkin aikaisempaan nimiketjuun olen laittanut noita löytämiäni hauskoja lisänimiä. Tänään lista karttui - edelleen sieltä Viipurin alueelta 1630-40 -luvuilta:
Tuohisaapas
Paloposki
Mustasuu
Rokkakannu
Karvasilmä
ja - mitenkäs sattuikaan sopivasti: Anders Reino, Skomakare :D:

[Sariainen]

Aika erikoinen se on tämäkin.
Vai onkos tämä nimi ollenkaan ?? Ei tämä nimi naista pahenna.
Kun ei nimi ole ollenkaan. :D:

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Seppo Niinioja]

Aika erikoinen se on tämäkin.
Vai onkos tämä nimi ollenkaan ?? Ei tämä nimi naista pahenna.
Kun ei nimi ole ollenkaan. :D:

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

Väestörekisterin nimipalvelun mukaan Suomessa on 20 henkilöä, joiden sukunimi on tuo Sariaisen löytämä. Eikö tämä ole laiton tilanne :confused:. Nimilain mukaanhan jokaisella tulee olla sukunimi ja etunimi.

T. Seppo N.

[Sariainen]

Väestörekisterin nimipalvelun mukaan Suomessa on 20 henkilöä, joiden sukunimi on tuo Sariaisen löytämä. Eikö tämä ole laiton tilanne :confused:. Nimilain mukaanhan jokaisella tulee olla sukunimi ja etunimi.

T. Seppo N.

Niinpä ja tieteellisesti on vaikea päätellä, onko hänellä sukunimi vai ei ? :D:

Terv. SARIAINEN :)

[Erkki Järvinen]

Niinpä ja tieteellisesti on vaikea päätellä, onko hänellä sukunimi vai ei ? :D:

Terv. SARIAINEN :)

Kyllä tuo Nimetön on aivan selkeä sukunimi.

[tellervoranta]

Olen Erkin kanssa samaa mieltä, ettei nimi naista/miestä pahenna.

Laittamalla hiskin :p: syntyneisiin *tön löysin:
Löytämätön, Löytymätön 2kpl
Perätön 6
Mitätön 1
Hätön 3
Löytön, Läytön, Rätön, Lam...(kehoitan itseäni kirijoittamaan paremmin, että saan selevää) 9kpl

Itse suoritettuani Akaan kielikokeen, otin tilapäisesti nimekseni Abrako Ansahe. :D:

[Sariainen]

Laittamalla hiskin :p: syntyneisiin *tön löysin:
Löytämätön, Löytymätön 2kpl
Perätön 6
Mitätön 1
Hätön 3
Löytön, Läytön, Rätön, Lam :D:

Kunha nyt kukaan ei ole PÄÄ- tön. :D:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[j.amnelin]

hauskoja nimiä, muistaakseni oon nähnyt mun suvussa
Mustaparran se nyt ei oo kauheen hauska, pikemminkin komia :D: tulee mieleen merirosvo


mut toi Hikipää ois ehkä epämiellyttävin nimi :p:

[Juha]

Toisaalta voi ajatella, että herra Hikipää oli se kylän kovin työmies - aina hiessä.....

Mikä muuten mahtaa olla Suomen kautta aikojen pisin sukunimi?

Juha

[j.amnelin]

tai laiska joka hikoaa helposti, heti kun nostaa lapion :D:

pitääkö se pisin sukunimi olla yhdessä osassa vai kelpaako joku von senjasen der sitäjatätä tyylinen nimi?

[j.amnelin]

Korjaus tuonne kikrjoittamaani sukunimeen Mustaparta, muistin väärin, se olikin Poskiparta ja Mustapää:oo:
omasta sukusivultani löytyy pisin nimi Ylikalliokoski, mutten usko että se on lähelläkään Suomen pisintä, jään odottelemaan mitä ehdotuksia pisimmäksi tulee :p:

[JaskaS]

Seuran sivuilta löytyvässä muutenkin mielenkiintoisia nimiä sisältävässä nimiartikkelissa (http://www.genealogia.fi/nimet/nimi97s.htm) mainitsee kirjoittaja pisimmän tavanneensa nimen Kalevanheimolainen, jossa on 18 kirjainta. Menee 3:lla ohi muuten mieleeni tulleet 15-kirjaimiset: curlingkansanedustaja, jonka ulkomaiset toimittajat lyhensivät aikanaan muotoon U15, sekä ex-pm Ahon puolison o.s. nimi "S15", joka löytyy omastakin sukutiedostostani.

:) Jaska

[j.amnelin]

Vääräjalka :D::p:
Piruntappaja ois kiva :oo:

[Seppo Niinioja]

tai laiska joka hikoaa helposti, heti kun nostaa lapion :D:

pitääkö se pisin sukunimi olla yhdessä osassa vai kelpaako joku von senjasen der sitäjatätä tyylinen nimi?

Tottakai silloin kun etu- tai jälkiliitteet nimeen kuuluvat, yleensä aatelisnimessä. VRK:n väestötietojärjestelmässä esim. on von der Pahlen sukunimenä kuudella henkilöllä. Haulla Pahlen ei löydy mitään. Juuri suorittamieni tutkimusten mukaan keskiajan merkittävin saksalainen minnelaulaja Walther von der Vogelweide n. 1170-1230), vapaasti suomentamanani "lintukodon valtias" [eikös ole hyvin käännetty :p:] oli itävaltalaista alhaisaaatelia, vaikka hänestä ei juuri muuta tietoa ole jäänyt kuin nuo runot. Tätä ei meillä koulussa mainittu. Walther von der Vogelweiden lauluissa huipentuu hohe minne -laulujen naisen palvonta, lue lisää vaikka tästä (http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/10_keskiaika/4_nautinnon_trubaduurit/keskiaika_1406.htm). Pilan päiten käännätin häntä koskevaa tekstiä saksasta suomeksi googlella. Minnesängeristä tuli Väinämöinen, ei sinänsä ihan huono käännös:).

Osmo Durchmanin artikkeleita Horn-suvun ja muiden yhteyksistä ruhtinassukuihin olen maininnut viestissä 11. En rupea tarkistamaan, kuinka monen jäseniä on asunut Suomessa (tuskin montakaan), mutta sukulaisuussuhteita siis ainakin on.

Seppo Niinioja
_____________________________
Genealogy without sources is mythology.

[j.amnelin]

Tottakai silloin kun etu- tai jälkiliitteet nimeen kuuluvat, yleensä aatelisnimessä
Ok, ei mulla siltikään tuu pidempää enää mieleen :p:

[Heikki Koskela]

Tottakai silloin kun etu- tai jälkiliitteet nimeen kuuluvat, yleensä aatelisnimessä. VRK:n väestötietojärjestelmässä esim. on von der Pahlen sukunimenä kuudella henkilöllä. Haulla Pahlen ei löydy mitään. Juuri suorittamieni tutkimusten mukaan keskiajan merkittävin saksalainen minnelaulaja Walther von der Vogelweide n. 1170-1230), vapaasti suomentamanani "lintukodon valtias" [eikös ole hyvin käännetty :p:] oli itävaltalaista alhaisaaatelia, vaikka hänestä ei juuri muuta tietoa ole jäänyt kuin nuo runot. Tätä ei meillä koulussa mainittu. Walther von der Vogelweiden lauluissa huipentuu hohe minne -laulujen naisen palvonta, lue lisää vaikka tästä (http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/10_keskiaika/4_nautinnon_trubaduurit/keskiaika_1406.htm). Pilan päiten käännätin häntä koskevaa tekstiä saksasta suomeksi googlella. Minnesängeristä tuli Väinämöinen, ei sinänsä ihan huono käännös:).

Seppo Niinioja
_____________________________
Genealogy without sources is mythology.

Terviset vaan Pusulan kumpujen kainalosta. Tulipahan asuttua taas neljä päivää asuntovaunussa ja hyvn tarkenimme.

Mutta sitten erikoisiin sukunimiin/lisänimiin:
Lukioaikana jouduin tastelemaan saksan kielen kanssa kolme vuotta - lopultakin voitokkaasti. Mutta ensimmäisenä lukukautena sanat menivät ristiin vanhapiika-opettajan kanssa, kun hän arveli, että kulutan turhaan kallista aikaani lukiossa. Ilmoitin ylpeästi opettajalle, ettei asia kuulu lainkaan hänen päätettäväkseen. Päätin, että olen mahdollisimman paljon läsnä hänen tunneillaan mutta en ota aktiivisesti osaa.

Hän kuitenkin keksi erinomaisen puhuttelunimen minusta. Sen tarkotus oli luonnollisesti epäsuorasti vihjata jotain peroonastani. Hän antoi minulle nimen "Heinrich der Rote". Minulla oli usein punainen pusero päälläni kun toinen pusero oli peussa. Hän erehtyi tavoitteessaan sillä minä pidin kovasti hänen antamastaan nimestä, joka säilyi eron hetkeen saakka koulun portailla.

Nimeä ei ole suojattu.Saa käyttää.

[Make]

.... Mutta ensimmäisenä lukukautena sanat menivät ristiin vanhapiika-opettajan kanssa, kun hän arveli, että kulutan turhaan kallista aikaani lukiossa. Ilmoitin ylpeästi opettajalle, ettei asia kuulu lainkaan hänen päätettäväkseen. Päätin, että olen mahdollisimman paljon läsnä hänen tunneillaan mutta en ota aktiivisesti osaa....


Muistuttaa hieman omaa lukiohistoriaani, mutta aineena englanti. kemiat opettajan kanssa eivät oikein olleet synkroonissa ja tei samantapaisen päätöksen olla osallistumatta muuten kuin passiivisesti kuuntelemalla. Erityiseti opettajaa ärsytti kokeissakin käännöstehtävissä su-eng harrastamani kiertoilmausten käyttö, jos en tiennyt eksaktisti tarkoitettua sanaa kiersin asian ymmärrettävästi englanniksi. Opettaja otti aina täydet virheet. Niinpä minulla oli vielä lukion viimeisen luokan jouluna todistuksessa englannin numerona 5 (perusteena kokeiden keskiarvo noin 6 ja passivisuus tunnilla). Olin kokeissakin jotenkin niin suivaantunut opettajaan, että viivyin vain minimaalisen ajan kokeessa, enkä koskaan edes tarkistanut synnyttämääni.

Ylioppilaskirjoituksissa pitkä englannin kokeessa tarkistin tekstini huolella. Opettaja löysi muistaakseni virheitä muutaman pisteen verran, mutta laudaturina lähti ja opettaja oli hieman hämillään, mutta onnitteli kuitenkin. Hänen hämmästyksenä oli kuitenkin huomattavasti suurempaa kuin arvoisa ylioppilastutkintolautakunta palautti kokeeni arvosteluna nollana virhepisteenä, täydellisenä suorituksena :rolleyes: Lukion päästötodistuksessa komeileekin arvosana 9. Ja ansaitsin sen :D:.

Olihan tämä asian vierestä? Yes it was.

[Sariainen]

Näin äkkiä muistan kaksi hieman pidempää sukunimeä.

Byggningsbacka, Hufvudskjöld

10-15 kirjainta sisältäviä on aika paljonkin, mutta sen yli meneviä ei juurikaan.
Jaa niin no, onhan tuo pitkä minunkin sukunimeni nyk.
Jokela-Hartikainen :D: :D:
Onhan niitä "yhdysnimiä" viivalla etunimissäkin, niin miksei sukunimissä ?

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Sami Lehtonen]

Näin äkkiä muistan kaksi hieman pidempää sukunimeä.

Byggningsbacka, Hufvudskjöld

10-15 kirjainta sisältäviä on aika paljonkin, mutta sen yli meneviä ei juurikaan.
Jaa niin no, onhan tuo pitkä minunkin sukunimeni nyk.
Jokela-Hartikainen :D: :D:
Onhan niitä "yhdysnimiä" viivalla etunimissäkin, niin miksei sukunimissä ?

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

Kahden sukunimen yhdistelmä, jossa nykyään tuota väliviivaa esiintyy ei ole sillä tavalla sukunimi, että se esimerkiksi periytyisi sellaisenaan. Vanhastaan kaksiosaisia sukunimiä ja siten pitkiä on mm:
Idänpään-Heikkilä

Yksiosaisista nimistä Uusipaavalniemi lienee pisimmästä päästä.

[Heikki Koskela]

Erikoisia sukunimiä löytyy runsaasti Sukunimet-kirjasta. Laitan malliksi muutamia porvari- ja käsityöläisnimiä (nämä nimet ovat peräisin 1600-luvulta alkaen):

Arkajalka, Isopää, Hassuparta, Haarahuuli, Kynsilaukka, Porsas, Sianpillu, Tomuhousu ja Vääräjalka.

Joillakin nimillä saattaa olla hieman erilainen kirjoitusasu kuin tässä käytetty muoto.

Lisäksi on suomalaisilla aatelisilla suvuilla joitakin erikoisia sukunimiä - varsinkin suomennettuna.

Paikallisesti voi esiintyä hauskojakin väännöksiä, josta ilmenee itse henkilö ja hänen kotitalonsa nimi. Usein ovat kyläkohtaisia.

[Sami Lehtonen]

Erikoisia sukunimiä löytyy runsaasti Sukunimet-kirjasta. Laitan malliksi muutamia porvari- ja käsityöläisnimiä (nämä nimet ovat peräisin 1600-luvulta alkaen):

Arkajalka, Isopää, Hassuparta, Haarahuuli, Kynsilaukka, Porsas, Sianpillu, Tomuhousu ja Vääräjalka.

Joillakin nimillä saattaa olla hieman erilainen kirjoitusasu kuin tässä käytetty muoto.

Lisäksi on suomalaisilla aatelisilla suvuilla joitakin erikoisia sukunimiä - varsinkin suomennettuna.

Paikallisesti voi esiintyä hauskojakin väännöksiä, josta ilmenee itse henkilö ja hänen kotitalonsa nimi. Usein ovat kyläkohtaisia.

Olihan tuolla Turussa muudan Paskasilmäkin.

[Seppo Niinioja]

Kahden sukunimen yhdistelmä, jossa nykyään tuota väliviivaa esiintyy ei ole sillä tavalla sukunimi, että se esimerkiksi periytyisi sellaisenaan. Vanhastaan kaksiosaisia sukunimiä ja siten pitkiä on mm:
Idänpään-Heikkilä

Yksiosaisista nimistä Uusipaavalniemi lienee pisimmästä päästä.

Tarkoittanet yhdistelmällä ns. avionimiä, jossa vaimon tyttönimi ja miehen sukunimi on yhdistetty (ehkä se nykyään onnistuu päinvastoinkin?) Väestötietojärjestelmässä niitä käsitellään sukuniminä samalla tavoin kuin yksiosaisiakin. Tarkistin sieltä juuri veljeni vaimon ja vaimoni kälyn nimet. Molempia on alle 5, mikä ei ole ihmekään.

Sirkka ja Jarmo Paikkala ovat julkaisseet tilastotietoja erilaisista suomalaisten sukunimistä (Sukuviesti 1988:1, s. 22-25, http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36ls.htm#Alku ).

Artikkelista selviää mm., että vuoden 1920 sukunimilain toimeenpanon yhteydessä syntyi muutama -poika-loppuinen sukunimi, mm. Kaarlenpoika. Artikkelin mukaan tällaisia nimiä oli 1988 jäljellä viisi. Vain yhdellä henkilöllä oli -tytär-loppuinen sukunimi (Laurintytär). Nykyisenä nimenä Kaarlenpoika on 6 miehellä ja 5 naisella. Laurintyttäriä on alle 5, joten sukupuolesta ei saa tietoa. Äitini suvussa oli mittari Tobias Otonpoika, talollinen Otto Vilhelm Emanuelinpojan poika Lopelta, s. 2.2.1854, k. Helsingissä 13.1.1936. Sukukirjan kirjoittaja sanoo hänen olleen viimeinen, jolla ei ollut varsinaista sukunimeä, mutta edellä olevan perusteella sukunimestä oli kyse. Väestötietojäjestelmässä on myös mainittu kaksi kuollutta miestä, joiden sukunimi on ollut Otonpoika.

Seppo Niinioja

[Heikki Särkkä]

Myllykangas-Suonto on melko pitkä (18 merkkiä), mutta tuskin maan pisin.

[Tapani Kovalaine]

Googlaamalla voi löytää Turun sosiaalifoorumin ja sieltä valokuvan, jossa on kuvaileva teksti: Alustajina (vasemmalta oikealle): Turun Vesilaitoksen toimitusjohtaja Irina Nordman, varatuomari Armi Kyläheikkilä-Kyllästinen , dipl. ins. Hannes Heikkilä.

Sukunimessä Kyläheikkilä-Kyllästinen on 23 kirjainta ja bonuksena tavuviiva. Pitempiä nimiä varmasti löytyy Suomesta...

[JaskaS]

Pisin HisKistä löytämäni sukunimen paikalle kirjattu yksittäinen nimi on Hangaskankaanlaita (18 kirjainta) Muhoksella.

:) Jaska

[Sami Lehtonen]

Tarkoittanet yhdistelmällä ns. avionimiä, jossa vaimon tyttönimi ja miehen sukunimi on yhdistetty (ehkä se nykyään onnistuu päinvastoinkin?) Väestötietojärjestelmässä niitä käsitellään sukuniminä samalla tavoin kuin yksiosaisiakin. Tarkistin sieltä juuri veljeni vaimon ja vaimoni kälyn nimet. Molempia on alle 5, mikä ei ole ihmekään.

Sirkka ja Jarmo Paikkala ovat julkaisseet tilastotietoja erilaisista suomalaisten sukunimistä (Sukuviesti 1988:1, s. 22-25, http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36ls.htm#Alku ).

Artikkelista selviää mm., että vuoden 1920 sukunimilain toimeenpanon yhteydessä syntyi muutama -poika-loppuinen sukunimi, mm. Kaarlenpoika. Artikkelin mukaan tällaisia nimiä oli 1988 jäljellä viisi. Vain yhdellä henkilöllä oli -tytär-loppuinen sukunimi (Laurintytär). Nykyisenä nimenä Kaarlenpoika on 6 miehellä ja 5 naisella. Laurintyttäriä on alle 5, joten sukupuolesta ei saa tietoa. Äitini suvussa oli mittari Tobias Otonpoika, talollinen Otto Vilhelm Emanuelinpojan poika Lopelta, s. 2.2.1854, k. Helsingissä 13.1.1936. Sukukirjan kirjoittaja sanoo hänen olleen viimeinen, jolla ei ollut varsinaista sukunimeä, mutta edellä olevan perusteella sukunimestä oli kyse. Väestötietojäjestelmässä on myös mainittu kaksi kuollutta miestä, joiden sukunimi on ollut Otonpoika.

Seppo Niinioja

Juuri tätä tarkoitin. Avionimi lienee hyvä termi sille. Kysehän on todellakin kahden sukunimen käytöstä eli oman ja puolison. Erityispiirteitä on käsittääkseni mm. se, ettei molemmilla puolisoilla voi olla samaa yhdistelmää eikä kyseinen nimihirvitys onneksi periydy kenellekään. Yhteen aikaanhan nuo olivat varsinainen villitys:
Isohookana-Asunmaa
Kuuskoski-Vikatmaa

Minusta kyseinen mahdollisuus liimailla sukunimiä yhteen pitäisi laista poistaa ja varmuuden vuoksi vielä kieltää. Jos ei halua tyytyä puolison sukunimeen niin pitää sitten omansa ja sillä sipuli.

[Sami Lehtonen]

Edelliseen lisätäkseni. Idänpään-Heikkilä on siis todellakin vain yksi periytymiskelpoinen sukunimi. Samoin on Hämeen-Anttila. Näiden nykylain mukaan kiellettyjen sukunimien liimailu puolison sukunimeen se vasta hauskaa onkin. Vaikkapa:
Äikäs-Idänpään-Heikkilä

Vähän toisenlaisena nimiyhdistelmänä tuosta on jo vaikea sanoa, missä kohtaa sukunimi vaihtuu toiseksi.

Vielä vankemmaksi vakuudeksi. Erityisesti aikana ennen sukunimilakia nimistöä tutkittaessa yksi sukunimen kriteeri on se, että se esiintyy peräkkäisissä polvissa ja vielä siten, että se pääsääntöisesti tulee kaikille jälkeläisille - ei vain yhdelle niinkuin talonnimi. Tätä kriteeriä avionimet eivät siis täytä miltään osin.

[Seppo Niinioja]

Juuri tätä tarkoitin. Avionimi lienee hyvä termi sille. Kysehän on todellakin kahden sukunimen käytöstä eli oman ja puolison. Erityispiirteitä on käsittääkseni mm. se, ettei molemmilla puolisoilla voi olla samaa yhdistelmää eikä kyseinen nimihirvitys onneksi periydy kenellekään. Yhteen aikaanhan nuo olivat varsinainen villitys:
Isohookana-Asunmaa
Kuuskoski-Vikatmaa

Minusta kyseinen mahdollisuus liimailla sukunimiä yhteen pitäisi laista poistaa ja varmuuden vuoksi vielä kieltää. Jos ei halua tyytyä puolison sukunimeen niin pitää sitten omansa ja sillä sipuli.

Avionimi-sanaa käyttävät ainakin Paikkala ja Mikkonen sukunimikirjassaan ja artikkeleissa ja joissakin sukututkimusohjelmissa on tai on tulossa sille oma toiminto. Nykyisessä nimilaissa 9.8.1985/694 siihen tehtyine muutoksineen sanaa ei näy, mutta puolison sukunimeä koskevat säännökset ovat 3 luvussa. Jokseenkin kaikki vaihtoehdothan ovat mahdollisia (ei hyvä :mad:). Useimmiten kai on kyse siitä, että nainen on jo luonut uran ja tullut tunnetuksi tyttönimellään sekä siitä, että mieskin on sellaisessa asemassa, että vaimo tai ehkä varsinkin mies haluaa miehenkin nimen näkyvän.

Virittäjä 2/2002 (http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_306.pdf)s. 308 kertoo, että vuoden 1985 sukunimilain uudistus ei näytä horjuttaneen vanhaa nimikäytäntöä — saati perheinstituutiota, kuten jotkut lakia valmisteltaessa pelkäsivät — sillä avionimien kantajia on 18 vuodessa tullut vain 0,7 prosenttiyksikköä lisää (hyvä uutinen sukututkijalle).

Avionimi olisi varmaan hyvä määritellä ihan omaksi nimityypikseen väestötietojärjestelmässä. Nythän sinne voi ilmoittaa puhuttelunimensäkin selvyyden vuoksi. Ottakaamme yhteys kansanedustajaamme!

Seppo Niinioja

[Sami Lehtonen]

Nykyisessä nimilaissa 9.8.1985/694 siihen tehtyine muutoksineen sanaa ei näy, mutta puolison sukunimeä koskevat säännökset ovat 3 luvussa. Jokseenkin kaikki vaihtoehdothan ovat mahdollisia (ei hyvä :mad:). Useimmiten kai on kyse siitä, että nainen on jo luonut uran ja tullut tunnetuksi tyttönimellään sekä siitä, että mieskin on sellaisessa asemassa, että vaimo tai ehkä varsinkin mies haluaa miehenkin nimen näkyvän.a[/FONT]

Anteeksi Seppo, typistin vähän viestiäsi. Tässä suora lainaus nimilaista:Avioliittoon aikova, jonka sukunimi tulee muuttumaan sen johdosta, että puolisot ottavat yhteisen sukunimen, voi ennen vihkimistä ilmoittaa vihkijälle, että hän ottaa yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä sen sukunimen, joka hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan, tai sukunimen, joka hänellä on avioliittoon mennessään.

Toisin sanoen, vain toinen puolisoista voi päättää käyttää omaa entistä tai sillä hetkellä käytössä olevaa sukunimeään uuden yhteisen sukunimen kanssa. Ei voi siis olla niin, että Virtasen ja Möttösen avioliiton yhteydessä toisesta tulisi Virtanen-Möttönen ja toisesta Möttönen-Virtanen - tai edes, e ttä kumpikin ottaisi saman Virtanen-Möttönen -yhdistelmän. Halutessaanhan he voivat yhteistuumin muuttaa sukunimensä vaikka VirtaMöttöskäksi jos sitä ei vielä ole väestörekisteriin merkitty.

Tietysti olisi omalla tavallaan hauskaa, jos noita nimiä voisi yhdistellä vapaasti - useampaankin kertaan. Ehkäpä Suomi olisi jo nähnyt ensimmäisen Vienonen-Karpela-Saarela-Karpelan.

[Heikki Koskela]

Toisin sanoen, vain toinen puolisoista voi päättää käyttää omaa entistä tai sillä hetkellä käytössä olevaa sukunimeään uuden yhteisen sukunimen kanssa. Ei voi siis olla niin, että Virtasen ja Möttösen avioliiton yhteydessä toisesta tulisi Virtanen-Möttönen ja toisesta Möttönen-Virtanen - tai edes, e ttä kumpikin ottaisi saman Virtanen-Möttönen -yhdistelmän. Halutessaanhan he voivat yhteistuumin muuttaa sukunimensä vaikka VirtaMöttöskäksi jos sitä ei vielä ole väestörekisteriin merkitty.

Tietysti olisi omalla tavallaan hauskaa, jos noita nimiä voisi yhdistellä vapaasti - useampaankin kertaan. Ehkäpä Suomi olisi jo nähnyt ensimmäisen Vienonen-Karpela-Saarela-Karpelan..

Ennen oli kaikki toisin ja vieläpä minun ja mahdollisesti sukututkijain kannalta paremmin. Nyt sukunimen perintä on hyvin monimutkainen ja antaa ainakin minulle itsepäisenä ihmisenä ja moralistina vääriä signaaleja. Ei aina tiedä näet, onko parisuhde kirkon siunaama tai maistraatissa rekisteröity avioliitto vai ollaanko yhdessä varman puheen päälle. En kuitenkaan syvenny asian moraaliseen puoleen vaan ajattelen itse sukututkimuksen etenemistä nykyisten sukunimien käytön viidakossa.

Tunnen läheisesti mieshenkilön, jonka sukunimi on Meikäläinen. Hänellä on poika, joka meni naimisiin neidon kanssa, jonka tyttönimi on Heikäläinen isänsä mukaan. Poika otti uudeksi nimeksi avioliittoon mennessään neidon äidin tyttönimen, joka oli Teikäläinen koska se sattui olemaan hyvin harvinainen nimi Suomessa. Olin hämilläni muutaman kuukauden, kun Meikäläinen puhui pojastaan minulle ja mainitsi hänen sukunimensä Teikäläinen. Pienen utelun jälkeen selvisi, että Teikäläinen oli hänen ja vaimonsa siittämä poika, joka näin hylkäsi oman sukunsa nimen. Olin opettajana pojalle nimeltä Meikäläinen, joka sitten muuttui Teikäläiseksi. Vieläkin aivoni työstävät hänen uutta sukunimeään.

Uusi sukunimilaki saattaa olla joidenkin mielestä hyvin onnistunut ja hyvin liberaali ja on tuonut tasa-arvon entistäkin tasa-arvoisemmaksi sukupuolten välille. On siis päästy tavoitteeseen. Mahtaako tämänkaltainen tasa-arvo antaa lisää tasa-arvoa? Mutta sen minä vain sanon, että sukujen ja sukulaisten - tuttujenkin - vertailu suoraan sukunimen perusteella alkaa olla vaikeaa ja vaikeammaksi tulee. Minulle sukunimilaki uudessa "lookissaan" on selvä pettymys.

[Sami Lehtonen]

Uusi sukunimilaki saattaa olla joidenkin mielestä hyvin onnistunut ja hyvin liberaali ja on tuonut tasa-arvon entistäkin tasa-arvoisemmaksi sukupuolten välille. On siis päästy tavoitteeseen. Mahtaako tämänkaltainen tasa-arvo antaa lisää tasa-arvoa? Mutta sen minä vain sanon, että sukujen ja sukulaisten - tuttujenkin - vertailu suoraan sukunimen perusteella alkaa olla vaikeaa ja vaikeammaksi tulee. Minulle sukunimilaki uudessa "lookissaan" on selvä pettymys.

Niinno, suurimmalle osalle sukututkijoita pelkkä sukunimi ei Suomessa kerro juuri mitään. Valtaosa sukunimistä on otettu käyttöön vuosien 1860-1920 välisenä aikana ja vieläpä siten, että -nen-päätteisiä sukuja on lukematon määrä per yksi nimi. Puhutaan siis neljästä-viidestä sukupolvesta jotakin tiettyä nimeä monilla eri suvuilla. Positiivinen poikkeus on tietysti itäsuomalainen sukunimiperinne.

Kerrotaan tähän väliin hauska tarina, jonka kuulin työpaikkani kahviossa. Eräs pari sai ensimmäisen lapsensa - nykytyyliin ennen avioliittoa. Äidin päätöksellä tyttärelle annettiin isän sukunimi, jotta ainakin tietää, kuka isä oli. Pari joutui sittemmin siitä naimisiinkin, mutta molemmat pitivät oman sukunimensä. Lapsiakin alkoi siunaantua ja piti päättää mikä sukunimi lapsille tulee. Silloin yhteisellä päätöksellä sovittiin, että lapsille tulee äidin sukunimi, kun ero siitä kumminkin tulee. Onpahan sitten valmiiksi sama sukunimi kuin yksinhuoltajaäidillä.

[TerhiA]

Vääräjalka :D::p:
Piruntappaja ois kiva :oo:


Erilaisia jalka-johdannaisia näkyi lisäniminä 1600-luvulla aika paljon, ihan luonnollisista syistä.
Piru-perheitä näkyi Suur-Rautalammilla 1600-luvulla muutama. Vuoden 1706 henkikirjassa nimeä ei enää näkynyt. SAY:sta olin joskus poiminut naishenkilön, jolla lisänimenä Pirustaja, muistaakseni hänkin oli Saarijärvellä.

[Heikki Koskela]

Niinno, suurimmalle osalle sukututkijoita pelkkä sukunimi ei Suomessa kerro juuri mitään.

Voi niinkin olla, mutta kyllä minä heti valpastun, jos tapaan henkilön, joka esittäytyy vaikkapa nimellä Pylkkä. Minun on heti esittäytymisen jälkeen pakko kysyä: "Mistäpäin Suomea olet lähtöisin"? Jos hän esitäytyy sanomalla nimekseen Pikkarainen vaikka onkin Pylkän sukua, jää uteliaisuuteni tyydyttämättä.

Minulle sukunimen sanominen lähettää aina jonkinasteisen viestin suvusta. Se joko herättää kiinnostukseni tai sitten ei.

[Sami Lehtonen]

Voi niinkin olla, mutta kyllä minä heti valpastun, jos tapaan henkilön, joka esittäytyy vaikkapa nimellä Pylkkä. Minun on heti esittäytymisen jälkeen pakko kysyä: "Mistäpäin Suomea olet lähtöisin"? Jos hän esitäytyy sanomalla nimekseen Pikkarainen vaikka onkin Pylkän sukua, jää uteliaisuuteni tyydyttämättä.

Minulle sukunimen sanominen lähettää aina jonkinasteisen viestin suvusta. Se joko herättää kiinnostukseni tai sitten ei.

Jos sen noin ajattelee, niin kyllä tietyt sukunimet herättävät minunkin kiinnostukseni. Sellaisen vastaantuloa odotellessa vain todennäköisesti on kätellyt jo kolmisenkymmentä Virtasta ja Anttilaa.

Toisaalta, ei sekään nyt iso ongelma ole, jos joku käyttää puolisonsa sukunimeä; ainakin minulla on tapana matrikkelityyliin kirjata myös puolisot ja näiden vanhemmat. Tällöin ei ongelmaksi muodostu edes se, jos alunperin kiinnostuksen herätti sukunimi, joka osoittautuisi puolison äidin tyttönimeksi. Skoopissa siis edelleen.

Historiallisesta perspektiivistä tarkasteltuna nykylaki sallii kuitenkin aika vähän poikkeuksia. Nimen vaihtaminenkin on melko vaikeaa tai se täytyy valita jostakin edellisen viiden sukupolven aikana käytössä olleista nimistä jollei keksi ihan omaa uniikkia nimeä. Aivan toinen tilanne oli ennen sukunimilakia, jolloin periaatteessa kuka tahansa saattoi ottaa käyttöönsä haluamansa nimen sen suuremmitta ongelmitta ja vaihtaa nimeä vielä tarpeen mukaan. Ainoa ryhmä, jonka osalta nimenmuutokset oli lailla kielletty oli aateliset.

[j.amnelin]

Historiallisesta perspektiivistä tarkasteltuna nykylaki sallii kuitenkin aika vähän poikkeuksia. Nimen vaihtaminenkin on melko vaikeaa tai se täytyy valita jostakin edellisen viiden sukupolven aikana käytössä olleista nimistä jollei keksi ihan omaa uniikkia nimeä. Aivan toinen tilanne oli ennen sukunimilakia, jolloin periaatteessa kuka tahansa saattoi ottaa käyttöönsä haluamansa nimen sen suuremmitta ongelmitta ja vaihtaa nimeä vielä tarpeen mukaan. Ainoa ryhmä, jonka osalta nimenmuutokset oli lailla kielletty oli aateliset. ________

Kyllä minä olen juuri vaihtanut sukunimekseni vanhemman kuin viiden sukupolven takaa eikä siinä mitään ongelmia ollut :D:

[Sami Lehtonen]

Kyllä minä olen juuri vaihtanut sukunimekseni vanhemman kuin viiden sukupolven takaa eikä siinä mitään ongelmia ollut :D:

En väittänytkään että siinä mitään ongelmia olisi. Mikä tahansa viiden polven aikana käytössä ollut sukunimi on läpihuutojuttu. Samoin mikä tahansa sukunimi, joka ei ole enää kenelläkään käytössä. Muita kombinaatioita saatetaan pohtia, mutta se ei ole tässä enää oleellista. Oleellista on se, että lainmuutokset ovat muuttaneet tilanteen täysin reguloimattomasta tarkasti säänneltyyn käytänteeseen koskien nimenmuutoksia. Tästä näkökulmasta käsin ei ole kovin iso ongelma nykylain sallimat variaatiot, joka joukkona on selvästi pienempi kuin ennen nimiä koskevaa lainsäädäntöä.

[j.amnelin]

ahaa
:D:

[Sami Lehtonen]

ahaa
:D:

Keskustelusta nipottaminen kuuluu lähinnä moderaattoreille, mutta tässä viestissäsi on kaksi ongelmaa.

Ensiksikin, pitkässä ketjussa on vähän vaikeaa päätellä, mikä viesti on vastaus mihinkin viestiin, jos siinä ei ole lainkaan lainattuna (edes osaa) viestistä johon vastataan.

Toisekseen, onelinereita on syytä välttää. Ne harvoin kontribuoivat käsillä olevaan keskusteluun mitään sellaista, josta olisi kenellekään mitään hyötyä. Voit omalta osaltasi miettiä, millainen tästä ketjusta tulisi, jos jokainen jonkin viestin sisällön ymmärtäessään kirjoittaisi siihen ketjuun viestin "Ahaa".

Jotta pääsemme takaisin itse aiheeseen, niin valaisisitko nyt, miten ja mistä tämä nimesi sitten tuli ja millainen muutosprosessi se oli? Aarnio-nimestäkö nyt on kyse?

[j.amnelin]

Hehe, sori, haöusin vastata jotakin muttei tullut mieleen mitään niin laitin vaan ahaa :D: en tee sitä toiste :p:

Aarnio nimeni vaihdoin, ajatus lähti jo aikaa sitten kun mulle valkeni joskus lapsena, että Aarnion isovanhemmat ei olekaan mun biologisia vanhempia ja nyt kun he ovat jo poissa elämästäni niin ei ollut mitään syytä pitää sitä nimeä. Otin äidin puolelta jo käytöstä poistuneen nimen Amnelin.
Käytännössä homma meni niin että selvitin maistaraatita opnko sitä nimeä mahdollista saada ja kerrottiin, että hakea voi ja kannattaa toimittaa jotakin tietoja hakemuksen tueksi ja näinpä toimitin ja nyt 2-3-kk myöhemmin ilmoitus tuli että nimenmuutos hyväksyttiin :)

[Sami Lehtonen]

Hehe, sori, haöusin vastata jotakin muttei tullut mieleen mitään niin laitin vaan ahaa :D: en tee sitä toiste :p:

Aarnio nimeni vaihdoin, ajatus lähti jo aikaa sitten kun mulle valkeni joskus lapsena, että Aarnion isovanhemmat ei olekaan mun biologisia vanhempia ja nyt kun he ovat jo poissa elämästäni niin ei ollut mitään syytä pitää sitä nimeä. Otin äidin puolelta jo käytöstä poistuneen nimen Amnelin.
Käytännössä homma meni niin että selvitin maistaraatita opnko sitä nimeä mahdollista saada ja kerrottiin, että hakea voi ja kannattaa toimittaa jotakin tietoja hakemuksen tueksi ja näinpä toimitin ja nyt 2-3-kk myöhemmin ilmoitus tuli että nimenmuutos hyväksyttiin :)

Hieno juttu. Tosiaan ei tuo viisi polvea ole mihinkään kirjoitettu sääntö. Aiempien ratkaisujen pohjalta vain on selvää, että sukunimen käyttö viimeisessä viidessä polvessa on aina riittävä peruste. Se ei siis ole ehdoton raja. Itse asiassa nimistön diversiteettiä kannattaa ylläpitää ja mahdollisuuksien mukaan laajentaa. On siis parempi, mitä vähemmän Virtasia on. Varsinkin kun moni vanha ja kaunis sukunimi on jäänyt kokonaan pois käytöstä.

[j.amnelin]

Juu, mulle sanottiin, että kolme polvea taaksepäin menee ilman nimilautakunnan käsittelyä, mutta siitä pidemmälle taikka itsekeksityt tai käytöstä poistuneet ym nimet menee sitten aina lautakuntaan mutta mitään sukupolvimäärän rajoitusta ei ole sinällänsä kunhan ne nimilain vaatimat kriteerit on kunnossa..

[Sami Lehtonen]

Juu, mulle sanottiin, että kolme polvea taaksepäin menee ilman nimilautakunnan käsittelyä, mutta siitä pidemmälle taikka itsekeksityt tai käytöstä poistuneet ym nimet menee sitten aina lautakuntaan mutta mitään sukupolvimäärän rajoitusta ei ole sinällänsä kunhan ne nimilain vaatimat kriteerit on kunnossa..

Heh - pakko puuttua tuohon. Eiköhän se itsekeksityn nimen kohdalla riipu siitä, millaisen nimen itselleen keksii - siis onko se ylipäätään suomenkieliseksi tulkittavissa. Käsittääkseni nimenmuutoksessa on hyve, jos sellaista ei ole väestörekisteriin merkitty lainkaan.

[Tuiju Olsio]

Jospa minäkin kerron tarinani sukunimestä. Itselläni on ns. keksitty nimi, isäni keksimä. Hän halusi kääntää ruotsinkielisen sukunimensä suomalaiseksi, mutta käännös oli jo suojattu. Kun sitten menin vihille saksalaisen miehen kanssa, halusin säilyttää tämän minusta kauniin keksityn nimen. Saksassakin silloin oli jo mahdollisuus naisilla kaksoisnimeen, mutta ei saanut pitää pelkkää tyttönimeä. Ja näin minusta tuli N...-Olsio. Kolme viikkoa ehdin olla tämän nimisenä, kunnes menin Suomen konsulaattiin passiin uutta nimeä kirjauttamaan. Siellä eivät suostuneet tätä nimeä passiini kirjaamaan, koska se oli Suomen lakien vastainen, olisi käynyt vain toisinpäin, mutta se ei taas Saksan lakien mukaan käynyt. Ei auttanut muu kuin mennä uudelleen rekisteriviranomaisen puheille ja saada uudet vihkipaperit. 25 vuotta ehdin olla pelkällä miehen sukunimellä, mutta sitten eron jälkeen halusin ottaa tyttönimeni uudestaan. Tämä prosessi oli todella lyhyt, vajaassa tunnissa olin jälleen Olsio niminen. Useimmat saksalaiset mieltävät nimeni suomalaiseksi. Täällä nimen muuttamien on todella vaikeaa, sen voi saada vain eronneet ja silloinkin vain sen ennen avioliittoa käytetyn nimen.

[j.amnelin]

sami: kunhan ne nimilain vaatimat kriteerit on kunnossa..
Niinhän tossa lukee, eli ei ole rajoituksia kunhan ne nimilain kriteerit täyttyy, eli on käyttämätön, hyvänmaun mukainen ja suomenkileen sopiva..

[Sami Lehtonen]

sami:
Niinhän tossa lukee, eli ei ole rajoituksia kunhan ne nimilain kriteerit täyttyy, eli on käyttämätön, hyvänmaun mukainen ja suomenkileen sopiva..

Muitakin keinoja toki on. Käsittääkseni eräät tunnetut henkilöt, jotka ovat vuosia käyttäneet taiteilijanimeä, ovat sen myös saaneet muutettua viralliseksi nimekseen. Tyypillisesti siis niin, että se ei välttämättä ole käyttämätön tai edes lainkaan suomenkieleen sopiva. Hyvä makukin siitä saattaa olla kaukana.

[j.amnelin]

Voi olla.. kai se pitkälti riippuu henkilöistä jotka siellä lautakunnassa istuu ja asiaa pohtii. jos ei nimi loukkaa ketään, niin miksei voisi olla vähän erikoisempikin:rolleyes:

[Sariainen]

Juu, mulle sanottiin, että kolme polvea taaksepäin menee ilman nimilautakunnan käsittelyä, mutta siitä pidemmälle taikka itsekeksityt tai käytöstä poistuneet ym nimet menee sitten aina lautakuntaan mutta mitään sukupolvimäärän rajoitusta ei ole sinällänsä kunhan ne nimilain vaatimat kriteerit on kunnossa..

Minunkin nimeni kuulusi oikeastaan olla Jokipakka-Hartikainen.... hmmm... täytyykin miettiä asiaa. Nimittäin,... reilu vuosi sitten Amerikasta saapunut valokuva viimeistään todisti, että asia on niin. :D: :D: :D:
Amerikkaan siis kannattaa ottaa yhteyttä.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Juha]

Muistaakos kukaan Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajaa vuodelta 1960?

Jos hän olisi muuttanut Suomeen, niin olisiko mahtanut myös suomentaa nimensä?

http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1960/

Kari Suomalaisella oli palkinnon julkistamisen jälkeen Hesarissa varsin mainio pilapiirros



Juha

[Kataja]

Erityisen paljon on muutettu Sikiö-sukunimeä joksikin muuksi, vaikka muistaakseni nimi tulee jostain ihan muusta, kuin mitä nykyisin ajatellaan.
Marjatta

[j.amnelin]

Muistaakos kukaan Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajaa vuodelta 1960?

Jos hän olisi muuttanut Suomeen, niin olisiko mahtanut myös suomentaa nimensä?

http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1960/

Kari Suomalaisella oli palkinnon julkistamisen jälkeen Hesarissa varsin mainio pilapiirros



Juha
:D::D::D: voi kauhistus :eek: mitähän tuo nimi mahtaa olla oikeasti Suomeksi?

[JHissa]

Erityisen paljon on muutettu Sikiö-sukunimeä joksikin muuksi, vaikka muistaakseni nimi tulee jostain ihan muusta, kuin mitä nykyisin ajatellaan.
Marjatta
Myöskin viimeiset Pulkkilan Terska-sukunimiset ja Kurun Pallineva-sukunimiset ovat näköjään vaihtaneen nimensä.

[Heikki Koskela]

:D::D::D: voi kauhistus :eek: mitähän tuo nimi mahtaa olla oikeasti Suomeksi?


Tottapahan tuo tiesi oman nimensä todellisen merkityksen, koska käytti kirjailijanimenä (pen-name) Alexis Léger.

Tosipuheessa sanakirja (Euro Translator) sanoo sanan Perse tarkoittavan suomeksi Persia, siis erinimeä.

[j.amnelin]

Myöskin viimeiset Pulkkilan Terska-sukunimiset ja Kurun Pallineva-sukunimiset ovat näköjään vaihtaneen nimensä.
Mä asun muuten Pallivaha nimisessä kaupunginosassa :oo:

[Make]

Kun tämä henkilö http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=57680&nodeid=15598&culture=fi-FI&contentlan=1 aikanaan meni naimisiin olin varma, että muuttaisi tuon tyttönimensä, mutta ei. Minusta ei olisi ollut huono idea ryhtyä Ruonalaksi.

PS. Anteeksi, että linkki vie tulostus -tilaan, en osaa korjata

[j.amnelin]

Linkki ei toimi :confused:

[Make]

Linkki ei toimi :confused:

Kyllä minulla toimii, paitsi että avaa Tulostin -ikkunan varsinaisen päälle
ja sitä en saa poistettua.

Hain henkilöstä toisen linkin http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/819383 josko nimi selviää tästä. En viitsi sitä nimeä kirjoittaa foorumiin googlella täältä löytyväksi.

[j.amnelin]

:D::D::D: no nyt toimi, joo kyllä on eriskummallinen nimi, siinä sen viähätys varmaan piileekin, omistaja on varmaan huumorintajuinen henkilö :cool:

[Seppo Niinioja]

Tottapahan tuo tiesi oman nimensä todellisen merkityksen, koska käytti kirjailijanimenä (pen-name) Alexis Léger.

Tosipuheessa sanakirja (Euro Translator) sanoo sanan Perse tarkoittavan suomeksi Persia, siis erinimeä.

Juhan ensimmäisessä linkissä lukee Saint-John Perse (pen-name of Alexis Léger). Google kääntää sen väärin, mutta Alexis Léger, s. Guadeloupella 31.5.1887, k. Provencessa Ranskassa 20.9.1975 oli siis hänen oikea nimensä. Perse on ranskan sanakirjan ja saamani tiedon mukaan "muinaispersialainen", persan on muuten vaan persialainen.

Seppo Niinioja

[Heikki Koskela]

Juhan ensimmäisessä linkissä lukee Saint-John Perse (pen-name of Alexis Léger). Google kääntää sen väärin, mutta Alexis Léger, s. Guadeloupella 31.5.1887, k. Provencessa Ranskassa 20.9.1975 oli siis hänen oikea nimensä. Perse on ranskan sanakirjan ja saamani tiedon mukaan "muinaispersialainen", persan on muuten vaan persialainen.

Seppo Niinioja


Noinhan sen käännöksen piti ollakin. Minun mokani.

[Sariainen]

Tuli taas kerran erikoinen nimi vastaan. Tällä kertaa sukunimi. Kyseessä lienee....

ENTÄ

vai olisiko paremmin...

ENT Ö ?
Mielenkiintoista...
Terv. SARIAINEN :eek:

[Seppo Niinioja]

Tuli taas kerran erikoinen nimi vastaan. Tällä kertaa sukunimi. Kyseessä lienee....

ENTÄ

vai olisiko paremmin...

ENT Ö ?
Mielenkiintoista...
Terv. SARIAINEN :eek:

Missä se esiintyy?

[Sariainen]

Rippikirjassa pohjanmaalla.
Niin kuin näet siinä on
Hu. Brita jne....

Terv. SARIAINEN :D:

[JaskaS]

Ainakin Pedersören Lepplaxissa on talo nimeltä Emtö, joskus myös kirjattuna Emptö tai Emptöö. Siellä on Brita Lenoja syntynyt HisKin mukaan 9.8.1796, 3.3.1804 ja 28.10.1830 (viimeisellä risti).
Vosiko olla jompi kumpi ensinmainituista?

:) Jaska

[Sariainen]

Ainakin Pedersören Lepplaxissa on talo nimeltä Emtö, joskus myös kirjattuna Emptö tai Emptöö. Siellä on Brita Lenoja syntynyt HisKin mukaan 9.8.1796, 3.3.1804 ja 28.10.1830 (viimeisellä risti).
Vosiko olla jompi kumpi ensinmainituista?

:) Jaska

No hei Jaksa.
Jos kerran siellä on ollut käytössä tuollainen sukunimi Emtö, niin mikä ettei.
Tuossa kuvassa vaan on Entö. Mutta voihan se olla yksi sakara unohtunut. :D:

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Erkki Järvinen]

No hei Jaksa.
Jos kerran siellä on ollut käytössä tuollainen sukunimi Emtö, niin mikä ettei.
Tuossa kuvassa vaan on Entö. Mutta voihan se olla yksi sakara unohtunut. :D:

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

:D: tulipa tuosta mieleeni mitä Ämttöö merkitsee - se on niiden poliitikkojen puhetapa, jotka sanovat "kstappuolue" ja "amttiyhstysliike".

Lähde: Elimäen tarkoitus

[Seppo Niinioja]

Tässä muutama, jotka ovat taatusti oikein, mutta mistä ne ovat peräisin?

Älliö
Näkölohi
Etusampio
Kukkojev
Olkapuru
Varaturska
Kesäluu
Eväharha
Kiviroihu
Simakuutio
etc.

Lisäpiste sille, joka huomaa, mikä ei kuulu joukkoon.

Seppo Niinioja

[Sariainen]

tulipa tuosta mieleeni mitä Ämttöö merkitsee - se on niiden poliitikkojen puhetapa, jotka sanovat "kstappuolue" ja "amttiyhstysliike".

Lähde: Elimäen tarkoitus

:D::D::D:

Tähän ei muuta voi sanoa. Just nappiin ! "kstappuolue" ... "amttiyhstysliike".. Ja näitä puhujiahan riittää.

Terv. SARIAINEN :D:

[Juha]

Seppo,


Oikein hauska löytö!

Lainaan tähän ao. tahon nettisivuilta;

Porkkanan kerääntyminen ruoansulatuselimistöön ja siitä aiheutuvat haitat

Prof. W. T. Schnellg?te

Suorittaessani aikaisemmin hiilipölyn kertymistä mittaavaa tutkimusta, törmäsin koehenkilöitä haastatellessani ilmiöön, joka herätti mielenkiintoni.
Hiilipölystä johtuvien pahoinvointikohtauksien kuvauksia lukiessani havaitsin kaikkien koehenkilöiden oksennuksesta löytyneen porkkanaa. Totesin asian siinä määrin kiinnostavaksi, että ryhdyin tekemään aiheesta empiiristä perustutkimusta. Taatakseni koehenkilöiden riittävän määrän päädyin valitsemaan pahoinvoinnin ja oksentelun aiheuttajaksi alkoholin. Laitoksessamme suoritetun empiirisen koesarjan sekä laajemman kenttätutkimuksen tulokset olivat suorastaan hämmästyttäviä.
Koeryhmät jaettiin kolmeen alaryhmään viikottain nautitun porkkanamäärän mukaan. Näistä yksi ryhmä ei saanut porkkanaa ollenkaan kahden muun ryhmän viikkoannosten ollessa 200g ja 1kg.
Ensimmäinen havaintoni oli nautitun porkkanamäärän suora korrelaatio suhteessa pahoinvointikohtauksien määrään ja voimakkuuteen: Runsas viikottainen porkkanamäärä näytti aiheuttavan selvästi rajuimmat pahoinvointikohtaukset. Toinen, kenties vieläkin hämmästyttävämpi havaintoni oli se, että myös sellaisten henkilöiden, jotka eivät olleet nauttineet porkkanaa koejakson aikana, oksennusjätöksien porkkanapitoisuus oli huomattava....jne jne jne




Juha

[Seppo Niinioja]

Silloin, kun nämä nimet ovat esiintyneet ensi kerran julkisuudesssa ei Internetiä ollut keksittykään. Joitakin plagiaatteja tuossa voi olla, mutta nimien luoja kuoli jo vuonna 1967 ja hänen tekstinsä ovat paljon parempia.

Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

Tässä muutama, jotka ovat taatusti oikein, mutta mistä ne ovat peräisin?

Älliö
Näkölohi
Etusampio
Kukkojev
Olkapuru
Varaturska
Kesäluu
Eväharha
Kiviroihu
Simakuutio
etc.

Lisäpiste sille, joka huomaa, mikä ei kuulu joukkoon.

Seppo Niinioja

Jokohan nyt joku tunnistaa nämä viime vuosituhannen nimet?

Olotilanne
Kirjosiipi
Jakari

Lisäkysymys: Mitä yhteistä on Kansallisarkistolla ja näillä nimillä?

Seppo Niinioja

[tkukkonen]

Ovat pakinoitsija Ollin nimiä, paitsi Kukkojev ei ole.

Yhteys tulee sukunimestä Nuorteva. Ollin oikea nimi oli Väinö Nuorteva.

[Kaarlo Kalliala]

Epäilemättä Ollia, mutta niin on myös "Pavel Kukkojev, sahan koneenkäyttäjä Neuvosto-Karjalassa". Hän esiintyy pakinassa Kielenkäyttöä, joka kuuluu sodanaikaiseen kokoelmaan Vot, Iivana.

[Seppo Niinioja]

Kukkojev oli neuvostoihminen, muut supisuomalaisia. Siksi hän ei kuulu joukkoon. Kukaties hänellä on sukunimikaimoja todellisessa elämässä. Nimet on poimittu uusvalikoimasta Vastoin ohjeita vuodelta 1994.

Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva on Ollin eli siis Väinö Nuortevan pojanpoika.

Seppo Niinioja

[Hannu Numminen]

Muhoksella asui 1700- ja 1800-lukujen taitteessa henkilöitä, joiden sukunimi oli Tungio. Enpä sitten tiedä, lausuttiinko nimi k-kirjaimella vai g:llä, noin se kuitenkin kirkonkirjoissa kirjoitetaan. Yksi tällä sukunimellä varustettu naishenkilö tuli 1864 sukuunikin.

Laajennetaan sitten vielä taloihin: Huittisten Löysälän kylässä on talo nimeltä Pimppu. Vanha kunnianarvoisa nimi, joka on rippikirjoissa jo 1700-luvun alussa ja saattaa hyvin olla vanhempikin.

[heikki.kai]

Hauskasti polveilevaan ketjuun on mukava lisätä vähän. Joku jo mainitsikin talon nimen. Lieksassa oli vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten talo - tai paremminkin mökki- jonka nimi oli Höpöttäjä. Lieneekö joltakulta asukkaalta jäänyt mökin nimeksi.

Olin joskus pojankloppina vähän aikaa Toppilan massatehtaalla töissä ja istuin toisinaan apumiehenä yhtiön kuorma-autossa, jota ajoi Paksujalka. Hän toimi samalla yhdenlaisena asiapoikana ja joutui käymään tuon tuostakin paikallisissa liikkeissä, jossa hänet yleensä tunnettiin ja tiedettiin hänen nimensä. Rautakauppaan tuli kuitenkin uusi puotipuksu, joka kysyi hankinnan suorittajan nimeä. Kun hän kuuli sen, hän kaipasi oikeaa nimeä. Nimestä kehkeytyi jonkinmoinen inttäminen, jonka Paksujalka lopetti toteamalla, että nimi on kelvannut hänelle jo vuosikymmeniä ja isilläänkin se on ollut iät ja ajat niin kyllä sen pitäisi puotipuksulle kertaalleen kelvata. Tuohtuneena hän sitten tuli vuodattaneeksi asiaa jollekin yhtiön selmäätekevälle. Tämä oli työntekijöitten puolta pitävä ja soitti rautakauppaan, että tarttee olla semmoset puotipuksut, joille asiakkaan nimet kelpaavat. Kuulemani mukaan ko kauppa-apulainen ei ollut kovinkaan kauaa enää kyseisessä liikkeessä.

-Heikki-

[risto]

hikipää esiintyy joskus tarkennuksena, paikan tai talon nimenä.
vois olla joku mäki, tai nyppylä, en tiiä.
mutta olen nähnyt ainakin kaksi eri paikan "hikipäätä"(hikipä, hikipae,jne)

[Heikki Koskela]

Seuraava tarina ei ole kyllä ihan oikean otsikon alla, mutta tarjoan sitä luettavaksi http://www.muonio.fi/web/index.php?id=493. (http://www.muonio.fi/web/index.php?id=493)

Olen pitkin aamua selannut internettiä ja sattui tämä soma tarina eteeni tulemaan. Muistan sen johdosta käydyn kesksutelua aiemmin. En vain muista oliko se tämä Forum tai joku muu.

Tarinan uskominen jää lukijan vastuulle.

[JaskaS]

Eurot käytössä Pälkäneellä jo 1750-luvulla ja Suomusjärvellä 1829

Pälkäneellä rakuuna Johan Eurot lasten isänä 1750 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6567119) ja 1752 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6567291).
Räätälinoppilas Arvid Ersson Euros avioituu Suomusjärvellä 1829 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t7620497)

HisKi-tutkija havaitsee varsin nopeasti, että pälkäneläisen rakuunan nimi on kuitenkin useammin muodossa Enrot tai Enroth.
Suomusjärven tapaus onkin jo hankalampi havaita, koska räätälinä Arvid onkin Stenroos yhdellä tai kahdella o:lla. Sitäpaitsi hän esiintyy rippikirjassa oppilaana patronyymisenä Arvid Ersson ja aikaisemmin Arvid Adami, jonka myöhemmin esiintyvän syntymäpaikan ja aikaisemmin mainitun syntymävuoden takia uskon olleen 1820 Kiikalasta Kiskoon (jonka kappeli Suomusjärvi oli) muuttaneen Arvid Stinantyttären s. 26.1.1805. Mutta tämähän onkin jo sukututkimusta, koska juuri tätä esimamman pikkuserkkua etsiskelin :rolleyes:

:) Jaska

[Seppo Niinioja]

Eurot käytössä Pälkäneellä jo 1750-luvulla ja Suomusjärvellä 1829

Pälkäneellä rakuuna Johan Eurot lasten isänä 1750 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6567119) ja 1752 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6567291).
Räätälinoppilas Arvid Ersson Euros avioituu Suomusjärvellä 1829 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t7620497)

HisKi-tutkija havaitsee varsin nopeasti, että pälkäneläisen rakuunan nimi on kuitenkin useammin muodossa Enrot tai Enroth.
Suomusjärven tapaus onkin jo hankalampi havaita, koska räätälinä Arvid onkin Stenroos yhdellä tai kahdella o:lla. Sitäpaitsi hän esiintyy rippikirjassa oppilaana patronyymisenä Arvid Ersson ja aikaisemmin Arvid Adami, jonka myöhemmin esiintyvän syntymäpaikan ja aikaisemmin mainitun syntymävuoden takia uskon olleen 1820 Kiikalasta Kiskoon (jonka kappeli Suomusjärvi oli) muuttaneen Arvid Stinantyttären s. 26.1.1805. Mutta tämähän onkin jo sukututkimusta, koska juuri tätä esimamman pikkuserkkua etsiskelin :rolleyes:

:) Jaska

Euro onkin saamieni tietojen mukaan johdettu nimestä Ehrnrooth, ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulu_20_perheest%C3%A4 .

Seppo Niinioja

[Seppo T.]

Kukaan ei näköjään ole vielä tuonut esiin muinaisen Jääskessä ja sittemmin Ruokolahdella olevaa Suomen ainoaa aitoa Hölmölää. Täällä ja lähistöllä asusti Hölmöjä ainakin 1700-1800 -luvuilla. Nykyisin sukunimi on ilmeisesti vaihdettu sataprosenttisesti pois.

[Helena Heikkinen]

Joskus on ainakin savolaisilla omia sovelluksia sotilas- ja käsityöläisnimistä. Tässä yksi esimerkki:

Taavetti Parkkiselle ja hänen Eeva-vaimolleen syntyneitä lapsia,
Mikkelin kastekirjasta (hiskin mukaan):

syntymäaika - kylä - talo -isän nimi - äidin nimi - lapsen nimi
25.9.1830 Wäänälä N:o 4 b: David Parkin Eva Stina Luth Anna Cajsa
23.11.1837 Väänälä N:o 4 B: David Parkkin Eva St: Flod David
14.1.1841 Wäänälä N:o 4 B: David Parkinen Eva Stina Lut 25 Maria
15.2.1844 Wäänälä N:o 8 B: David Parkin Eva Stina Slut 34 Anna Lena
28.7.1846 Wäänälä N:o 4 B: David Parkin Eva Luoti Anna Christina

Eevalla on hieno sukunimi. Mutta mikä se oli?

[Tapani Kovalaine]

Vanhojen käsialojen kurssien pitäjien kannattaa häveliäisyyssyistä harpata ylitse sivut 136 ja 137 Iitin pitäjän vuoden 1769 henkikirjasta. Siellä on näet luetteloitu Sääskjärven kylän nro 10 Rekolan talon henkirahan maksajat.

Valitettavasti kirjuri on litteroinut Simon, Jaakon ja pikku-Kallen sukunimet aivan kuin suoraan isojen poikien laulukirjasta. Ehkä riittää uteliaille, että vilkaisee tilan kahden ensimmäisen lampuotin sukunimen ja sehän on Liisala! Luojan lykky, että sivu näkyy vain SSHY:n jäsenille. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4202&pnum=72

[JaskaS]

Vanhojen käsialojen kurssien pitäjien kannattaa häveliäisyyssyistä harpata ylitse sivut 136 ja 137 Iitin pitäjän vuoden 1769 henkikirjasta. Siellä on näet luetteloitu Sääskjärven kylän nro 10 Rekolan talon henkirahan maksajat.

Valitettavasti kirjuri on litteroinut Simon, Jaakon ja pikku-Kallen sukunimet aivan kuin suoraan isojen poikien laulukirjasta. Ehkä riittää uteliaille, että vilkaisee tilan kahden ensimmäisen lampuotin sukunimen ja sehän on Liisala! Luojan lykky, että sivu näkyy vain SSHY:n jäsenille. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4202&pnum=72
Tässäpä oiva lisämotivaatio liittyä SSHY:n jäseneksi :cool:

:) Jaska

[Helena Heikkinen]

<< Luojan lykky, että sivu näkyy vain SSHY:n jäsenille. http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4202&pnum=72
Eivät tainneet sukunimiksi jäädä niistä mitkään, ei edes Kalle Martinpojan liikanimi.

[Sami Lehtonen]

Näin äkkiä muistan kaksi hieman pidempää sukunimeä.

Byggningsbacka, Hufvudskjöld

10-15 kirjainta sisältäviä on aika paljonkin, mutta sen yli meneviä ei juurikaan.
Jaa niin no, onhan tuo pitkä minunkin sukunimeni nyk.
Jokela-Hartikainen :D: :D:
Onhan niitä "yhdysnimiä" viivalla etunimissäkin, niin miksei sukunimissä ?

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

Kyllähän sinun pitäisi muistaa myös Silfverharnesk joka on ensin mainitun kanssa yhtä pitkä ja hakkaa Hufvudsköldin parilla kirjaimella.

[Sami Lehtonen]

Eivät tainneet sukunimiksi jäädä niistä mitkään, ei edes Kalle Martinpojan liikanimi.

Jospa tuolta ei jäänyt jälkeläisiä.

[Seppo Niinioja]

Jospa tuolta ei jäänyt jälkeläisiä.

Muistanet vanhan teekkarilaulun "Ei olekaan mulla kuin isälläni".

[Sariainen]

Kyllähän sinun pitäisi muistaa myös Silfverharnesk joka on ensin mainitun kanssa yhtä pitkä ja hakkaa Hufvudsköldin parilla kirjaimella.

Niin tosiaan,... olet Sami oikeassa.
Terv. SARIAINEN :D:

[Sariainen]

Tuli vastaan tuossa Kuopiota tutkiessa ekan kerran tällainen sukunimi Carolina Lovisa SILMÄRI
Hieman alempana sivulla:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10177&pnum=37

Juontaako se jotenkin silmän muodosta tai kalaverkoista... vai mikähän siinä nimen taustalla mahtaa olla ?
Terv. SARIAINEN :D:

[KimmoK2]

Jospa tuolta ei jäänyt jälkeläisiä.

Kyllä Kalle Martinpoika näyttää olleen kirjassa "mh" niin ettei tainnut nimi pilata tuotakaan miestä.

-kimmo-

[Helena Heikkinen]

Tuli vastaan tuossa Kuopiota tutkiessa ekan kerran tällainen sukunimi Carolina Lovisa SILMÄRI
Hieman alempana sivulla:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10177&pnum=37

Juontaako se jotenkin silmän muodosta tai kalaverkoista... vai mikähän siinä nimen taustalla mahtaa olla ?
Terv. SARIAINEN :D:
Tarkkasilmäisyytensä vuoksi sai Suomen sodassa kunnostautunut tähystäjä ja ampuja nimen Silmäri. Ainakin tällainen tieto on Joroisissa syntyneestä jääkäristä, joka kuoli Suomen sodassa 1808. Lapsia oli useita. Yksi pojista muutti Haminaan.
Alkuperäinen nimi oli luultavasti Johan Roth eli Juho Ruutiainen. Kustaa Silmäri on "palapelissäni".

[Sariainen]

Tarkkasilmäisyytensä vuoksi sai Suomen sodassa kunnostautunut tähystäjä ja ampuja nimen Silmäri. Ainakin tällainen tieto on Joroisissa syntyneestä jääkäristä, joka kuoli Suomen sodassa 1808. Lapsia oli useita. Yksi pojista muutti Haminaan.
Alkuperäinen nimi oli luultavasti Johan Roth eli Juho Ruutiainen. Kustaa Silmäri on "palapelissäni".

Mielenkiintoista... niin no saattaahan se olla tarkkasilmäisyys / silmäri ... :D

Terv. SARIAINEN :D::D:

[mika68]

Kysymykseni ei ole ihan otsikon mukainen, mutta mihin hävisi Matti Tanelinpoika Halonen-Karhujoki-Berg (s.23.8.1762 Sodankylä Hietasuvanto) 1807 jälkeen?
Hän muutti 1778 Kemijärvelle ,avioitui 1788 Kuusamossa, asui 1790-luvulla Kuolajärvellä (oliko niitä Kuusamon komppanian rajaknihtisotilaita?) ja vuosisadan taitteessa alkanut Berg-nimiseksi ruotusotilaaksi Kemijärvellä.
Kaatuiko/katosiko hän Suomen sodassa, ja jos niin missä?

Mika J

ps. tämä sota-aihe nyt mielen päällä. mukavampi jälkeenpäin lueskella nojatuolissaan sota-ajasta kuin että olis ite kokenut sen.