Rahjan veljekset-Kalajoki

[K.Salminen]

Kuten Kustaa Roviota/Ravelinia koskevissa viesteissäni totesin, fokukseni on siirtynyt nyt Rahjan veljeksiin suomalaisista punaupseereissa.

Kaikista läpikäymistäni lähteistä parhaat pienoisbiografiat ao:sta löytyvät Mirka Harjulan teoksesta (2006).

Seuraavat tiedot perustuvat mainittuun teokseen, olen lyhentänyt niitä, tiputtaen osittain pois positiot NL:n koneistossa.

Mirko Harjula. Suomalaiset Venäjän sisällissodassa 1917-1922. SKS. Jyväskylä 2006, 538, 544-45


Rahja, Jaakko Wilhelm Aaponpoika, syntyi Pietarissa 13.1.1872, veturinkuljettaja ja Suomen rautatieläisliiton konepajaosaston jäsen. Muutti Suomeen v 1904, asui Kuopiossa vuodesta 1911 alkaen. Punaisessa Suomessa toimi rautatiehallistuksen koneosaston ylivalvojana, johti junan hakemaan viljaa Suomeen Siperiasta helmi-maaliskuussa 1918. Jäi sodan jälkeen Venäjälle, haavottui Kuusisen klubin murhissa elokuussa 1920….
Yleni työläisten ja talonpoikien tarkastuskansankomissaaksi 1926, mutta kuoli todennäköisesti keuhkotuberkuloosiin 22.2.1926. Haudattiin Petroskoin keskustan sankarihautaan.

Rahja, Vilho Aleksander Jaakonpoika, syntyi Kuopiossa 8.9.1899, edellisten poika. Kuului punakaartiin talvella 1918 ja sai heinäkuussa kymmenen vuotta, karkasi Suomenlinnan leiriltä Venäjälle. Valmistui punakomentajaksi tykistölinjalta huhtikuussa 1919… Vuonna 1924 palveli Kansainvälisen sotakoulun patterissa.

Jaakko Rahjan nuoremmat veljet:

Rahja, Eino Einari Aaponpoika syntyi 2.6.1885 Kronstadtissa (tai 9.6.1885 Kalajoella tai 20.6. eli 2.7.1885 Kronstadtissa) suomalaisen satamatyöläisen perheeseen. Meni 1898 töihin Kronstadtin torpedotehtaalle, sorvari. Liittyi Venäjän bolsevikkeihin 1903….
Alkoholisoitui pahasti, erotettiin (puna)-armeijasta 1935. Vangittiin 1936 ja sai kuolemantuomion, mutta kuoli keuhkotuberkuloosiin Leningradissa 26.4.1936. Haudattu Pietarin Aleksanteri Nevalaisen luostariin.

Rahja, Jukka Aaponpoika, syntyi Kronstadtissa (19) 31.7.1887. Pietarinsuomalainen metallimies ja vuodesta 1902 Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen jäsen, bolsevikki ….
Kuoli Kuusisen klubin murhissa 31.8.1920, haudattiin Pietarin Mars-kentälle."


Jotta pääsisin näiden herrojen taustaan kunnolla kiinni, olisi löydettävä heidän isänsä syntymä Kalajoelta, eli Aapo Rahjan. Aapo tuskin lienee alkuperäinen kastenimi, suomennos todennäköisesti.


Lähteiden mukaan hänen lähtökohtansa, mistä muutettiin Venäjän puolelle oli Kalajoen Tynkän-kylä, missä löytyy Rahjan talo.


Tarvitsen siis apua tämän Rahjan veljesten isän syntymävuoden ja paikan identifoimisessa, jotta pääsen sukujohdossa eteenpäin. Myös Aapon pson nimi ja syntymäpaikka on hakusessa.

Omistaako joku Kalajoen työväenliikkeen historian, jos, niin mitä sieltä lähtee?


T. Kari Salminen

[Antti Järvenpää]

En osaa auttaa tässä asiassa, mutta ajattelin kuitenkin kirjoittaa muutaman rivin.

Nämä Rahjan veljeksethän pujahtaa esille aina silloin tällöin, ja Antti Tuurin kirja: " Suuri asejuna Pietarista" on mielestäni loistava kuvaus, jossa nämä veljekset esiintyy. Itselläni ei ole aavistustakaan, mikä osa kirjasta on historiallista tietoa ja mikä mielikuvitusta, mutta olettaisin ainakin henkilönimien ja suhteiden menevän kohdalleen ja siinä mielessä tuokin kirja saattaa antaa jotakin viitteitä.

Kaiken kaikkiaan tämä punaisten johtohenkilöiden sukutaustojen selvittäminen on mielenkiintoinen aihe ja toivottavasti Kari jossakin vaiheessa kirjoittaa siitä jotakin laajemmin.

En tiedä kuinka oikeilla jäljillä olen, mutta itselleni on tullut sellainen mielikuva, että historia toistaa itseään aina joidenkin sukupolvien välein siinä mielessä, että koulutettujen nuorten kautta syntyy muutosliikkeitä, jotka ravistelevat aikakautensa vallitsevia käsityksiä.

[khanhisalo]

Minulla on tällaiset tiedot tietokannassani,niitä on saatu monista eri lähteistä ja vaativat tarkistuksia. Nämä Fannyn ja Abrahamin esipolvet löytyvät ja ovat sitten alkuperäislähteistä tarkistettuja. Fannyn juuret ovat Pohjois-Pohjanmaalta Kalajoki,Alavieska,Reisjärvi alueilta ja Abrahamin taas Perhonjokilaakson alueelta. Abrahamin kanssa minulla on paljon yhteisiä esivanhempia.

terv. Keijo H


I Fanny Katariina Matintytär Sjöberg, Rahja, s. 23.3.1848 Kalajoki.
1. Puoliso: Abraham Mikonpoika Rahja, s. 29.7.1848 Kalajoki. Vanhemmat: Mikko Aaponpoika Rahja, s. 8.9.1828 Lohtaja. Kaisa Kreeta Jaakontytär Junnikkala, Rahja, s. 12.11.1825 Kalajoki.
Abrahamin pojat:
Rahjan veljeksistä tunnetuimmat olivat Eino (1885-1936) ja Juhana (Jukka) (1887-1920), vähemmälle huomiolle jäi 1920 ns. Kuusisen klubin puhdistuksissa haavoittunut Jaakko (1872-1926). Venäjän vallankumouksen aikana Eino Rahja toimi Leninin henkilökohtaisena turvamiehenä ja henkivartijana. Tämä osaltaan vaikutti veljesten hyviin suhteisiin Venäjän bolsevikkeihin, joihin he itsekin pietarilaisina kuuluivat. Kansalaissodassa Eino ja Jukka Rahja olivat punaisten johtohahmoja. Jukka Rahja oli hyvin tärkeä osa punaisten asehankinnoissa Venäjältä..
Lapset:
Jaakko Vilho Sjöberg, Rahja, s. 13.1.1872, k. 1926 Petroskoi.
Nuorimpia veljiään vähemmän politiikkaan osallistunut Jaakko Rahja kuoli syöpään 1926 ja hänet on haudattu Petroskoihin. Eino ja Jukka on haudattu Pietariin.
Maria Lydia Sjöberg, s. 1874, k. 1881.
1. Eino Rahja, s. 1885 Pietari, k. 1936 Pietari.
. Puoliso: 1917 Pietari Lyyli Parviainen, Rahja
1. Juhana (Jukka) Rahja, s. 1887 Pietari, k. 1920 Pietari.
Suomalaisten kommunistien keskinäisessä välienselvittelyssä Pietarin Kuusisen klubilla vuonna 1920 surmansa sai mm. Jukka Rahja,hänet ammuttiin kuoliaaksi ns. Kuusisen klubin murhissa 1920, ja on haudattu Pietarin Mars-kentälle

[PVuorio]

Hej

Onko tämä Rahjan suku eri kuin etsimäsi:

"RAHJAN suku 1831-2005. - [Kalajoki] : Rahjan sukuseura, 2005
(Raahe : Rannikon laatupaino). - 431 s. : kuv.
ISBN 952-91-8818-8 (sid.) "

t Pertti Vuorio

[khanhisalo]

Nämä Rahjan veljekset eivät ole Rahja sukua, siis sitä josta tämä kirja on tehty. Nimi on vain otettu Rahjan talon mukaan. Veljesten suku on liikkuvaa väkeä, melkein joka pitäjästä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalta löytyy esivanhempia.

tv.Keijo H

[K.Salminen]

Kiitokset näistä tiedoista, "matsaavat" niihin tietoihin jotka minulla oli "potentiaalisina" Rahjan veljesten vanhempina Kalajoen Tynkän kylän Rahjan talon henkikirjoista napattuna.

Ymmärtääkseni Rahja nimi on otettu talon mukaan pari sukupolvea punaveljeksiä aikaisemmin (cf. Järvinen, Lauri. The Spirit of Kalajoki).

T. Kari S





Minulla on tällaiset tiedot tietokannassani,niitä on saatu monista eri lähteistä ja vaativat tarkistuksia. Nämä Fannyn ja Abrahamin esipolvet löytyvät ja ovat sitten alkuperäislähteistä tarkistettuja. Fannyn juuret ovat Pohjois-Pohjanmaalta Kalajoki,Alavieska,Reisjärvi alueilta ja Abrahamin taas Perhonjokilaakson alueelta. Abrahamin kanssa minulla on paljon yhteisiä esivanhempia.

terv. Keijo H


I Fanny Katariina Matintytär Sjöberg, Rahja, s. 23.3.1848 Kalajoki.
1. Puoliso: Abraham Mikonpoika Rahja, s. 29.7.1848 Kalajoki. Vanhemmat: Mikko Aaponpoika Rahja, s. 8.9.1828 Lohtaja. Kaisa Kreeta Jaakontytär Junnikkala, Rahja, s. 12.11.1825 Kalajoki.
Abrahamin pojat:
Rahjan veljeksistä tunnetuimmat olivat Eino (1885-1936) ja Juhana (Jukka) (1887-1920), vähemmälle huomiolle jäi 1920 ns. Kuusisen klubin puhdistuksissa haavoittunut Jaakko (1872-1926). Venäjän vallankumouksen aikana Eino Rahja toimi Leninin henkilökohtaisena turvamiehenä ja henkivartijana. Tämä osaltaan vaikutti veljesten hyviin suhteisiin Venäjän bolsevikkeihin, joihin he itsekin pietarilaisina kuuluivat. Kansalaissodassa Eino ja Jukka Rahja olivat punaisten johtohahmoja. Jukka Rahja oli hyvin tärkeä osa punaisten asehankinnoissa Venäjältä..
Lapset:
Jaakko Vilho Sjöberg, Rahja, s. 13.1.1872, k. 1926 Petroskoi.
Nuorimpia veljiään vähemmän politiikkaan osallistunut Jaakko Rahja kuoli syöpään 1926 ja hänet on haudattu Petroskoihin. Eino ja Jukka on haudattu Pietariin.
Maria Lydia Sjöberg, s. 1874, k. 1881.
1. Eino Rahja, s. 1885 Pietari, k. 1936 Pietari.
. Puoliso: 1917 Pietari Lyyli Parviainen, Rahja
1. Juhana (Jukka) Rahja, s. 1887 Pietari, k. 1920 Pietari.
Suomalaisten kommunistien keskinäisessä välienselvittelyssä Pietarin Kuusisen klubilla vuonna 1920 surmansa sai mm. Jukka Rahja,hänet ammuttiin kuoliaaksi ns. Kuusisen klubin murhissa 1920, ja on haudattu Pietarin Mars-kentälle

[khanhisalo]

Tässä on Abraham Rahjan,punaveljesten isän isovanhemmat, jotka muuttivat Lohtajan Vähämikkolasta Kalajoelle Rahjan taloon
I Abraham (Aapo) Matinpoika Vähämikkola, Rahja, s. 9.3.1799 Lohtaja.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1803-1809_uk517/105.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1803-1809_uk517/105.htm)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1817-1824_uk517/113.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1817-1824_uk517/113.htm).
Puoliso: Maija Leena Erkintytär Mikkola, s. 29.1.1802 Kälviä. Vanhemmat: Erkki Juhonpoika Vuolle, Mikkola, s. 24.6.1775 Kälviä. Erkki muutti Lohtajalle 1810. Anna Mikontytär Maunumäki, Mikkola, s. 8.2.1775 Kälviä.
Lapset:
Johan Abrahaminpoika Vähämikkola,, s. 7.10.1823 Lohtaja.
Johannes Abrahaminpoika Vähämikkola, s. 22.1.1825 Lohtaja.
Mikko Abrahaminpoika Rahja, s. 8.9.1828 Lohtaja. Puoliso: 30.1.1848 Kalajoki Kaisa Kreeta Jaakontytär Dahlbacka,Junnikkala, Rahja, s. 12.11.1825 Kalajoki. Vanhemmat: Jaakko Matinpoika Dahlbacka, Junnikkala, s. 5.11.1785 Alaveteli,(Alavetelin rippikirjat) k. 9.2.1857 Kalajoki.(Kalajoen rippikirjat syntymäaika 18.4.1786)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kalajoki/rippikirja1813-1826mko53-55/8.htm
Susanna Jaakontytär Junnikkala, s. 1.2.1797 Kalajoki, k. 13.4.1868 Kalajoki. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kalajoki/rippikirja1813-1819mko42-52/66.htm. 7.3.1819 Kalajoki.
Brita Helena Abrahamintytär Vähämikkola,Rahja s. 11.12.1831 Lohtaja.
(Tämä perhe ei ole varmaan täydellinen ja muuttoaikaa Kalajoelle en ole löytänyt)

tv.Keijo H

[K.Salminen]

Kiitos noista tiedoista, vaikka olen itse jo päässyt tähän Lohtajan Vähä-Mikkolaan ja Ala-Mikkolaan kiinni.

Abraham Matsson Mikkolan perhe kokonaisuudessaan muutti Lohtajalta Kalajoelle 5.3.1836.

T. Kari

[khanhisalo]

Kiitos tuosta muuttoajan tiedosta.

tv.Keijo H


Kiitos noista tiedoista, vaikka olen itse jo päässyt tähän Lohtajan Vähä-Mikkolaan ja Ala-Mikkolaan kiinni.

Abraham Matsson Mikkolan perhe kokonaisuudessaan muutti Lohtajalta Kalajoelle 5.3.1836.

T. Kari

[K.Salminen]

Keijo,

sorry että, häiritsen Sinua vielä kysymyksellä Eino Abrahaminp Rahjan puolisosta ja pojasta. Jos otamme Einon tiedot tuohon alle:

Rahja, Eino Einari Aaponpoika syntyi 2.6.1885 Kronstadtissa (tai 9.6.1885 Kalajoella tai 20.6. eli 2.7.1885 Kronstadtissa) suomalaisen satamatyöläisen perheeseen. Meni 1898 töihin Kronstadtin torpedotehtaalle, sorvari. Liittyi Venäjän bolsevikkeihin 1903, oli pidätettynä v 1904. Vuonna 1905 valittiin Suomen radan lakkokomitean johtoon, jonka jälkeen lähti lämmittäjäksi englantilaiseen laivaan. Oli Suomen rautateillä lämmittäjänä ainakin 1906. Asui Suomessa 1908–11, siirtyi Pietariin ja osallistui propagandan kuljetukseen. Tunsi Leninin henkilökohtaisesti, ja oli hänen henkivartijanaan 1917. Kuului puolueen suomalaisjaosten johtokuntaan keväästä 1917 alkaen. Marraskuussa 1917 siirtyi Suomeen, jossa oli Venäjän Suomen komissaarin apulainen. Suomen sisällissodassa oli panssarijunan johtaja Tampereella helmikuussa 1918, ja Suomen punakaartin johtokolmikossa maaliskuusta huhtikuuhun 1918. Kesäkuussa 1918 teki Leninin valtuutuksesta sopimuksen brittien kanssa Kantalahden punakaartin muuttamisesta Muurmannin legioonaksi. Oli mukana perustamassa SKP:tä Moskovassa elo-syyskuussa 1918, valittiin sen keskuskomiteaan ja syyskuussa 1918 sotilasjärjestön johtajaksi. Liittyi puna-armeijaan heinäkuussa 1918, järjesti joukkoja suomalaisista punapakolaisista Pietarissa ja johti kokoamaansa 1. suomalaista kommunisti rykmenttiä. 1918 järjesti salaisia etappireeittejä Venäjän, Suomen ja Ruotsin välille. Marraskuusta 1918 huhtikuuhun 1919 Pietarin kolmansien suomalaisten komentajakurssien komissaari, jonka jälkeen johti 1. rykmentin sotaan Aunukseen hyökänneitä valkosuomalaisia vastaan, oli punaisen 19. divisioonan Aunuksen kaistan ja toukokuusta elokuuhun 1919 1. divisioonan komissaarina. Marraskuussa 1919 oli Karjalan kannaksella rintamakaistan ja siihen kootun 55. divisioonan komissaarina. Sai punalipun kunniamerkin toiminnastaan 1919. Toukokuusta kesäkuuhun 1920 oli 55. divisioonan apulaiskomissaari. Edusti SKP:tä Komiternin 3. kongresissa, ainakin toisessa valittiin Komiternin toimeenpanevaan komiteaan elokuussa 1920.

Johti SKP:ssä äärivallankumouksellista sotilassiipeä, puuhasi kapinaa Pohjois-Suomeen Knäsöstä käsin syksystä 1920 vuoteen 1923. Kuului Pietarin sotilaspiirin sotaneuvostoon v 1922 alusta vuoteen 1923 asti. Joutui oikeuteen 1923 pyöritettyään väärän rahan salakuljetusta Suomeen, ja vaihdettuaan sitä omiin tarpeisiinsa rupliksi, sekä kavallettuaan Komiternin rahoja.

Johti SKP:ssä omaa ryhmää, joka kaatui v 1927, samalla mies putosi SKP:n keskuskomiteasta. Toimi puna-armeijan poliittisessa johdossa ja OGPU:ssa, sai armeijakunnankomentaja arvon ja toisenkin punalipun merkin. V 1930 erotettiin puolueesta Zinovjevin kannattajana. 1930 oli Romanian rajalla armeijakunnan komissaarina, 1933 Leningradin sotilaspiirin komissaari, 1932 lopulle asti Leningradin tykistökoulun komissaari, 1933 Leningradin sotilaspiirin tykistön tarkastaja poliittisilta osin ja viimeksi sotilaspiirin kokeiluradan komissaari.

Alkoholisoitui pahasti, erotettiin (puna)-armeijasta 1935. Vangittiin 1936 ja sai kuolemantuomion, mutta kuoli keuhkotuberkuloosiin Leningradissa 26.4.1936. Haudattu Pietarin Aleksanteri Nevalaisen luostariin.(Harjula 2006, 545).

Puoliso Lydia (Lyyli) Parviainen S 1892, K 1970, Puolison vanhemmat: Pietari Parviainen ja Anna Parviainen. Lapsi: Eino. (Pson lähde: Kansallisbiografia).

Nyt kysymykseni kuuluu, mitä tapahtui tälle Eino Einonp Rahjalle, asuiko NL:ssa, vai Suomessa, kuoliko koska?

Häntä ei ainakaan löydy Siirtolaisinst. sarjassa ilmestyneestä petroskoilaisen Eila Lahti-Argutinan teoksesta "Olimme joukko vieras vaan" (2001), jonne on koottu NL:ssa vainoissa kuolleet venäjänsuomalaiset, 1930-50.

T. Kari S






Kiitos tuosta muuttoajan tiedosta.

tv.Keijo H

[khanhisalo]

Valitettavasti minulla ei ole tästä Eino Einonpojasta minkäänlaista tietoa,sain nämä Lyylinkin syntymä- ja kuolinajat tästä viestistäsi.

tv.Keijo H

[K.Salminen]

Voinen lisätä tähän tietoa:

Eino Rahjan toimittaessa Leniniä Suomeen piiloon, väliaikaisen hallituksen sisäministeriöltä, he päästyään junalla Suomen puolelle, menivät Terijoelta hevosella Jalkalan kylään, jossa Eino Rahjan appivanhemmat asuivat, heidän luokseen. Lenin asui Rahjan appivanhempien luona kaikkiaan 10 päivää. Rahjan vaimon Lyyli Parviaisen isä tiesi kyllä kuka vieras oli: todeten Leninille "Tiedän kuka olette! Olette Lenin...Teitä etsitään kaikkialta, mutta täällä olette turvassa. Voitte olla täysin rauhallinen."

Lyyli Parviaisen isä Pietari Parviainen oli rautatieläinen, joka harjoitti myös maanviljelyä, ja äiti Anna Parviainen, oli Anna Mikaelint. Kuten Leninin häntä kutsui "Anna Mihailova".

Leninin oleskelun Lyyli Parviaisen vanhempien luona Jalkalassa kunniaksi, Jalkalan kylän nimi muutettiin nimeksi Iljitsano. (cf. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Lenin ja suomalaiset. Helsinki 1957, 91-93).

Siten kysymys, joka koskee Abraham Matsson Vähä-Mikkolan äitiä Maria Håkanintytärtä. Hän oli syntynyt Kälviällä Hakundin talossa 5.11.1757 Håkan Matinpojalle ja vaimolleen Cherstin Sveninityttärelle.
21.10.1784 Lohtajalla vihityn miehensä Mats Johaninp Vähä-Mikkolan s 14.6.1759 Lohtaja, kuoltua Vähä-Mikkolassa 13.1.1817, Maria Håkanint asui Lohtajan Vähä-Mikkolassa vuoteen 1830, kunnes kesäkuussa 1830 muutti sieltä Kalajoelle Tynkän kylän Rahjan taloon.

Siis 6 vuotta aikaisemmin kuin poikansa Abraham Matsinp Mikkolan perhe.
Leski Maria Håkanint kuolikin Kalajoella Tynkän Rahjan talossa 23.2.1836.

Nyt kysymykseni kuuluu mikä on se tekijä joka sai Maria Håkanint muuttamaan juuri Kalajoen Tynkän Rahjalle, sukulaisuus sinne? Vai mikä? Ei muuton paikan valinta voine perustua sattumaan? Ja huom! siis 6 vuotta aikaisemmin kuin poikansa Abraham?

Onko selitystä tälle Keijo?

T. Kari







Valitettavasti minulla ei ole tästä Eino Einonpojasta minkäänlaista tietoa,sain nämä Lyylinkin syntymä- ja kuolinajat tästä viestistäsi.

tv.Keijo H

[khanhisalo]

Kiitos taas lisätiedoista, tämä Maria Håkanint. muutto Kalajoelle ei ollut minun tiedossani.
Auttamaan en kuitenkaan pysty,katselin tänään vähän noita Maria "juuria" ne näyttävät olevan kiinteästi Vähä-Hakuntin talossa Kälviällä, ainoa tietämätön kohta on Marian äiti Kirsti (Christin) Svenintr. s.n.1733, hänen tietojaan en ole löytänyt.
Kalajoen rippikirjoja ei ole käytössäni muuta kuin nuo jotka ovat SSHY:n sivuilla.

[K.Salminen]

Olen jo löytänyt tuohon Marian H muuttoprobleemiin vastauksen, nimittäin hänen poikansa, Abraham Matsinp, vanhempi veli Johan Matsinp s 31.8.1789 muutti Lohtajan Vähä-Mikkolasta vaimonsa Lisa Mårtenint Suikkalan, s 13.12.1789, kanssa + lapsineen Kalajoelle 4.4.1830. Ja äitimuori Maria Håkanint meni sitten perässä. Ovat Kalajoen Tyngän kylän Rahjan talon henkikirjoissa jo v 1835. Mutta miksi juuri tämä talo sitä en ole vielä saanut selville. Tutkailen asiaa.

T. Kari



Kiitos taas lisätiedoista, tämä Maria Håkanint. muutto Kalajoelle ei ollut minun tiedossani.
Auttamaan en kuitenkaan pysty,katselin tänään vähän noita Maria "juuria" ne näyttävät olevan kiinteästi Vähä-Hakuntin talossa Kälviällä, ainoa tietämätön kohta on Marian äiti Kirsti (Christin) Svenintr. s.n.1733, hänen tietojaan en ole löytänyt.
Kalajoen rippikirjoja ei ole käytössäni muuta kuin nuo jotka ovat SSHY:n sivuilla.

[K.Salminen]

Keijo,

pari lisätietoa, jotka olen kaivanut. Markku Salomaan väitöskirjasta "Punaupseerit" (1992) löytyi lisätietoa Eino Rahjan vaimon Lydia Pietarint Parviaisen veljistä, Edvardista ja Väinöstä, jotka olivat myös punaupseereita:

Parviainen, Edvard Pekanp (Pietarinp KS) syntyi n 1896 Kivennavan Juotselässä. Eiho Rahjan lakon, siis Rahjan vaimon Lydia Pietarint Parviaisen veli (KS). Kuului punakaartiin ja valmistui punakomentajaksi huhutikuussa 1919. Oli tulkkina komentajakursseilla, Moksovassa vakoilijakoulussa, syyskuussa 1920 jatkokurssilaisena vangitsemassa oppositiolaisia 1. Pietarin jalkaväenkoulussa. SKP:n keskuskomitean töissä Moskovassa, komensi joukuetta metsäsissikapinan kukistamisessa talvella, riitaantui SKP:n johdon kanssa ja siirtyi lokakuussa 1922 Aunuksen tukkityömaalle.

Parviainen, Väinö Pekan/Pietarinp, Evardin veli, syntyi Kivennavan Joutselässä noin 1898. Kuului punakaartiin ja valmistui punakomentajaksi kk-linjalta huhtikuussa. Oli Kokolla joukkeenjohtajana 1919, meni jatkokursseille syksyllä 1920, oli mukana vangitsemassa oppositiolaisia 1. Pietarin jalkaväkikoululla, valmistui jatkokursseilta 1921. Meni Moskovan Yleisesikunnan akatemiaan, kerrotaan kaatuneen Kronstadtin kapinan kukistuksessa maalisuussa 1921. Toisten tietojen mukaan oli mukana Kiimasjärven retkellä, valmistui Kansainvälisestä sotakoulusta 1923. ”


Tuo Väinön kohdalla oleva viimeinen tieto on paikkaansa pitävä, koska Salomaan kirjassa Eino Rahjaa koskevan valokuvan alla teksti:


"Komissaari Eino Rahja ja hänen vaimonsa Lydia Parviainen yhteiskuvassa 3 nuoren punaupseerin kanssa. Takana (vas) Väinö Pieterinp Parviainen, Rahjan lanko, Vilho Jaakonp Rahja, Rahjan veljenpoika, ja Edvard Wastén. Kuva lienee syyskuulta 1922, jolloin Eino ja Vilho Rahja palkittiin Puna-armeijan korkeimmailla kunniamerkillä, Punaisen Lipun kunniamerkillä ansioista Venäjän kansalaissodan rintamilla."

Lydia oli syntynyt siis 1892 Kivennavan Joutselässä.


Hänet löytää myös Valtiorikosasiain tiedusteluosaston Luettelo C:sta vuodelta 1918:

Parviainen, Lydia, S. K. V:n (Suomen Kansan Valtuuskunta KS) sisäasiainosaston tulkki ja siht.


Sitten Einon vanhempaan veljeen Jaakko Wilhelm Abrahaminp Rahjaan, joka oli syntynyt 13.1872 Pietarissa. Hän nai v 14.3. 1899 Pietarissa Aina Emilia Paulint Sohlmanin s 20.7.1877 Pietari, avio oli Jaakon toinen.

Aina Emilia S:n taustasta:

Sohlman, Solanko., Helle Genos 23(1952), s. 47-62
OLAVI WANNE ja YRJÖ BLOMSTEDT

Aina 1700-luvun viimeisiltä vuosikymmeniltä alkaen on Hauholta lähtenyt useita eri Sohlman-sukuja, joista toiset ovat olleet keskinäisissä sukulaisuussuhteissa, toiset taas omaksuneet nimen »muodin vuoksi». Tässä esitetty suku, joka lienee ensimmäisenä hauholaisista Sohlman-nimen ottanut, on antanut ainakin parille muulle suvulle nimen aiheen; se Uudessa Sukukirjassa selvitetty suku[1 (http://www.genealogia.fi/genos/23/23_47.htm#1#1)], jonka huomattavimpana jäsenenä voidaan pitää senaatin varapuheenjohtajaa Johan Gustaf Sohlmania (1837 - 1908), on lähtöisin tämän suvun perustajan serkuista.
Ensimmäinen nimenkantaja Daniel Sohlman (1763 - 1840) oli nimismiehenä Lopella ja hänen pojistaan haarautuu suku kahteen selvästi jo nimistäänkin erottuvaan päähaaraan: vanhemmassa haarassa on nii>Sohlman yleensä säilynyt, vain veljekset, lähetystöneuvokset Arne Solanko (1896 - 1940) ja Risto Solanko (1901 -) ja heidän setänsä, poliisikonstaapeli Gustaf Aleksander Sulanne (1879 - 1925) ovat jälkeläisineen omaksuneet suomalaistetun sukunimen, nuorempi haara taas on kokonaisuudessaan omaksunut nimen Helle....

V. Paul Fredrik Sohlman (Karl Kristianin poika, taulu 2), s. Kangasalla 12. elok. 1837. Oppipoika hopeaseppä Fabian Fredrik Alleniuksen luona Pietarissa 1852, kisälli 1856. Hopeaseppämestari siellä (1865)[9 (http://www.genealogia.fi/genos/23/23_47.htm#9#9)]. K. Pietarissa 7. helmik. 19o6. - Puoliso Pietarissa 30. toukok. 1866 Maria Kristina Ellonen, s. Luumäellä 21. tammik. 1848, k. Helsingissä 17. jouluk. 1913, vht Ellosen talollinen David Eliaanpoika ja Vappu Kallentytär.
VI. Lapsia (syntyneet Pietarissa):
Hilda Sofia, s. 13. huhtik. 1866, k. Pietarissa 30. toukok. sv.
Maria Vilhelmina, s. 18. helmik. 1868, k. Pietarissa 19. kesäk. 1918. Puoliso Pietarin ruotsal. P. Katarinan seurakunnan kanttori Alexander Napoleon Weckman, s. 28. heinäk. 1856, k. Helsingissä 4. kesäk. 1927.
Anna Lovisa, s. 29. tammik. 1871, k. Pietarissa 13. kesäk. 1874.
Paul Aleksander, s. 12. toukok. :1874, tullivartija, k. 1904. Taulu 14.
Aina Emilia, s. 20. lokak. 1877, elää Kuopiossa. Ottanut nimen Rantakoski. - Puoliso Pietarissa 14. maalisk. 1899 veturinkuljettaja Jaakko Vilho Rahja (hänen 2. aviossaan), s. Kalajoella 13. tammik. 1872, jäi vallankumouksen jälkeen Neuvosto-Venäjälle.

Tässähän tätä, tällä kertaa!

T. Kari