Viipurin kortit 1757

[Antti Järvenpää]

Kiteen kunnanräätäliksi muuttaa 12.3.1757 Viipurista Tobias Wilke, joka on ollut Viipurissa tuomiorovasti Alopaen palveluksessa.

Kysyisinkin olisiko jollakin Viipurin tuomioseurakunnan kortteja ja olisiko siellä Alopæuksen kohdalla tämä muuttotieto ja mahdollisesti jotakin lisätietoa Tobias Wilkeestä - synymäaika tms. joka antaisi jotakin viitteitä hänen juuristaan.

[Antti Järvenpää]

Kyseessä olisi siis henkilö, josta on oheinen muuttokirjaus Kiteellä.

[EilaT]

Kyseessä olisi siis henkilö, josta on oheinen muuttokirjaus Kiteellä.
Hei Antti!
Olen yrittänyt selvittää Tobiaksen tietoja jo useamman vuoden ajan, mutta esipolvet ovat edelleen kateissa.
Tobias on minun ääiiiiii. Jälkipolvet ovat kyllä aika hyvin tiedossa.

Terveisin Eila

[Antti Järvenpää]

Hei Antti!
Olen yrittänyt selvittää Tobiaksen tietoja jo useamman vuoden ajan, mutta esipolvet ovat edelleen kateissa.
Tobias on minun ääiiiiii. Jälkipolvet ovat kyllä aika hyvin tiedossa.

Terveisin Eila

Oletko käynyt katsomassa nuo Viipurin alkuperäiset kortit? Olettaisin, että löytyisi sieltä tuorovastin asuinpaikan yhteydestä. Itse en ole niitä katsonut, ja sen vuoksi kysyin, jos jollakin sattuisi ne olemaan tai muuten vaan ko. kortit olisivat käsillä muuun tutkimuksen yhteydessä.

Itse olen katsellut Karjala tietokantaa, mutta siellä ei näy koko henkilöä. Tobias on lasteni esi-isä ja tiedän, miten he ovat hänestä polveutuneet. Muita sukuhaaroja en ole juurikaan selvitellyt, vaikka niitä taitaa löytyä melkoisesti vaikkapa Grönien sukukirjasta ja muutenkin Vilkkejä esiintyy jonkin verran Keski-Karjalassa.

[EilaT]

Oletko käynyt katsomassa nuo Viipurin alkuperäiset kortit? Olettaisin, että löytyisi sieltä tuorovastin asuinpaikan yhteydestä. Itse en ole niitä katsonut, ja sen vuoksi kysyin, jos jollakin sattuisi ne olemaan tai muuten vaan ko. kortit olisivat käsillä muuun tutkimuksen yhteydessä.

Itse olen katsellut Karjala tietokantaa, mutta siellä ei näy koko henkilöä. Tobias on lasteni esi-isä ja tiedän, miten he ovat hänestä polveutuneet. Muita sukuhaaroja en ole juurikaan selvitellyt, vaikka niitä taitaa löytyä melkoisesti vaikkapa Grönien sukukirjasta ja muutenkin Vilkkejä esiintyy jonkin verran Keski-Karjalassa.

Tervehdys Antti!
Minulla on pari digikuvaa tiedostossa Viipurin korteista (tai lieneekö ollut joku rulla kaukolainana), jotka olen ottanut muutama vuosi sitten selvittääkseni mitä niissä lukee. Illalla tutkailin niitä ja mielestäni ne liittyivät hänen ammattiin.
Viestissäsi olleen muuttokirjan tiedon tuomiorovastista olen tulkinnut, että pappi on kirjoittanut muuttotodistuksen.
Hiskissä löytyy Tobiaksen sisäänmuuttomerkintä Kiteelle, mutta siinä on väärä vuosiluku.

Lähetän kuvat suoraan sähköpostin liitteenä y-viestinä, en ole ennättänyt opetella ihan kaikkia Forumin kuvioita.

Terveisin Eila

[Antti Järvenpää]

Eilan lähettämässä Viipurin kortista 1750...., joka on räätäli Nesslingin kohdalla ilmeisesti Viipurin ruotsalaisessa srk:ssa, löytyy Tobias otsikon Lärdreng alta tuolta 1750 alkavalta ajanjaksolta. Tässä ei siis näy Kiteelle muuttoa, mutta jotakin aikaisempaa elämänkaarta.

Eilan ja minun mielestä hän on mennyt Pietariin 1751 ja alarivillä on Jackim....
nimen alla lukee kaiketi gifwit - mutta mitä?

Löytyisköhän tähän foorumilaisilta lisä tulkintoja

[TerhiA]

Eilan ja minun mielestä hän on mennyt Pietariin 1751 ja alarivillä on Jackim....
nimen alla lukee kaiketi gifwit - mutta mitä?


gifwit bewijs till Jachimwara

[Antti Järvenpää]

Siis annettu todistus Jaakimanvaaraan. Eli kyseessä olisi kaiketi Jaakiman seurakunta.

[Kari Pesonen]

Moi,

Liityn tässä vaiheessa keskusteluun. Minäkin olen muutaman vuoden hakenut Tobiaan taustoja. Hakusessa on myös kuolinaika ja -paikka. En ole myöskään läytänyt Maria Beatha Jaakontytär Grönin ensimmäisen puolison, lukkari Yrjö Juhonpoika Elloniuksen, syntymä- ja kuolinaikoja (n. 1708, n. 1755).

Maria Beathan kolmannesta puolisosta, Dietrich Dietrichinpoika Sahlmannista (Siltavouti ja Liperin Papelonsaaren Itranniemen isäntä), löytyy maininta tuon ajan yhteiskunta-arvomaailmaa kuvaavassa progradussa: https://oa.doria.fi/dspace/bitstream/10024/888/1/secoitux.pdf

Kari Pesonen

[Antti Järvenpää]

On mielenkiintoista, että meitä Tobias Wilkistä kiinnostuneita on useampia. Kenties aikaa myöten saamme hänestä enmmän selvyyttä.

Välipalana voisin tarjoilla Kiteen vanhalta hautausmaalta Liisa Vilkin hautakiven, joka on liitteessä. En ole koskaan selvittänyt, miten hän littyy Tobiakseen, mutta on oletettavasti hänen jälkeläisensä. Kivi on jota kuinkin luonnonkivi ja on selkeästi melko vanha ja erillään muista kiviryhmistä tuolla luonnontilaisella hautausmaalla.

[EilaT]

On mielenkiintoista, että meitä Tobias Wilkistä kiinnostuneita on useampia. Kenties aikaa myöten saamme hänestä enmmän selvyyttä.

Välipalana voisin tarjoilla Kiteen vanhalta hautausmaalta Liisa Vilkin hautakiven, joka on liitteessä. En ole koskaan selvittänyt, miten hän littyy Tobiakseen, mutta on oletettavasti hänen jälkeläisensä. Kivi on jota kuinkin luonnonkivi ja on selkeästi melko vanha ja erillään muista kiviryhmistä tuolla luonnontilaisella hautausmaalla.

Hei Antti!
Missä päin kivi sijaitsee? En ole ihan kaikkia kiviä käynyt katsomassa. Hautausmaa vihittiin käyttöön 1890 (vihkijänä Fabritius) ja sen käyttö lopetettiin 1915, koska maaperä on kivinen hyvin vaikeasti kaivettavaa. Siellä lienee useampikin Vilkki haudattuna, mutta ilmeisesti mitään "karttaa" ei ole laadittu. Ei ainakaan viime kesän hautausmaakävelyllä tullut esille.
Täytyypä lähetä kiertämään kiviä ennen lumen tuloa.

Liisa on todennäköisesti Juho Simonpojan tytär Niinikummusta (Gröhnit taulu 75), s. 11.9.1870 ja kuollut 5.6.1910, eli viimeisiä vanhalle hautausmaalle haudattuja. Kirkkoherra U. W. Telén kuoli 19.7.1890 ja hänet haudattiin kirkkotarhaan "erikoisluvalla".

Eila

[Antti Järvenpää]

Hei Antti!
....
Missä päin kivi sijaitsee? .......

Eila

Kun mennään rautaportista hautausmaalle Kiteenjärven puoleista päästä, kuljetaan suoraan noin 50 -100 m, niin kuvattu kivi on vasemalla, noin 10 m polusta, hyvin yksinäisellä paikalla ja ruohikon sisässä, mikäli niitä ei ole niitetty pois. Vieressä on saniaisia mutta ei suuria puita.

Jos olet edennyt niin pitkälle, että vastaan tulee perinteisiä hautakiviä, olet jo ohittanut paikan.

Paikka on siis etelään vievän pääkäytävän vasemalla puolen ryteikössä, jonka takana lähellä hautausmaan itälaitaa on mm. Karttusten sisarten haudat.