Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Stenlandin sotilassuku
Onkohan kukaan tutkinut Stenlandin sotilassukua?
Hiskistä löytyvät aika pieneltä alueelta: Lapua, Kuortane, Lehtimäki, Töysä ja Alavus.
Johan Stenland
Isaac Stenland
Matts Stenland
Påhl Stenland
Knut Stenland ???
Onko netissä luetteloita Ruotsin vallan aikaan palvelleista sotilaista, ettei Valtionarkiston Pääkatselmusrullia (vai mitä ne nyt oli) tarvitsisi matkustaa katsomaan.
Hei,
verkossa sotilasmateriaalia on SVAR:lla ja myös jotain SSHY:n jäsenpuolella.
Heikki Koskela
02.11.09, 15:28
Onkohan kukaan tutkinut Stenlandin sotilassukua?
Hiskistä löytyvät aika pieneltä alueelta: Lapua, Kuortane, Lehtimäki, Töysä ja Alavus.
Johan Stenland
Isaac Stenland
Matts Stenland
Påhl Stenland
Knut Stenland ???
Onko netissä luetteloita Ruotsin vallan aikaan palvelleista sotilaista, ettei Valtionarkiston Pääkatselmusrullia (vai mitä ne nyt oli) tarvitsisi matkustaa katsomaan.
Kyseessä ei varsinaisesti ole nk. sotilas-suku. Iisakki on nähtävästi ottanut osaa nk. Suomen sotaan ja häntä voi puhutella sotilaaksi.
Tässä Iisakki Stenlandin sakkia:
Perhe 1
1. Iisakki Knuutinpoika Stenland, sotilas, s. 3.9.1741 Kuortaneella, k. 16.2.1818 Kuortaneen Aholassa.
Asui Lehtimäen Vierunkedossa perheineen vaimonsa veljen luona. Muuttanut Töysän Antilasta Kuortaneelle 1815.
Puoliso: Vihitty 3.4.1771 Kuortaneella Liisa Jonaksentytär Akkala, s. noin 1741 Töysän Akkalassa, k. 15.4.1811 Töysässä.
Lapset:
Kreeta s. 9.9.1777 Kuortaneella, k. 29.10.1816 Töysän Antilassa.
Erkki s. 8.4.1780. Perhe 2.
Liisa s. 8.7.1785 Töysässä. Perhe 3.
Heikki itsellinen Lehtimäellä, s. 8.1.1789 Kuortaneella.
Perhe 2
2. Erkki Iisakinpoika Jokiaho, perheestä 1, Antilan uudistilallinen, s. 8.4.1780, k. 19.4.1815.
Puoliso: Vihitty Töysässä Susanna Yrjöntytär Tuuri, s. 9.7.1784 Alavudella, k. 6.7.1860 Töysän Pesolassa.
Vanhemmat: Yrjö Yrjönpoika Tuuri ja Margareta Yrjöntytär.
Lapset:
Liisa s. 9.5.1804 Töysän Jokiahossa, k. 21.9.1808 Jokiahossa.
Iisakki s. 8.12.1805 Töysän Jokiahossa, k. 18.10.1808 Jokiahossa.
Yrjö s. 29.1.1807 Töysän Jokiahossa, k. 20.7.1819 Jokiahossa.
Anna Liisa s. 20.7.1810 Töysän Andilassa. Perhe 4.
Heikki s. 5.5.1812 Töysän Jokiahossa, k. 12.1.1813 Jokiahossa.
Susanna s. 21.3.1815 Töysän Jokiahossa.
Perhe 3
2. Liisa Iisakintytär Stenland, perheestä 1, s. 8.7.1785 Töysässä, k. 2.12.1863 Lehtimäen Takalassa.
Liisa jää Takalaan syytingille pikansa Erkin lähdettyä Paimeneen talolliseksi.
1. Puoliso: Juha Tuomaanpoika Takala, isäntä Lehtimäen Takalassa n:o 21, myöh. 15, s. 15.5.1788 Lehtimäen Laukkosessa, k. 11.1.1832 Takalassa.
Vanhemmat: Tuomas Tuomaanpoika Takala, ent. Laukkonen ja Maria Iisakintytär Silvonen.
2. Puoliso: Vihitty 19.2.1833 Lehtimäellä Heikki Juhonpoika Hintsa, Myllysilta, torppari Hintsassa, s. 6.3.1788 Lehtimäen Hintsassa.
Vanhemmat: Juha Antinpoika Laukkonen, Hintsa ja Valpuri Jaakontytär Mustapää.
Matin syntmäaikana Heikin sukunimenä on Myllysilta (talon mukaan).
Lapset:
1. Maria s. 3.7.1817 Lehtimäen Takalassa. Perhe 5.
1. Liisa s. 23.9.1818 Lehtimäen Takalassa.
1. Juha s. 1.11.1821 Lehtimäen Takalassa.
1. Erkki s. 6.5.1825 Lehtimäen Takalassa. Perhe 6.
1. Klaara s. 6.2.1828 Lehtimäen Takalassa.
Perhe 4
3. Anna Liisa Erkintytär Jokiaho, perheestä 2, torpparin vaimo, s. 20.7.1810 Töysän Andilassa, k. 6.3.1866 Töysässä.
Puoliso: Vihitty 28.9.1828 Töysässä Matti Heikinpoika Paavonaho, Housu, Töysän Housun torppa Paavonahon haltija, s. 8.12.1805 Töysän Housussa, k. 25.4.1878 Töysässä.
Vanhemmat: Heikki Heikinpoika Housu ja Klaara Matintytär Viinikka.
Perhe 5
3. Maria Juhantytär Takala, perheestä 3, itsellisen vaimo, s. 3.7.1817 Lehtimäen Takalassa.
Asui leskenä Paimenessa.
Puoliso: Vihitty 6.5.1844 Lehtimäellä Juha Heikinpoika Hintsa, Takala, itsellinen Suonsalossa ja Takalassa ja Paimenessa, s. 20.4.1817 Lehtimäen Hernesmaassa, k. 8.8.1877 Lehtimäen Paimenessa, kuolinsyy tyrä.
Vanhemmat: Heikki Juhonpoika Hintsa, Myllysilta ja Susanna Antintytär Leppämaa.
Perhe 6
3. Erkki Juhonpoika Paimen, ent. Takala, perheestä 3, talollinen Takalassa n:o 15, Paimenessa N:o 17, s. 6.5.1825 Lehtimäen Takalassa.
Rippikirjassa merkitty uudistilalle vävyksi (?) Paimeneen vuodesta 1850 alkaen.
Puoliso: Vihitty 9.4.1844 Susanna Kaisnatytär Mattinen, s. 10.2.1820 Lehtimäen Mattisessa, k. 2.3.1887 Lehtimäen Paimenessa, kuolinsyy keuhkotauti.
Äiti: Kaisa Simonmtytär Mattinen.
Kiitoksia molemmille vastauksista! SVAR on ilmeisesti Ruotsin valtionarkisto.
Iisakin vaiheet olikin minulla jo pääpiirteissään.
Mitä tarkoitat, että ei ole varsinainen sotilassuku?
Kävin Töysän ja Alavuden kirjastoissa ja selailin pääpiirteissään kuntien historiikit, mutta vain Kuortaneen historiikissa oli maininta "verotusmies, korpraali Matti Stenlandista"
Nimi on sikäli erikoinen, että -land pääte lienee aika harvinainen (-man, -felt, -berg etc. yleisimmät) Ruotsissa ei 1900 -luvun alun väestönlaskennassa ollut yhtään Stenland nimistä ihmistä (tieto Ruotsin keskustelupalstalta) Norjassa on kaksikin Stenland nimistä kaupunkia.
Erityisesti kiinnostaa Påhl Stenland, joka on syntynyt 25.1.1698 Töysässä ja on myöhemmältä nimeltään Paavo Katajamäki.
Löysin yhden mielenkiintoisen viitteen, ehkä aiheeseen liittyvään kirjaan, Aarre Läntinen: "Eteläpohjalaisia Karoliineja isonvihan aikana, käsikirja Armfeltin retken autologiaan" 1989. En vain mistään löydä ko. kirjaa! Kyseessä on Norjan valloitusretki 1718, johon osallistui paljon sotilaita Etelä-Pohjanmaalta.
Påhl Steenland/Katajamäki on myös omia esivanhempiani. Olen ajatellut kyseessä olevan sotilasnimen, joka ei ole "suvun nimi". Påhl löytyy mm. Ilmajoen suku- ja historiantutkijoiden sivuilta:
http://www.netikka.net/tapio.piirto/origo/Ilmajoen%20komppania%201737.pdf
Kuten myös Alavuden RK:sta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alavus/rippikirja_1757-1777_uk316/31.htm
Jo 1740 Påhl on merkitty "Gl. sold", ja sen jälkeen samassa? sotilastorpassa? on eri henkilöt samalla sotilasnimellä (tämä vain oma arvaukseni).
RK:ssa ja sotilaslistassa isän nimenä Hendric, kastetuissa yhden kerran Påhl.
terv. Pekka Anttalainen
Olen ajatellut kyseessä olevan sotilasnimen, joka ei ole "suvun nimi".
Ok, noviisi kun olen, tällaiset kommentit selventävät. Sotilassuku on siis sellainen (sotilaita sisällään pitävä) suku, jossa NIMI menee suvussa (ei ammatti).
Ensimmäisestä linkistä selvisi, että jos 1737 katselmusrullan tieto pitää paikkansa, on Påhl ollut tuolloin palveluksessa 11 vuotta. Ja silloin on varmaa, että Armfeltin Norjan retkelle hän ei ole osallistunut. Rullassa mainitusta iästä laskettu syntymäaika ei täsmää siihen syntymäaikaan, jonka olen saanut toisaalta selville. Vuonna 1753 hän jo rakensi Katajamäen taloa.
Hiskistä löytyy Johan Stenland Turi torpan kohdalla. Em. Ilmajoen komppanian tarkastusrulla mainitsee Påhl Steenlandin kohdalla Turin yhtenä tämän sotilaan/ sotilastorpan päätaloista. Olisikohan niin, että Johan on ottanut Stenland nimen kun Påhl on ruvennut vanhoilla päivillään uudisraivaajaksi? Johanille on alkanut lapsia tulla 1751 alkaen.
Vielä jää selvittämättä, mitä sukua Isac ja Matts on edellä mainituille, jos mitään. Matts on tosin Lapualta saakka, Tistejoen kylän Ulfvilasta. Ja mikä Isacin isä Knut on ollut sukunimeltään.
Isac on vihitty (3.4.1771) Hallilan talossa Kuortaneella. Olisiko Isacin veli se Drg Knut Knutson, joka on vihitty samassa talossa (14.12.1766).
Påhl Steenland/Katajamäki on myös omia esivanhempiani. Olen ajatellut kyseessä olevan sotilasnimen, joka ei ole "suvun nimi". Påhl löytyy mm. Ilmajoen suku- ja historiantutkijoiden sivuilta:
http://www.netikka.net/tapio.piirto/origo/Ilmajoen%20komppania%201737.pdf
Tämän Paavo (Stenland) Katajamäen kohdalla on ilmeisesti jotain ristiriitaista tietoa liikkeellä.
Yllä oleva sotilasrulla voi ehkä viitata johonkin samannimiseen sotilaaseen, koska ikä ei täsmää muualta saamani syntymäajan kanssa. (Rullan mies on syntynyt rullan tietojen mukaan 1706, muu tieto 25.1.1698).
PekkaA:n mainitsemat molemmat viittet antavat nimeksi Pålh Hennricson (luinko oikein?) Toisaalta olen nähnyt ja saanut tiedoksi, että ko. henkilö olisi Paavo(Påhl) Paavonpoika, joka polveutuisi suoraan Paavo Ollikaisesta (s. 1580) seuraavasti:
-Paavo Paavonpoika Ollikainen s. 1615
-Tapani Paavonpoika Ollikainen s. 1635
-Paavo Tapaninpoika Herrala s. 23.1.1657
-Paavo Paavonpoika Paavola (talon nimi vaihtui Herralasta Paavolaksi)
Haluaisin saada tästä isälinjasta varmuuden. Simo Paavonpoika Katajamäki s. 5.10.1738 on tämän Paavo (Stenland) Katajamäen poika. Mutta kuka oikeasti on Paavon isä, Heikki vai Paavo? Jos hän on Heikki (Hennric), niin kuka?
P.S.
Jostain luin, että tällä kantaisällä Paavo Ollikaisella olisi 63000 jälkeläistä, kuulostaa uskomattomalta!
Eipä tuo 63000 henkeä niin kauhean uskomattomalta tunnu, jos otetaan henkilö 1500-luvulta ja selvitetään hänen kaikki jälkeläisensä.
Jos joka sukupolvessa on vaikka kaksi lasta, joilla kullakin on taas kaksi lasta, niin 16 sukupolvessa (joka vastannee kulunutta 400 vuotta), saadaan 2 potenssiin 16 jälkeläistä eli 65536 henkilöä
Juha
Tässä vielä linkki uudempaan rippikirjaan. Siitä saattaa olla syntymäaika luettavissa (alkuperäisessä mahdollisesti selvemmin):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alavus/rippikirja_1757-1777_uk316/70.htm
terv. Pekka
Asia näyttää siltä, että Paavo Heikinpoika on syntynyt 1698, mutta kysymys jää edelleen ilman, kuka on Heikki?
Moni netin sukusivusto mainitsee Paavo Paavonpojan tuolle syntymäajalle.
Lisääntymisnopeus asia: minä vaan siinä mielessä ihmettelin, että ainoastaan 100 avioparia oltaisiin 1600 -luvun alkuun tarvittu koko Suomeen, jos olisivat kaikki tällä nopeudella siinneet. Eli jos Paavo (vaimonsa kanssa) olisi yksin päässyt 63 tuhanteen, niin 99 muuta miestä vaimoineen tekisi 6,3 miljoonaa. Jos tuohon 63000 tulee kaikki vuosisatojen varrella kuolleetkin, niin asia tulee hieman ymmärrettävämmäksi. Tosin potenssiin laskussa ratkaisee hirveästi ne viimeiset sukupolvet, jotka on vielä elossa. Ehkä 25% olisi kuolleita jälkeläisiä(kaikki kahta viimeistä sukupolvea lukuunottamatta). Silti aika harvinainen temppu, jos pitää paikkansa.
Asia näyttää siltä, että Paavo Heikinpoika on syntynyt 1698, mutta kysymys jää edelleen ilman, kuka on Heikki?
Moni netin sukusivusto mainitsee Paavo Paavonpojan tuolle syntymäajalle.
Ilmeisesti väärin mainitsevat.
Voisiko olla, että tällainen aloitteleva sukututkija saisi jotain aikaiseksi, miten kommentoitte konkarit:
Ystäväni suosiollisella avustuksella löysin "Keuruun vanhimmista rippikirjoista" s. 126 Wehun tilalta Påhlin, joka on ilmeisesti riviä ylempänä mainitun vanha sotilas( katso myös Rämälä s. 122) Hendrichin poika. Hendrich puolestaan on isäntä Anders Anderson Leppäisen poika.
aikajanaa:
Påhl syntynyt 1698
Hendrich syntynyt noin 1675
Anders syntynyt noin 1650
Påhlin veljen Mattsin syntymäajaksi mainitaan myöhemmissä rippikirjoissa 4.2.1700, joten Påhl on hyvin voinut syntyä 1698. Wehun tila sijaitsee Keuruun luoteiskulmassa, josta ei ole kovin pitkä matka Alavuden Töysään, jonne Påhl ilmeisesti sotilasvuosien jälkeen perusti Katajamäen tilan ja tuli sittemmin tunnetuksi Paavo Katajamäkenä.
Paavo Katajamäki ei siis olisikaan Paavo Paavonpoika Paavola!?
Wehun tilaa ei mainita ensimmäisessä 1696-1701 rippikirjassa, mutta seuraavassa 1702-1707 se mainitaan. Onko tästä pääteltävä, että tila on muodostettu tässä välissä/näihin aikoihin? 1737-1743 rippikirjassa tämän Wehun (nyt oli jo 3 eri Wehua) väki oli huvennut jo kahteen henkeen ja rippikirjassa vuosilta 1750-1756 Wehuja on vain 2 ja entinen isäntä Matts Hendrickson ja vaimo ovat nimikkeellä "inhyses folck" naapurin listoilla. Ajat olivat kovia.
Missähän Anders Andersson Leppäinen majaili ennen kuin perusti (? )Wehun tilan? Olisko ollut uudisasukas ja jos niin mistä?
Vielä lisäys, että rippikirjassa nimi on Stenman, joka on näiden Keuruun tilojen sotilaan nimi ja vilahtelee rippikirjoissa usein myöhemminkin. Olisiko kaukaa haettu ajatus, että Påhl olisi Pohjanmalle lähdetyään ottanut nimekseen Stenland?
Isäntäluettelon mukaan Vehun eli Leppäsen isäntiä:
Antti Olavinpoika 1681-95
edellisen poika Antti Antinpoika 1696-33, k. 70 v 1739 Suolahdella
edellisen poika Heikki Antinpoika 1734, sitten stm Steenman Rämälässä s 1702, k 1774
pso Vappu Matintytär s 1703, k 1773
Matti Heikinpoika 1735-50
pso Maria Sipintytär
...
Tämän mukaan ilmeisesti esittämäsi ei sovi Katajamäen Paavoksi...
terv. Pekka
Keuruun rippikirjassa lukee Matti Kankaanpään tulkitsemana Wehun tilan kohdalla sanatarkasti seuraavaa:
Bond Anders Andersson Leppäinen 1. 30-36
Hustr Sara Olofsdott:r ----obiit 30-34
Sold Henrich Son Steenman ---- i Rämälä 30-35
Påhl dito I Österbottn
Walb Mattzdr Soldatska ---- I Rämälä 30-34
Maria Eskelsdotter 2. 35-36
Thomas Anders--- i Pirttimäki 30
Maria H --- i Pirttimäki 30
Mattz Hendrichsson 35-36
…
Henrich Mattsson
Tulkitsen tätä JA antamiasi isäntäluettelon tietoja seuraavasti:
Nykyinen isäntä on Anders
Seuraava isäntä oli vuonna 1735 poika Hendrich, joka sitten muutti vaimonsa kanssa Rämälään, jonka kohdalla heidät mainitaankin vuosina 1735-36
Sitten isännäksi 1736 tulee Hendrichin poika Mattz. Hänet mainitaan vasta vuosina 1735-36, mutta puolison kanssa, se tarkoittanee, että hän on vaan ollut jossain muualla 1730-1734. V. 1750-56 rippikirjassa on hänen kohdallaan Matti Kankaanpää kirjoittanut: 2/4 1700, tämä lienee syntymäaika? Ajattelin ensin, että olisi syntynyt vasta 1720 ja päässyt ripille 15 –vuotiaana(?) 1735, tämä ei voine pitää paikkansa, koska listassa on myös hänen poikansa Henrich Mattsson ilman aikamerkintöjä (=lapsi?)
Påhlin kohdalla ei ole vuosimerkintöjä, mikä voitaneen tulkita siten, että hän on lähtenyt Pohjanmaalle jo ennen rippikirjan käyttöönottoa 1730?
Mitähän nuo numerot 1 ja 2 merkitsevät?
Nyt näyttää siltä, että Påhl on Antin poika.
Jos Påhl olisikin Heikin poika? Jos Mattz Henrichsson on syntynyt 1700, niin Heikin on pitänyt olla ed. sukupolvea, eli Antin ja Mattzin välistä.
Bond Anders Andersson Leppäinen 1. 30-36
Hustr Sara Olofsdott:r ----obiit 30-34
Maria Eskelsdotter 2. 35-36
Mitähän nuo numerot 1 ja 2 merkitsevät?
Ne liittävät Andersin ja Marian keskenään. Sarahan tuossa kuolee (obiit), ja Anders vih. 7.9.1735 Marian kanssa.
Tässä vielä linkki uudempaan rippikirjaan. Siitä saattaa olla syntymäaika luettavissa (alkuperäisessä mahdollisesti selvemmin):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alavus/rippikirja_1757-1777_uk316/70.htm
terv. Pekka
Olin ehkä sittenkin täysin hakoteillä, kun yritin yhdistää Keuruun Wehun tilalla asuneen Påhl Stenmanin tähän Töysässä Katajamäen tilalla vaikuttaneeseen Påhl Stenlandiin.
Toisaalla tällä palstalla olen kertonut isälinjan DNA -tutkimuksista, jotka on tehty kahden eri suvun jäsenestä USA:ssa. He molemmat ovat minulle parhaat "osumat" ja molemmat suunnilleen yhtä etäällä geneettisesti. Tietokoneohjelma ennustaa, että on n. 70% todennäköisyys, että yhteinen esi-isä ei ole kauempana kuin 10 sukupolvea. Nämä kaksi Suomesta lähtenyttä miestä ovat tietääkseni toisilleen tuntemattomia, mutta tietokone ennustaa heidän keskinäisen sukulaisuuden yhtä läheiseksi kuin heidän suhteen minuun.
Toinen USA:sta alkava isälinja päättyy siis Påhl Steenlandiin(Paavo Katajamäki) ja se toinen isälinja, se päättyy Eskil Hindersson Koppare nimiseen mieheen, joka on kuollut Lappajärvellä v. 1672. Miten nämä kaksi miestä liittyvt toisiinsa? DNA tutkimuksen mukaan he väistämättä ovat varsin läheistä sukua.
No nyt minä taas yritän saada selkoa tähän lähes pakkomielteeksi muodostuneeseen ongelmaan (kommentoikaa!):
Eskil Hinderson Kopparen poika on Heikki Eskilinpoika Koppar (syntynyt 1642 tai 1643), voisiko hänen poikansa Påwel, joka on syntynyt Lappajärvellä 2.1.1692 olla Påhl Stenland?
RK:sta voi Påhl Stenlandin syntymäajaksi aivan hyvin lukea 1692, vaikka sen on joku tulkinnut olevan 1698.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alavus/rippikirja_1757-1777_uk316/70.htm
http://hiski.genealogia.fi/hiski/2mc21h
Strangin sivuilta:
Lassila, Susanna, Koppari (taulusta 151. Äiti: Söder-Kultalahti, Valpuri) s. 07.01.1698 Evijärvi, Haapajärvi, Lassila. k. 14.12.1780 Evijärvi, Purmojärvi.
1. puoliso Koppari, Pauli Heikinpoika s. 02.01.1692 Evijärvi. k. 04.12.1779 Kortesjärvi. Vihitty: 28.02.1719 Lappajärvi.
Lapset:
1) Matti Paulinpoika (katso taulu 841) s. 04.09.1724 Evijärvi, Haapajärvi, Lassila. k. 23.11.1753 Purmojärvi. Talollinen.
Olisiko tämä ehdottamasi henkilö, eli ei sopisi Töysän Paavoksi.
terv. Pekka
Olen saanut sukututkijalta seuraavat tiedot:
"Anders oli Henrikin poika ja jäi asumaan Koppar-Lassilan taloa. Andersin veli Påhl on taulussa 1
Taulu 1
I Pol Henriksson c Koppare, >Laukkonen (152), s. ennen 2.1.1692, k. 4.12.1779 Laukkonen. Isäntä Lassilassa 1729-1735, muuttanut Laukkoseen, jossa isäntänä 1736-1746. Hänen jälkeensä jatkaa poika Matti 1747- (JS hist.). Matti kuoli 23/11 1753 29v. vanhana.
Puoliso: 25.12.1719 Lappajärvi Susanna Lars dr Lassila (153), s. 7.1.1698 Haapajärvi Lassila, k. 14.12.1780 Laukkonen.
Lapset:
Mats Polsson cef Lassila, s. 4.9.1724 Purmojärvi, k. 23.11.1753 Lappajärvi, Purmojärvi, Laukkonen
Jakob Polsson cee Laukkonen, s. 21.7.1727
Erik Polsson ce Laukkonen, s. 1.4.1736 Laukkonen" (lainaus loppu)
Omat havainnot:
Yhteneväisyys Strangin sivujen kanssa on jonkinlaista. Paul/Pol Heikinpoika on mennyt naimisiin Lassilan tyttären kanssa. Molemmat ilmoittavat yhteiseksi lapseksi Matin.
Laukkosen talon rippikirjassa on Påhl isännän syntymäaika aivan toinen, 1687. Vaimo Susan on syntynyt 1697. Lapset Jacob 1728, Maria 1738, Eric 1738, Sara 1735. Mattia ei näy, mutta hän onkin jo kuollut.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/evijarvi/rippikirja_1760-1783_mko1-9/37.htm
Yllä on siis kyse Lassilan talon tyttärestä, joka meni Pol/Paulin kanssa naimisiin.
Minä taas etsin Hiskissä mainittua Henrik Eskilsson Kopparen Påhl nimistä poikaa Tämä täsmäisi DNA tulosten kanssa, jos Påhl Steenland olisi tämä henkilö. Henrik Eskilsson oli tietääkseni Kopparen isäntä 1686-1702.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/2o52eu
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappajarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1663-1729_uk149/45.htm
Ilmeisesti väärin mainitsevat.
Voisiko olla, että tällainen aloitteleva sukututkija saisi jotain aikaiseksi, miten kommentoitte konkarit:
Paavo Katajamäki ei siis olisikaan Paavo Paavonpoika Paavola!??
Nyt pitää ilmeisesti lausua nöyrimmät anteeksipyynnöt kaikille niille asiansa todella osaaville sukututkijoille, joiden työtä olen epäillyt:
Uusi DNA -tutkimus ja sen kanssa yhtä pitävä kirkonkirjoihin perustuva sukulaisuus on antanut erittäin vahvan todisteen sen puolesta, että Paavo Hendrikson Steenland/ Katajamäki s. 25.1.1698 Töysässä todellakin on Paavo Paavonpoika Paavola, jonka isä on Paavo Herrala (Paavola) s. 23.1.1657 Ähtärissä. Voisiko olla niin, että sotilasnimessä ollut Hendrikson on jäänyt elämään rippikirjaan ja oikea patronyymi on unohdettu?
Asia varmistui siten, että kaksi erillistä testiä, toinen Y-kromosomin isälinjatutkimus ja toinen koko genomista tehty sukulaisuusselvitys johtivat samoihin henkilöihin. Asian ratkeamiseen tarvittiin 4 ihmisen sukulaisuustietoja, 3 hyvin tutkittua sukua ja vähän onnea sukupuiden selaamisessa.
Asia varmistui siten, että kaksi erillistä testiä, toinen Y-kromosomin isälinjatutkimus ja toinen koko genomista tehty sukulaisuusselvitys johtivat samoihin henkilöihin. Asian ratkeamiseen tarvittiin 4 ihmisen sukulaisuustietoja, 3 hyvin tutkittua sukua ja vähän onnea sukupuiden selaamisessa.
Varmistui ja varmistui, niinköhän. DNA -tutkimuksia on tulossa lisää helmikuun lopussa, palaan silloin asiaan.
Yhä tähän mysteeriin, kuka on Påhl Stenland s.1698: Kirjoitin Ruotsiin sukututkimuspalstalle ja sain vahvistuksen sille epäilylleni, että -land -päätteinen nimi on hyvin harvinainen ja Stenland nimi erityisesti. Kyselyyni vastannut arveli nimen ollevan yleisempi Norjassa. Oli ainakin yksi sellainen sotilasnimiä käsitellyt suomalainen juttu, jossa ei mielestäni mainittu ollenkaan -land päätteisiä nimiä.
Nyt pitää ilmeisesti lausua nöyrimmät anteeksipyynnöt kaikille niille asiansa todella osaaville sukututkijoille, joiden työtä olen epäillyt:
Uusi DNA -tutkimus ja sen kanssa yhtä pitävä kirkonkirjoihin perustuva sukulaisuus on antanut erittäin vahvan todisteen sen puolesta, että Paavo Hendrikson Steenland/ Katajamäki s. 25.1.1698 Töysässä todellakin on Paavo Paavonpoika Paavola, jonka isä on Paavo Herrala (Paavola) s. 23.1.1657 Ähtärissä. Voisiko olla niin, että sotilasnimessä ollut Hendrikson on jäänyt elämään rippikirjaan ja oikea patronyymi on unohdettu?
Asia varmistui siten, että kaksi erillistä testiä, toinen Y-kromosomin isälinjatutkimus ja toinen koko genomista tehty sukulaisuusselvitys johtivat samoihin henkilöihin. Asian ratkeamiseen tarvittiin 4 ihmisen sukulaisuustietoja, 3 hyvin tutkittua sukua ja vähän onnea sukupuiden selaamisessa.
Jos tässä on tutkittu Y-DNA:ta ja saatu jotain tuloksia, niin minua kiinnostais verrata tuloksia, koska meillä lienee yhteinen esi-isä oheisesta listasta tuo Paavo Tapaninpoika (1657):
"PekkaA:n mainitsemat molemmat viittet antavat nimeksi Pålh Hennricson (luinko oikein?) Toisaalta olen nähnyt ja saanut tiedoksi, että ko. henkilö olisi Paavo(Påhl) Paavonpoika, joka polveutuisi suoraan Paavo Ollikaisesta (s. 1580) seuraavasti:
-Paavo Paavonpoika Ollikainen s. 1615
-Tapani Paavonpoika Ollikainen s. 1635
-Paavo Tapaninpoika Herrala s. 23.1.1657
-Paavo Paavonpoika Paavola (talon nimi vaihtui Herralasta Paavolaksi)"
Jos tässä on tutkittu Y-DNA:ta ja saatu jotain tuloksia, niin minua kiinnostais verrata tuloksia, koska meillä lienee yhteinen esi-isä oheisesta listasta tuo Paavo Tapaninpoika (1657):
No tulokset eivät kauhean kummoisia ole. Edelleen on epäselvää, mistä tuo isälinja on lähtöisin. Minulla on kaksi teoriaa: toinen on Evijärvi, Pietarsaari, Kokkola -suunta ja toinen Lempäälän Herrala. Geneettinen eroni näiden Stenlandin jälkeläisiin on niin suuri, että yhteinen esi-isä löytyy jostain näiltä lähtöpaikan alueilta ennemmin kuin Töysästä.
Testitulokset olivat myös jossain määrin vaikeasti selitettäviä. Syynä voivat olla joko virheelliset kirkonkirjat tai erittäin runsaat mutaatiot viimeisen 300 vuoden aikana ( yli 7 kpl).
Vielä vähän tuloksia:
Olen testannut paljon sukumme ulkopuolisia henkilöitä, isälinjatutkimuksissa useimmat ovat olleet N haploa, mutta yksi I haploa.
Piirsin maantieteelliset kartat testattujen henkilöiden lähimmistä isälinjan osumista. Tämä on tietenkin lähes nollatutkimus. Oma alueeni kartalla oli kaikista läntisin, painopisteenä voisi pitää Töysää, mutta siitä lähtee haarat niin Lounais-Suomeen, Pohjanmaan rannikolle kuin Keski-Suomeen. Jostain täältä Stenland tuli?? Hänhän oli kuulemma ehkä Isonvihan aikainen karkulainen, joka rakensi talonsa Töysän korpeen.
Muilla testatuilla oli osumia paljon enemmän, niiden painopiste oli kaikilla Jyväskylän itäpuolella. Ainoana poikkeuksena oli I haploa edustanut mieshenkilö, jonka isälinjan dna osumien painopiste oli odotetusti lännempänä. Hänellä oli tosin niin paljon osumia, että niitä tuli koko Suomen alueelle, mutta Pohjanmaalla oli runsas keskittymä, joten painopiste asettui länteen.
Lähinnä minua kiinnosti se, tuleeko Paavo Paavolan jälkeläiselle sama haplotyyppi kuin minulle ja montako markkeria on eroa Y-DNA67-testissä. Oma kitnumeroni on 346911.
Kit numero ei näy FamilyTreeDna:n isälinjatuloksissa, siellä näkyy vain läheisten osumien nimi ja ilmoitetut esivanhemmat. En pysty vertaamaan muihin Stenlandin jälkeläisiin.
Kirjoita sähköpostia.
lunden*sci.fi
Niin, ne kitit näkyvät niissä projekteissa jos on liittynyt niihin. Mä olen Suomi-DNAssa ja Nort Eurasian -projektissa. Lähetän s-postia.
Aivan, voi minua hölmöä.
Katsoin Suomi-DNA projektin tuloksista ja vertasin yhteen Stenlandin jälkeläiseen.
Eroa oli 20 pykälää!
Näyttäisi siltä, että Påhl Stenland ei tämän (=PerttiV:n DNA tulosten) perusteella ole Paavonpoika, vaan Henrikin poika. Aivan kuin PekkaA:n viittaamissa lähteissä mainitaan!
Mutta kuka Henrik?
Vertasin toiseen Stenlandin jälkeläiseen ja eroa on PerttiV:n tuloksiin 21 pykälää!
Erittäin mielenkiintoista, näyttäisi siltä todellakin, että Påhl Stenland ei ole Paavonpoika vaan, aivan kuin kirkonkirjoista ilmenee, Henrikin poika.
Yksi mahdollinen on Evijärven Lassilan Henrik Eskilssonin poika, mutta hän muistaakseni löytyi jostain talosta siitä läheltä.
Viesti nro 18:
"Minä taas etsin Hiskissä mainittua Henrik Eskilsson Kopparen Påhl nimistä poikaa Tämä täsmäisi DNA tulosten kanssa, jos Påhl Steenland olisi tämä henkilö. Henrik Eskilsson oli tietääkseni Kopparen isäntä 1686-1702.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/2o52eu "
Lasten kummit ovat usein lähisukulaisia. Paavon ja Beatan lapsista kastemerkinnät löytyy ainakin näille:
12.4.1742 14.4.1742 Hakomäki Paulus Steenland Beata Simonsdr. Valborg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10131234
1745 1.11.1745 Hakomäki Påhl Påhlsson Beata Simonsdr. Andreas
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10131241
1749 15.9.1749 Hakomäki Påhl Steland Beatha N:dr. Mathias
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10131254
1754 10.2.1754 Cataijamäki Påhl Stenland Beata Simonsdr. Susanna
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10131275
Mielestäni Beatan sukulaisia löytyy kummeina vaikka kuinka paljon (Huutoniemi), mutta ei Paavon sukulaisia? Jos Paavo olisi Paavolasta, niin voi ehkä ihmetellä mikseivät sisarukset ole kummeina. Saattaa viitata myös siihen, ettei Paavolla ollut sisaruksia, tai että hän oli kauempaa.
terv. Pekka A
P.S. N1C1-kittini löytyy samasta lohkosta kuin PerttiV:n, vähän ylempänä, sukunimi alkaa A:lla. Ei liity kovin läheisesti tähän isälinjaan, oma isälinjani Karjalan kannakselta.
Jos katsoo noiden kahden testatun yhteisiä osumia Y-67 tasolla, niin siellä on kaksi yhteistä nimeä.
Toisen juuret vievät Ikaalisiin ja toisen Joutsaan.
Myös tuo Koppare suku Evijärveltä on listoilla, mutta toisella testatuista se ei ole tarkimman tason osumissa.
Mielenkiintoinen on erään juutalaissuvun esiintyminen (Jalovitsch) tämän isälinjan edustajien tuloksissa. Tämän suvun selvityksiä löysin kerran netistä, meniköhän Itä-Eurooppaan? Mutta juutalaisuushan periytyy äidin kautta. Eli mieslinjan edustaja on ehkä joskus mennyt juutalaisen naisen kanssa naimisiin.
Eteläpohjalaiset Juuret 3/2015 sisältää artikkelin , jossa Påhl Ste(e)nlandin juuret johdetaan Kauhajoelle, Kauhajoen Nummijärven Hämeenmetsään, viittaako nimi hämäläiseen eräasutukseen? Onko tiedossa minkä tilan erämaista on kyse?
Matti Lund
16.12.15, 20:38
Eteläpohjalaiset Juuret 3/2015 sisältää artikkelin , jossa Påhl Ste(e)nlandin juuret johdetaan Kauhajoelle, Kauhajoen Nummijärven Hämeenmetsään, viittaako nimi hämäläiseen eräasutukseen? Onko tiedossa minkä tilan erämaista on kyse?
Löydät kaipaamaasi asutushistoriallista tietoa Liisa Ruismäen kirjoittamasta Kauhajoen historiasta.
Hämeenmetsä mainittaneen vanhiten kuningas Birger Maununpojan kirjeessä, joka on päivätty 1.6.1303, jolloin hämäläistet eränkävijät olivat hävittäneet joitakin uudisasumuksia, joita oli vastikään pystytetty Hämeenmetsän pohjoisreunalle, joka ulottui Lapväärttiin asti ainakin Tiukan-Karijoen linjalle, koskapa yksi tuhoamiskohde oli ollut Tiukan Tobben asumus. Kirjoitus löyty painettuna: FMU242.
Birger tarjosi suojelua valittajille, eli kielsi lapväärtiläisten asuttamisen häiritsemisen tai estämisen. Hämäläisten eränkäynnin raja siirtyi sen myötä muutamaa kymmentä kilometriä etelämmäs. Luultavasti hämäläiset eivät siellä suunnalla ja niin pitkällä olleet ennen tätä enää useisiin vuosiin liikkuneet, koskapa uudisasuttajat olivat saaneet pystyttää rakennuksensa ja raivionsa sinne.
Hämeenmetsä oli laaja villin metsän kattava lähes kokonaan asumaton alue 1600 -luvun alkuun asti. Hämäläisten Hämeenmetsän eränautinta ulottui Kauhajoen Hyyppään ja Nummijärvelle saakka, siihen asti, kunnes niitä alueita alettiin 1560 -luvulta alkaen asuttaa.
terv Matti Lund
Luultavasti hämäläiset eivät siellä suunnalla ja niin pitkällä olleet ennen tätä enää useisiin vuosiin liikkuneet, koskapa uudisasuttajat olivat saaneet pystyttää rakennuksensa ja raivionsa sinne.
Hämeenmetsä oli laaja villin metsän kattava lähes kokonaan asumaton alue 1600 -luvun alkuun asti. Hämäläisten Hämeenmetsän eränautinta ulottui Kauhajoen Hyyppään ja Nummijärvelle saakka, siihen asti, kunnes niitä alueita alettiin 1560 -luvulta alkaen asuttaa.
Ja asujat ovat voineet tulla mistä tahansa ilmansuunnasta, vaikka kyseessä on entinen Hämeenmetsä?
Matti Lund
16.12.15, 21:55
Ja asujat ovat voineet tulla mistä tahansa ilmansuunnasta, vaikka kyseessä on entinen Hämeenmetsä?
Hämeenkyrön historiasta (Papusen asutushistoriallinen osuus) ja Ikaalisten historiasta saa kuvan siitä, miten Hämeenmetsää on asutettu eteläsuunnasta ja Karvianjoelle asti. Savolaisilla on sielläkin tuntuva osuutensa ja vähäsen pohjalaisillakin.
Nykyään Etelä-Pohjanmaan alueelle laskettavat Hämeenmetsän osat Karvianjoen pohjoispuolella on asutettu useasta suunnasta, mutta suurin osa siitä uudisasutuksesta 1500- ja 1600 -luvuilla on tullut pohjoissuunnasta pohjalaista, seuraavaksi itäsuunnasta savolaisekspansiota ja vasta kolmanneksi Hämeen puolelta hämäläistä, selvästi pienempi osuus kuin kaksi edellistä. Savolaislähtöisyys merkitsee myös asuttajien suurempaa vaihtelevuutta, liikkuvuutta ja tilakokojen jäämistä pienemmiksi.
Se etteivät hämäläiset ole motivoituneet uudisasuttamaan vanhoja eränautintojaan, on mielenkiintoinen kulttuuri- ja asutushistoriallinen kysymys.
Pohjois-Hämeestä tulleesta asuttajavirrasta huomattava osa on myös savolaisperuisia asuttajia. Ruismäki on huomioinut tämän savolaislähtöisyyden paremmin kuin Etelä-Pohjanmaan varhaista asutushistoriaa aikaisemmin tutkineet (kuten Armas Luukko). Se on aikaisemmin jätetty liian vähälle huomiolle. Myös Etelä-Pohjanmaan uudisasutuksen sisäisen leviämisen voima on jäänyt aikaisemmissa esityksissä jonkin verran vähättelevälle tasolle.
terv Matti Lund
Eteläpohjalaiset Juuret 3/2015 sisältää artikkelin , jossa Påhl Ste(e)nlandin juuret johdetaan Kauhajoelle, Kauhajoen Nummijärven Hämeenmetsään, viittaako nimi hämäläiseen eräasutukseen? Onko tiedossa minkä tilan erämaista on kyse?
Tämä sivuaa niin läheltä omaa sukuani, että kommentoin, vaikka en osaa vastata Nummijärven Frantin alueen omistukseen eräkaudella, mutta se ei nyt Paavo Heikinpoika Stenlandin sukujuurien kannalta liene oleellinen asia. Otan kantaa tähän, koska hänen sukujuurensa sivuavat omiani hyvin läheltä. Mutta en ole varma, miten läheisesti.
En ole lukenut edellä olevaa ketjua kovin tarkasti, mutta minua kiinnostaa se, onko tämän Paavo Heikinpojan mieslinjaisen jälkeläisen Y-DNA-testitulos olemassa.
Juurien 3/2015 artikkelissa Markku Pihlajaniemi on selvittänyt Paavo Stenlandin sukujuuret ja hän osoittaa, että Paavon isä oli uudistilallinen Heikki Martinpoika Kauhajoelta ja uudistila oli Piipari, jossa hän isännöi 1700-1707. Sitä ennen Piiparin uudistilallisena oli hänen veljensä Matti Martinpoika 1695-1699.
Tässä osoitteessa on SAY:ssa Kauhajoen Hyypän Piiparin asukkaita 1695-1714:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70600 .
Kauhajoella oli kaksi Matti Martinpoikaa, joilla kummallakin lienee isä ollut Martti Erkinpoika. En ole varmuudella pystynyt selvittämään, keitä nämä Martit olivat.
Toinen Matti Martinpoika oli Peurassa eli Vakkurissa isäntänä SAY:n mukaan
1700-1707, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70592 .
Vaimon nimen perusteella tämä on eri mies kuin Piiparin isäntä.
Peuran Matti Martinpojan isä oli edellinen isäntä Martti Erkinpoika.
Toinen Martti Erkinpoika mainitaan isäni suvun kotitalossa vävynä, jonka vaimo on Augda Aukustintytär SAY:ssa täällä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65860 .
Ongelma on siinä, että törmätään ristiriitoihin, vaikka miten yrittäisi selittää Martti Erkinpoikaa vävyksi.
Augda Aukustintytär voisi olla Aukusti Hannunpoika Ikkelän tytär. Ja Piiparissa mainitaankin Heikki Martinpojan aikana Matti Aukustinpoika Ikkelä ja Antti Aukustinpoika tuli isännäksi Heikin jälkeen. Muitakin viitteitä siihen suuntaan on, sillä Matti Martinpoika on vihkimerkinnässään mainittu Ikkeläksi. Vaimo oli Maria Sipintytär Ilmajoen Karjalasta ja Könnön naapurina e.m. kuvassa näkyy Juoni. Juonen isäntä oli Aapeli Arvinpoika, joka oli Karjalan vävy. Joten kaikki sopii kuvaan, että Könnössä mainittu Martti Erkinpoika oli Heikki Martinpojan isä. Mutta ei Könnön isäntä Pentti Paavonpoika voinut olla mitenkään edes Augda Aukustintyttären isäpuoli, jos Augda oli Ikkelästä. Kyse ei ole SAY:n virheestä, alkuperäisessä asiakirjassa on samoin, mutta jokin virhe merkinnässä on. Eräs mahdollisuus olisi, että Martti Erkinpoika oli Pentti Paavonpojan veljenpoika, mutta siitä ei ole todisteita, veli Erkki kyllä oli.
Nyt päästään siihen, mitä tarkoitin kysymyksellä Paavo Heikinpojan mieslinjaisen jälkeläisen Y-DNA-testituloksesta.
Jos nimittäin sellainen tulos olisi ja Martti Erkinpoika oli Pentti Paavonpojan
veljenpoika, pitäisi Heikki Paavonpojan mieslinjaisen jälkeläisen testituloksen olla jonkinlainen lähiosuma minun testitulokseni kanssa, koska isälinjani johtaa Pentti Paavonpoikaan ja se on varmistettu muillakin testeillä.
Mutta sukupolvia on sen verran, että sattuma on voinut heittää geneettisen eron vaikkapa kahdeksaksi, jolloin ei näy lähiosumaluettelossa.
Jos tulos on olemassa, minua kiinnostaisi verrata sitä omaani. Minun kannaltani se ratkaisisi Martti Erkinpojan arvoituksen ja antaisi ehkä muutaman esipolven lisää Paavo Heikinpoika Stenlandille.
Eteläpohjalaiset Juuret 3/2015 sisältää artikkelin , jossa Påhl Ste(e)nlandin juuret johdetaan Kauhajoelle, Kauhajoen Nummijärven Hämeenmetsään, viittaako nimi hämäläiseen eräasutukseen? Onko tiedossa minkä tilan erämaista on kyse?
Seppo Suvannon Satakunnan Henkilötiedosto 1303-1571 vastaa ainakin osittain, keillä oli eränautintoja Nummijärvellä.
www.narc.fi/suvanto/ > Kyrö s. 452.
Kyseisellä sivulla sanotaan Höytölän ja Kiialan jakokuntien kohdalla, että vuonna 1552 Pietari Niilonpoika Pertta ja Kiialan Lasse omistivat yhteisesti eräsijan Kauhajoen Nummijärvellä.
Mutta ei tämä mitenkään selitä Heikki Stenlandin sukujuuria.
Seppo Suvannon Satakunnan Henkilötiedosto 1303-1571 vastaa ainakin osittain, keillä oli eränautintoja Nummijärvellä.
www.narc.fi/suvanto/ > Kyrö s. 452.
Kyseisellä sivulla sanotaan Höytölän ja Kiialan jakokuntien kohdalla, että vuonna 1552 Pietari Niilonpoika Pertta ja Kiialan Lasse omistivat yhteisesti eräsijan Kauhajoen Nummijärvellä.
Mutta ei tämä mitenkään selitä Heikki Stenlandin sukujuuria.
Täytyy korjata lipsahdus, kun huomasin sen vähän liian myöhään.
Piti olla, että tämä ei mitenkään selitä Paavo Heikinpoika Stenlandin sukujuuria.
Mutta olisiko nimi Paavo pieni vihje siitä, että suvussa nimi Paavo oli käytössä? Tosin se olisi aika kaukana, jos Paavo Heikinpojan isänisän isä oli Erkki Paavonpoika.
Vielä lisää Ikkelään viittaavaa, kun ei yöllä muistunut mieleen.
Piiparissa kuoli 24.6.1707 Agda Augustintytär.
Tämä yhdessä muitten Piiparin asukkaiden tietojen kanssa tekee melkoisen
selväksi, että Heikki Martinpojan vanhemmat mainittiin vuonna 1675 Könnössä.
Näyttää siltä, että äitinsä kuoleman jälkeen Heikki luopui Piiparin isännyydestä.
Markku Pihlajaniemi mainitsee artikkelissaan Kauhajoen Ikkelä Eteläpohjalaisten Juurien numerossa 1/2008 luetellessaan Aukusti Ikkelän lapsia, että heihin kuului mahdollisesti se Agda Aukustintytär, joka oli Ilmajoella Jaakko Sipinpoika Karjalan pojan Matin kummina 13.9.1691.
Ohimennen mainitsin jo aiemmin, että Heikki Martinpojan veli Matti Martinpoika vihittiin Ilmajoella (1689) Maria Sipintytär Karjalan kanssa. Agda oli näinollen miniänsä veljen lapsen kummina.
Kauhajoella haudattiin pitkänäperjantaina 22.3.1695 Agneta Aukustintytär, mutta hänestä ei ole oikein tunnistettavia tietoja, joten on vaikea sanoa, oliko hänkin Ikkelästä, mutta hän on eri henkilö kuin Agda Aukustintytär. Kauhajoella oli Aukusti Hannunpoika Ikkelän lisäksi toinenkin Aukusti, nimittäin Heikinpoika, joka on mainittu Päntäneen Pentilässä vuosina 1650-1651. Hänen perhesuhteistaan en tiedä.
Mitä tulee Paavo Heikinpojan äidin Sofia Niileksentyttären sukuun, niin Sofian äidin Marian isän Frans Erkinpojan ja hänen vaimonsa alkuperää ei liene kukaan selvittänyt ja jos on, ei ole julkistanut. Jossakin muistan nähneeni Frans Erkinpojan nimen, mutta se ei selvittänyt sukuyhteyksiä eikä edes sitä, oliko kyse samasta miehestä.
Nyt päästään siihen, mitä tarkoitin kysymyksellä Paavo Heikinpojan mieslinjaisen jälkeläisen Y-DNA-testituloksesta.
Jos nimittäin sellainen tulos olisi ja Martti Erkinpoika oli Pentti Paavonpojan
veljenpoika, pitäisi Heikki Paavonpojan mieslinjaisen jälkeläisen testituloksen olla jonkinlainen lähiosuma minun testitulokseni kanssa, koska isälinjani johtaa Pentti Paavonpoikaan ja se on varmistettu muillakin testeillä.
Mutta sukupolvia on sen verran, että sattuma on voinut heittää geneettisen eron vaikkapa kahdeksaksi, jolloin ei näy lähiosumaluettelossa.
Jos tulos on olemassa, minua kiinnostaisi verrata sitä omaani. Minun kannaltani se ratkaisisi Martti Erkinpojan arvoituksen ja antaisi ehkä muutaman esipolven lisää Paavo Heikinpoika Stenlandille.
Kaikki Paavo Heikinpoika Steenlandin (Katajamäki) poikien, Simon, Joosepin ja Antin, katkeamattomat mies jälkeläislinjat on testattu.
Pistä sähköpostia lunden*sci.fi , niin kerron tarkemmin keitä ko henkilöt ovat.
T. Piirron puhtaaksikirjoitettujen Kauhajoen henkikirjojen mukaan Könnössä asui mm:
Paavo Könnö, itsellinen 1641-44.
Erkki Paavonpoika, itsellinen 1645, isäntä 1646-65. Hänellä myös nimeltämainitsematon poika 1653-63, pojalla vaimo 1657-63.
Pentti Paavonpoika 1667-75 isäntänä. Hänellä vaimo 1671, tytär 1669, pojanvaimo 1671.
M Martti Erkinpoika + vaimo Agda Aukustintytär 1674-75.
----
Pentti Paavonpoika isäntänä edelleen 1676-82, pojat Yrjänä, Mikki ja Tuomas
Vävy? Martti Erkinpoika 1676-77, vaimo Agda Aukustintytär 1676.
....
Martti Erkinpoika voisi olla mainittu nimeltämainitsematon Erkin poika, jos M-merkintää ei olisi. Olisiko virhe alkuperäisessä tekstissä. Ikänsä (henkikirjojen vuodet) puolesta Martti ei oikein voi olla Pentti Paavonpojan tyttären mies.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä DNA kertoi.
terv. Pekka A, jonka äää oli Töysän Katajamäkiä
T. Piirron puhtaaksikirjoitettujen Kauhajoen henkikirjojen mukaan Könnössä asui mm:
Paavo Könnö, itsellinen 1641-44.
Erkki Paavonpoika, itsellinen 1645, isäntä 1646-65. Hänellä myös nimeltämainitsematon poika 1653-63, pojalla vaimo 1657-63.
Pentti Paavonpoika 1667-75 isäntänä. Hänellä vaimo 1671, tytär 1669, pojanvaimo 1671.
M Martti Erkinpoika + vaimo Agda Aukustintytär 1674-75.
----
Pentti Paavonpoika isäntänä edelleen 1676-82, pojat Yrjänä, Mikki ja Tuomas
Vävy? Martti Erkinpoika 1676-77, vaimo Agda Aukustintytär 1676.
....
Martti Erkinpoika voisi olla mainittu nimeltämainitsematon Erkin poika, jos M-merkintää ei olisi. Olisiko virhe alkuperäisessä tekstissä. Ikänsä (henkikirjojen vuodet) puolesta Martti ei oikein voi olla Pentti Paavonpojan tyttären mies.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä DNA kertoi.
terv. Pekka A, jonka äää oli Töysän Katajamäkiä
Asian selvittely on kesken.
En siis ota lopullista kantaa siihen, oliko Martti Erkinpoika Erkki Paavonpoika Könnön poika. Olisi hyvä ensin olla arvio joltakulta näitä DNA-asioita paremmin tuntevalta.
Mutta jo edellisessä viestissä selitin, että Martti Erkinpoika ei voi oikein olla Pentin vävy. Se on kyllä alkuperäsessä henkikirjassa samoin.
Ensinnäkin Martin vaimo on Aukustintytär. Ja vaimo näyttäisi olevan Aukusti Hannunpoika Ikkelän tytär ja Aukusti kuoli vuonna 1700, joten tämän Agda Aukustintyttären äiti ei mitenkään voinut olla Pentin puoliso.
Kun serkut eivät periaatteessa voineet mennä naimisiin, on vaikea olettaa, että Martti olisi ensin ollut naimisissa Pentin tyttären kanssa ja tämä tytär on kuollut ja Martin toinen puoliso olisi sitten tämä Agda. Se ehkä se olisi mahdollista, että Martti olisi ollut ensin Pentin tytärpuolen kanssa naimisissa ja tämä tytärpuoli olisi kuollut jo ennen noin vuotta 1669.
Tällaisesta ei kuitenkaan tiedossani ole mitään todistetta, on vain tämä arvoituksellinen merkintä vävystä.
T. Piirron puhtaaksikirjoitettujen Kauhajoen henkikirjojen mukaan Könnössä asui mm:
Paavo Könnö, itsellinen 1641-44.
Erkki Paavonpoika, itsellinen 1645, isäntä 1646-65. Hänellä myös nimeltämainitsematon poika 1653-63, pojalla vaimo 1657-63.
Pentti Paavonpoika 1667-75 isäntänä. Hänellä vaimo 1671, tytär 1669, pojanvaimo 1671.
M Martti Erkinpoika + vaimo Agda Aukustintytär 1674-75.
----
Pentti Paavonpoika isäntänä edelleen 1676-82, pojat Yrjänä, Mikki ja Tuomas
Vävy? Martti Erkinpoika 1676-77, vaimo Agda Aukustintytär 1676.
....
Martti Erkinpoika voisi olla mainittu nimeltämainitsematon Erkin poika, jos M-merkintää ei olisi. Olisiko virhe alkuperäisessä tekstissä. Ikänsä (henkikirjojen vuodet) puolesta Martti ei oikein voi olla Pentti Paavonpojan tyttären mies.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä DNA kertoi.
terv. Pekka A, jonka äää oli Töysän Katajamäkiä
Vähän lisää näistä henkikirjojen merkinnöistä Könnöstä.
Ne eivät ole kovin yksiselitteisiä, ehkä siksi, että veroluettelot eivät ole yhtä tarkkoja sukusuhteiden kuvaajina kuin myöhemmät rippikirjat.
Pentti Paavonpoika Könnö kuoli 1710, jolloin hän hautausmerkinnän mukaan oli 85-vuotias. Hän oli sen mukaan syntynyt 1625, mikä on muiden tietojen perusteella aika tarkka aika.
Erkki Paavonpoika oli vanhempi veli, hänen tarkkaa syntymäaikaansa en tiedä, mutta ikäeroa tuskin monta vuotta oli. Siten hänellä hyvin todennäköisesti ei voinut 1653 olla aikuista poikaa, vaan merkintä viitannee veli Penttiin ja merkintä poika tulee veljesten näkymättömästä äidistä johtuen ja tämä selittää osan muistakin merkinnöistä.
Erkillä tuskin oli vielä vuonna 1657 pojanvaimoa, jostakusta muusta sukulaisesta oli kyse, mutta sitä en tässä lähde selvittämään kenestä.
Pentin pojista Yrjö, Mikko, Tuomas on toinenkin merkintä. Ilmajoen haudatuissa vuonna 1676 on samassa merkinnässä mainittu Pentti Paavonpojan kolme poikaa: Jören, Michel Thomas. Heidän ikäänsä en tiedä. Poika Matti kuitenkin selvisi hengissä pitempään ja hän oli seurava isäntä. Hän syntyi kai 1650-luvulla ja kuoli 31.5.1708. Pentin tytär Susanna syntyi 1664 ja kuoli 1739. Hän oli naimisissa Tuomas Juhonpoika Kauhajärven kanssa. Tuomaalla ja Susannalla ei ollut lapsia.
Mitä sitten tulee siihen, oliko Martti Erkinpoika Pentti Paavonpojan veljenpoika, niin se lienee selvitettävissä, jos ei nyt vielä olemassaolevasta Y-DNA-testituloksestani, niin ainakin joidenkin lisätestien avulla. Joten vielä joutuu odottamaan.
Hieman dna tulosten tuomia ajatuksia.
Läheisistä isälinja serkkujen esi-isistä löytyy mm. Eskil Hindersson Koppare ( k. 1672) Evijärveltä, jonka suvussa kulkee perimätieto laivanvarustajasta/omistajasta esi-isänä. Jos Koppare viittaa kupariin, niin suunta olisi kohti Ruotsia. Jos se taas viittaa sanaa köpare, niin nimenomaan porvareilla laivoja kai olikin.
Vanhin dna serkkujen ilmoittama esi-isä on on Matias Tammelin Björnburgensis (s.n. 1600), Porista kai.
Steenland oli Töysässä, mutta tullut sinne lounaan suunnalta Kauhajoelta, ehkä alunperin rannikolta. Kenties Porin pohjoispuolelta?
Sitten samasta isälinjasta löytyy useampiakin ihmisiä, joiden kaukaisimmat isät, syntymävuodet hyvin vaihtelevia, ovat Pirkanmaan alueelta, lähellä Sastamalaa. Paikkakuntina Karkku, Tottijärvi, Vesilahti, Ylöjärvi. Ja myös hieman kauempaa Kuhmalahti, Juupajoki.
Pori ja Sastamala liittyivät kai yhteen jonkun erämaanautinnankin kautta, jos oikein muistan ja Kokemäenjoki yhdistää.
Olisiko yhteinen esi-isä asunut länsirannikolla?
Hieman dna tulosten tuomia ajatuksia.
Läheisistä isälinja serkkujen esi-isistä löytyy mm. Eskil Hindersson Koppare ( k. 1672) Evijärveltä, jonka suvussa kulkee perimätieto laivanvarustajasta/omistajasta esi-isänä. Jos Koppare viittaa kupariin, niin suunta olisi kohti Ruotsia. Jos se taas viittaa sanaa köpare, niin nimenomaan porvareilla laivoja kai olikin.
Vanhin dna serkkujen ilmoittama esi-isä on on Matias Tammelin Björnburgensis (s.n. 1600), Porista kai.
Steenland oli Töysässä, mutta tullut sinne lounaan suunnalta Kauhajoelta, ehkä alunperin rannikolta. Kenties Porin pohjoispuolelta?
Sitten samasta isälinjasta löytyy useampiakin ihmisiä, joiden kaukaisimmat isät, syntymävuodet hyvin vaihtelevia, ovat Pirkanmaan alueelta, lähellä Sastamalaa. Paikkakuntina Karkku, Tottijärvi, Vesilahti, Ylöjärvi. Ja myös hieman kauempaa Kuhmalahti, Juupajoki.
Pori ja Sastamala liittyivät kai yhteen jonkun erämaanautinnankin kautta, jos oikein muistan ja Kokemäenjoki yhdistää.
Olisiko yhteinen esi-isä asunut länsirannikolla?
Jos siis Paavo Stenland oli tämä Kauhajoella Piiparissa 3.1.1704 syntynyt Heikki Martinpojan poika Paavo,
niin Paavo oli kyllä Könnön vävyn Martti Erkinpojan pojanpoika.
Nyt voidaan todeta, että Martti Erkinpoikaa ei voi
yhdistää Könnön Pentti Paavonpojan veljen Erkki Paavonpojan
pojaksi tähän mennessä tehtyjen YDNA-testien tulosten perusteella.
Martti Erkinpoika on SAY:ssa 1675 merkitty vävyksi eli hänen suhteensa Pentti Paavonpoikaan perustui Martin avioliittoon Agneta Aukustintyttären (Ikkelästä) kanssa.
Teoriani on, että Pentin vaimo, josta ei ole tiedossani ainoatakaan merkintää,
oli läheistä sukua Agnetalle, ehkä täti, mikä selittäisi vävy-merkinnän jotenkin.
Näillä tiedoilla siis Martti Erkinpoika on alkuperältään toistaiseksi tuntematon.
Olisiko yhteinen esi-isä asunut länsirannikolla?
DNA tutkimus on paljastanut kolmikon, jonka kaikkien esi-isät ovat n. 15 km halkasijaltaan olevassa ympyrässä ja joiden kesken tietokone-ennuste antaa tuloksen, että yhteinen esi-isä on elänyt yli 90% varmuudella 8-12 sukupolven päässä.
Yksikään ko kolmikosta ei ole Steenlandin jälkeläinen, mutta heillä on vahva sukulaisuus Steenlandin jälkeläisten kanssa. Yli 90% varmuustason saavuttamiseen Steenlandin kanssa tarvitaan vaihteleva määrä sukupolvia, lyhimmillään 8.
Kymmenen sukupolvea vie 1600 -luvulle.
Aivan yhtä mahdollista, kuin että esi-isä olisi asunut jossain rannikolla, esim Merikarvian huitteilla, voisi olla vaihtoehto, että yhteinen esi-isä olisi esim. isäntä Tyrvään Prusilta, johon edellä mainitun ympyrän keskipiste melkein osuu ja siellä on isäntien nimissä ollut samoja nimiä kuin Steenlandin suvussa, Påhl ja Simon. Tämä ihan heittona vaan.
Sieltä olisi voitu aikojen saatossa lähteä asuttamaan Hämäläismetsiä tai sitten laivanvarustajaksi Kokemäenjokea myöten Kokkolaan ja Evijärvelle saakka. Sieltä löytyy melkein yhtä läheinen Koppare suku, jonka kaksi jälkeläistä on myös dna tutkimuksin todistanut kuuluvansa samaan lössiin.
BigY tulokset vahvistavat edelleen kolmen miehen isälinjaista yhteyttä.
Bertil Pehrsson Murto s. 1620 (?) Tottijärvi
Eskil Henrikson Koppare k. 1672 Evijärvi
Martti Erkinpoika (?) Piipari s. n. 1630 ? Kauhajoki
Martti Piipari tullut Kyrönjokea pitkin Vaasan suunnalta?
Eskil Henrikson Ähtävänjokea Pietarsaaren suunnalta?
Bertil Pehrson Kokemäen jokea Ulvilan suunnalta?
Jostain 1400 luvulta viimeistään pitäisi löytyä yhdistävä esi-isä.
Vähä-Ruuti ketjussa esitin yhdeksi mahdollisuudeksi Wijkar sukua.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=40596&page=2
BigY tulokset vahvistavat edelleen kolmen miehen isälinjaista yhteyttä.
Bertil Pehrsson Murto s. 1620 (?) Tottijärvi
Eskil Henrikson Koppare k. 1672 Evijärvi
Martti Erkinpoika (?) Piipari s. n. 1630 ? Kauhajoki
Martti Piipari tullut Kyrönjokea pitkin Vaasan suunnalta?
Eskil Henrikson Ähtävänjokea Pietarsaaren suunnalta?
Bertil Pehrson Kokemäen jokea Ulvilan suunnalta?
Jostain 1400 luvulta viimeistään pitäisi löytyä yhdistävä esi-isä.
Vähä-Ruuti ketjussa esitin yhdeksi mahdollisuudeksi Wijkar sukua.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=40596&page=2
Muutama kommentti, vaikka en tiedä edistääkö asiaa.
Seuraavassa Piiparin, Nummijärven ja Filppulan sivuja SAY:ssa:
Kauhajoen Piipari 1695-1714:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70600 .
Nummijärvi 1675-1694:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65903 .
Filppula 1675-1694:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65882 .
Piiparin liittäminen Martti Erkinpoikaan lienee jonkinlainen anakronismi, koska
ainakaan mikään merkintä ei häntä sinne liitä. Siten ei oikein mitään lisänimeäkään voi mainita, ainut tunnistettu asuinpaikka lienee Könnö muutamana vuonna 1670-luvulla. Mielestäni Martti Erkinpojan syntymäaika
voisi olla vielä jopa n. 1640.
Martti Erkinpojasta ei ole silmiini osunut mitään tietoja vuoden 1676 jälkeen. Piiparin on ottanut viljelykseen Simo Yrjönpoika 1691, vuosina 1695-1700 isäntänä oli Matti Martinpoika ja 1701-1706 Matin veli (tai velipuoli?) Heikki Martinpoika.
Heikki Martinpojan puoliso Sofia Niilontytär oli Nummijärveltä.
Sofia oli Nummijärven isäntänä 1675-1678 mainitun Frans Erkinpojan
tyttären tytär.
Sekä Frans Erkinpoika että Martti Erkinpoika ovat tulleet jostakin muualta
Kauhajoelle, mutta se ei kai ole selvinnyt mistä.
Jospa he olivat veljeksiä tai ehkä velipuolia? Silloin Heikki Martinpoika ja Sofia Niilontytär olisivat olleet sukua kai saman verran kuin pikkuserkut ja saattoivat siten avioitua.
Nummijärvellä on myös merkintä v. 1677 s. Johan Erichss.
Menee arvailuksi, mitä s. tarkoittaa.
Yksi mahdollisuus on, että Juho oli Fransin veli. On nimittäin tapauksia, että veli voitiin ilmaista näin, jos veljesten isä on elossa, mutta ei näy veroluetteloissa ikänsä takia.
Juhon hautausmerkinnässä on tieto, mistä hän on tullut Pohjanmaalle, mutta siitä vähän myöhemmin.
Juhosta on vain harva merkintä SAY:ssa, mutta v. 1692 hän oli Kauhajoella
Filppulassa, osoite edellä. Mainitaan myös vaimo Walborg.
Kauhajoen kastettujen luettelossa on Juho Erkinpojalla v. 1692 tytär Walborg.
Myöhemmin tämä Juho Erkinpoika asui Ilmajoella Kalajaisissa, mistä verifiointina on Juhon kanssa asunut tytär Walborg, jolla tosin syntymäaikana rippikirjassa on v. 1694.
Ilmajoen rippikirjan 1732-1740 sivu (s.18), jolla Kalajainen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066518 .
Juho Erkinpojan syntymävuotena mainitaan 1626,
tyttärellä 1694 (hieman virheellisesti).
Juho Erkinpojan hautausmerkintä on Ilmajoen haudatuissa 22.2.1740,
ikänä 114 vuotta johdonmukaisesti rippikirjan kanssa.
Hautausmerkintä löytyy helposti SSHY:n sivuilta Ilmajoen haudatuissa.
Merkinnässä on lisäteksti:
Johan Ericsson Calajainen, som ifr Pyhänma hijt kommit och bebodt ett torp långt opp uti skogen sin höga ålderdomen mot 6 år warit sängliggande dock
utan särdeles kränsla af sjukdom.
Suurin piirtein näin, jos sen oikein tavasin.
Tämä viittaisi siis Pyhämaahan näiden Erkinpoikien lähtöalueena.
Toin tämän esiin paljolti Juho Erkinpojan korkean iän vuoksi.
Jos syntymävuosi on oikea, Juho olisi ollut n. 66-vuotias tyttärensä
syntyessä. Ikä sopii kyllä siihen, että Juho, Frans ja Martti olivat veljiä
tai velipuolia. Syntymävuosi 1626 sopisi kyllä paremmin Fransille.
Vaikka Juho Erkinpojasta on Kauhajoella SAY:ssa vain kaksi merkintää,
en ole löytänyt aihetta epäillä tätä tunnistusta.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.