Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Körckö | Carin Olofsdr. Körckö ja tytär Anna Ollon
tutkailija
10.09.07, 12:07
Carin Körckö s. 16,03,1738 Roi avioituu Christer Olofsson Heiskari Ollon s. 06.12.1732 kanssa, heillä tytär Anna s. 13.08.1763. Christerin kuoltua Carin avioituu 1771 Matts Henriksson Viirin kanssa. Annasta minulla ei muuta tietoa. Mihinkä Anna joutuu, ja ottaako Viiri nimen käyttöön? Ketkä sitten on Carin Körckön vanhemmat? Kyselee Saara
Mainitulla pvm:llä on hiskin mukaan syntynyt Kemissä Olof Pörhölle ja Brita Henrikintyttärelle Carin. Hiskin haussa mukan Lapin lääni.
terveisin
jorma
khanhisalo
11.09.07, 23:31
Minua kiinnostaa kaikki Körcköä koskevat kysymykset, minulla yksi äitini äitilinja menee Rovaniemelle Oikarainen-Körckö sukuun.
Mitä tarkoittaa tässä Carinin edessä oleva merkintä(siis vihityissä) Zv.p
terv. Keijo H
Se on Qv. p. = Qvinna person.
Terv.
jorma
khanhisalo
12.09.07, 10:49
Kiitos Jorma!
Olisihan tuo pitänyt muistaa,kiitos.
terv.Keijo H
Moi tutkailija.
Carin Olofsdotter Körcö on syntynyt 03.03.1730 Rovaniemen Kemihaaran kylään.
Tietosi, että olisi syntynyt 16.03.1738 ei pidä paikkaansa, sillä 07.04.1738 synt. Ollille ja
Carin Körckölle sukuaan Möller. tytär Felicia.
Kuten kirjoitit avioista, Ollonen ja Viiri, ne on oikein.
Tuosta Annasta, jota kysyit, ei minulla mitään varmaa lisä tietoa ole antaa, mutta ehkä 26.02.1797 Rovanie-
mellä vihitty Joha Nousu ja Anna nyt nimi Ollacka, voisi olla.
Ainakaan HisKi ei Viiri Anna löytänyt vihityistä.
Samoin Peräpohjolan Sukututkijain tuottamat Esipolvitaulusto-1, -2 ja -3 tuntenut Viirinä eikä Ollosena
Annaa.
Sitten Johan Nousu oli 1802 muuttunut itsellinen Johan Grym.
HisKi kertoo, että 21.12.1804 syntyi Johan Grym ja äitinä Anna Viiri¨lle tytär Brita Caisa.
23.04.1806 syntyi Johan Grymme ja äitinä Anna Ollacka tytär Susanna.
Oisko tuosta apua ?
Muutoin Körckö¨stä, jota minulla on:
Olof Ericsson Körckö s. a. 1691 k. 04.10.1765, ja oli kahdesti aviossa.
1-vaimo 05.05.1713 Anna Ericsdotter Rombasaari s.a. 1687 k.04.02.1733.
2-vaimo 18.11.1733 Carin Larsdotter Möller (Möllär), elossa Kinkerikirjan mukaan 1740.
Ollin äiti Margeta Olofsdr. kuoli 26.04.1727 ikää merkitty 72 vuotta ollen synt. 1655.
Kinkerikirjassa 1721-38 on merkitty Margeta obiit.
Margetalla oli Körkössä 2-mies nimeltään Lars, joka on jo rippikirjassa 1708-14, mutta luultavasti
kuollut vuoden 1712 jälkeen, ennen 1714, kun ei käynyt ehtoollisella.
Eric Körckö Kemihara-by, Rovaniemen ensimmäisen rippikirjan mukaan kuollut 1704.
Carin Olofsdotter Körckön ja toisen miehensä Matts Henricsson Wijri, kanssa saamasta tyttärestä Carin Mattsdotter Wijri s. 18.03.1771, ovat minun esivanhempia.
Vielä oli muistiinpanoissa Körcköstä:
Matti Ollinpoika isännöi 1680-86. Koko muu perhe vaimo myös Margeta kuoli johonkin epidemiaan 1695 Körcköstä.
Eric Pehrson Körckö eli Matturi tullut Kemistä noin 1686 tilalle. Sitten tilaa alkoi isännöimään 1714 Olli Erkinpoika Körckö.
Margetan avio-2 1706 Lars Hansson Körckö ja vaimo hallinoi välillä tilaa kunnes taas poika Olli Erkinnpoika 1717.
Sukulaisuus suhteita vaikea selvittää, mutta Mattia edellinen isäntä Olli Juhonpoika isäntänä 1660-80 ja Juho Juhonpoika Pavalniemi
Körkön isäntä 1639-1660 kotoisin Korkalon kylästä.
Varteenotettvat tutkijat pitävät, että Margeta olisi ollut juuri tuon isänän 1660-80 Olli Juhonpojan tytär.
khanhisalo
12.09.07, 22:21
Hei!
Näyttää olevan eri sukuhaaraa kuin minun esipolveni. Minulla on tällainen Oikarainen-Körckö haara jossa 15.12.1755 syntynyt Heikki Erkinp. Oikarainen-Körckö on ensimmäinen tällä Körckö-nimellä.
tv.Keijo H
Hei,
Kun Körköistä on nyt puhe, niin voisiko joku kertoa Britha Mattsdotter Köcköstä s 1796 (ehkä) ja naimisissa Johan Matssonin kanssa Niemessä tai Mäntyniemessä 1800 luvun alussa? Siis Britan esipolviin ottaisin mielelläni valaistusta.
Vaihtaisin mielelläni tietoja Junkkaran sukua tutkineiden kanssa. Tutkin Junkkaroiden sukua, etenkin Alaojan haaraa siinä ja Brita tuli eräässä esipolvivaiheessa vastaan.
terveisin
Hei
Britan isä Matti Körkkö s. 15.6.1760 k. 21.8.1809 ja (vih. 9.5.1789) äiti Elin Tapio s. 7.9.1763
Matti Körkön isä Abram Körkkö/Gunnari 19.2.1729 (vih. 30.4.1752) Anna Mommo s. 21.1.1727 k. 24.10.1800
Terveisin
khanhisalo
13.09.07, 13:15
Hei!
Tämä hyppää jo Körcköstä Mommoon, mutta yhteyksiähän on.
Minulla on tällaiset tiedot Mommoista, olisiko jollakin näihin lisättävää tai pois otettavaa?
Henrik Henriksson Mommo, s. 1675 Rovaniemi, k. 1755 Rovaniemi.
1. Puoliso: Maria Korva, s. 1723 Rovaniemi. Mainitaan kuolevan Rovaniemen pääkirjassa 1721-41, mutta kuolinaikaa ei ilmoiteta eikä sitä voida ehtoolliskäyntien perusteella arvioida. Rovaniemen haudattujen luettelosta puuttuvat vuodet 1713-23 eikä kuolinmerkintä löydy vuodelta 1724. Maria synnytti viimeisen lapsensa vuonna 1720 ja Heikki avioitui uudelleen vuonna 1724, joten kuolema ajoittuu vuosien 1721-23 välille.
2. Puoliso: Anna Matintr. Maunu-Hoikka, s. 1693 Rovaniemi, k. 4.2.1746 Rovaniemi. Vanhemmat: Matti Matinp. Anttila-Maunu ja Valpuri Maunu.
Lapset:
1. Walborg (Valpuri) s. 1711 Rovaniemi. Puoliso: Pekka Mikonp. Poikela, s. 1709 Kemi.
1. Matti s. 6.11.1713 Rovaniemi, k. Rovaniemi. Puoliso: Kaisa Ruikka, s. 12.4.1721 Rovaniemi. Vanhemmat: Matti Pekanp. Ruikka ja Brita.
1. Brita s. 22.7.1716 Rovaniemi, k. Rovaniemi.
1. Maria s. 26.7.1720 Rovaniemi, k. 1801 Rovaniemi. Oli elossa Oikarisella Rovaniemen pääkirjassa vuosilta 1796-1801, mutta ei enää seuraavassa kirjassa vuosilta 1802-11. Kävi viimeisen kerran ehtoollisella vuonna 1801. Kuolinmerkintä ei löydy Rovaniemen haudattujen luettelosta vuosilta 1800-05. Puoliso: Matti Erkinp. Oikarainen, s. 8.1.1726 Rovaniemi. Vanhemmat: Erkki Erkinp. Oikarinen ja Briitta Pekantr. Rautio.
2. Margareta s. 5.8.1725 Rovaniemi. Puoliso: Heikki Suutari, s. 16.3.1722 Rovaniemi.
2. Anna s. 21.1.1727 Rovaniemi, k. Rovaniemi. Puoliso: Abram Antinp. Körkkö-Gunnars, s. 1725 Rovaniemi.
2. Heikki s. 25.3.1730 Rovaniemi, k. 19.12.1761 Rovaniemi.
2. Kristiina s. 20.12.1733 Rovaniemi, k. 14.1.1814 Rovaniemi. Puoliso: Erkki Erkinp. Oikarainen, s. 12.6.1730 Rovaniemi. Vanhemmat: Erkki Erkinp. Oikarinen ja Briitta Pekantr. Rautio.
2. Susanna s. 6.1.1738 Rovaniemi, k. 29.7.1804 Sodankylä. Puoliso: Matti Mikonp. Poikela, s. 4.10.1723 Rovaniemi. Vanhemmat: Mikko Heikinp. Sormunen-Poikela ja Kristina Suutari.
Tämä Kristiina ja Erik ovat esivanhempiani ja asuivat Kemihaaran Oikaraisessa ja Körckössä.
terv. Keijo H
Oikarainen-Körckö.
Moi khanhisalo.
Voishan alkaa tuosta Oikaraisesta uuden ketjun, mutta kun kysyit tässä niin:
Tuosta Heikki Erkinpk. Oikarainen-Körckö s. 15.12.1755.
HisKi kertoo vanhemmiksi:
Vih. 20.5.1755 Eric Ericsson Oikarainen ja Christin Hendricsdotter Mommo.
Erick Ericsson Oikarainen s. 12.06.1730
Christin Hendricsdr. Mommo s. 20.12.1733
Nämä sinulla varmaankin on.
Henric Ericsson Körckö ja leski, itsellinen Birgitha Jacobsdotter Ruth vihittiin avioliittoon 16.12.1783.
Tämäkin lienee sinulla jo.
Sitten arvelen, kun en ole selvittänyt koska ei ole suoraa esivanhempanani, jotta Heikki on saanut osan Körcköä viljelyyn ja pystynyt jopa avioonkin, tienkin lesken kanssa, saattoihan varallisuus kasvaa.
Jos vaikka olis noin, niin tässä vähän tausta :
Oikaraisesta jota minun esivanhemmissa on:
Eric Ericsson Oikarainen s. huhtikuussa 1692 ja k. lokakuussa 1748 Rovaniemen Keminhaara-by.
Avio 21.02.1725 Birgitha Pehrsdotter Rautio s. a. 1702 k. 05.04.1778.
Heillä mm. pojat :
Eric s. 12.06.1730.
Olof s. 24.04.1740 , joka on esivanhempiani.
Eric Olofsson Oikarainen eller Raudanjoki eller Mankinen s. a. 1663, k. 14.05.1711.
Vaimo Caarin Jacobsdotter s. a. 1667, k. 06.04.1740.
mm. poikia jotka esivanhempina:
Eric s. huhtikuussa 1692
Mats s. vuona 1697, esiintyy myöhemmin Heiskar eller Anttila eller Oikarainen.
Keräytynyt muistiin eri historioista seuraavaa:
Erkin isä mahdollisesti Olof Olofsson Mankinen eli Raudanjoki s. 1640 ainakin elossa 1674 ja hänen isä Olof Jönsson Raudanjoki s.1617.
Olof Jönsson isä nimeltään Jöns Larsson Raudanjoki tai Jöns Hansson Raudanjoki kotoisin Oulunsalosta s. ehkä 1595.
Vuona 1592 merkitty Mankisen talo autioksi, mutta arvellaan, että sen isäntä Johan Peersson Manginen olisi siirtyny jo 1590 isännöimään
Oikaraista. Johan Oikaraisella olikin koko manttalin tila manttaliluettelon mukaan 1607 hallussa.
Oikaraisen edellinen isäntä Pehr Olofsson Pöykiö eli Oikarainen, siirtynyt Kemijärven Pöykiöön.
Oikarainen jakautui kahdeksi 1624, jota toista isännöi Johan Johansson ja toista Matts ---sson Manginen jota taloa kutsuttiin
Raudanjoeksi. Saattoi olla, että Matts Mangisen vaimo oli Johan Johansson Oikaraisen sisar.
Sitten arvaillaan, että Johan Johansson Oikaraisen pojan tytär Caarin Jacobsdr. avioitui tämän Eric Oikaraisen kanssa.
Lisäksi arvelu, että Raudanjoki ja Mankinen ovat jotain sukulais-sukuja keskenään.
Vuona 1700 tila joutui Oululaiselle kauppiaalle Johan Boneliukselle ja myöhemmin poika Eric Ericsson Oikaraiselle.
Erkki Ollinpoikaa edelsi Oikaraisen isäntänä Erkki Laurinpoika silloin nimenä Raudanjoki syyllistyi noina heikkoin vuosin jopa varkauksiin perheen hengissä pitämiseksi samoin kuin velimies Johan Larsson.
Rautio:
Pehr Andersson Rautio s. 1641 k. 22.01.1726, ollut kahdesti aviossa, voi olla jopa kolmesti.
1-vaimo, luultavimmin nimeltä Maria, joka linee kuollut 1704.
2-vaimo Carin Andersdr. s. 1664 k. 22.03.1729.
Pekalla lapsia mm.:
Matts s. 1682, myöhemmin Rombasaari eller Rautio.
Birgitha s. 1702, avioon Oikarainen Eric Ericsson.
Keräytynyt muistiin eri historioista seuraavaa:
Ainoa vaimo-ihminen joka haudattiin 1703 , ennen 1704, oli Maria, ei muuta tietoa. 2-avio 1704 Carin tai Caisa Andersdr., aviosta Rautio. Eli 1664 - 22.03.1729 , 65 v. Pekka oli halukas sirtymään ylemmäs Kemijokea, mutta Rovaniemeläiset eivät sitä sallineet joten talokkaana Jaatilassa sai Pekka olla 1676-1701, sitten talo sijoitettu Muurolan kylään.
Anders Pehrsson Rombasaari eller Rautio (Smedh) s. a. 1620 elossa 1675, muttei 1690.
Vaimon nimi Margeta. Arvellaan kuolleen 1701.
mm. poka Pehr Andersson Rautio.
Keräytynyt muistiin eri historioista seuraavaa:
Antti tullut 1661 autioon Rombasaaren tilalle, jonka jälkeen tila Rautio tilana Antti verotalonpoikana 1662-75 Muurola-by , seppänä 1654-60 Korkalo-by.
Rombasaari ollut hirmuisissa veloissa ja Antti joutui velkojain ahdistelemaksi käräjille, mutta velkojat ei voineet mitään, kun todistettiin, että Antti ei ollut mitään sukua Rombasaareen ja ei ollut saanut yhtään verovapaavuottakaan. Ja tila ollut ennen Anttia kolme vuotta autiona.
Vanhat Rombasaarelaiset ja velkojat jäivät ilman korvausta.
Antin isä oli smedh Peer Peersson Kemin Paackola-by.
Antin isän Pekan sukulainen voi olla tuomiokirjoissa esintyvä smedh Henrich Andersson.
Margeta saattanut hyvinkin olla noin 1620 kuolleen Matts Rombasaaren tytär, vaikka tuossa käräjillä Antti vakuuttanut olematta mitään sukulaisuutta edellisiin isäntiin.
Rautio = Smed.
khanhisalo
13.09.07, 18:59
Hei Risto!
Kiitos hienosta vastauksestasi, minulle oli tuossa paljon uutta. Minulla on tämä Eric Ericsson Oikarainen s. huhtikuussa 1692 ja k. lokakuussa 1748 Rovaniemen Keminhaara-by.Avio 21.02.1725 Birgitha Pehrsdotter Rautio s. a. 1702 k. 05.04.1778.
Erikin isäksi minulla on merkitty 1663 Rovaniemellä syntynyt Erkki Laurinp. ja 1667 Alatorniolla syntynyt Carin Jaakontr., nämä menee nyt uudelleen tarkisteluun.
Sitten uusi kysymys:
Olisiko tähän saatavana varmistusta, osa on varmaa, mikrofilmeiltä otettua tietoa,mutta tämä Susanna Meldauksen osuus Hiskistä. Minulla on 1800-luvun Rovaniemen kortit,mutta Susannaa en niistä löydä Maria Stina löytyy kyllä.
Erkki Heikinp. Körckö, Vuopala, s. 14.6.1787 Rovaniemi. Asui Vuoppalan torpassa Rovaniemellä
Rovaniemellä vihittiin avioliittoon (Hiski) 31.3.1811 bd. s. Erik Körckö ja pig. Susanna Meldaus he saivat kaksi yhteistä lasta 1811 Henrik ja 1815 Brita Caisa sen jälkeen lapsia ei enään tule, mutta sitten v.1831 synt.Erik Körkölle ja Stinalle ensimmäinen lapsi . Merkintää Susannan kuolemasta ja uudesta avioliitosta ei löydy.
1. Puoliso: Susanna Meldaus, s. 22.4.1779 Rovaniemi. Susanna oli Olof Meldauksen ja Carin Henrikitr. lapsi. Kun Brita Caisa kastettiin oli Olof Meldaus yksi kummeista, mutta Carin puuttui oliko hän jo kuollut silloin?. Vanhemmat: Olof Meldaus ja Carin Henriksson.
2?. Puoliso: Maria Stina Tapanintr.? Imbiö, s. 1799 Rovaniemi. Isä: Tapani Imbiö.(Rovaniemen mikrokortit)
Tämä v.1815 syntynyt Brita Caisa on minun yksi esiäitini.
Kaikista tiedoista kiittäen.
terv. Keijo H
Heips Risto,
Luomassani esipolvipuussa sattuu olemaan Henrik Rompasaari ja Carin, näillä tytär Brita syntynyt n 1767, naimisissa Johan Joh.sson Paavalniemen kanssa, vihitty 1.5.1800. Britan sukunimenä esiintyy Rompasaari jonkun lapsen kasteessa.
Olisikohan sinun tiedoissasi Britan esivanhemmista jotain tietoa, vahvistusta edelliselle, päivämääriä tms?
Terveisin,
Hei
Olof Meltaus kuollut 31.5.1832 ja Carin Heikintr. kuollut 4.11.1843 Rovaniemellä.
Terveisin
Moi khanhisalo.
Pahoittelut, minulla ei mitään tietoa Susanna Meldauksesta.
Ehkä voisi löytyä, kun Imbiö on Ranualta Simojärven lähistöltä, niin
ehkä Pudasjärven srk. tiedoista, jos vaikka oleskelleet Erkki Körckö ja
Maria Stina Imbiö siellä, Imbiössä ? Simon srk jotain Ranualta, mutta en
havainnut Imbiötä.
SSHY sivulta puuttuu vielä Pudasjärvi RK:t 1795-1853.
----
Moi vaan myös tkukkonen.
Brgitha lieneekin synt. 26.09.1773, HisKi:n mukaan, vanh:t Henric Rombasaari ja Carin Mattsdr.
Joka onkin sopivampi naisen tuolloin avioituessa, ikää pyöreästi 27 v.
Kuin taas 1767 syntynyt, jolloin olisi 1800 ollut jo 33 vuotias.
Jos ajatellaan, että kysymyksessä on 21.08.1767 syntynyt Birgitha, niin hänellä ovat vanhemmat
Poikilan talossa olleet Henric Henricsson ja Carin Larsdr. Mylläri.
01.05.1800 vihittiin Huom! Bonden son Henric Pavalniemi ja piga Brita Henrics.dr. Rombasaari.
Ei siis Johan Johansson Paavalniemi.
Joille lapsia: 1801 T. Helena, 1803 P. Henric-1, 1804 P. Henric-2, 1806 T. Brita Catharina,
1809 T. Susanna-1, 1812 P. Mickel, 1813 T. Susanna-2 ja 1815 T. Malin .
Tuo tytär s. 1801 Helena ratkaisee sen, että Henric Paavalniemi synt. 26.08.1778.
Vanhemmat olivat Johan (Henricsson) Paavalniemi ja Helena (Magdalena) Johansdotter
Korkaloniemi. Olivat vihityt 17.04.1766.
Korkaloniemeä on myös minulla esivanhempana, jonka juuret johtavat Kemin Wilm¨n.
Vielä lisää, tkukkonen.
Jäi poissa tuo Rombasaarta, mutta tässä:
Dreng, Henric Henricsson Möller eller Hirttiö ja Piga Carin Mattsdr. Pöykiö vihittiin
25.01.1765 avioliittoon.
Heillä ainakin 1770 poika Henricus.
Sitten 1773 Birgithan syntyessä Rombasaaria.
Heikin vanhemmat luultavimmin Henric Hirttiö ja Brijtha. Korkalo-by, esintyy Kinkeri-
kirjassa 1738-40.
Kinkerikirjassa 1721-39, on Hirttiö:n merkitty näin:
Anders Hirttiö
hustr. Brita , jotka yhtenäisyys merkillä vedetty yhteen ja kirjoitettu Möller.
Henric Pehrsson afwik
Pig Brita Pallar
son Peer, jotka nämä kolme yhtenäisyys merkillä vedetty yhteen, ja kirjoitettu
afw. till Rombasari
Pöykiö Maats ja vaimo Caarin myös Korkalo-by Kinkerikirjassa 1738-40.
Maats Pöykiön isä Thomas Pöyckölä kuollut välillä 1721-39 ja äiti Walborg.
Kinkerikirjassa 1721-39, on Pöyckölä:n merkitty näin:
Thomas Pöyckölä Harus obiit
hust Walborg Hara
Söner 1 Matts harus
afw 2 Thomas
afw 3 Johan
2 Christiern
dott Carin afw gift til Oja
Lego P. Mats Tackinen
son hust Carin
Walborg Mattsdr.
Nyt nukkumaan, öitä.
tutkailija
13.09.07, 23:04
Sorry, minulla nettiyhteydet poikki muutaman päivän. No nyt toimii.
Kiitos Risto tosi hyvästä vastauksestasi, ilmankos en ole löytänyt Carinille vanhempia kun oli väärä syntymä aika. Paljon tuli minulle uutta tietoa, jota nyt täytyy sulatella. Wiirejä minulla löytyy muutamia.
Muuten sukujutut ohjelman lyhenne sanoissa Z= seurakuntaan muuttanut.
Nyt tarkistelemaan tietoja ja kiitos kaikille vastanneille.
T. Saara
khanhisalo
14.09.07, 12:03
Kiitos!
Kiitos Risto ja Aija tiedoistanne, täytyy jatkaa tarkistuksia pikku hiljaa.
terv. Keijo H
Kiitos Ristolle hyvistä tiedoista!
Korkaloniemistä 2 kiinnostaa: Carin Johsdr vihitty Mats Larsson Ruokasen (s 1739) kanssa ja Magdalena Johansdr vih. Johan Henr:son Paavalniemen (s 1740) kanssa. Syntymät ja vanhemmat. Näyttävät sisaruksilta.
Onko Carin Matsdr Pöykön syntymää tiedossa? Hiskiin ei sopivaa jää koukkuun.
Terveisin,
Moi tkukkonen.
Minulla ei nyt ole käytössä Rovaniemen mikrofilmejä, enkä henkilökohtaisesti niitä luultavasti enää tarvitse omiin tutkimuksiin, joten jää Carin Mattsdr. Pöyckölä huoleksesi.
En tiedä, missä asut, mutta mormoonien sukututkimus-keskuksissa on monissa ilmatteeksi luettavisa vaikka Rovaniemen kirjoja.
SSHY on varmaan ensivuona tai seuraavan jo rovaniemeä.
Nyt matkalla poissa sukututkimuksen parista hetken aikaa.
Palaan Korkaloniemeen, ellet itse ole jo sitä ennen löytänyt mm.
Peräpohjolan Sukututkijoiden tekemistä Esipolviluetteloista, joita on valmistunut 3 kpl. Eikä ne maksa maltaita, kantsii hankkia ne.
Netti sivu http://www.genealogia.fi/stutkyh/perapohjola/
tai SSS seuran kirjakaupasta.
Ulkomuistista, muistelisin jotta Esipolviluettelo nr. 3 olsi Korkaloniemeä, täältä matkanpäältä.
tutkailija
15.09.07, 22:03
Hei Risto ja kumppanit
Yritän saada jotain tolkkua Anna Christersdr. Ollon s. 13,08,1763 vaiheisiin. Saamieni vastauksien perusteella olen kasannut seuraavaa;
Anna avioitunut ? 26,02,1797 Johan Nousu Grym kanssa?. ollen 34- vuotias
Lapset
1,6,1802 Johan Grym Anna Johan
21,12,1804 Johan Grym Anna Wiri Britha
2304,1806 Johan Grymme Anna Ollacka Susanna
Ensimmäinen lapsista syntyy Anna ollessa jo 39 vuotias, missä Anna mahtaa viettää nuoruutensa?
Mistä Annalle tulee nimi Ollacka?Annaa syntymänimi Ollon oli sotilasnimi. Onko papin kirjoitusvirhe vai?
Kemistä löysin vanhimman Ollacka nimisen, on myöskin sotilasnimi.sotilas Johan Ollacka ja vaimonsa Charin saavat Christer pojan 1769
Hiskin haudatuista Rovaniemi löytyy leski Anna Wiiri
29,3,1833 Anna Wiiri 70 v. syntymäaika näin ollen olisi 1763. Rovaniemen syntyneissä on ko vuonna Anna Ollon ja Anna Körckö, ei Wiiriä.
Käyttikö Anna kuitenkin Wiiri nimeä?
Haudatuissa ei löydy Nousu/Grym nimisiä Rovaniemeltä. Johan Nousu muuttaa Rovaniemelle mistä? Kemijärvellä, Sallassa ja Sodankylässä näyttäisi olevan Nousuja.
Näin olen tätä järkeillyt. Tolkkua vai ei??
Saara Seinäjoelta
tutkailija
15.09.07, 22:04
Hei Risto ja kumppanit
Yritän saada jotain tolkkua Anna Christersdr. Ollon s. 13,08,1763 vaiheisiin. Saamieni vastauksien perusteella olen kasannut seuraavaa;
Anna avioitunut ? 26,02,1797 Johan Nousu Grym kanssa?. ollen 34- vuotias
Lapset
1,6,1802 Johan Grym Anna Johan
21,12,1804 Johan Grym Anna Wiri Britha
2304,1806 Johan Grymme Anna Ollacka Susanna
Ensimmäinen lapsista syntyy Anna ollessa jo 39 vuotias, missä Anna mahtaa viettää nuoruutensa?
Mistä Annalle tulee nimi Ollacka?Annaa syntymänimi Ollon oli sotilasnimi. Onko papin kirjoitusvirhe vai?
Kemistä löysin vanhimman Ollacka nimisen, on myöskin sotilasnimi.sotilas Johan Ollacka ja vaimonsa Charin saavat Christer pojan 1769
Hiskin haudatuista Rovaniemi löytyy leski Anna Wiiri
29,3,1833 Anna Wiiri 70 v. syntymäaika näin ollen olisi 1763. Rovaniemen syntyneissä on ko vuonna Anna Ollon ja Anna Körckö, ei Wiiriä.
Käyttikö Anna kuitenkin Wiiri nimeä?
Haudatuissa ei löydy Nousu/Grym nimisiä Rovaniemeltä. Johan Nousu muuttaa Rovaniemelle mistä? Kemijärvellä, Sallassa ja Sodankylässä näyttäisi olevan Nousuja.
Näin olen tätä järkeillyt. Tolkkua vai ei??
Saara Seinäjoelta
Kun jouduin (vapaaehtoinen) tekemään sukututkimusta tässä tutkailijalle ja tkukkoselle niin:
tutkailija:
En löytänyt muuta, kuin Anna ei ole ollut ainakaan ennen aviossa, kun piikana avioitui 1797.
Näyttää, epälyistäsi huolimatta lapsia jo 34 vuotiaana.
Jussi ja Anna lapsia:
Kemijärvi - kastetut
• Isän etunimi: JOHAN => Johan, Johannes
• Isän sukunimi: GRY => Grymm, Grym
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
3.9.1797 1.10.1797 Kuolaj. Johan Grymm Anna Anna Caisa
Voit katsoa SSHY:n sivulta Kemijärveä.
tkukkonen:
Kysymäsi Carin s. 1739 ja Magdalena s. 1740, ei minulla ole jatko tietoa, mutta vanhemmista:
Kårkaloniemi eli Kilpinen eli Wilm Johan Andersson. Tervola Soldat. Rovaniemi Talokas.
Avio Tervola 25.02.1724 s.n.1695 Kemi k. 21.05.1742 Rovaniemi
Kilpinen Margaretha Michelsdotter.
s.n.1697 Tervola k. 07.12.1776 Rovaniemi
Poika Sutari eli Witicka eli Korkaloniemi Johan (1732) Johansson, esivanhempiani.
Jussi kuoli ei tietoa ja Marketta styng on pistos.
Jussi kirjattu: Johan Maattsson Kårkaloniemi haudatuissa, kirjaus virhe papilla.Christer Bonelij oli vielä 1740 Korkaloniemen isäntänä.
Wilm Anders Mattsson.
Avio Kemi ________ s. __.12.1660 Kemi k. 05.06.1708 Kemi
__________ Lisa __________ sdotter.
s. k. Kemi
Poika Kårkaloniemi eli Kilpinen eli Wilmi Johan Andersson. .
Pitäisikö kirjoittaa, että maanviljeliä, mutta kun on tästä ajasta kyse niin talonpoika ollut.
Kilpinen Michel Michelsson.
Avio Tervola ________ s. __.12.1678 Tervola k. 22.07.1728 Tervola
Bonelius Margetha Sigfridsdotter. Kyrkoherdedotter. Haudattu nimellä Bonelia.
s.n.1660 Rovaniemi k. 02.03.1733 Tervola
Tytär. Kilpinen Margetha Michelsdotter. Avio Korkaloniemi eli Kilpinen eli Wilmi. Johan Andersson.
Tervolalainen isäntä ollut.
Onkohan nuo jo sinulla, eri sukututkimuksista ja historioista löytyy lisää.
Tämä täältä matkan päältä.
tutkailija
20.09.07, 21:16
Hei Risto
Anteeksi.tarkoitukseni ei ollut hätistellä sinua. Nolouttani edellinen viestini livahti kahteen kertaan.ja kait tuli kyseltyä enemmän kun laki sallii???
Ilman apujasi en Annan vaiheita olisi pystynyt selvittämään. (Anna nimi viidakon takia). Mikrokortit maakunta-arkistosta olleet lainassa useita kertoja.
Tuhannen kiitosta sulle
Terv. Saara Seinäjoelta
Hei!
Viestiketju näyttää hiukan vanhalta mutta ehkä silti tavoitan jonkun tietävän tätä kautta.
Laitoin Googleen haun: Matturin suku ja se ohjasi minut tälle keskustelufoorumille: Matturi eli Körckö.
Yritän etsiä omassa sukututkimuksessani jatkoa Paul Juhaninpoika Matturille, s. 22.10.1762 Liminka. Hän oli naimisissa Liisa Henrikintyttären kanssa, s. 27.2.1769, k. 8.5.1806.
Heillä ainakin neljä lasta:
Maria, s. 5.1.1796
Johan, s. 9.5.1798
Paul, s. 16.3.1801, k.16.3.1801 Liminka
- Sukunimi muuttui myöhemmin Saarelaksi
Kaisa, s. 18.11.1804
Tunteeko kukaan tällaisia tappauksia
Kyselee
Jyry
Tapani Kovalaine
13.12.10, 21:15
Kumpaan suuntaan - taakse ajassa vaiko eteenpäin nykyaikaa kohden - pitäisi jatkoa löytää? Vaiko sivusuuntaan sivusukulaisia? Hiskissä on huomion arvoinen vihkitappaus, kaksin kappalein:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ovfy2?fi+0298+vihityt+427) 12.12.1756 Strandby Bdeson Johan Påhls:s Matturi P: Maria Lars:dr
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ovfy2?fi+0298+vihityt+1214) 16.3.1794 Strandby Drg: Påhl Matturi P: Lisa Hjelte
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1752-1758_mko15-18/32.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1752-1758_mko15-18/32.htm)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1759-1765_mko19-24/47.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1759-1765_mko19-24/47.htm)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1765-1770_mko25-32/61.htm
Hei ja kiva kun vastasit!
Enhän minä olisi päässyt tuollaista kysymään ellen ensin olisi päässyt omia jälkiäni taaksepäin menemään.
Kyseessä on siis isoäitini isän suvun selvittäminen. Minulle oli yllätys se, että Saarela yhtäkkiä muuttuikin Matturiksi. Toki tiedän sukunimen usein vaihtuvan talojen mukaan. Olin kuitenkin lähtemättömissä kunnes lähetin kyselyn Limingan seurakuntaan.
Pitkän esipuheen jälkeen siis kiitos mieluummin etääntyvästi pois tästä ajasta.
Mitkä ovat sinun yhteytesi tähän sukuun?
Jyry
Tapani Kovalaine
14.12.10, 14:12
...Mitkä ovat sinun yhteytesi tähän sukuun? - Jyry
Matturin suvun esipolvet kiinnostavat puhtaasti harrastuspohjalta. On niin mukava kotoa käsin arkistoon menemättä katsella netistä, voiko löytyä esipolvia kysyjien tarpeisiin. En siis ole sukua, mutta olen jo 10 vuoden ajan etsinyt erästä Seikkulaa, joka ilmestyy Kuopioon 1700-luvulla ja nyt huomaan, että eräs Seikkulan talo on Matturin talon naapurissa. Taitaa tulla pian bongaus eli lastenlasteni esipolviin pieni lisäys... Niinpä voin sanoa, että kiva kun kysyit Mattureista! ;)
Kiitoksia Tapani auttamisesta!
Mikäli Sinulla on jotakin muuta tietoa kyseisistä Mattureista, otan ilolla vastaan.
Netin kautta löysin yhdeksän vuotta sitten yli 60 vuotta kadoksissa ollet pikkuserkkuni USA:ssa. He ovat juuri näitä Matturien jälkeläisiä eli minun isoäitini sisaren jälkeläisiä.
Kävin heitä tapaamassa nyt tänä syksynä Floridassa kun olin muutoinkin vierailulla samalla mantereella.
Isoäitini isä oli siis Johan Erkinpoika Saarela, jonka esivanhemmat olivat Mattureita.
Oletko törmännyt tutkimuksissasi Toppila eli Böök -sukuihin. Tämä sukunimi oli puolestaan isoäitini äidin tyttönimi.
Kyselee
Jyry
Kahlasin läpi nuo Limingan rippikirjat ja havaitsin, että Matturin talo ilmestyy ensimmäisen kerran vuoden 1738-51 ripikirjaan. Siellä on sivussa huomautus vuodelta 1744. Olisikohan talo silloin rakennettu?
Vuoden 1759-65 rippikirjoissa talo yhdistyy Annalaksi eli Matturiksi.
Toivottavasti en ole vaivaksi viestitellessäni.
Sori kun vielä vaivaan mutta huomasin, että Johan Matturin tytär Maria, joka on syntynyt 22.7.1759 meni 33-vuotiaana naimisiin Bde:S: Abraham Seikulan kanssa 6.4.1792.
Ilmeisesti on naapurista naitu.
Jotain viestiä tuli koneelleeni mutta katastrofi yllätti. Mitään en pystynyt lukemaan. Samassa yhteydessä hävisi sähköpostiini kaikki tulleet viestit. Jos viestit jotakin, niin voitko lähettää viestin uudelleen.
Tapani Kovalaine
16.12.10, 17:40
Sori kun vielä vaivaan mutta huomasin, että Johan Matturin tytär Maria, joka on syntynyt 22.7.1759 meni 33-vuotiaana naimisiin Bde:S: Abraham Seikulan kanssa 6.4.1792.
Ilmeisesti on naapurista naitu.
Ainaskaan minulle ei ole yhtikäs vaivaa - vaan päinvastoin!
Löysin nyt ansiostasi juuri sen kauan etsimäni Seikkulan ja hän oli Tuomas Seikkula, joka oli aviossa Liisa Raappanan kanssa. Hiskistä tämä pariskunta löytyi:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2oyz3j?fi+0371+kastetut+826)30.10.1731 31.10.1731 Invån: Thomas Pickarainen (Seickula) Elisabet Rappana Elsa
Nyt on sitten jäljitettävä, tulivatko he Limingasta.
Toivottavasti Jyry olet saanut sähköpostit oikeaan ojennukseen. Joku on voinut rynnistää sinne postiisi karmit kaulassa, mutta täältä idästä ei viestejä ole sinulle lähtenyt (en minä vaan ne muut?). :rolleyes:
Mitä vielä, kaik on menetetty. Velkaakin jäi.... Raamitkin lahot!
Ilo, jos olemme olleet molemmin puolin hyödyksi. Nyt vaan sitten riennetään kohti uusia epäonnistumisia.
Minulla on vielä Böökkien, Toppiloiden, Thorsien, Ekholmin, Kokkojen ja Sjöblomin sukujen tutkiminen kesken.
Valmiiksi (tyydyttävästi) olen saanut (miltei) Kiisken, Saarelan (ansiostasi), Niemosen, Kettusen, Tiihosen ja tietenkin omani Velin/Viljolan suvut.
Tavoitteenani on tehdä kirja lapsilleni, jossa kaikki suvut yhdistyvät omiin lapsiini.
Onneksi minulla on kokemusta kirjojen teosta melko paljon. Olenhan sillä saralla ansainnut leipäni ensin latojana, sitten kirjapainoteknikkona ja yrittäjänä. Voisin antaa myös muillekin tarvitseville apua hyvästä typografiasta ja suomenkielestä.
Jyry
Yrjö Granlund
05.08.11, 18:34
Hei!
Sukufoorumin sivuilla kaivataan tietoja Matturien suvusta. Näyttää siltä, että Limingassa ja Kempeleessä asuvien Matturien kantaisä on PAAVO HARJAPÄÄ.
Hän oli syntynyt 10.3.1709 Pudasjärvellä, sukunimi Taivalkoski, haudattu 24.6.1743 Limingassa, Matturien talon isäntänä.
Hänen isänsä oli Johan Harjapää, s. tammikuussa 1679 Pudasjärvellä, Kurjen kylässä Taivalkoski- nimisessä talossa ja kuoli 6.3.1755 Kempeleessä. Hänen sukunimensä oli aiemmin Taivalkoski. Vuonna 1724 Johan osti Kempeleestä Harjapään 3/4 mtl. kruununtilan ja sukunimi muuttui Harjapää- nimeksi. Johanin puoliso oli Elina Matintytär Pelttari s. noin 1680 Pudasjärvellä, eli vielä 1726. Suuren talon emäntä ja kuuden lapsen äiti.
Johanin isä oli Matti Taivalkoski syntynyt noin 1640- luvulla Pudasjärvellä, viljeli siellä Kurjen kylässä 1/4 mtl. tilaansa, ainakin vuodesta 1663 lähtien. (Markku Kuorikoski)
Johan Harjapää oli myös monien suurmiesten kantaisä, joista mainittakoon runoilijat Kaarlo Kramsu, Juhani Siljo ja Toivo Kaitera, sekä arkkitehti Juha Leiviskä ja maaherra Martti Viitanen, ym. ym. Myös omista pojista tuli suurten talojen omistajia! Vanhat miehet sanoivat vielä aikanaan, että "Harjapään miehet ovat jyryjä laulumiehiä"!
HARJAPÄÄSTÄ - MATTURIKSI
Paavo Harjapään puoliso oli Marja Kurkela, s. 1699, kuoli 7.10.1777 Limingassa. Kirkonkirjojen mukaan avioparilla oli kolme lasta. Vuoden 1740 aikana perheen nimi katosi kirkonkirjoista kokonaan, ilman selvityksiä. Myöhemmin sain jostakin selville, että Paavo oli saanut haltuunsa 1741 Matturin kruununtilan, RN 6 LIMINKA ja kaikissa Limingan oikeusasiakirjoissa perheen sukunimi oli muuttunut MATTURI-nimeksi.
Yrjö Granlund 5.8.2011
Kiinnostavaa tietoa. Näin ne palat vain pikkuhiljaa loksahtavat paikoilleen. Huvittavaakin on; etunimeni on todellakin Jyry ja pääkuoroni on Helsingissä Laulu-Miehet, siis jyry laulumies.
Jyry
Yrjö Granlund
07.08.11, 12:56
Kiitos Jyry!
Helkytit mukavasti. Pois voihke ja itkun jyrske, eteenpäin vaan. Olen itsekkin laulumiehiä ja olen laulanut mieskuorossa aktiivisesti 70 vuotta ja jatkan laulua, kunnes minulle lauletaan.
Terveisin Yrjö Granlund
Hienoa Yrjö!
Minäkin aloitin jo Cantores Minoresissa ja nyt vanhana ukkona kuulun vielä siihen harvinaiseen äänilajiin kuin 1. tenori ja mestarimerkkikin on suoritettu. Mukavia laululuja vielä pitkään Sinulle ennen kuin muut laulavat. Maratonilla kerran totesin Holkerille, kun häneltä kramppasi polvi, että "siitäs näet, kuolevaisia me kaikki ollaan". Hän sinne lähti eilen. Me vaan porskutetaan.
Laulamisiin
j.k. mikä kuoro?
Yrjö Granlund
08.08.11, 15:28
`HEI JYRY ! ja kiitos viestistäsi. Riennän oitis vastaamaan, sillä minulla on
kiire´ - sillä minä täytän parin viikon kuluttua jo 94-vuotta! heh, heh
Minä laulan tätänykyä Espoon Sotaveteraanikuorossa II bassoa, vaikka rakenteeltani ole I-basso.
Mutta asiaan: Löysin papereitteni joukosta Mattureista tekemiäni muistiinpanoja ja räppään ne sukufoorumiin, lisätietoina siihen edelliseen:
PAAVO Juhonp. HARJAPÄÄ, s. 10.3.1709 Pudasjärvellä ja k. (haud) 24.6.1743
Liminkaan. Paavolla oli puolisona jo 1733 MARIA Mark.tr KURKELA, s. noin 1699, kuoli 7.10.1777 Limingassa.
LAPSET: Valpuri s. 1733, Juho, s. 15.6.1735 Kempele ja Antti, s. 14.10.1736 Kempeleessä.
Lasten sukunimi pysyi Harjapäänä vuoteen 1741, jolloin Paavo sai haltuunsa Matturin talon RN 6 ja sukunumi muuttui Matturiksi.
(Maria avioitui 18.12.1743 Antti Antinpoika Matturin kanssa. Antti asui avioliiton aikana Annala ja Hyrynkangas nimisissä taloissa.)
JUHO Paavonp. HARJAPÄÄ myöh. MATTURI s. 15.6.1735 Kempele, k. (haud) 13.8.1778 Liminka.
MARIA LAURINT. syntynyt syyskuussa 1738 vihitty 12.12.1756 Liminka. Maria hoiti Matturia leskenä, mutta avioitui toisen kerran 6.12.1787 Pekka Pekanp. Pääskylän kanssa, joka kuoli 31.1.1809. Maria kuoli Virkkulassa 26.2.1812.
Lapset:
Antti s. 21.10.1757 Liminka
Maria s. 22.7.1759 Liminka
Paavo s. 22.10.1762 Liminka
Juho s. 26.4.1765 Liminka
Susanna s. 30.10.1768 Liminka
Kaisa s. 16.11.1769 Liminka
Juho s. 23.5.1772 Liminka
-Yrjö Granlund 8.8.2011
Onneksi olkoon näin etukäteen Yrjölle!
Pääsen sukuasiaa katsastelemaan paremmin vasta kun olen taas kotona. Nyt Lieksassa mökillä odottelen metsästysajan alkamista. Sillä aikaa täytyy suuhun laittaa järvestä löytyvää elukkaa.
Siellä Espoon kuorossa on aikojen saatossa laulanut yksi jos toinenkin minulle tuttu. Toivon Sinulle vielä pitkää laulajan uraa.
Jyry
Yrjö!
Minun tietojeni mukaan Maria Kurkela ja Antti Antinpoika Matturi saivat Mikko -nimisen pojan 22.9.1745. Mikko meni naimisiin Margareta Jaakopintyttären kanssa.
Terveisin edelleen Lieksasta
Jyry
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.