Ottivatko Amerikkaan lähteneet muuttokirjan?

[kkylakos]

SSHY:n jäsenpuolelle oli tullut "tuoreita" Kokemäen muuttoluetteloita, joten katsoin läpi 1902-1909 luullen löytäväni siirtolaistietoja. Mutta ei yhtään Amerikkaan lähtenyttä. Yksi Viroon mennyt ja kaksi Ruotsiin eli kyse ei ole siitä etteikö ulkomaalle muuttaneita olisi merkitty.

Minkälaisia kokemuksia muista seurakunnista?

[Seppo Niinioja]

SSHY:n jäsenpuolelle oli tullut "tuoreita" Kokemäen muuttoluetteloita, joten katsoin läpi 1902-1909 luullen löytäväni siirtolaistietoja. Mutta ei yhtään Amerikkaan lähtenyttä. Yksi Viroon mennyt ja kaksi Ruotsiin eli kyse ei ole siitä etteikö ulkomaalle muuttaneita olisi merkitty.

Minkälaisia kokemuksia muista seurakunnista?

Käsittääkseni eivät ottaneet muuttokirjaa, koska en muista koskaan nähneeni merkintää med betyg till Amerika tai pikemminkin samma på finska. Rippikirjassa on merkintä Amerika 1894 tms., ehkä ei aina sinäkään. Passia varten ilmeisesti tarvittiin seurakunnasta todistus ja muutto tapahtui passin turvin. Ehkä näitä todistuksia on jossakin tallella.

Olisiko kenties kyse siitä, että Yhdysvalloissa oli uskonnonvapaus ja Amerikkaan muuttaneista muistaakseni vain noin 20 % liittyi siellä johonkin luterilaiseen seurakuntaan (church). Henkilöt jäivät itse asiassa kirjoille lähtöseurakuntaansa Suomessa, jossa tiedot jähmettyvät ainakin Helsingissä vuosikymmeniksi, kunnes heidät RO:n päätöksellä julistettiin kuolleiksi 90 vuoden iässä, ellei muuta tietoa saatu. Aiheestahan keskusteltiin myös ketjussa Tietoja ulkomailla, Amerikassa kuolleista.

Seppo Niinioja

[merjasyrjämäki]

Olen selvittänyt oman syntymäkuntani siirtolaiset lähes kaikki. Muuttokirjoista minulla ei ole yhtään havaintoa. Todistus passia varten tosiaan tarvittiin ja niistä on rippikirjassa usein merkintä päivämäärällä, ei kuitenkaan kaikista. Todistuksen päivämäärä on yleensä muutamaa päivää aiempi kuin passinmyöntämispäivä.
Seurakunnassa on pidetty siirtolaisten kirjaa, johon on merkitty suurin osa siirtolaisista (ilmeisesti kirjaa aloitettaessa poimittu rippikirjasta ja sittemmin merkinnät tehty kirjaan heti papintodistusta haettaessa). Siinä on paljon merkintöjä avioliitoista Amerikassa ja myös kuolintietoja. Jos tällainen kirja löytyy, siinä on todella arvokasta tietoa mutta ymmärtääkseni niitä ei kaikissa seurakunnissa ole pidetty.

[PVuorio]

Hej

Hienoa jos ottivat passin omakohtaisesti ja muuttivat aivan laillisesti.
Mielestäni pitää myös muistaa, että oli muitakin tapoja lähteä rapakon
taakse. Sortokauden ajalla oli lähtijöitä eri tavoin. Mm. isoisäni myi
tai antoi passinsa toiselle ja tästä seurasi, että periaatteessa mihulla
olisi kaksi isoisää. Toinen (oikea) avioitui Kokemäellä ja muutti Raumalle,
jossa aikanaan kuolikin ja toinen (ei oikea) eleli todistetusti samoilla
tiedoilla USA:ssa.
”Monäsin passi” oli tuohon aikaan Anna-Leena Toivosen kirjan
mukaan jonkin verran käytetty. Kuten myös väärennetyt passit.
Olen myös lukenut E. A. Aaltion haastattelemien henkilöidin
omakohtaisia kertomuksia jopa ”ryhmämatkoista” Suomesta rajan
yli Ruotsiin ja sieltä jatkaen eteenpäin ilman Suomen viranomaisten
lupia tms.
Merimiesten amerikan mantereelle maihinjäämisistäkään ei aina
tullut varmaa tietoa kotimaahan tai –seurakuntaan.

Muuttokirjat kait lähinnä olivat seurakunnasta toiseen muuttavien
mukana kulkevia tietoja ja sellaista vastaanottajaahan ei vastaan-
ottavassa maassa ollut valmiiksi tiedossa.

t Pertti Vuorio

[Lahtinen]

Minäkin olen havainnut, että muuttaneiden luetteloissa ei esiinny esim. Usa:han muuttoja. Ainakaan niissä seurakunnissa, joita olen katsonut (esim. Kuusamo). Myöskään Amerikasta paluuta ei niistä ilmene.
Merkinnät muutosta ovat olleet lähinnä rippikirjoissa, joissa saattaa olla melko "kainosti" vain teksti Amerikka, Amer. tai Am. Aina ei ole edes vuotta, jolloin muutto tapahtui.
Amerikkaan muutosta kysyn, onko kukaan tutkinut, kuinka paljon tapahtui Suomeen jääneen puolison (ja lasten) hylkäämisiä siten, että Amerikkaan muuttanut, enimmäkseen kait mies, löysi siellä uuden puolison ja jäi sille tielleen?

[merjasyrjämäki]

En tiedä, kuinka paljon näitä ´pohjalaisia avioeroja ´ on tutkittu. Omia huomioitani syntymäkuntani siirtolaisista voin toki kertoa.
Parkanosta on lähtenyt pitkälti toistatuhatta siirtolaista, joista ylivoimaisesti suurin osa on ollut naimattomia nuoria miehiä. Naimisissa olevat miehet olivat usein talollisia tai ainakin torppareita ja heistä yllättävän suuri osa tuli takaisin. Joskus perhekin lähti perässä. Muutamia naineita miehiäkin toki sinne jäi ja hävisi kokonaan. Tarkkaa lukumäärää en osaa sanoa mutta arvelisin, että niitä olisi ollut 10-20 korkeintaan tästä määrästä.
Mieheni suvusta taas löytyy esimerkki tällaisesta Amerikkaan jääneestä nuoresta aviomiehestä, joka ilmeisesti lähti ilman passia tai väärällä passilla koska häntä ei löydy mistään, sen paremmin suomalaisista kuin amerikkalaisistakaan lähteistä.

[Pirjo L]

Myös äitini isoisä lähti Amerikkaan ja jätti vaimonsa sekä viisi lastaan tänne Suomeen eikä hänestä ole sen jälkeen mitään tietoa. Olen pystynyt hänet jäljittämään New Yorkissa maihin nousseeksi.

Terveisin Pirjo

[Lahtinen]

Pohjalaisia avioeroja... kuinka ollakaan myös minun hiljattain löytämäni tapaus oli (Keski)-Pohjanmaalta. Mies lähti, mahdollisesti sotaväkeenottoa pakoon, Amerikkaan ja meni siellä toisiin naimisiin. Erikoista on, että rippikirjat näyttää siltä kuin mies olisi asunut koko ajan Suomessa, lukuunottamatta "kainoa" merkintää huomautuksissa: Amerikka. Kirkonkirjojen (muuttaneiden luettelot) mukaan mies on jopa muuttanut Suomessa paikkakunnalta toiselle, siis vuosia sen jälkeen kun hän on lähtenyt Amerikkaan. Todellisuudessa lienevät muuttajia olleet vain Suomeen jäänyt vaimo ja lapsi.