Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Monisynnyttäjyys
Entisaikojen perheet olivat usein runsaslapsisia, eikä yli 10 pään lapsikatras ollut mitenkään harvinaisuus. Itselleni on tullut vastaan Perttelistä lähtöisin ollut pariskunta, nimismies ja kihlakunnan kirjuri August Vilhelm Landzett (s. 13.7.1808) ja vaimonsa Karolina Lovisa Blomqvist (s. 24.10.1814 Turussa), jotka selvittelyjeni mukaan saivat vuosina 1833-54 yhteensä 17 lasta, joista kaikki olivat yhden lapsen synnytyksiä. Yksi lapsista kastettiin Perttelissä, kaksi Liedossa, viisi Mynämäessä, neljä Turussa ja viisi Halikossa. !7 synnytystä on melkoinen urakka yhdelle naiselle. Jäin tässä miettimään, mikä mahtaa olla tässä suhteessä suomalainen "ennätys", eli millaisiin synnytysmääriin olette muut tutkimuksissanne törmänneet?
ville lehtinen
Hannu Numminen
09.10.09, 10:38
Noin pikaisesti vilkaistuna luvut jäävät paljonkin vaatimattomammiksi, "vain" täyteen tusinaan. Näitä äitejä on muutama suvussani, eri sukuhaaroissa tosin. Riittävästi tusinankin lapsen synnyttämisessä mielestäni on yhdelle naiselle. Ja sitten kakaroitten kasvatus päälle kunneivat entisajan miehet varmaankaan liiemmin kasvatukseen osallistuneet, Koivuniemen herran käyttöä lukuun ottamatta...
Hei,
Isälinjaltani löytyvät 1702 syntyneestä esi-isästä alkaen lukemat:
17, 16, 18, 18, 11, 3, 8 ja 1 (sic!).
Kaikissa polvissa yhden vaimon aikaansaannoksia ja aina vain yksi lapsi kerrallaan. Aikuisikään ehtineitä onkin sitten paljon vähemmän.
Ehkä noita on muuallakin, mutta tämä on tullut tarkemmin tutkituksi.
:) Jaska
Hei,
Ulkomuistista tulee mieleen pariskunta Joakim Korpenfelt ja Sara Mether, joilla "sanottiin olleen" 24 lasta. Näistä Asikkalan historian kirjoittaja Blomstedt kertoi varmuudella löydetyn vain 15 ja sen verran minäkin olen toistaiseksi vain löytänyt. Paria lukuunottamatta kuolivat pieninä tai naimattomina.
Sellainenkin surullinen pariskunta tulee tässä yhteydessä mieleen, jolla oli kuudet kaksoset ja pari yksittäistä lasta päälle ja kaikki kuolivat aivan pieninä. En totisesti olisi halunnut olla tuo äiti - taikka isäkään.
t. Helena V.
Entisaikojen perheet olivat usein runsaslapsisia, eikä yli 10 pään lapsikatras ollut mitenkään harvinaisuus. Itselleni on tullut vastaan Perttelistä lähtöisin ollut pariskunta, nimismies ja kihlakunnan kirjuri August Vilhelm Landzett (s. 13.7.1808) ja vaimonsa Karolina Lovisa Blomqvist (s. 24.10.1814 Turussa), jotka selvittelyjeni mukaan saivat vuosina 1833-54 yhteensä 17 lasta, joista kaikki olivat yhden lapsen synnytyksiä. Yksi lapsista kastettiin Perttelissä, kaksi Liedossa, viisi Mynämäessä, neljä Turussa ja viisi Halikossa. !7 synnytystä on melkoinen urakka yhdelle naiselle. Jäin tässä miettimään, mikä mahtaa olla tässä suhteessä suomalainen "ennätys", eli millaisiin synnytysmääriin olette muut tutkimuksissanne törmänneet?
ville lehtinen
Enemmänkin löytyy... mm. minulle tuli vastaan yhden vaimon synnyttämänä Korpilaisten perhe 1700-luvulla. Perheeseen syntyi 20 lasta. :eek:
Myös 18 ja 16 lapsisia löytyy... näin äkkiä muistellen.
Kahden vaimon kanssa 24 vai oliko se 25.
Ja tosiaan 21 lapsinen Klemolan perhe, jossa oli 8 Anders nimistä poikaa. Edellisen kuoleman jälkeen aina yritettiin antaa nimi uudelleen ja uudelleen, mutta viimeinenkin Anders kuoli.
Et silleen... ;)
Terv. SARIAINEN :D:
Yhdestä parista Suomen ennätys lienee suhteellisen tuore ja ainakin lapset ovat vielä elossa. Kyseessä on Tynin perhe Taivalkoskella. Heillä oli 24 lasta ja jos muistan oikein niin kolmet kaksoset ja yhdet kolmoset, mutta tästä en mene takuuseen, joten älkää hirttäkö näistä monikoista. Aika asettaa rajan, että yksi kerralla voisi päästä todella isoihin perheisiin. Rauhanyhdistysten keskusyhdistyksestä Oulusta voisi saada päivän tietoa.
Äskettäin oli uutinen mediassa, että Suomessa on eniten suurperheitä Euroopassa ja siinä raja menee neljässä lapsessa, joten olen yhden sellaisen isä minimi tuloksella, joista tasan puolet on kaksosia.
Erkki A Tikkanen
09.10.09, 22:23
Eräästä esi-isästäni kerrotaan Västeråsin paimenmuistossa seuraavaa:
Den hustrun han fick ifrån hofwet hette Catharina, och berättas warit så frugtsam, att hon födt omkring 30 barn, till mesta delen twillingar och trillingar. Många äro dock icke kända, och de minst som woro med den nämnda.
...
No, paimenmuiston kirjoittaja Muncktell toisti vanhaa uskomusta Catharinan alkuperästä, eikä kaikkia lapsiakaan tunneta, joten jäänee vain huhupuheeksi tuo lapsimäärän todenperäisyys :confused:
Seppo Niinioja
10.10.09, 09:35
Yhdestä parista Suomen ennätys lienee suhteellisen tuore ja ainakin lapset ovat vielä elossa. Kyseessä on Tynin perhe Taivalkoskella. Heillä oli 24 lasta ja jos muistan oikein niin kolmet kaksoset ja yhdet kolmoset, mutta tästä en mene takuuseen, joten älkää hirttäkö näistä monikoista. Aika asettaa rajan, että yksi kerralla voisi päästä todella isoihin perheisiin. Rauhanyhdistysten keskusyhdistyksestä Oulusta voisi saada päivän tietoa.
Äskettäin oli uutinen mediassa, että Suomessa on eniten suurperheitä Euroopassa ja siinä raja menee neljässä lapsessa, joten olen yhden sellaisen isä minimi tuloksella, joista tasan puolet on kaksosia.
Sama täällä, paitsi että kaksosia ei ole. Suurperheeksi itsemme kyllä koimmekin. Täytyyhän sitä jonkun yrittää, kun veljelläni ei ole yhtään lasta :oo:. Lapsemme ovat olleet jo vuosia maailmalla. Nuorin syntyi 1976.
Kaarlo Wirilanderin kirjassa Herrasväkeä on luvussa 3 kaavio 5, joka esittää pappis- ja aatelisperheiden lapsimääriä 1721-1870. Kuten arvata saattaa, pappisperheet olivat hiukan monilapsisempia (Lisääntykää ja täyttäkää maa, sanoo Raamattukin.) Liitetaulukossa 5 ovat mukana muutkin säätyläiset. Kun 15-lapsisia perheitä on vielä 17, lukumäärä putoaa muutamaan lapsiluvun kasvaessa. Wirilander on löytänyt yhden 22-lapsisen perheen ja kaksi 23-lapsista. Avioliittojen määrä ei tästä aineistosta ilmene.
Seppo Niinioja
Miehellähän voi periaatteessa olla lähes rajaton määrä lapsia, mutta naisella tietysti jossakin vaiheessa tulee fysiologinen raja vastaan. Itse olen kinnostunut erillisten synnytysten määrästä; kaksos- ja kolmossynnytykset tietysti lisäävät lapsilukua, mutta eivät samassa mitassa synnytysten määrää, vaikka lapset moniraskaudessa toki peräkkäin tulevatkin maailmaan. JaskaS kertoo vaimosta joka oli synnyttänyt 18 kertaa, ja Sariasen tiedossa on perheet, joissa on ollut 20 ja 21 lasta, mutta olisin kiinnostunut tietämään, ovatko nämä kaikki olleet erillisiä synnytyksiä?
ville lehtinen
Miehellähän voi periaatteessa olla lähes rajaton määrä lapsia, mutta naisella tietysti jossakin vaiheessa tulee fysiologinen raja vastaan. Itse olen kinnostunut erillisten synnytysten määrästä; kaksos- ja kolmossynnytykset tietysti lisäävät lapsilukua, mutta eivät samassa mitassa synnytysten määrää, vaikka lapset moniraskaudessa toki peräkkäin tulevatkin maailmaan. JaskaS kertoo vaimosta joka oli synnyttänyt 18 kertaa, ja Sariasen tiedossa on perheet, joissa on ollut 20 ja 21 lasta, mutta olisin kiinnostunut tietämään, ovatko nämä kaikki olleet erillisiä synnytyksiä?
ville lehtinen
Kaksosraskaudet ovat kyllä iso rasitus elimistölle.
Synnytysten lisäksi naisille tulee myös keskenmenoja luonnostaan tai jollain tavalla aiheutettuna, joten synnytysten määrä ei pelkästään kerro sitä, paljonko naisen elimistössä on ollut tätä rasitusta.
Mitähän apua entisaikaan oli raskaana olevalle ja synnyttäjälle tarjolla? Oliko tehokkaita luonnonlääkkeitä? Ruoka ainakin oli epäterveellisen suolaista, ja raudanpuutetta esiintyi varmasti monina aikoina. Lapset olivat ehkä pienemmän kokoisia, mutta niin kai olivat synnyttäjät itsekin?
Lisäksi tiedetään, että sikiön sukupuolella on merkitystä siihen, millainen rasitus raskaudesta äidille koituu.
Sekin tiedetään, että jos aloittaa synnyttämisen nuorella iällä, niin se suojaa joiltain taudeilta.
Asia on kovin monimutkainen.
Marjatta
Miehellähän voi periaatteessa olla lähes rajaton määrä lapsia, mutta naisella tietysti jossakin vaiheessa tulee fysiologinen raja vastaan. Itse olen kinnostunut erillisten synnytysten määrästä; kaksos- ja kolmossynnytykset tietysti lisäävät lapsilukua, mutta eivät samassa mitassa synnytysten määrää, vaikka lapset moniraskaudessa toki peräkkäin tulevatkin maailmaan. JaskaS kertoo vaimosta joka oli synnyttänyt 18 kertaa, ja Sariasen tiedossa on perheet, joissa on ollut 20 ja 21 lasta, mutta olisin kiinnostunut tietämään, ovatko nämä kaikki olleet erillisiä synnytyksiä?
ville lehtinen
Vain yhdet kaksoset kummassakin perheessä. Muuten lapsia syntyi käytännössä joka vuosi.
KAUHEAA.... en haluasisi todellakaan olla sen perheen äiti. :eek:
Terv. SARIAINEN :eek:
Myös löytyi Alaspään perhe 18 lasta ilman monikkosynnytyksiä. Ensimmäisen ja toisen lapsen väli on kolmisen vuotta, joten ei olisi ihme jos siihenkin olisi mahtunut yksi lisää?
Ei tarkemmin katsottuna... ensimmäisen lapsen kohdalla onkin merkintä, "isän au-lapsi". :p:
Noo 17 vaimon kanssa yhdessä.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Erkki A Tikkanen
11.10.09, 17:26
Isoisäni oli perheen nuorimmainen, hän oli 16. lapsi. Ei kaksosia, ei kolmosia. Isoisäni oli eno jo syntyessään, äitinsä aloitti 18 vuotiaana lasten teon ja isoisäni syntyessä oli 45, eli joku 1,5vuotta keskiarvoisesti oli aina lasten syntymien välillä.
Sursillien suvusta löytyy tradition mukaan yksi 24 lasta synnyttänyt äiti, nyt en vain tähän hätään muista henkilön nimeä, joku papin tytär ja vaimo hän oli.
Sami Lehtonen
11.10.09, 17:56
Isoisäni isoisällä oli 17 lasta, jossa kolmet kaksoset, eli synnytyksiä oli "vain" 14. Näistä pari kuoli lapsena/nuorena - ainakin 14 elivät aikuisikään.
Tuohon lastenhoitoon toteaisin, että pienemmissäkin lapsikatraissa vanhemmat sisarukset katsoivat pienempien perään eli usein äitikin "vapautettiin" maatalous- ja karjanhoidollisiin toimenpiteisiin.
Tuohon lastenhoitoon toteaisin, että pienemmissäkin lapsikatraissa vanhemmat sisarukset katsoivat pienempien perään eli usein äitikin "vapautettiin" maatalous- ja karjanhoidollisiin toimenpiteisiin.
Taikka naapurista palkattiin joku joutilas 7-vuotias tyttö lapsenlikaksi. Tämmöinen likka oli isovanhemmillanikin lapsia hoitamassa, ja hän on päässyt ihan valokuvaan perheen kanssa.
Marjatta
Erkki Järvinen
11.10.09, 19:36
Taikka naapurista palkattiin joku joutilas 7-vuotias tyttö lapsenlikaksi. Tämmöinen likka oli isovanhemmillanikin lapsia hoitamassa, ja hän on päässyt ihan valokuvaan perheen kanssa.
Marjatta
niin ja tytöistä puheenollen - perheessäkin heidät katsottiin ja heitä pidettiin vähän kuin piikoina ja pojat olivat aina omalla tavallaan "etusijalla".
Liisa Rinkinen
12.10.09, 18:49
Isäni äidin äidillä oli seitsemäntoista lasta, joista kahdet kaksoset. Ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1887 ja viimeinen 1907, jolloin äiti oli 44 vuotias.
Muistan aina lapsena ihmetelleeni, kuinka perhe voi millään muistaa kaikkien lasten nimet!:)
liisa
Muistan aina lapsena ihmetelleeni, kuinka perhe voi millään muistaa kaikkien lasten nimet!
Ei kai se ole vaikeaa, kun se kertautuu jatkuvasti jokapäiväisessä elämässä. Erehdyin hiljattain kysymään eräältä iäkkäältä naishenkilöltä, jonka 12 lapsella oli runsaasti lapsia ja heilläkin joillain jo lapsia, että muistaako hän kaikkien lastenlasten nimet. Hän melkein loukkaantui, luuli että epäilin, että hän olisi jotenkin dementoitunut. Sanoi muistavansa kaikkien nimet ja lisäksi syntymävuodetkin. Luetteli sitten muutamia hiljattain olleita lastenlasten syntymäpäiviä.
Marjatta
Vain yhdet kaksoset kummassakin perheessä. Muuten lapsia syntyi käytännössä joka vuosi.
KAUHEAA.... en haluasisi todellakaan olla sen perheen äiti.
Terv. SARIAINEN
Tuossa oli siis kyse toisesta niistä Klemolan perheistä.
Matts Andersinp 1725 - 1797 ja Maria Mickelintr 1729 - 1791 löytyvät sukupuuni juurakosta. Heidän 20 lapsen joukosta 6 avioitui ja jatkoi sukua. Maria synnytti ensimmäisen lapsen 20 vuotiaana ja viimeisen 44 vuotiaana.
Tuo pariskunta on minun i i ä i i i:n vanhemmat.
Tuossa oli siis kyse toisesta niistä Klemolan perheistä.
Matts Andersinp 1725 - 1797 ja Maria Mickelintr 1729 - 1791 löytyvät sukupuuni juurakosta. Heidän 20 lapsen joukosta 6 avioitui ja jatkoi sukua. Maria synnytti ensimmäisen lapsen 20 vuotiaana ja viimeisen 44 vuotiaana.
Tuo pariskunta on minun i i ä i i i:n vanhemmat.
Minulle myös sukulaisia... joskin hieman kaukaisempaa. Mutta ajatella sitä työmäärää äidille, muusta puhumattakaan. Samoin surun ja toki ilonkin määrää, mitä näin VALTAVA lapsilauma tuo ? Hoh hoijaa !
Terv. SARIAINEN :( :)
Yhteenveto edellä käydystä keskustelusta: Toistaiseksi synnytysten määrän "ennätys" näyttäisi olevan tuo Sariaisen löytämä 20 erillistä synnytystapahtumaa, mutta jos moniraskaudet lasketaan mukaan yhden naisen lapsiluku on noussut hyvinkin yli kahdenkymmenen. Lisäksi on tietysti mahdolliset keskenmenot, joita tässä ei ole laskettu. On siinä ollut urakkaa, kun on synnytysten lisäksi ja välissä pitänyt hoitaa myös muut taloudenpitoon liittyvät työt, vaikka piikoja toki siihen aikaan olikin ja myös omat lapset (tyttäret) joutuivat varmaan kantamaan suuren osan vastuusta nuorempien sisarustensa hoitamisessa.
ville lehtinen
lisäksi ei tunnettu;
äitiyslomaa
isyyslomaa
lapsilisiä
kotihoidontukea
päiväkoteja
perhepäivähoitoa
neuvoloita
esikoulua
iltapäiväkerhoa
mll:n neuvovaa puhelinta uupumuksesta kärsiville vanhemmille
jne jne
Juha
Heikki Koskela
14.10.09, 05:58
lisäksi ei tunnettu;
äitiyslomaa
isyyslomaa
lapsilisiä
kotihoidontukea
päiväkoteja
perhepäivähoitoa
neuvoloita
esikoulua
iltapäiväkerhoa
mll:n neuvovaa puhelinta uupumuksesta kärsiville vanhemmille
jne jne
Juha
Olen kiinnostuksella seurannut keskustelua "monisynnyttäjyydestä". Kesksutelu on ollut hyvin informoivaa ja tuonut esille kiinnostavia ajatuksia. Juhan luettelo antoi ajatuksen: jospa minäkin jotain. Otsikon ilmoittamaa viestiä en aluksi ymmärtänyt. Minulle sana on uudissana ja sisältökin paljastui varsin melko pian tekstin luettuani.
Minun suvussani äidin ja tätini perheessä ei mahdottomiin saavutuksiin päästy mutta jotain sentään tapahtui. Olen kasvanut sosiaalisesti vakauttavassa ympäristössä seitsemän sisaruksen ympäröimänä Vanhimman ja nuorimman lapsen väliin jää kaksi käytyä sotaa ja sota-ajan muistot. Tätini tilanne oli samankaltainen mutta lasten määrä oli täysi tusina. Niin, ja lähinaapurissakin kasvoi täyden tusinan lapsikatras. Sieltä löytyi hyviä tappelukavereita koska piha oli yhteinen.
Olennaista kuitenkin oli - ei niinkään perheen koko vaan elämisen laatu suurperheissä tuohon aikaan. Juha luetteli kaikki ne asiat, joista nykyaikainen perhe ainakin teoriassa pääsee osalliseksi. Minun varhaislapsuudessani ei ollut ainuttakaan Juhan luettelemista etuuksista olemassa. Vasta pian sodan jälkeen alkovat kaikki perheet saada lapsilisää. Sitähän annettiin jollain toisella nimellä jo aiemmin valtion virkamiesten perheille (vai muistanko väärin). Muistan erinomaisen hyvin äitini menettelytavan kun tieto lapsilisästä annettiin ja sitä jatettiin postin kautta. Hän meni kirkonkylän vaatekauppiaan luo ja teki sopimuksen, että kauppias valtakirjaa vastaan sai noutaa kaikkien lasten saamat rahat suoraan omaan kassaansa kaikkia niitä velkoja vsataan, joita äiti teki ostaessaan meille vaatteita. Kulutus oli merkittävä tuohon aikaan.
Ruokaan sentään riitti rahat joten kuten äidin kyykkiessä syksyisin perunapelloilla kylän taloissa tai rukiin leikkuussa. Silloin ruis leikattiin siivosti ja melkein pyhänä toimituksena sirpin avulla ja varottiin varistelemasta jyviä leikkuun aikana. Isän apu tietenkin oli kaikkein tärkein rahavarojen hankinnassa aluksi sekatöissä ja sitten harvinaisen onnenpotkun saattelemana hänestä tuli maalaiskirjeenkantaja. Sehän tiesi tavattoman pitkää leipää aina eläkeikään saakka. Jokaisen arkipäivänä hän polki pyörällä noin 20 km postisäkki pyörän takatelineellä jakaen postin määrättyihin taloihin kotikylässäni. Talvella pyörällä ajaminen oli kovaa puuhaa mutta valtiolla oli tuolloin varaa varustaa postimies melko hyvillä talvivarusteilla.
Me lapset olimme tietämättömiä mistään paremmasta emmekä siis osanneet edes vaatia mitään parempaa kuin mitä silloin oli tarjolla. Olimme siis onnellisia. En myöskään muista äitini koskaan ilmaisseen meille lapsille tyytymättömyyttään elämän laatuun. Voi olla, että hän tunsi sodan aikana pelkoa aviopuolisonsa takia mutta sitäkään hän ei ilmaissut ääneen koskaan. Yksi tapahtuma hätkähdytti sota-aikan perhettä mutta ei äitiä. Kylässämme oli kolme Toivo Koskelaa. Yksi heistä kaatui jatkosodan aikana. Sanansaattaja tuli meille ilmoittamaan surusanomaa niinkuin tapana silloin oli. Tyynenä äiti kuunteli viestin ja ilmoitti sanantuojalle, että hän oli tullut väärään taloon ja sanoi tietävänsä ettei hänen miehensä ole kaatunut. Olen aina miettinyt: mistä hän sen tiesi.
Nyt on lapsuudenaikainen kotipaikkani mäenrinne vailla asukkaita. Paikka kasvaa vankkaa lepikkoa ja näin syksyisin joskus käyn katsomassa kuinka pieni olikaan se piha, josta maailmalle lähdin. Äidit ovat ajan sankerita, joita on hyvä joskus muistella. Ainakin minulle muisteleminen palauttaa aikakausien realiteetit mieleeni ja asettaa arvot tasapainoon.
PS. Itse olen suvussani häpeäpilkku. Vaimolla ja minulla on vain yksi jälkeläinen. Hän on nykyajan mittapuun mukaan suurperheinen neljällä lapsella.
Tässä lienee jonkinlainen todiste siitä, että kaksoset saattoivat syntyä eri päivinä. :)
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
heikki.kai
06.12.09, 19:58
Kuulun näköjään sukuun, jossa on paljon suuria perheitä. Osittain tämä selittyy lestadiolaisuudella 1800- luvun lopulta. Mutta vain osittain, koska se näyttää olleen hyvin yleistä jos sitä ennen. Viime ajoilta näyttäisi suurin perhe olevan kolmetoistalapsinen. Itse olen yhdeksänlapsisesta perheestä. Itselläni jälkikasvua on "vain" kolme. Ihmeestihän tuota on puuhaa ollut niittenkin kanssa. Kaksosia suvussamme on runsaasti. Jo 1800-luvun alkupuolelta jäi jossain perheessä eloonkin molemmat lapset ja vielä äitikin...
Voihan sitä lasten lukumäärää kauhistella jos haluaa. Provastikin tuumaili kastetilaisuudessa, että "eiköhän noita lapsia ole jo vähän liikaa" kun oli kahdettatoista kastamassa. Vakaa ja hiljainen isäntä pyörähti porstuaan ja tuli kirven kanssa sisään pyytäen, että "jos provasti osoittaisi kuka näistä on liikaa...". Ei provasti osoittanut.
Toisessa talossa pappi mainitsi myös asiasta, että kovin on paljon noita lapsia, johon isäntä vetosi: "Jumalahan sanoi että lisääntykää ja täyttäkää maa". Pappi hymähti ja sanoi että "ei se Jumala koko hommaa aatellu teidän tehtäväksenne vaan kyllä siinä pitää osuus jättää toisillekin".
Useammin silmin varmistivat toisetkin kokeneet sukututkijat maakunta-arkistossa rullalta, kolmosten syntymän 17.9.1748 Hedda ja 19.9.1748 Lijsa ja Brita Hartolassa. Kahden ja puolen vuoden ikäisenä ei enää mainittu Lijsaa, mutta toiset eli aikuisiksi. Nämä löytyy myös Hiskistä.
Äiti synnytti tämänkin jälkeen.
Perheeseen näitä ennen syntynyttä Berttiliä pidän omana esi-isänäni tämänhetkisten etsimisteni perusteella.
Lieneekö mitään tilastoja kolmosten eloonjäänneistä entisinä aikoina.
Useammin silmin varmistivat toisetkin kokeneet sukututkijat maakunta-arkistossa rullalta, kolmosten syntymän 17.9.1748 Hedda ja 19.9.1748 Lijsa ja Brita Hartolassa. Kahden ja puolen vuoden ikäisenä ei enää mainittu Lijsaa, mutta toiset eli aikuisiksi. Nämä löytyy myös Hiskistä.
Äiti synnytti tämänkin jälkeen.
Perheeseen näitä ennen syntynyttä Berttiliä pidän omana esi-isänäni tämänhetkisten etsimisteni perusteella.
Lieneekö mitään tilastoja kolmosten eloonjäänneistä entisinä aikoina.
No tuskin niistä kukaan on tarkempaa tilastoa tehnyt. Minulla näkyy tuolla tutkimuksessani olevan aika paljon sekä kaksosia, että muutamat kolmoset.
En ole heistöä sen ihmeempää tilastoa tehnyt.
Vilkaisin juuri yhtä perhettä ja siinä ainakin nuo lapset jäivät eloon. Kaksi heistä kuoli lastentauteihin, ei siis oikeastaan siksi, että oli yksi kolmosista ja yksi eli normaalisti aikuiseksi. :D:
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
Erkki Kiuru
09.12.09, 01:46
Monille tuttu Helsingin kaupunginkirjaston "Kysy mitä vain" http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Kaksoset antaa hyviä vastauksia näihin kaksos- ja kolmoiskysymyksiin, suosittelen!
Erkki
Tuossa joskus 1990-luvulla eräs nuori tutkija, taisi olla Helsingistä, niin kävi täällä luonani katsomassa olisiko minulla aineistoa kaksostutkimukseen.
Olisi ollut, mutta silloin kaikki tietoni eivät vielä olleet tietokoneella ja aineistoa ei voitu käyttää riittävän nopeasti. Tutkimuksella on AINA KIIIIIIRE. Hän kävi kyllä tutkimassa jonkin kerran, mutta ehkä siitä olisi voinut tulla juuri se täälläkin jonkun kysymä tilasto kaksosista ja kolmosista. Harmi kun ei tehty. :(
Terv. SARIAINEN :rolleyes:
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.