Ryssbyn Barckit

[Giösling]

Palaan vielä tuohon Barckien Ryssbyn haaraan (meillä on nyt siis sekä Svenskbyn, että Ryssbyn Barckeja!).

Jos Lagergrenin Smålands Släktbokiin on luottamista, sijoituu Olof Johansson Barck Johan Johannis Barckin (1637-1705)
ja Brita Broddesdotterin lapsilistassa Johanin ja Broddon seuraan 1660-luvulla syntyneitten lasten joukkoon, siis ennen
v. 1670 syntyttä Britta Barckia. Hän olisi mielestäni ehkä parin vanhin lapsi. Koskapa hänen pojalleen Lars Olofsson Barckille
annetaan Barck-Berkénin kortistossa niinkin varhainen syntymäaika kuin vuosi 1687.

Lars Olofsson Barck toimi Sunnesbon kihlakunnan inspehtoorina ja avioitui Maria Tengmanin & Maria Christina Sohlbergin
kanssa.

Larsin poika, Carl Fredrik Barck, Götan hovioikeuden notaari, nai Henrietta Elisabet von Brandtenin Förarpissa 1/10/1756.

Henriettan vanhemmat, kuten aiemmin mainitsin, olivat evl Henrik Johan von Brandten ja Margareta Cedercrona.

Henriettan isoisä oli näin se Henrik von Brandten, joka vuonna 1682 avioitui Gertrud Elisabet von Vickenin kanssa.

Tämän Henrik von Brandtenin sisareksi olen hypoteettisesti merkinnyt Dorothea von Brandtenin, joka oli aviossa Nyenskanissa
(Nyen) vaikuttaneen raatimies Hans Soldanin kanssa. Heidän jälkeläistönsä on Suomessa hyvin kartoitettu.

Gertrud Elisabet von Vickenin veli oli se Johan Otto von Vicken, joka nai Anna Margaretha von Gunthersberchin.

Parin poika Hans Isac von Vicken eteni sotilasurallaan everstiksi ja kuoli Jönköpingissä 14.11.1753. Erittäin mielenkiintoisesti
hänen ja Anna Dorothea Engelhardtin pojista Isak Otto von Vicken (puoliso Eva Margareta Poppelman) kuoli Loviisassa
3.9.1789 ja hänen tyttärensä Anna Charlotta von Vicken Pyhtäällä v. 1827. Isac Otto von Vickenin veli Johan Edward von Vicken nai vapaaherratar Brita Margareta Fleetwoodin. Parin tytär Anna Maria von Vicken vihittiin everstiluutnantti Johan Adolf Barckin
kanssa, jonka vanhemmat olivat Alsedan kirkkoherra, Barkerydin Barckeista polveutuva hovisaarnaaja Harald Barck (1722-
1782 ja Maria Christina Fahnehielm. Haraldin veli Carl Gustaf Barck viihtyi Itä-Intiassa ja nai Brita Catharina Giölinin.

Minusta jo tämän syntyneen sukuketjun perusteella on, ainakin alustavasti, pakko antaa Ryssbyn Barckeille se sija Barkerydin Barckien sukupuussa, jonka Lagergren heille yllämainitussa opuksessaan on osoittanut.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Giösling]

Ja jatkoa Barck-Berkénin avittamana:

Alsedan kirkkoherran Harald Barckin (puoliso Maria Christina Fahnehielm)
poikiin kuului myös Fredrik Lorentz Barck (1768-1840), lantbrukare i Hulu,
jonka poika Gustaf Barck (1791-1824) toimi postimestarina ja avioitui
Vendela Charlotta von Baumgartenin kanssa. Vendelan vanhemmat olivat
kapteeni Adolf Reinhold von Baumgarten ja vapaaherratar Christina Charlotta Bielke. Adolf Reinhold von Baumgartenia eivät tunne Elenenstierna & Carpelan.

Hän omisti Ryningsnäsin kartanon Mörlundan pitäjässä. Hakukoneetkaan eivät ole auttaneet linkitsemään häntä aatelismatrikkeleihin. Kenestä siis polveutuvat Mörlundan von Baumgartenit?

Muistini mukaan eräs Baumgarten-niminen smoolantilaispoika oli Modelin, Barck & Alftan-veljesten luokkatoverina Abo Akademissa, lieneekö juuri
näitä mörlundalaisia?

Tämä ote Barckien genealogiasta osoittaa, kuinka lähellä ruotsin ylhäisaatelistoa (esim. Bielke-suku) avioissa liikuttiin. Myös Suomessa
pistävät silmään Barck-sukuisten aviot Stålhane, Rehbinder, Munck af Fulkila
Lagus, Sacklén jne. sukuihin.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Giösling]

Tuorein löytö:

Jos oheiseen nettilinkkiin on uskomista, polveutuvat Ryningsnäsin Baumgartenit
Elgenstiernan esittelemästä kantasuvusta, joihin johtaa myös Adlerbaumien juuri. Huomaan tiedostoltani, että Sakkolan kappalainen ja Kyrön kirkkoherra
Otto Bergman oli aviossa Anna Maria Adlerbaumin (Baumgarten) kanssa.
Hänen toinen puolisonsa oli merkintöjeni mukaan Magdalena Gudzeus,
smoolantilaista juurta hänkin.
Elsa Helena Torvigge taas oli aviossa Tobias Israel Adlerbaumin kanssa ja sitten on vielä Maria Elisabet Baumgart(en), joka nai hovi-intendentti, kapellimestari Johan Helmic Romanin.

http://www.kikkuli.com/baum-bockerna.htm

Tuo Modelin- & Barck- & Alftan-veljesten luokkatoveri oli Liborius Liborii
Baumgardt. Lisää hänestä löytyy HY:n matrikkelista.


Terveisin

Juhani Pesu

[Giösling]

Ja tässä tarpeellinen osoite Barck-CD:stä kiinnostuneille:

http://www.genealogi.net/till-salu/cd/barck.html

JP

[Bodniemi37]

Huomaan tiedostoltani, että Sakkolan kappalainen ja Kyrön kirkkoherra
Otto Bergman oli aviossa Anna Maria Adlerbaumin (Baumgarten) kanssa.
Hänen toinen puolisonsa oli merkintöjeni mukaan Magdalena Gudzeus,
smoolantilaista juurta hänkin.

Juhani Pesu

Hei!

Tiedostossamme viitataan Otto Bergmanin kohdalla Inkerinmaan paimenmuistoon (n:o 263), missä hänestä kirjoitetaan näin: "Otto Bergmanin [son till kronobefallningsmannen i Lappvesi härad Hans Johansson och Brita Ottosdotter (Fabritius) i hennes 1:a gifte (hon nämns som mor till Otto Bergman vid e.o.tinget i Villmanstrand i juli 1689)] ." 1. vaimoksi mainitaan "Magdalena Hermigier, som inte följde mannen i fångenskap och som 1710 åtalades för äktenskapsbrott, troligen dotter till kh i Sakkola Gabriel Sigfridi Hermigier och hans 2:a hustru Magdalena von Borgen;" Bergmanin 2. puoliso oli "i Viborg 1713 med Anna Maria Baumgart".

Itse arvelen, että Viipurissa 1713 vihityn Anna Maria Baumgartin vanhemmat olivat nevanlinnalainen kauppias Anders Baumgard ja hänen puolisonsa, Viipuriin 27.5.1710 haudattu Anna Kristina Lado, jotka avioituivat Nevanlinnassa 1691. [Blomstedt, Yrjö. Ladovius, Lado, Ladau. Uusi sukukirja III, s. 4, T7. Gunnar Soininen, Olavi Wanne, Yrjö Blomstedt, Ragnar Rosén & Heikki Soininvaara, toim. - Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja - Genealogiska Samfundets i Finland - Skrifter XX (Helsinki 1970).

Em. Sakkolan kirkkoherra Gabriel Hermigier oli esiäitini Agneta Andersintyttären ja hänen ensimmäisen puolisonsa Sigfridus Matthiae Hermigierin poika.

Brita Otontytär (Fabritius) oli toisessa aviossaan Suomen Naucklér-suvun kantaisän Harald Johaninpoika Naucléruksen kanssa. [Kirjallisuutta: Hohenthal, Torvald T:son. Anteckningar om släkten Nauklérs äldre led. Genos 12(1941), s. 51-58, Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41, Luther, Georg. Släkten Elfvengrens ursprung. Genos 46(1975), s. 46-53, Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1, s. 71. Viborg 1895, Carpelan, Tor. Furuhjelm, s. 404, T1. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, Band I. Helsinki 1954].

[Giösling]

Hei Ritva,

Kiitos viestistä. En tiedä mistä tuo Magdalena "Gudzeus" on tiedostolleni
tarttunut, ei ainakaan Akianderista, jonka juuri tarkistin. Siellä ei sanota
Otto Bergmanista juuri mitään. Sifgfried Mattson Hermigier hankki kauppakirjalla
25.7.1650 omakseen Pappilan rusthollin Pyhtäällä, joka sitten hänen leskensä
uuden avion kautta siirtyi Isac Abrahami Nirkolle ja sitten Nirkkojen perillisiltä
Barck-sukuun kuuluvalle Alexander Modelinille ja edelleen Barck-esivanhemmilleni. Pidän myöskin Sigfried Mattson Hermigieriä ja Agneta Andersdotteria potentiaalisina esivanhempinani, sillä heidän tyttärensä Margareta Sigdrisdr Hermigier oli aviossa Viipurin luostarikirkon esimiehen Simon Kaijaisen kanssa, jonka arvelen olevan Cariander-Cajander-suvun kanta-isän Karjalassa. Tämä siis kunnes toisin
todistetaan.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Bodniemi37]

Pidän myöskin Sigfried Mattson Hermigieriä ja Agneta Andersdotteria potentiaalisina esivanhempinani, sillä heidän tyttärensä Margareta Sigdrisdr Hermigier oli aviossa Viipurin luostarikirkon esimiehen Simon Kaijaisen kanssa, jonka arvelen olevan Cariander-Cajander-suvun kanta-isän Karjalassa. Tämä siis kunnes toisin
todistetaan.

Parhain terveisin

Juhani Pesu


Hei!

Laguksen mukaan Margareta Hermigier oli Simon Kaijasen puoliso 2:o, mutta hän ei mainitse ensimmäisen puolison nimeä. Aarno Tertti toistaa tiedon artikkelissaan Viipurin Hertz-suku [SSV 42(1986), s. 93-143], mutta ei hänkään kerro puolison nimeä, eikä mainitse, josko Kaijasella oli lapsia ensimmäisestä liitostaan.

Liitostaan Margareta Hermigierin kanssa Simon Kaijasella oli kaksi tunnettua lasta: Kristian Simoninpoika Cajanderista tuli Parikkalan kirkkoherra; Brita Simonintytär Cajandra oli aviossa viipurilaisen veronkantokirjurin Harald Naucklérin kanssa, joka oli aiemmin mainitun Brita Otontyttären ja Nauclér-suvun kantaisän Harald Johaninpojan poika.

Jälkimmäisestä aviostaan Uukuniemen kirkkoherran Peter Hertzin kanssa Margaretalla oli tytär Magdalena, josta tuli Sakkolan kappalaisen Theodorus Johannes Rickneckin puoliso, kuten näillä sukututkimuspalstoilla on taidettu useampaan kertaan todeta. T. J. Rickneckin äiti Helena Alhemia oli ilmeisesti suistamolaisen maaviskaalin Matthias Alhelmiuksen tytär, jonka Katarina-niminen sisar oli naimisissa veronvuokraaja ja inspehtori Simon Hoppenstångin kanssa.

[Giösling]

Harmillisen vähän tiedetään Simon Mattson Kaijaisesta. Omalla tiedostollani on vain tuo tieto luostarikirkon esimiehenä toimimisesta (1662) ja sitten
istumisesta valamiehenä Viipurissa v. 1670. Viipurin historia voisi kertoa
enemmän. Onko sen lukijoita? Löytyykö hakemistosta Simon Kaijaista?

Sitten on vielä tuo merkillinen sukunimi "Kaijain". Merkillepantavaa on, että
Kivennavan pastorista Andreas M(athiae?) Cajanderista (k. 1690) käytetään Kaijain nimeä. Akiander sanoo: "Andreas M. Cajander, som han sjelf kallade sig, eljest skrefs hans namn Kaijain, blef pastor 1692". On mielestäni erittäin todennäköistä että Simon ja Andreas ovat sukulaisia, mahdollisesti veljekset.

Kävin aikanaan kirjeenvaihtoa nyt jo edesmenneen Georg Lutherin kanssa
mm. Karjalan Cajander-pappissuvusta. Ihmettelin silloin, ettei heistä ole
laadittu kattavaa sukuselvitystä. Toivoin mielessäni tarmokkaan Lutherin
tarttuvan asiaan. Tiedossani ei ole se, ottiko rivienvälissä lähetetty vinkki
tulta.

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[K.Salminen]

Palaan vielä tuohon Barckien Ryssbyn haaraan (meillä on nyt siis sekä Svenskbyn, että Ryssbyn Barckeja!).

Jos Lagergrenin Smålands Släktbokiin on luottamista, sijoituu Olof Johansson Barck Johan Johannis Barckin (1637-1705)
ja Brita Broddesdotterin lapsilistassa Johanin ja Broddon seuraan 1660-luvulla syntyneitten lasten joukkoon, siis ennen
v. 1670 syntyttä Britta Barckia. Hän olisi mielestäni ehkä parin vanhin lapsi. Koskapa hänen pojalleen Lars Olofsson Barckille
annetaan Barck-Berkénin kortistossa niinkin varhainen syntymäaika kuin vuosi 1687.

Lars Olofsson Barck toimi Sunnesbon kihlakunnan inspehtoorina ja avioitui Maria Tengmanin & Maria Christina Sohlbergin
kanssa.

Larsin poika, Carl Fredrik Barck, Götan hovioikeuden notaari, nai Henrietta Elisabet von Brandtenin Förarpissa 1/10/1756.

Henriettan vanhemmat, kuten aiemmin mainitsin, olivat evl Henrik Johan von Brandten ja Margareta Cedercrona.

Henriettan isoisä oli näin se Henrik von Brandten, joka vuonna 1682 avioitui Gertrud Elisabet von Vickenin kanssa.

Tämän Henrik von Brandtenin sisareksi olen hypoteettisesti merkinnyt Dorothea von Brandtenin, joka oli aviossa Nyenskanissa
(Nyen) vaikuttaneen raatimies Hans Soldanin kanssa. Heidän jälkeläistönsä on Suomessa hyvin kartoitettu.

Gertrud Elisabet von Vickenin veli oli se Johan Otto von Vicken, joka nai Anna Margaretha von Gunthersberchin.

Parin poika Hans Isac von Vicken eteni sotilasurallaan everstiksi ja kuoli Jönköpingissä 14.11.1753. Erittäin mielenkiintoisesti
hänen ja Anna Dorothea Engelhardtin pojista Isak Otto von Vicken (puoliso Eva Margareta Poppelman) kuoli Loviisassa
3.9.1789 ja hänen tyttärensä Anna Charlotta von Vicken Pyhtäällä v. 1827. Isac Otto von Vickenin veli Johan Edward von Vicken nai vapaaherratar Brita Margareta Fleetwoodin. Parin tytär Anna Maria von Vicken vihittiin everstiluutnantti Johan Adolf Barckin
kanssa, jonka vanhemmat olivat Alsedan kirkkoherra, Barkerydin Barckeista polveutuva hovisaarnaaja Harald Barck (1722-
1782 ja Maria Christina Fahnehielm. Haraldin veli Carl Gustaf Barck viihtyi Itä-Intiassa ja nai Brita Catharina Giölinin.

Minusta jo tämän syntyneen sukuketjun perusteella on, ainakin alustavasti, pakko antaa Ryssbyn Barckeille se sija Barkerydin Barckien sukupuussa, jonka Lagergren heille yllämainitussa opuksessaan on osoittanut.

Parhain terveisin

Juhani Pesu


JP ja arvoisat rouvat,

minua tutkijana hieman tökkii tuo Olof Barckin sijoittaminen kh Johan Barckin ja Brita Broddesdr lapseksi.
1) Ensinnäkin perustuuko tuo lähde joka mainitaan "Lagergren", BBn laatimaan kortistoon. Kortiston laatimisperusteita ei kortistossa ilmoiteta, eikä sen valideteettia ja reliabiliteettia pysty näin ollen evaluoimaan, ja vaikutelmaksi jää että kerätyt henkilöt ovat siihen päätyneet lähinnä sattuman kautta. Jolloin kortiston luotettavuus muistuttaa lähinnä vakuutusriskiä, joka on aina kontigentti ja ei-välttämätön. Riskin lauetessa on aina kysymys odottomattomasta, ei-välttämättömästä tapahtumasta, analogisesti kortiston kohdalla on kysymys samasta; jos joku sukuyhteys löytyy kysymys sattumasta ei systemaattisesta riippuvuudesta. Näin ollen Olof Barckin kohdalla on kysymys satunnaisesta yhteydestä, joka voi olla olemassa tai sitten ei. Mutta systemaattinen se ei missään tapauksessa ole.

2) Jos Lagergrenin tiedot ovat BB:lta on kyse kolmannen kähden lähteestä, joka lähdekritiikkiä soveltataen ei täytä tutkimuksellisia vaatimuksia, historiantutkimuksen eräs keskeinen ehto on juuri pirmaarilähteiden käyttö. Päätelmien teko toisen tai kolmannen käden lähteiden perustalta on aina riskaabelia.

3) BB on itsekin kortistossaan (tutkimuksessaan hän ei mitään Olof Barckista mainitse kh Johan Barckin ja Brita Broddesdr lapsia selostaessaan) esittäessään kaavion, jossa Olof Barck on pantu kh Ludvig Barckin, kh Johan Ludvigsson Barckin, kh Johan Johansson Barckin seuraan numerolla 4, erottanut Olof Barckin näistä kolmesta punakynällä vedetyllä viivalla. Mikä todistanee sen, ettei BB ole itsekään pitänyt tätä sukuyhteyttä varmana ja systemaattisena vaan enemmän hypoteettisena ja satunnaistekijöistä johtuvana.

4) Fil.tri Göran Sparrlöf, joka kuuluu Ruotsin pätevimpiin genealogeihin ja historioitsioihin, on artikkelissaan "Med bibel och svärd - kyrkoherde Brodde Svenonis i Rogberga", Släkt och Hävd 1999:2, sivuilla 327-328 tuonut esiin kh Johan Barckin ja Brita Broddesdr lapset, missä ei mitään Olof Barckia esiinny. Sparrlöfillä on ollut aineistonaan Barck-Berckin mainittu jäämistö, eikä hänkään mitään Olof Barckia ole lapsena ole artikkeliinsa kirjannut. Sparrlöfin kvalifikaatiota perusteellisena ja lähdekriittisenä tutkijana tuskin kukaan voinee asettaa kyseenalaiseksi, joten tämäkin tukee ylläesittämiäni epäilyjä.

5) Jonkin ilmiön selittämiselle historiassa ja sama pätee myös genealogiaan, ainakin niin kuin minä genealogian käsitän, on oleellista että ilmiön selittäminen täyttää sekä riittävät että välttämättömät ehdot. Välttämättön ehto on sellainen, jonka on tapahduttava jotta selitettävä ilmiö tapahtuisi. Toisin sanoen, jos x on y:n välttämätön ehto, ei y voi koskaan tapahtua ellei x tapahdu. Riittävä ehto on sellainen, jonka esiintyessä myös selitettävä ilmiö aina esiintyy. Jos x on y:n riittävä ehto ehto, niin x:n tapahtuessa tapahtuu aina myös y. Riittävän ja välttämättömän ehdon välillä vallitsee aina tietty suhde: välttämättömän ehdon possaolo on riittävä ehto sille että ilmiö ei tapahdu.
Näin ollen jos x (Kh Johan Barck) on samalla kertaa y:n (lapsi Olof Barck) välttämättön ja riittävä ehto, niin y ei voi koskaan tapahtua ellei x tapahdu, ja aina kun x tapahtuu, esiintyy myös y. Toisin sanoen x ja y eivät voi esiintyä muuta kuin yhdessä.
Kh Johan Barckin ja Olof Barckin yhteys ei täytä riitävän eikä välttämättömän ehdon edellytyksiä, saatika että ne täyttäisivät molemmat.
Näin ollen kyseessä on sattuman aiheuttama vaihtelu, joka on niin epäreliaabeli ja epävalidi, että sen perustalle ei kannattaisi rakentaa mitään polveutumiskaavioita eteenpäin.

T. Kari S

[K.Salminen]

Palaan vielä tuohon Barckien Ryssbyn haaraan (meillä on nyt siis sekä Svenskbyn, että Ryssbyn Barckeja!).

Jos Lagergrenin Smålands Släktbokiin on luottamista, sijoituu Olof Johansson Barck Johan Johannis Barckin (1637-1705)
ja Brita Broddesdotterin lapsilistassa Johanin ja Broddon seuraan 1660-luvulla syntyneitten lasten joukkoon, siis ennen
v. 1670 syntyttä Britta Barckia. Hän olisi mielestäni ehkä parin vanhin lapsi. Koskapa hänen pojalleen Lars Olofsson Barckille
annetaan Barck-Berkénin kortistossa niinkin varhainen syntymäaika kuin vuosi 1687.

Lars Olofsson Barck toimi Sunnesbon kihlakunnan inspehtoorina ja avioitui Maria Tengmanin & Maria Christina Sohlbergin
kanssa.

Larsin poika, Carl Fredrik Barck, Götan hovioikeuden notaari, nai Henrietta Elisabet von Brandtenin Förarpissa 1/10/1756.

Henriettan vanhemmat, kuten aiemmin mainitsin, olivat evl Henrik Johan von Brandten ja Margareta Cedercrona.

Henriettan isoisä oli näin se Henrik von Brandten, joka vuonna 1682 avioitui Gertrud Elisabet von Vickenin kanssa.

Tämän Henrik von Brandtenin sisareksi olen hypoteettisesti merkinnyt Dorothea von Brandtenin, joka oli aviossa Nyenskanissa
(Nyen) vaikuttaneen raatimies Hans Soldanin kanssa. Heidän jälkeläistönsä on Suomessa hyvin kartoitettu.

Gertrud Elisabet von Vickenin veli oli se Johan Otto von Vicken, joka nai Anna Margaretha von Gunthersberchin.

Parin poika Hans Isac von Vicken eteni sotilasurallaan everstiksi ja kuoli Jönköpingissä 14.11.1753. Erittäin mielenkiintoisesti
hänen ja Anna Dorothea Engelhardtin pojista Isak Otto von Vicken (puoliso Eva Margareta Poppelman) kuoli Loviisassa
3.9.1789 ja hänen tyttärensä Anna Charlotta von Vicken Pyhtäällä v. 1827. Isac Otto von Vickenin veli Johan Edward von Vicken nai vapaaherratar Brita Margareta Fleetwoodin. Parin tytär Anna Maria von Vicken vihittiin everstiluutnantti Johan Adolf Barckin
kanssa, jonka vanhemmat olivat Alsedan kirkkoherra, Barkerydin Barckeista polveutuva hovisaarnaaja Harald Barck (1722-
1782 ja Maria Christina Fahnehielm. Haraldin veli Carl Gustaf Barck viihtyi Itä-Intiassa ja nai Brita Catharina Giölinin.

Minusta jo tämän syntyneen sukuketjun perusteella on, ainakin alustavasti, pakko antaa Ryssbyn Barckeille se sija Barkerydin Barckien sukupuussa, jonka Lagergren heille yllämainitussa opuksessaan on osoittanut.

Parhain terveisin

Juhani Pesu


JP ja arvoisat rouvat,

minua tutkijana hieman tökkii tuo Olof Barckin sijoittaminen kh Johan Barckin ja Brita Broddesdr lapseksi.
1) Ensinnäkin perustuuko tuo lähde joka mainitaan "Lagergren", BBn laatimaan kortistoon. Kortiston laatimisperusteita ei kortistossa ilmoiteta, eikä sen valideteettia ja reliabiliteettia pysty näin ollen evaluoimaan, ja vaikutelmaksi jää että kerätyt henkilöt ovat siihen päätyneet lähinnä sattuman kautta. Jolloin kortiston luotettavuus muistuttaa lähinnä vakuutusriskiä, joka on aina kontigentti ja ei-välttämätön. Riskin lauetessa on aina kysymys odottomattomasta, ei-välttämättömästä tapahtumasta, analogisesti kortiston kohdalla on kysymys samasta; jos joku sukuyhteys löytyy kysymys sattumasta ei systemaattisesta riippuvuudesta. Näin ollen Olof Barckin kohdalla on kysymys satunnaisesta yhteydestä, joka voi olla olemassa tai sitten ei. Mutta systemaattinen se ei missään tapauksessa ole.

2) Jos Lagergrenin tiedot ovat BB:lta on kyse kolmannen kähden lähteestä, joka lähdekritiikkiä soveltataen ei täytä tutkimuksellisia vaatimuksia, historiantutkimuksen eräs keskeinen ehto on juuri pirmaarilähteiden käyttö. Päätelmien teko toisen tai kolmannen käden lähteiden perustalta on aina riskaabelia.

3) BB on itsekin kortistossaan (tutkimuksessaan hän ei mitään Olof Barckista mainitse kh Johan Barckin ja Brita Broddesdr lapsia selostaessaan) esittäessään kaavion, jossa Olof Barck on pantu kh Ludvig Barckin, kh Johan Ludvigsson Barckin, kh Johan Johansson Barckin seuraan numerolla 4, erottanut Olof Barckin näistä kolmesta punakynällä vedetyllä viivalla. Mikä todistanee sen, ettei BB ole itsekään pitänyt tätä sukuyhteyttä varmana ja systemaattisena vaan enemmän hypoteettisena ja satunnaistekijöistä johtuvana.

4) Fil.tri Göran Sparrlöf, joka kuuluu Ruotsin pätevimpiin genealogeihin ja historioitsioihin, on artikkelissaan "Med bibel och svärd - kyrkoherde Brodde Svenonis i Rogberga", Släkt och Hävd 1999:2, sivuilla 327-328 tuonut esiin kh Johan Barckin ja Brita Broddesdr lapset, missä ei mitään Olof Barckia esiinny. Sparrlöfillä on ollut aineistonaan Barck-Berckin mainittu jäämistö, eikä hänkään mitään Olof Barckia ole lapsena ole artikkeliinsa kirjannut. Sparrlöfin kvalifikaatiota perusteellisena ja lähdekriittisenä tutkijana tuskin kukaan voinee asettaa kyseenalaiseksi, joten tämäkin tukee ylläesittämiäni epäilyjä.

5) Jonkin ilmiön selittämiselle historiassa ja sama pätee myös genealogiaan, ainakin niin kuin minä genealogian käsitän, on oleellista että ilmiön selittäminen täyttää sekä riittävät että välttämättömät ehdot. Välttämättön ehto on sellainen, jonka on tapahduttava jotta selitettävä ilmiö tapahtuisi. Toisin sanoen, jos x on y:n välttämätön ehto, ei y voi koskaan tapahtua ellei x tapahdu. Riittävä ehto on sellainen, jonka esiintyessä myös selitettävä ilmiö aina esiintyy. Jos x on y:n riittävä ehto ehto, niin x:n tapahtuessa tapahtuu aina myös y. Riittävän ja välttämättömän ehdon välillä vallitsee aina tietty suhde: välttämättömän ehdon possaolo on riittävä ehto sille että ilmiö ei tapahdu.
Näin ollen jos x (Kh Johan Barck) on samalla kertaa y:n (lapsi Olof Barck) välttämättön ja riittävä ehto, niin y ei voi koskaan tapahtua ellei x tapahdu, ja aina kun x tapahtuu, esiintyy myös y. Toisin sanoen x ja y eivät voi esiintyä muuta kuin yhdessä.
Kh Johan Barckin ja Olof Barckin yhteys ei täytä riitävän eikä välttämättömän ehdon edellytyksiä, saatika että ne täyttäisivät molemmat.
Näin ollen kyseessä on sattuman aiheuttama vaihtelu, joka on niin epäreliaabeli ja epävalidi, että sen perustalle ei kannattaisi rakentaa mitään polveutumiskaavioita eteenpäin.

T. Kari S

[Giösling]

Kari,

Minullekin tuo tieto J. E. Lagergrenin "Smålands Släktbokista" ja siihen sisältyvästä Barck-selvityksesta tuli suurena yllätyksenä.

Kyseessä on siis lähde, jota Barck Berkén on käyttänyt kortistoa
laatiessaan.

Lagergren antaa kuusipolvisen selvityksen, joka lähtee Ludovicus Johannis
Barckista ja ulottuu (Barck Berkénin musitiinpanojen mukaan) Carl Fredrik Larsson Barckiin.

Olisi tähellistä tietää, mitkä ovat J.E. Lagergrenin lähteet.

Tämäntähden olisi saatava näköyhteys itse opukseen.

Ryssbyn Barckit ovat olemassa, mutta onko linkki Barkerydin Barckeihin
todella olemassa, vai onko kysessä Lagergrenin hypoteesi?

Hiukan siihen suuntaan viittaa Barck Berkénin samassa kortissa oleva maininta toisesta lähteestä (Wiesselgren), jonka mukaan Olof Johansson Back ja Lars Olofsson olisivatkin veljeksiä, jolloin patronyymeissä on selvä
ristiriita.

Mielestäni kaikki riippuu nyt Smålands Släktbokin lähdeluettelosta.
Miten sen saisimme käsiimme?

Parhain terveisin

Juhani Pesu

[Bodniemi37]

Harmillisen vähän tiedetään Simon Mattson Kaijaisesta. Omalla tiedostollani on vain tuo tieto luostarikirkon esimiehenä toimimisesta (1662) ja sitten
istumisesta valamiehenä Viipurissa v. 1670. Viipurin historia voisi kertoa
enemmän. Onko sen lukijoita? Löytyykö hakemistosta Simon Kaijaista?

Sitten on vielä tuo merkillinen sukunimi "Kaijain". Merkillepantavaa on, että
Kivennavan pastorista Andreas M(athiae?) Cajanderista (k. 1690) käytetään Kaijain nimeä. Akiander sanoo: "Andreas M. Cajander, som han sjelf kallade sig, eljest skrefs hans namn Kaijain, blef pastor 1692". On mielestäni erittäin todennäköistä että Simon ja Andreas ovat sukulaisia, mahdollisesti veljekset.

Juhani Pesu

Hei!

Olen lueskellut jonkin verran Gabriel Laguksen Viipurin historian ruotsinkielisen laitoksen osaa II:1 ("Ur Viborgs historia", II:1); siihen viitataan tietokannassamme yli 300 kertaa. Hän kirjoittaa teoksessaan Viipurin Kaijasista näin:

"Af namnet Kaijain förekommer i Wiborg blott en representant, borgaren Simon Matsson K., som var föreståndare för Klosterkyrkan (1662) och ibland (1670) användes såsom bisittare i rätten. Död före 1679. Enkan af hans andra äktenskap Marg. Hermigier blef (1687) omgift med direktor cantus Peter Hertz. Möjligen bror till honom är Andreas M(atsson?) Cajander eller Kaijain som dog såsom pastor i Kivinebb 1690."

Teoksen suomenkielinen versio on mm. SSS:n kirjastossa (ei lainattavissa):

Nimeke: Kuvauksia Viipurin historiasta. [2.] Toinen osa : [1.] Ensimmäinen vihko : Asukas- ja kieliolot Ruotsin vallan ajalla ; Wiipurilaisia sukuja
Kielet: Suomi
Pääsana: LAGUS
Tekijät: kirjoittanut Gabriel Lagus
Julkaisutiedot: Wiipurissa : Viipurin kaupunki, 1895
Ulkoasu: VII, 159, XXVIII s.


J. W. Ruuthin Wiipurin kaupungin historiaan (myös SSS:n kirjastossa) tietokannassamme viitataan 363 kertaa, muttei Simon Kaijasen kohdalla, joten pitääpä joskus tarkistaa, josko Ruuth mainitsee hänet teoksessaan.

[K.Salminen]

Juhani,

Olen samaa mieltä, pitäisi päästä katsomaan nuo Lagergrenin lähteet. Olisi mielenkiintoista nähdä miten hän ajoittanut Johanin ja Britan lasten syntymän, ja ketkä lapset maininnut ja heidän avioliittovuotensa jne. Ongelmana on myös BB tapa käyttää lähteitä, välillä hän vetoaa Wilstadiukseen, välillä Lewenhauptiin sitten taas pysyy primaarilähteissä, eli teksti etenee eri lähdetyyppistä toiseen hyppien.
Minusta tuo mainitsemasi patronyymisekaannus tuntuu tässä vaiheessa aika uskottavalta, Olofin ja Larsin kohdalla.

Terveisin

Kari

[Giösling]

Kari

Outoa on sekin, ettei Barck Berkén kommentoi millään lailla J.E. Lagergrenin
tietoja (vrt. Johanin & Broddon lähes tyhjä sivu). Kortin otsikko on: "Ryssby släkten enl. J.E. Lagergren Smålands Släktbok". Kirja on siis olemassa ja joitain viitteitä siitä löytyy myös netistä.

Koska kyseessä on painettu ja ilmeisen arvovaltaisen tekijän opus, en oikein
usko, että tauluja on voitu printata ilman mitään lähdeviitteitä. Olen siis
varovaisen toiveikas niitten suhteen.

Juuri äsken yritin netistä jäljittää lisätietoja Ryssbyn Barckeista. Vastaani tuli muuan tietokanta, jossa esitellään Carl Fredrik Larsson Barckin sisaren Barbaran jälkipolvia. Nettitietojen mukaan Barbara nai landssekreteraren
Mårten Bandan. Parin pojantytärtä Gustava Barbara Maria Bandaa tituleerataan vapaaherrattareksi. En ymmärrä mistä titteli voisi tulla.
"Banda"-sukua ei löydy lainkaan Elgenstiernasta ja Gustava avioitui Jonas
Zacharias Hjelmeruksen kanssa, joka oli Ryrssbyn kirkkoherra. Gustavan
äiti näkyy kuolleen v. 1846 Barkerydissä.

Terveisin

Juhani

[Giösling]

Hei!

Olen lueskellut jonkin verran Gabriel Laguksen Viipurin historian ruotsinkielisen laitoksen osaa II:1 ("Ur Viborgs historia", II:1); siihen viitataan tietokannassamme yli 300 kertaa. Hän kirjoittaa teoksessaan Viipurin Kaijasista näin:

"Af namnet Kaijain förekommer i Wiborg blott en representant, borgaren Simon Matsson K., som var föreståndare för Klosterkyrkan (1662) och ibland (1670) användes såsom bisittare i rätten. Död före 1679. Enkan af hans andra äktenskap Marg. Hermigier blef (1687) omgift med direktor cantus Peter Hertz. Möjligen bror till honom är Andreas M(atsson?) Cajander eller Kaijain som dog såsom pastor i Kivinebb 1690."

Teoksen suomenkielinen versio on mm. SSS:n kirjastossa (ei lainattavissa):

Nimeke: Kuvauksia Viipurin historiasta. [2.] Toinen osa : [1.] Ensimmäinen vihko : Asukas- ja kieliolot Ruotsin vallan ajalla ; Wiipurilaisia sukuja
Kielet: Suomi
Pääsana: LAGUS
Tekijät: kirjoittanut Gabriel Lagus
Julkaisutiedot: Wiipurissa : Viipurin kaupunki, 1895
Ulkoasu: VII, 159, XXVIII s.


J. W. Ruuthin Wiipurin kaupungin historiaan (myös SSS:n kirjastossa) tietokannassamme viitataan 363 kertaa, muttei Simon Kaijasen kohdalla, joten pitääpä joskus tarkistaa, josko Ruuth mainitsee hänet teoksessaan.

Ritva,

Kiitos näistä tiedoista. Olen arvellut Simonin lapsiksi mainitsemiesi lisäksi
ainakin suraavia:

-Adam Cariander (Carjander, Cajander), kapteeniluutnantti, puoliso Magdalena Reijer
-Olof Cariander (Cajander), kornetti, puoliso Helena Catharina Colliander
-Matts Cariander, kapteeni, Bergin komennuskunnan jäsen, kornetti maarakuunoissa, 1711 Luukkoisen pataljoonan kornetti. Kaatui kapteenina
Kangasniemellä 1714. Naimaton?

Tuo Margareta Sigfridsd Hermigierin toinen avio Pehr Hertzin kanssa ja siitä
syntyneet lapset on myöskin mielenkiintoinen. Mainitsemasi Magdalenan lisäksi, Catharina Beata Hertz nai luutnantti Peter Schatelowitzin, jonka äiti Eva Christina Qvist sopisi ikänsä puolesta Nils Qvistin ja Maria Helena von Burghausenin tyttäreksi ja sen Tohmajärven nimismiehen Herman Qvistin sisareksi, joka nai v. 1780 Catharina Christina Ahlströmin Loviisasta.
Catharina isoisä oli Pappilan rusthollari Abraham Johansson Barck, Padasjoen
pitäjänkirjurin Johan Barckin ja Catharina Alftanan poika, jonka juuret vievät
puheenaolevaan Ruotsin Smoolannin Barkerydiin.

Myös Schatelowitz suvun alkujuuri lienee johdettavissa Petrus Andreae Schateloviukseen, Skattelövin pitäjässä Smoolannissa.

Terveisin

Juhani

[Bodniemi37]

Catharina Beata Hertz nai luutnantti Peter Schatelowitzin, jonka äiti Eva Christina Qvist sopisi ikänsä puolesta Nils Qvistin ja Maria Helena von Burghausenin tyttäreksi ja sen Tohmajärven nimismiehen Herman Qvistin sisareksi, joka nai v. 1780 Catharina Christina Ahlströmin Loviisasta.

Juhani

Hei!

Tätä keskustelua pitäisi kaiketi käydä savolaissuvuille tarkoitetussa looshissa, mutta...

2.5.1756 syntynyt Katarina Beata Hertz kuuluu kyllä tutkimuksemme piiriin, sillä hänen isänpuoleinen isoäitinsähän oli Katarina Gabrielintytär Ithimaea [Lähde edelleen Tertin artikkeli Viipurin Hertz-suku].

Gustaf Schatelowitzin kanssa 2.6.1749 Ristiinassa avioitunut Eva Kristina Qvist oli kylläkin Rantasalmella 15.4.1735 syntyneen Herman Nilsinpoika Qvistin tätipuoli, jos olettamuksemme, että Nils Qvist oli Carl Qvistin ja hänen ensimmäisen puolisonsa Beata Ekmanin 1690-luvulla syntynyt poika, on oikea.

[Giösling]

Hei!

Tätä keskustelua pitäisi kaiketi käydä savolaissuvuille tarkoitetussa looshissa, mutta...

2.5.1756 syntynyt Katarina Beata Hertz kuuluu kyllä tutkimuksemme piiriin, sillä hänen isänpuoleinen isoäitinsähän oli Katarina Gabrielintytär Ithimaea [Lähde edelleen Tertin artikkeli Viipurin Hertz-suku].

Gustaf Schatelowitzin kanssa 2.6.1749 Ristiinassa avioitunut Eva Kristina Qvist oli kylläkin Rantasalmella 15.4.1735 syntyneen Herman Nilsinpoika Qvistin tätipuoli, jos olettamuksemme, että Nils Qvist oli Carl Qvistin ja hänen ensimmäisen puolisonsa Beata Ekmanin 1690-luvulla syntynyt poika, on oikea.

Mielenkiintoista! Kuka olisi silloin Eva Kristina Qvistin äiti?
Minusta tämä Burghausen-Qvist-linkki on todella jännittävä Barckien
kannalta. Kaikki Qvisteihin liittyvä lisätieto on siis tervetullutta.

Terveisin

Juhani

[Bodniemi37]

Hei!

Viittaan tällä kohtaa edesmenneen Suku-postituslistan viestiini http://www.genealogia.fi/pipermail/suku/2006-March/003941.html

Carl Qvistin ensimmäinen puoliso kuoli Ristiinassa 26.10.1712, jälkimmäinen puoliso Ebba Beata Crusell (Krusell) samassa pitäjässä 18.12.1774 70-vuotiaana rykmentinkirjurin leskenä. Carl Qvistin ja Ebba Beatan oletettu tytär Eva Kristina taas kuoli 26.12.1804 Puumalan Hamulassa 87-vuotiaana (HisKi). Jälkimmäinen olisi kuoliniästä laskettuna syntynyt jo 1717, mikä ei tietenkään ole mahdollista, mikäli oletetun äidin kuolinikä pitää paikkansa. Jommassakummassa kuoliniässä lienee laskuvirhe.

[Giösling]

Tai sitten vanhemmat voisivatkin olla ehdottomani Nils Qvist ja Maria Helena von Burghausen pienellä toleranssilla. Mistä on peräisin tuo tieto Eva Christinasta Carlin tyttärenä? Herman Johan von Burghausenilla (Nils Qvistin langolla) oli mm. Eva-niminen tytär.

Terveisin

Juhani Pesu

[Bodniemi37]

Hei!

Eva Kristina Qvistin sijoittaminen Karl Qvistin perheeseen johtuu juuri tuosta hänen kuoliniästä lasketusta syntymävuodestaan, sillä Nils Qvistin ja kuoliniästä laskettuna noin 1705 syntyneen Helena von Burghausen ensimmäinen lapsi näyttäisi syntyneen Kerimäen Haapalassa vasta 15.9.1726 (HisKi). Wirilanderin matrikkelin mukaan Nils Qvist aloitteli sotilasuraansa Kerimäellä: hänen virkatalonsa oli 26.8.1723?-18.5.1728 varusmestarin puustelli eli Kerimäen Sairaalanmäki n:o 1.

Kummiluettelot saattaisivat tässäkin tapauksessa tuoda lisävalaistusta sukulaisuussuhteisiin.

[Giösling]

Olen jostain saanut tiedostolleni Nils Qvistin ja Maria Helena von Burghausenin vihkivuodeksi 1720. Tätä tarkoitin toleranssilla. Kuolinajoista lasketut syntymä-vuodet useinkin heittävät muutamalla vuodella.

Tuo Amalia Elisabet Brummerin sisaren Edla Rosalin Eleonora Brummerin
(Ahlström-otsikon alla) avio lukkari August Otto Lönnrothin kanssa, vetää
huomioni Beata Helena Qvistin avioon Tohmajärven lukkari Daniel Bergmaniin.

Sekä Lönnroth, että Bergman viittavat Loviisan seudulle. Olisikohan tässä
mitään lisäkytköksiä?

Pohtii terveisin

Juhani Pesu

[Bodniemi37]

Hei!

Beata Helena Qvistin ja Daniel Bergmanin avioliittoon saakka en ole vielä ehtinyt. Edla Rosalia Eleonora Brummerin kanssa aviossa ollut August Otto Lönnroth oli mielestäni kotoisin Sipoon Staffasista, hänellä oli Johan Didrik -niminen pappisveli, http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=15968:

Taulu 1

I Anders Gustaf Lönnroth, Sipoon Kirkonkylän Staffasin talollinen, s. noin 1779, k. 27.11.1828, kuolinsyy halvaus, ikä 49 v.
Puoliso: Vihitty Sipoo Stina Kantén
Lapsia:
Johan Didrik s. 13.2.1815 Sipoo. Tauluun 2.
August Otto s. 22.1.1827 Sipoo. Tauluun 3.

Taulu 2 (taulusta 1)

II Johan Didrik Anders Gustavinpoika Lönnroth, Pappina Orimattilassa ja Lammilla. Varapastori 1858. Mäntsälän kappalainen 1861, s. 13.2.1815 Sipoo, k. 5.12.1880 Mäntsälä, ikä 65 v ja 9 kk.
Puoliso: Henrietta Charlotta Margareta Elisabet Hans Henrikintytär Stjernvall, ruotsal. aat.suku n:o 1810, suomal. aat.suku n:o 117, s. 20.12.1816 Mäntsälä, k. 4.2.1874, ikä 57 v ja 1 kk.
Vanhemmat: Hans Henrik Erik Johaninpoika Stjernvall, ruotsal. aat.suku n:o 1810, suomal. aat.suku n:o 117, Luutnantti, s. 9.8.1769 Pälkäne, Myttäälä, k. 4.4.1820 Mäntsälä, Lindnäs ja Fredrika Wilhelmina Robert Gustavintytär Charpentier, ruotsal. aat.suku n:o 765, suomal. aat.suku n:o 64, s. 29.3.1782 Hauho, Hahkiala, k. 30.7.1859.

Taulu 3 (taulusta 1)

II August Otto Anders Gustavinpoika Lönnroth, V.l. Pyhäjärven kanttori (lukkari), s. 22.1.1827 Sipoo, k. 4.5.1869 V.l. Pyhäjärvi, ikä 42 v ja 3 kk.
Puoliso: Vihitty 27.12.1853 V.l. Pyhäjärvi Edla Rosalia Eleonora Karl Kristianintytär Brummer, s. 13.12.1830 V.l. Pyhäjärvi. Vanhemmat: Karl Kristian Brummer, V.l. Pyhäjärven kruununnimismies, s. 1794, k. 24.2.1849 V.l. Pyhäjärvi ja Maria Helena Karlintytär Carlsson, s. 21.7.1800.

[Giösling]

Samaa katsoin juuri HisKis:tä itsekin. Sipoon, Pernajan ja Loviisan Lönnrothit
ovat varmaankin sukua keskenään, tutkaillaanpa.

Hauholle näyttää menevän Edla Brummerin kälyn juuri. Siellähän (Hauholla)
vaikutti myös (ainakin hetken) tuo edellisen viestini Carl Henrik Brummer,
Padasjoelta edelleen, veikkaisin..

Terveisin

Juhani

[Giösling]

Palaan vielä itse otsikon aiheeseen Ryssbyn Barckeihin.

Olen tässä ketjussa kertonut Lars Olofsson Barckin pojan Carl Fredrik Barckin aviosta ja von Brandteneista. Carl Fredrikin sisarpuoli Maria Elisabet Barck (1729-1803) puolestaan avioitui vänrikki Göran Rosenbielken (vanhemmat Göran Rosenbielke (Sr) ja Ebba Maria Beghman) kanssa. Parille syntyi vain yksi poika; Ambrosius Georg Rosenbielke (s. Lundissa 16.2.1758).
Hän palveli prinsessa Sofia Albertinan kamaripoikana ja sittemmin vänrikkinä Flemingin rykmentissä 21/8 1778.

Yllättävästi Elgenstierna kertoo hänen kuolleen Suomessa 21.8.1779.

Mutta missä siellä?

Kysyy terveisin

Juhani Pesu

rykmentissä vuonna