Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Maria Samuelintytär Längelmäki
Hei!
Maria Samuelintyttären vanhempia yritän etsiä - toistaiseksi huonolla menestyksellä. Maria on syntynyt 11.12.1713 ja kuollut 15.03.1773 Längelmäen Syväjärvellä. Maria oli piikomassa Puharilan Riipilässä ja sai 1740 aviottoman pojan, jonka isä oli varusmestari Georg Johan Schildt. Isyys on vahvistettu sekä käräjillä, että syntyneiden luettelossa. Marian jälkipolvet on selvitetty, mutta esipolvia ei. Längelmäeltä löytyy 1700-luvun alkupuolelta useita Maria Samuelintyttäriä Puharilan Riipilästä ja Pietilästäkin kaksi muuta Maria Samuelintytärtä. Ensimmäinen varma merkintä on mielestäni Längelmäen RK 1732-1757 kuva 66(SSHY)ja seuraava RK 1732-1757 kuva 137(SSHY).
Mistä Maria on Puharilan Riipilään ilmestynyt 1730-1740 välisenä aikana? Mahdollista vihjeistä jo etukäteen kiittäen Vikmapi
Hei!
Kyseinen Maria Samuelintytär on myös minun esiäitini. Olen myös yrittänyt etsiä Marian juuria ja törmännyt samoihin ongelmiin. Useampi tuntuisi olevan, mutta ei mitään varmaan.
Minulla myös ensimmäinen varma(?) tieto on Puharilan Pietilästä, jossa merkinnät 1732 ja 1736.
Sinulla on selvillä Marian pojan Johanin jälkipolvet. Johanin tytär Hedvig ( 28.3.1776) on esiäitejäni. Heta on isoisoisäni äidin äiti.
Onko Johanin isän tarina tullut sinulle tutuksi? Georg meni 1765 naimisiin Herkepauksen sukuun kuuluvan Anna Kristoferintyttären kanssa ja perusti oman sukuhaaran, joka edelleen on elossa.
Lieneekö tästä nyt mitään apua, samaan ongelmaan olemme törmänneet.
Hei!
Marian esi-isäongelmat ovat entiset, mutta onhan se lohdullista huomata, etten ole ongelman kanssa yksin.
Minulla on Juhon nuorimman tyttären, Sofia Vilhelmina Strandbergin osalta jälkipolvet selvitettynä nykypäivään saakka sekä Marian jälkipolvista sain yhden haaran viime talvena linjalla: Hedvig, Maria (s.1800), J Mäkinen, Mäki, Nyström, Hietamo, Vlahakis. Tämän haaran ehkä tiedätkin.
Tietoja voidaan tarvittaessa vaihtaa - tietoturvan vuoksi kuitenkin sähköpostitse.
Pirkko
Jäi edellinen vastaus hiukan vajaaksi. Johanin esi-isiä tiedossa 1500-luvulle. Pirkko
Pöngin tuossa taas kerran Längelmäen rippikirjoja ja vaikka tämä nyt menee hurjaa vauhtia enemmän arvailun puolelle, laitanpa mietintäni kuitenkin tähän:
Kiinnitin Västilän Laurilassa huomioni tuollaiseen Kaisa Olavintyttäreen, jolla oli äiti Margeta (myöh. lukee Maija) Pentintytär, itsellinen:
http://83.150.87.40/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10753&pnum=117
Heillä on eht.merkintöjä 1717-1718.
Olin joskus aiemmin pistänyt muistiin parin Samuli Matinpoika, sotilas, ja vaimonsa Kaisa Olavintytär, samasta rk:sta Tarkkalasta (eht.merk. 1715 ja merkintä "vide Puharla"):
http://83.150.87.40/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10753&pnum=112
Kaisa yksin Puharilan Pietilässä (täällä ei eht.merk.):
http://83.150.87.40/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10753&pnum=105
(Samuli aiemmin yksin RK 1707-1712 Tarkkalassa: http://83.150.87.40/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10753&pnum=72 - Kaisaa en löytänyt)
Muita Kaisa Olavintyttäriä ei Längelmäellä (ainakaan tuohon aikaan pyöri), joten olettaisin, että sama Kaisa on ensin Tarkkalassa, sitten Pietilässä ja sitten äitinsä kanssa Västilän Laurilassa. Isonvihan aikaa, eli mies olisi varmasti sodassa ja kenties kaatunutkin?
Seuraavassa rk:ssa äiti-tytär-pari on Västilän Perttulassa ("i Wingiö", ei tosin Vinkiältä löydy):
http://83.150.87.40/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10753&pnum=151
ja sitä seuraavassa, 1725-1730, taas Puharilan Pietilässä:
http://83.150.87.40/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10753&pnum=175
(Puharila, Västilä ja Vinkiä ovat kaikki ihan lähellä toisiaan)
Anteeksi kovasti tätä todella pitkää esipuhetta :D:, mutta nyt tulisi se pointti:
Sama äiti-tytär-pari löytyy seuraavastakin, 1730-luvun rk:sta Pietilästä:
http://83.150.87.40/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10754&pnum=28
... ja heidän allaan - tosin muutaman nimen päässä - lukee myös Maria Samuelsdr...
Eli siis kun tiedetään, että Kaisa Olavintyttärellä oli Samuli-niminen mies, niin eikö olisi aika sopivaa, että tuo Maria olisi Kaisan tytär? Olisiko tytär saanut saman nimen kuin äidinäiti Maija/Maria? Sinun Mariasi s.aikakin kun sopisi niin mahdottoman hyvin noihin rk-merkintöihin...
Aika monta konditionaaliahan tuossa on, mutta ainakin Längelmäellä asiat usein tuntuvat todella olleen niin, kuin miltä ne näyttävät ;)
t. Sanna
Hei Sanna!
Tuntuisi todella houkuttelevalta mahdollisuudelta. Täytyy kaiketi yrittää jollakin konstilla "varmistaa" asia. Minä jo melkein olen nostanut kädet pystyyn Marian kohdalta, mutta viestisi taitaa muuttaa tilanteen.
Kun ajattelee, että Maria olisi sotilaan tytär, niin ei ole tainnut olla kovin suurta kynnystä hypätä varusmestari Schildtin kanssa saman peiton alle.
Pitää nostaa Sinulle hattua korkealle, kun olet oivaltanut tällaisen mahdollisuuden.
Vikmapi
Erittäin mielenkiintoista. Sano :)
Lähdin myös surffailemaan Sannan antamien linkkien perään.
Josko Samuel Mattsinpoika olisi kuollut noin 1716, päätellen että 1715 vaimonsa kanssa, ja Kaisa äitinsä kanssa 1717. Mistähän lisää tietoa Sotilas Samuelista? Historiantaito loppuu nyt, mutta oliko 1716 jokin hässäkkä?
Puharilassa kuolee Hiskin mukaan Maria Olafintytär 1750, ei löydy kylästä, olisi kuoliniästä laskettuna syntynyt 1693. Maria on Puharilassa vielä 1740-1745 kirjassa, jossa myös Maria Samuelintytär (ilman syntymäaikaa).
Äiti Maria on tosiaan messissä vielä ainakin 1734-1737 Puharilassa, merkintöhä 1738-1739 ei oikei ole. Pääskylässä kuolee eräs Maria Perintytär 1740, 80-vuotiaana. Liekköhän sama, kylästä en ollut löytävinäni. Olisi kuoliniän perusteella syntynyt 1660. Bengtin lapsia ei löydy Hiskistä kuolleina.
Puharilassa 1725-1730 ollessaan äiti-tytär pari on 70 ja 47?-vuotiaita, eli syntyneet (1725 laskettuna) 1655 ja 1678-vuotiaita. :confused:
Tytär Maria Samuelintyttären olen löytänyt sitkeästi Puharilan kylästä 1757 asti, jonka jälkeen Syväjärvellä, jossa kuolee 1773.
Ihanata tämä sukututkimus!
Lisää päättömiä johtopäätöksiä.
Mielenkiintoin Olof Blydh Puharilan Myllymäessä Asutuksen yleisluettelossa 1701 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=528889
Kaveri löytyy myös monesti LÄNGELMÄEN pitäjää ja KEURUUN pyöliä, (nyk. MÄNTTÄÄ),koskevia tuomiokirjapoimintoja 1500 - 1700 -luvuilta linkistä http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Langelmaentuomiokirjoja.pdf
mm. seuraavaa:
23.5.1696 Aldenstundh föraren Olof Blydh...
6.2.1699 Manhafftig Olof Blydh att swara b:n Jöran Matsson i Puharila om giäldh.
12-13.11.1700 - detta är ett indelt hemman och förarens Olof Blydz
hustru Maria Lillia påstå nu för rätta -
Kaisa Olofintytärkin löytyy tuomiokirjoista:
23-24.5.1722 Änkian Caisa Olofzdotter ifrån Wingiä By och Längelmäcki Sochn berättade, att hennes äldre Broder Erich Hendersson? ungefär.....
6. ja 8.10.1722 Det instälte sig Caisa Ohlsdotter ifrån Wingiä...
Ja vielä Maria Lilliaasta: Maria Andersintytär Lilius, n. 1669 – 1746, h. 13.4.1746 Längelmäki, 77-vuotiaana
Isä Andreas Henrikinpoika Lilius, 1639 – 21.10.1682 äiti Kristina Arvidintytär Florina, - 1680 tai 1681. Kuoreveden kappalainen 1668-1678. Längelmäen kirkkoherra 1678-1882. Oriveden kesäkäräjillä tuomittiin Anders Liliuksen omistettavaksi Pääskylän (Lahdenpohjan) talo, jota hän oli asunut jo vuodesta 1668 ja johon hän oli saanut 3. lainhuudon 6.3.1675. (Lehtonen, Orivedellä ja Längelmäellä vaikuttaneita sukuja, s. 65)
Sisarukset: Lisbeta Andersintytär Lilius, Kirstin Andersintytär Lilius, 1664, puolisot Lucander ja Lagus, Sofia Andersintytär,puoliso Stolpe.
Marian puolisot:
Olof (Olle) Blydh, elossa vielä 1701
vih. 1691/92 Abraham Yrjönpoika (Mustelinus), - n. 1717 Längelmäki.
Lähteestä, jota en ole laittanut muistiin: Längelmäen lukkarin ja samalla vuodesta 1698 lähtien saman pitäjän Solttilan isännän Abraham Yrjönpojan vaimo oli Maria Antintytär Lillia.
Jotain tietoja Lehtonen, Orivedellä ja Längelmäellä vaikuttaneita sukuja, s. 65
10-12.3.1696 Af heredzrättens 13.9.1695 afsagde dohm befinnes, att dygdesamma matrona Christina Lillia uthlöst begge sine yngre systrars och medharfwingars hustro Sophia och hustro Maria Lillies andelar af Päskylä rusthåldzh:ns bördzrätt, hwartil dhe samptel. warit för detta arftagande, men nu förmedelst hustro Christina Lillies åth förbenembde sine systrar utgifne lösa henne allena och eenskylt desmedelst tillkommer.
Kyrckioherden i Längelmäki Henrich Lucander anhöll nu å sin hustros Christina Lillies wägnar om
stadfästelse derå. Swågern Abram Jörensson hade bekiändt sigh och des hustro Maria Lillia för sin andehl.
Confirmerades.
Ja mielellään kommentteja jos vain saisi näihin. Sanna? :D::D:
Hei!
Kävin läpi Sannan antamat vihjeet - uskottavilta vaikuttavat. Tuomiokirjoja en vielä ehtinyt selata, mutta Kaisan kuoleman löysin: 15.4.1750 57-vuotiaana. Hän on siis syntynyt noin 1693. Margeta Bengtintyttären kuolemaa en vielä ole löytänyt kahdesta selauksesta huolimatta. Isäntäluetteloista yritin etsiä Olavit ja Pentit, mutta ei oikein sopivaa löytynyt, kuin ehkä Kuusijärveltä.
Joka tapauksessa tämä käy mielenkiintoiseksi! Jatketaan
vikmapi
Hei!
Pieni lisäys vielä, kun noihin Liliuksiin mentiin. Oma "pääsukuni" ,Luopioisten Evinsalosta Längelmäelle siirtynyt, osti Lucander-Liliuksilta sekä Pääskylän että Lahdenpohjan 1700-luvun alussa ja asuu tiloja vielä tänä päivänä.
vikmapi
Jatketaan vaan!
Kaisa Olavintytär siis elänyt 1693-1750.
Mies Samuel Mattsinpoika
Tytär saattaisi vallan hyvin olla Maria Samuelintytär 1712-1773, äitinsä Kaisa tyttären syntyessä 19-vuotias.
Äiti Margareta Pentintytär elää n. 1737.
Isä on Olavi, mutta ei Olavi Blydh (leski Maria Lilius kuolee 1746). Ellei Kaisa sitten ole tämän Olavin avioton lapsi,mistä ei ainakaan rippikirjassa vinkkejä.
Nuo Liliukset ovat esi-isiäni (Lucanderien kautta), vallan jo kävi kutkuttamaan, että jos tätäkin kautta. Oli vallan hauska hutkia :D:
Vielä kysyisin Sannalta, että mistä oli merkintäsi siitä, että sotilas Samuel Mattsinpoika on Margareta Pentintyttären mies?
Vielä kysyisin Sannalta, että mistä oli merkintäsi siitä, että sotilas Samuel Mattsinpoika on Margareta Pentintyttären mies?
Ei kun siis Samuli Matinpojan vaimo oli Margaretan tytär Kaisa Olavintytär;)
Mutta siis se olikin jäänyt epähuomiossa laittamatta, pahoittelen:
http://83.150.87.40/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10753&pnum=112
Siinä Kaisan alla lukeekin tuo "vide Puharla"
Vaikka Maria Samulintytär ei olekaan minun esipolviani, minulla on teidän kummankin kanssa kuitenkin yhteisiä juuria:
Pääskylän Jussilan Erkki Laurinpoika vaimoineen on (ainakin) nelinkertainen esivanhempiparini, isääni mennään Erkki Erkinpojan (s.1700 k.1770) kautta, äitiini (äidin isään) päästään 2x Mikko Erkinpojan ja kerran Risto Erkinpojan kautta...
Lilius-kytkentä menee myös minulla Lucanderin kautta Längelmäen Vilkkilään, mistä päästään taasen tuohon äitini isään.
t. Sanna
Hei Sanna!
Taidatkin olla juuri se henkilö, jonka olen odotellut ilmestyvän esiin jossakin vaiheessa - ajatellen Lauri Erkinpojan jälkipolvia Längelmäellä. Suvun jälkipolvia on koottuna melkoinen joukko kaikista sukuhaaroista kahden hengen työ tuloksena.
Itse kuulun Mikko Erkinpojan (1694-1722) sukuhaaraan Simon, Mikon, Erkin, Mikon, Juhon, August Teodorin ja Laurin jälkeen. Lauri Erkinpoika on esi-isäni usean haaran kautta.
Palataan asiaan toivoo vikmapi
Palaan Kaisa Olavintyttäreen. Noista tuomiokirjapoiminnoista kokoilen (ja yritän olla yhdistämättä äitiä ja tytärtä)
Kaisalla isoveli Erik Henrikinpoika (kysymysmerkillä), joka ollut vuonna 1722 12 vuotta kuolleena, eli kuollut noin 1710. Erikillä leski Brita Jöranintytär, kuollut 6.1721 (löytyy kuolleista Orivedeltä Kokkilasta, haudattu 24.6.1721).
Näillä yksi ainoa poika Matts Erikinpoika, joka kuollut Venäjän armeijassa joskus välillä 1720-1722. Hiskistä löytyy Oriveden Kokkilassa 24.8.1700 syntynyt Matts, vanhemmat S. Erik Henrikinpoika ja Brita Tuomaantytär.
Sitten on sukulainen Mikael Rekonpoika Säynäjoelta. Hiski antaa muutaman vinkin, on vihittynä 1720 ja kaksi lasta syntyisi Säynäjoen Karppilassa, vaimo Maria Mattsintytär.
Mikael (jos oikein luen 23-24.5.1722 tekstiä), on kuolleen Erikin äidin Anna Henrikintyttären äidinveljenpoika (kaikki kuolleita jo). Mutta miten Erikin äiti voi olla Anna, jos Kaisan isä on Olavi ja äiti Margareta. Ellei Erik Henrikinpoika ole Margaretan I miehen Henrikin ensimmäisestä liitosta Anna Henrikintyttären kanssa.
Tuomiokirjapoiminnoissa 6 ja 8.10.1722 ...Kaisa Olavintytär Vinkiältä kutenmyös Mikael Rekonpoika Säynäjoelta äiti Anna Henrikintytär Säynäjoelta... Tästä saa kuvan, että Anna on elossa.
Perintöä odotellessa Brita Jöranintyttären jälkeen siis suunnilleen serkukset Kaisa Olavintytär ja Mikko Rekonpoika ainoina elossa olevina sukulaisina ja perillisinä vuonna 1722 saivat omansa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.