PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Herman Wäisänen, Lapinlahti?


Heljä Habermann
05.10.09, 12:42
Mummoni sisko Amanda Katarina (s.20.12.1873 Tenala) avioitui v.1897 Herman Wäisäsen kanssa ja muutti Lapinlahdelle, joten oletan, että Lapinlahti oli Hermanin kotipaikkakunta.
Familysearchistä löysin mielestäni sopivan ikäisen Hermanin, joka syntyi Lapinlahdella 14.7.1872 Aron Wäisäsen ja Fredrika Hiltusen poikana.
Mistä voisin nyt tarkistaa, olenko oikeilla jäljillä?
Kuulemani mukaan Herman olisi ollut töissä sukeltajana ja sairastunut sukeltajantautiin.

Tapani Kovalaine
06.10.09, 10:00
Lainaus: "Familysearchistä löysin mielestäni sopivan ikäisen Hermanin, joka syntyi Lapinlahdella 14.7.1872 Aron Wäisäsen ja Fredrika Hiltusen poikana. - Mistä voisin nyt tarkistaa, olenko oikeilla jäljillä?"

Suku Forumista voi tarkastaa. Tosin nämä tiedot ovat Maaningan ja Lapinlahden kirkonkirjojen mikrofilmeistä poimittuja. Siis Aron Väisänen s. 2.8.1838 ja vaimonsa Riikka Hiltunen s. 13.1.1839 muuttivat Lapinlahdelta 29.3.1881 Maaningalle kuuden lapsensa kera. Mukana muuttivat kaksoset Herman ja Maria Loviisa s. 12.7.1872, jotka kumpikin vuorollaan muutivat Lapinlahdelle Karvasalmen kylän taloon nro 12 rengiksi ja piiaksi. Aron Väisänen siirtyi vuonna 1890 torppariksi Maaningalla Jynkänniemen kylän nro 1 Jynkänniemi taloon.

Herman muutti Maaningalta 26.11.1887 Lapinlahdelle ja kaksoissisar vasta 1890 vai oliko se 1891.
Herman Väisänen avioitui Tenholasta 11.12.1897 muuttaneen Amanda Katariina Pihlströmin kanssa 27.6.1897. Mutta tämä Herman Aroninpoika oli koko ajan saanut kuten siskonsakin syntymäajaksi 12.7.1872 ja se on eri kuin kysyjällä.

Heljä Habermann
06.10.09, 11:30
Kiitos Tapani taas kerran suurenmoisesta avustasi!
Hermanin väärä syntymäpäivä taitaa tällä kertaa olla mormonien kirjoitusvirhe eikä omani, vaikka olenkin lahjakas virheitä tuottamaan.
Nytpä sitten alankin ihmetellä, missä Tenholan tyttö tapasi savolaispoikansa!

Tapani Kovalaine
06.10.09, 12:04
Ihan näytti siltä, että Hermannilla oli rippikirjamerkintöjä (vaikka asui kirjojen mukaan Pappilan renkituvassa!) vain vuodelta 1893 ja sen jälkeen tulikin kirkollinen vihkiminen 1897 ja siirto Pappilan renkien sivulta Väisästen kohdalle loiskirjaan sivulle 153 vaimonsa kera.

Hermanni tuli pappilaan Onkiveden kylän Ollila nro 8:sta, jossa oli 1891. Sitä ennen hän oli Onkivesi nro 2:ssa renkinä ja Karvasalmi nro 12:ssa, jossa ollessaan hän pääsi lastenkirjasta 1888 rippikirjan puolelle.

Voipi siis olla, että Lapinlahden kirkonkirjojen näkövinkkelistä katsoen "tutkimattomat ovat herran tiet", kuten kulunut sanonta kuuluu... Rakkaus on tullut Amandan muodossa vastaan - jossakin!

Heljä Habermann
06.10.09, 13:32
Hei Tapani!
Kiitos lisätiedoista! Mahani hytkyi lukiessani kommenttiasi tutkimattomista teistä ( joita nyt yritän tutkia).
Sain pikkuserkultani valokuvan Amandan (ja mummoni) vanhempien kultahääpäivästä Tenholassa v. 1920. Amanda oli kyllä läsnä, mutta Herman ei osallistunut näihin sukujuhliin.

Martti P
10.10.09, 19:23
Hei !
Tässä vähän lisätietoja Hermannista !

================================================== =============
Herman Väisänen, sukeltaja
Syntynyt: 12.7.1872 - Lapinlahti Leppälahti

(Lapinlahti syntyneet: 12/7 1872 HERMAN, Inh. Aron Wäisänen ja
Fredrika Hiltunen 33, Leppälaks)

Isä: Aaro Väisänen (2.8.1838-25.5.1901)
Äiti: Fredrika Hiltunen (19.1.1839- )
Avioliitto: 27.6.1897
================================================== =============

Vaimo: Amanda Katrina Pihlström
Syntynyt: 20.12.1873 - Tenala

Lapset
================================================== =============
1 Tr Lyydi Elisabeth Väisänen
Syntynyt: 2.6.1899 - Kuopio

---------------------------------------------------------------
2 Pka Lauri Herman Väisänen
Syntynyt: 11.6.1906 - Hanko

Herman muutti 27.1.1931 perheineen Lapinlahdelta Kotkaan.

Heljä Habermann
10.10.09, 20:51
Kiitos Matti ihan kauhiasti! Luulin olleeni taas kerran huhuihin uskova hölmö, kun Tapani löysi Hermanin renkituvasta, vaikka mielestäni hänen olisi sukeltajana pitänyt olla jossain muualla.
Myös tieto perheen muutosta Kotkaan helpotti kovasti elämääni, koska muistan lapsuudessani meillä vierailleen Kotkasta hienon naishenkilön, jota isäni nimitti Lyydia-serkukseen; hänen vierailuaan varten saivat olohuoneemme ikkunat uudet ruudulliset kretonkikapat valkoisine harsosivuverhoineen.