Karjaa yhteensä 22,5 ny ?

[Aarne S]

Perniön historiakirjassa mainitaan että karjaa on yhteensä 22,5 ny. Mitä ny tarkoittaa ? Tuskin se voi olla nautayksilöä, vai lasketaanko joku eläin puolikkaaksi ?

[Matti Lund]

Perniön historiakirjassa mainitaan että karjaa on yhteensä 22,5 ny. Mitä ny tarkoittaa ? Tuskin se voi olla nautayksilöä, vai lasketaanko joku eläin puolikkaaksi ?


Kyllä karjaluettelot ovat pullollaan puolikkaita nautaeläimiä ja vuotuisveroluetteloissa on puolikkaita lehmiä. Perusteita ei esitetä itse luetteloissa, vaan tietoa löytynee korkean esivallan lähetteistä tilinpitäjille ja niistä tehdyistä analyyttisistä tutkielmista, jotka käsittelevät voudintilien eri luetteloitten rakennetta.

terv Matti Lund

[Aarne S]

Kiitos Matti nopeasta vastauksestasi !

Aarne S

[AnnaS]

Nautayksiköt kertovat koko tilan eläinmäärän.
Pieni tietosanakirja (http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=pieni/3&page=0185) 20-luvulta tietää kertoa, että:
Nautayksikkö, tilastollisessa
tarkoituksessa käytetty nimitys ilmaisemaan
eri kotieläinlajien lukumäärää siten
muunnettuna, että koko eläinmäärä
voidaan ilmaista yhdellä luvulla. Suomen
virallisessa tilastossa 1 n. vastaa 1
lehmää tai sonnia, 1/2 hevosta, 2 varsaa,
2 vasikkaa tai hiehoa, 8 lammasta, 3 sikaa.

Nykypäivänä puhutaan enemmän eläinyksiköistä, tässä ilmeisesti kohtuullisen pätevä versio Tikeltä (http://www.mmmtike.fi/fi/index/tilastojatietopalvelut/tilastot/laatuselosteet/rakennetutkimus_2007.html): (kannattaa huomioida ainakin hevosen arvon muutos)
Kertoimet kotieläinyksiköiden laskemista varten:
Kotieläin Eläinyksikkökerroin
J01 Hevoset 0,8
J02 Naudat, alle 1 vuotta 0,4
J03 Sonnit 1-2 vuotta 0,7
J04 Hiehot 1- 2 vuotta 0,7
J05 Sonnit 2 vuotta ja yli 1,0
J06 Hiehot 2 vuotta ja yli 0,8
J07 Lypsylehmät 1,0
J08 Muut lehmät 0,8
J09 Lampaat 0,1
J10 Vuohet 0,1
J11 Porsaat alle 20 kg 0,027
J12 Siitosemakot 50 kg tai yli 0,05
J13 Muut siat 0,03
J14 Broilerit 0,007
J15 Munivat kanat 0,014
J16 Muu siipikarja 0,03

[Matti Lund]

Nautayksiköt kertovat koko tilan eläinmäärän.
Pieni tietosanakirja (http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=pieni/3&page=0185) 20-luvulta tietää kertoa, että:


Nykypäivänä puhutaan enemmän eläinyksiköistä, tässä ilmeisesti kohtuullisen pätevä versio Tikeltä (http://www.mmmtike.fi/fi/index/tilastojatietopalvelut/tilastot/laatuselosteet/rakennetutkimus_2007.html): (kannattaa huomioida ainakin hevosen arvon muutos)


Nämä laskuperusteet lienevät jotain modernimpaa aikakautta, "20 -lukua" tuskin vuotta 1800 edeltävältä ajalta, vaan ehkäpä myöhemmältä?

Perusteet ovat muuttuneet varmaankin yhtä moneen kertaan kuin verottajan intressitkin ovat muuttuneet.

Jos katsotaan voudintilien ja läänintilien karjaluetteloita, rakenteissa on vähäisiä, muttei suuria eroja. Kaikki kotieläimet on pyritty erittelemään niin, että esimerkiksi kaikki nautaeläintyypit ovat omisssa sarakkeissaan ja sitten on summasarake, jossa on kotieläinten yhteismäärä. Joissakin eläinlajeissa uros- ja naaraspuoliset ovat omissa sarakkeissaan. Voudintilien vaihtuessa läänintileiksi tässä rakenteessa ei näyttäisi tapahtuneen muutosta, siis 1630 -luvulla.

Eräin aikavälein luettelot näyttävät olevan puhtaaksiviljeltyä "tukkimiehenkirjanpitoa", joissa esiintyy vain kokonaislukuja, eräillä aikaväleillä esiintyy myös puolikkaita, eli takana on laskennan arvioperusteita.

Olisi hyvä selvittää pätevästi, missä historian vaiheessa arvioperusteet ovat "hienontuneet" näistä voudin- ja läänintilien vanhemmista laskentavoista? Varmaan kirjallisuudesta ne helpoiten selviävät (joita tutkielmia olen kyllä itsekin joskus lukenut, mm. Jutikkalaa, muttei satu niitä olemaan nyt omassa käsikirjastossani).

terv Matti Lund

[Antero Westerlund]

lainaus:
"Perniön historiakirjassa mainitaan että karjaa on yhteensä 22,5 ny. Mitä ny tarkoittaa ? Tuskin se voi olla nautayksilöä, vai lasketaanko joku eläin puolikkaaksi ?"


Sallittakoon tähän pieni kevennys.
Tosijuttuna kerrottiin Vehkalahdella (nyk Haminaa) kunnansihteerin joutuneen pulaan satakunta vuotta sitten. Senaatille piti ilmoittaa karjan pääluku vuosittain, ja oli päässyt häviämään muistiinpanot aikaisemmista ilmoituksista. Aikaa tai haluakaan tarkkaan laskentaan ei ollut, niinpä lähetettiin jonkinmoinen arvio pitäjän karjojen nuppiluvusta. Eipä aikaakaan, kun senaatista tuli tiukka kirja, jossa vaadittiin selitystä huomattavan suurelle poikkeamalle edellisistä vuosista. Neuvokas kunnansihteeri pääsi pälkähästä ilmoittamalla, että aikaisemmin oli laskenta tehty ennen syysteurastuksia , nyt kuitenkin syysteurastusten jälkeen.
Selitys ilmeisesti kelpasi, koska enempää ei asiasta enää kuultu, mutta jatkossa huolellisesti talletettiin jäljennökset kaikista ylöspäin meneistä raporteista.

[TapsaR]

Nautayksiköt kertovat koko tilan eläinmäärän.
Pieni tietosanakirja (http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=pieni/3&page=0185) 20-luvulta tietää kertoa, että:


Hei!
Painiskelen juuri Haukiputaan Kellonkylän karja- ja kylvöluetteloiden saattamiseksi exel-taulukkoon. Kunkin talon karja nautayksiköissä vuosina 1622, 1626, 1627, 1629 ja 1641 on helppo määrittää exelin laskukaavan avulla. Käytän edellä viitattua Pienen tietosanakirjan määrittelyä, joka sopinee tuohon aikakauteen. Hevosten kanssa tuli ongelma. Kaikissa luetteloissa on eri sarakkeet hevoselle ja tammalle. Ilmeisesti molemmat eläimet ovat arvoltaan 2 ny? Vuoden 1622 luettelossa, kuten muissakin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647508 on myös varsojen sarake. Eli varsat ovat arvoltaan 1/2 ny.
Kolmeen seuraavaan luetteloon ilmestyy lisäksi sarake nuorille tammoille:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653098
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653465
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654310
Tietääkö joku, mikä on vanhan kaavan mukaan nuoren tamman arvo nautayksiköissä?
Viimeisessä luettelossa 1641 on nuoren tamman sarake hävinnyt:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592907
Ovatkohan silloin (ja v. 1622) nuoret tammat kirjattu tammojen vai varsojen joukkoon?

Tapio Rekilä

[Matti Heiniemi]

TapsaR löysi vanhan hyvän postitusaiheen, joka aina silloin tällöin nousee esille eri listoilla. Tässä Tapsalle vähän lisätietoja. Olen omissa selvityksissäni nojautunut aika pitkälle J. H. Vennolan väitöskirjaan "Pohjois-Suomen maalaisvarallisuus 16:lla ja 17:llä vuosisadalla" (SHS:n julkaisusarja, painettu SKS:n kirjapainossa, Helsinki, 1901).

Kirjan sivuilla 91 - 92 Vennola on luetellut reduseeratut nautayksiköt, joita käytettiin vuoden 1571 hopeaveroluettelossa:

- täysikasvuinen hevonen: 2 ny

- nuori hevonen tai varsa: 1/2 ny

- sonni, härkä tai lehmä: 1 ny

- mulli, hieho tai vasikka: 1/2 ny

- lammas: 1/8 ny

- vuohi: 1/12 ny

- sika: 1/3 ny


Tuolloin nuori karja saatettiin erotella 1-, 2-, 3- tai 4-vuotisiksi mulleiksi tai hiehoiksi, toisin paikoin vain yleisesti nuoreksi karjaksi. Nykymittapuun mukaan naudat ovat kai viimeistään kolmivuotiaina lehmiä tai sonneja, joten luokittelu elää. (Toteaa eräs, joka on juossut irti päässyttä 500-kiloista kaksivuotiasta sonnia pakoon ympäri navettaa.)

Valitettavasti Vennola keskittyi hyvin pitkälle tilojen varallisuuteen ja erityisesti lehmämäärien pitäjittäiseen vertailuun. Esim. Juhana Ottenpojan maantarkastuksesta vuonna 1608 ei ole laskelmia eri kotieläinten muuttamisesta nautayksiköiksi.

Veromääriä voi kuitenkin käyttää hyvänä viitteenä yksiköiden laskemisessa. Kun vuoden 1620 valtiopäiväpäätöksessä laskettiin yksittäisille eläimille vero, voidaan huomata, että luokittelu oli muuttunut, mutta useimmat hintasuhteet ovat hyvin lähellä 1500-luvun nautayksikkötietoja (Vennola, s. 163):

- hevonen: 8 äyriä

- vanha tamma (Vennolan tulkinnan mukaan täysi-ikäinen): 4 äyriä

- nuori tamma tai varsa: 2 äyriä

- härkä: 8 äyriä

- sonni: 6 äyriä

- lehmä tai mulli: 4 äyriä

- hieho tai nuori karja: 2 äyriä

- vanha lammas: 3/4 äyriä

- nuori lammas: 1/2 äyriä

- vanha sika: 1 äyri

- nuori sika: 1/2 äyriä


Vennola toteaa kuitenkin, että eri vuosina saatettiin käyttää eri luokitteluja. Nuori karja (hiehot, mullit) saatettiin laskea yhteen, joskus puolestaan nuoret tammat ja varsat. Tällaista yhdistelyä käytin tässä yhteydessäkin, koska vero oli sama; alun perin valtiopäiväpäätös erotti nämä elikot toisistaan. Veroäyritkin vaihtuivat ainakin vuonna 1627, mutta eri eläinten välinen suhde pysyi samana.

Vennolan kirja on siinäkin mielessä hyödyllinen, että hän oli ehkä ensimmäinen tutkija, joka kiinnitti huomiota tilattoman väestön karjavarallisuuteen. Ennen Vennolaan perehtymistä ihmettelin pitkään, miksi esim. Keski-Pohjanmaan Toholammin 1630-luvun karjaveroluetteloista löytyy Perinkastarin Paavo, jolla ei ollut mitään tekemistä paikkakunnan tilojen kanssa. Perinkastarihan on Oulaisten Petäjäskosken vanhoja tiloja Pohjois-Pohjanmaalta.

Vennolan työ on paikoin vanhahtavaa ja osittain sitä on taidettu jo täydentää myöhemmissä tutkimuksissa, mutta lähdeaineistoa on käytetty hyvin ja monipuolisesti. Suosittelen maalaissukujen tutkijoille.

Terv. Matti Heiniemi

[TapsaR]

Kiitos Matti selventävistä tiedoista!

Tapio Rekilä