Matti Sihvola s.1861-k.1937 Sippola Viiala

[-Japé-]

Ensimmäinen viesti tänne. Kokemus sukututkimuksesta 0.

Onko tietoa/Kuinka saisin selville Matti Sihvolan (Sippola Viiala (Wiiala?)) s.1861-k.1937 vanhemmat ja heidän vanhempansa, jne. paikkakuntineen?

Entä Matti Sihvolan vaimon Elisabeth Mäkelän s.1864-k.1922 vanhemmat?

Lisäksi absurdina kysymyksenä esittäisin, onko tietoa mistä Sihvola nimi on peräisin (paikkakunnat/itse nimi)?

[Seppo Niinioja]

Ensimmäinen viesti tänne. Kokemus sukututkimuksesta 0.

Onko tietoa/Kuinka saisin selville Matti Sihvolan (Sippola Viiala (Wiiala?)) s.1861-k.1937 vanhemmat ja heidän vanhempansa, jne. paikkakuntineen?

Entä Matti Sihvolan vaimon Elisabeth Mäkelän s.1864-k.1922 vanhemmat?

Lisäksi absurdina kysymyksenä esittäisin, onko tietoa mistä Sihvola nimi on peräisin (paikkakunnat/itse nimi)?

Tervetuloa! Ei kysymyksessä ole mitään absurdia. Ihan aluksi kuitenkin neuvoisin lukemaan Suomen Sukututkimusseuran kotisivulta www.genealogia.fi (http://www.genealogia.fi) yläreunan kohdasta Tutkimustyö artikkelin Aloita sukututkimus. Kirkonkirjojen kuvista pääsee vähän perille, mistä on kysymys, muita tietolähteitä unohtamatta. Kannattaa ostaa tai lainata myös jokin sukututkimusopas, esim. SSS:n julkaisema Sukututkimus askel askeleelta ja mennä esim. kansalaisopiston sukututkimuskurssille. Oivallinen uusi lähde ovat Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm nettiin sijoittamat skannatut kuvat kirkonkirjoista. Tässä vain ensiksi mieleen juolahtanutta.

Kysymäsi henkilöt saattavat löytyä saman sivuston HisKi-tietokannasta, mutta sukunimeä ei välttämättä ollut vanhemmilla käytössä. Tilaamalla virkatodistukset asianomaisista seurakunnista päässee kuitenkin näissä tapauksissa parhaiten alkuun. Onnea seikkailuun!

Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjassa kerrotaan, että nimeen Sihvola sisältyy miehennimi Sihvo, joka on Sigfridin ja Sigurdin puhuttelumuoto. Se on kehittynyt sukunimeksi talonnimestä ja sijoittuu sukunimenä lähinnä Kymenlaaksoon, Itä-Uudellemaalle ja Kaakkois-Hämeeseen. Asiakirjamerkintöjä on aina 1500- ja 1600-luvuilta asti. Muuallakin heitä tietysti voi olla. Lisää kirjassa.

Seppo Niinioja

[Tapani Kovalaine]

Onko tietoa/Kuinka saisin selville Matti Sihvolan (Sippola Viiala (Wiiala?)) s.1861-k.1937 vanhemmat ja heidän vanhempansa, jne. paikkakuntineen?

Entä Matti Sihvolan vaimon Elisabeth Mäkelän s.1864-k.1922 vanhemmat?


Jos olisit SSHY:n eli Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen jäsen, niin voisit katsella digikuvia Sippolan syntyneistä 1880-luvulta. Hiskissä ei tuon ajan tietoja vielä ole. Löytäisit tiedon, että Liena Sihvola syntyi 15.8.1886 ja kuoli neljän päivän ikäisenä. Sitten syntyi Otto Eemil Sihvola 26.4.1888.

Näiden kahden lapsen vanhemmat olivat: talollinen Matti Eerikinpoika Sihvola ja vaimonsa Elisabet Iisakintr Mäkelä, 22 v ja 24 v. He asuivat Viialan kylässä rno 10 ja olivat kirkonkirjan sivulla 441.

Nyt sitten Hiskistäkin on helppo löytää Matti ja Liisa (Elisabet). Heidät on vihitty avioon vuoden 1883 jälkeen, joten Hiskistä ei heille löydy vihkiaikaa.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wo7vy?fi+0494+kastetut+2412)13.8.1861 18.8.1861 Wiiala Sihvola Erik Isaksson Anna Sofia Mattsdr 38 Matts
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wo7vy?fi+0494+kastetut+2817)2.3.1864 6.3.1864 Wiiala Mäkelä Isak Andersson Katharina Israelsdr 34 Elisabet

[Tapani Kovalaine]

Varsin pian törmää siihen, ettei Hiskissä ole Sippolan seurakunnan tietoja kuin vasta vuodesta 1843. On silloin mentävä katselemaan Vehkalahden seurakunnan tietoja. Näinpä hyvinkin löytyy Vehkalahdesta Matti Sihvolan vanhempien eli Erkki Sihvolan ja Anna Sofia Hasun vihkiaika:

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wo7vy?fi+0607+vihityt+5175) 29.5.1842 Viiala Sihvola Bds: Eric Isaacss: Bd:d:r Anna Soph: Mathsd:r Viiala Hasu

Ja Elisabetin vanhemmat Iisakki Mäkelä ja Katariina Haimi vihittiin Sippolassa:

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wo7vy?fi+0494+vihityt+431) 25.4.1859 Wiiala Bde Isak Andersson Mäkelä Pig Katharina Israelsdr Haimi Wiiala

[-Japé-]

Kiitoksia neuvoista ja vastauksista. Tämä kannustaa opettelemaan sukututkimusta ja sen myötä tutkimaan aihetta.

[millapayne]

Heippa Jape. Tutkin myös itse Viialan Sihvoloita ja oma sukuhaarani on Matti Eriksonin isän Eerik Iisakinpojan (s. 1818) veljen Esaias Issakinpojasta (s. 1834) etiäpäin. Olen joskus saanut Viialan Sihvoloista tehdyn sukututkimuksen, tosin en ole sita viela henk.kohtaisesti kokonaan tarkastanut/ tietoja lisännyt muuta kuin hiskin ja digiarkiston tietojen avuin. Tietothan pitää kuitenkin tarkistaa rippi/lasten/ kuolletten etc. kirjoista, ja niitä vielä aika suppeasti löytytyy digiarkistosta. Taitaa olla kesällä suunta kohti kansallisarkistoa. En ole itsekkään ihan varma mistä noita vanhimpia tietoja voisi tarkastella – asutusluetteloista? Ideoita otetaan vastaan! Jostainhan ne tiedot on löydetty.

Jokatapauksessa, tämän tutkimuksen mukaan Sihvolan sukupolvet menevät näin:

I. Sukupolvi
Klemetti Juhonpoika s. Ei tiedossa k. Ei tiedossa. Pso ei tiedossa. Isäntänä 1632-1662
II. Sukupolvi
Sipi Klemetinpoikas. Ei tiedossa k. Ei tiedossa. Pso ei tiedossa. Isäntänä 1662-1700
III. Sukupolvi
Tuomas Sipinpoika s. Ei tiedossa k. Ei tiedossa. Pso ei tiedossa. Isäntänä 1700- 1732
IV. Sukupolvi
Juho Tuomaanpoika s. 1691 k. 1754. Pso ei tiedossa. Isäntänä 1743- 1754
Lapset:
1. Anna Juhontytär s. Ei tiedossa k. Ei tiedossa. Emäntänä 1754 alkaen . Pso Juho Eerikinpoika s. Hämeenlinnan Parolassa
2. Antti Juhonpoika Sihvola s. 1742 k. 1785. Pso Maria Jaakontytär s. 1744 k. 1771
V. Sukupolvi
Anna Juhontytär s. Ei tiedossa k. Ei tiedossa. Emäntänä 1754 alkaen . Pso Juho Eerikinpoika s. Hämeenlinnan Parolassa
Lapset:
1. Eerik Juhonpoika s. 1734 k. 1807. Pso Elisabeth Heikintytär s. 1733
2. Sipi Juhonpoika s. 1742 k. 1816. Pso Maria Paavalintytär s. Ei tiedossa
3. Matti Juhonpoika s. 1752 k. 1835. Pso Eeva Iisakintytär s. 1753
VI. Sukupolvi
Sipi Juhonpoika s. 1742 k. 1816. Pso Maria Paavalintytär s. Ei tiedossa
Lapset:
1. Eerik Sipinpoika s. 1764 k. 1844. Pso Johanna Iisakintytär s.1768
2. Yrjö Sipinpoika s. 1770 k. 1830. Pso Helena Sipintytär s. 1770
VII. Sukupolvi
Eerik Sipinpoika s. 1764 k. 1844. Pso Johanna Iisakintytär
Lapset:
1. Tuomas Eeriknpoika s. 1793. Pso Susanna Kallentytär
2. Iisakki Eerikinpoika s. 1795 k. 1854. Pso Eeva Antintytär s. 1799

VIII. Sukupolvi
Iisakki Eerikinpoika s. 1795 k. 1854. Pso Eeva Antintytär s. 1799
Lapset:
1. Erik s. 1818
2. Maria Kristiina s. 1821
3. Anna s. 1823
4. Israel s. 1826
5. Aatami s. 1828
6. Matti s. 1829
7. Esaias s. 1834
8. Helena s. 1838

Toivottavasti sinulle on apua näistä tietoista ja onnea tutkimukselle!

T. Milla Payne o.s. Sihvola

[millapayne]

Heippa Jape. Tutkin myös itse Viialan Sihvoloita ja oma sukuhaarani on Matti Eriksonin isän Eerik Iisakinpojan (s. 1818) veljen Esaias Issakinpojasta (s. 1834) etiäpäin. Olen joskus saanut Viialan Sihvoloista tehdyn sukututkimuksen, tosin en ole sita viela henk.kohtaisesti kokonaan tarkastanut/ tietoja lisännyt muuta kuin hiskin ja digiarkiston tietojen avuin. Tietothan pitää kuitenkin tarkistaa rippi/lasten/ kuolletten etc. kirjoista, ja niitä vielä aika suppeasti löytytyy digiarkistosta. Taitaa olla kesällä suunta kohti kansallisarkistoa. En ole itsekkään ihan varma mistä noita vanhimpia tietoja voisi tarkastella – asutusluetteloista? Ideoita otetaan vastaan! Jostainhan ne tiedot on löydetty.

Jokatapauksessa, tämän tutkimuksen mukaan Sihvolan sukupolvet menevät näin:


I. Sukupolvi

Klemetti Juhonpoika s. Ei tiedossa k. Ei tiedossa. Pso ei tiedossa. Isäntänä 1632-1662

II. Sukupolvi

Sipi Klemetinpoikas. Ei tiedossa k. Ei tiedossa. Pso ei tiedossa. Isäntänä 1662-1700

III. Sukupolvi

Tuomas Sipinpoika s. Ei tiedossa k. Ei tiedossa. Pso ei tiedossa. Isäntänä 1700- 1732

IV. Sukupolvi

Juho Tuomaanpoika s. 1691 k. 1754. Pso ei tiedossa. Isäntänä 1743- 1754
Lapset:
1. Anna Juhontytär s. Ei tiedossa k. Ei tiedossa. Emäntänä 1754 alkaen . Pso Juho Eerikinpoika s. Hämeenlinnan Parolassa
2. Antti Juhonpoika Sihvola s. 1742 k. 1785. Pso Maria Jaakontytär s. 1744 k. 1771

V. Sukupolvi

Anna Juhontytär s. Ei tiedossa k. Ei tiedossa. Emäntänä 1754 alkaen . Pso Juho Eerikinpoika s. Hämeenlinnan Parolassa
Lapset:
1. Eerik Juhonpoika s. 1734 k. 1807. Pso Elisabeth Heikintytär s. 1733
2. Sipi Juhonpoika s. 1742 k. 1816. Pso Maria Paavalintytär s. Ei tiedossa
3. Matti Juhonpoika s. 1752 k. 1835. Pso Eeva Iisakintytär s. 1753

VI. Sukupolvi

Sipi Juhonpoika s. 1742 k. 1816. Pso Maria Paavalintytär s. Ei tiedossa
Lapset:
1. Eerik Sipinpoika s. 1764 k. 1844. Pso Johanna Iisakintytär s.1768
2. Yrjö Sipinpoika s. 1770 k. 1830. Pso Helena Sipintytär s. 1770

VII. Sukupolvi

Eerik Sipinpoika s. 1764 k. 1844. Pso Johanna Iisakintytär
Lapset:
1. Tuomas Eeriknpoika s. 1793. Pso Susanna Kallentytär
2. Iisakki Eerikinpoika s. 1795 k. 1854. Pso Eeva Antintytär s. 1799


VIII. Sukupolvi

Iisakki Eerikinpoika s. 1795 k. 1854. Pso Eeva Antintytär s. 1799
Lapset:
1. Erik s. 1818
2. Maria Kristiina s. 1821
3. Anna s. 1823
4. Israel s. 1826
5. Aatami s. 1828
6. Matti s. 1829
7. Esaias s. 1834
8. Helena s. 1838

Toivottavasti sinulle on apua näistä tietoista ja onnea tutkimukselle!

T. Milla Payne o.s. Sihvola

[hanne]

Hei Milla ja Jape!
Osuin sattumalta forumille ja iloseksi yllätykseni löysin teidät ja yhden monista, vielä hukassa olevista esi-isistä.
Olen Iisakki Eerikinpojan Erikin jälkeläinen. Pitkään minulla oli Anna Juhontyttären puoliso Juho Eerikinpoika (Johan Ersson) hakusessa ja en ymmärtänyt mistä hän sinne Sihvolaan putkahti. Kiitos Milla avusta! Onko sinulla tarkempaa tietoa Juho Eerikinpojasta?
Anna Juhontytär (1723-1765) ei voi olla Eerik Juhonpojan äiti koska hän olisi ollut 11v. pojan syntyessä ja päättelin, että Eerik olisi Juho Tuomonpojan poika??? Syntymä- ja kuolinajat löytyvät kätevästi HISKI:stä.
Nyt minulla on ongelmana, että mistä se Klemetti Juhonpoika sinne Viialaan ilmestyi?
Viialan kylässä oli vuodesta 1628 Matti Niilonpojalla verorästejä kolmen vuoden ajalta ja kyseinen Klemetti sai talon kruunulta viljeltäväkseen. Oliko samaiselle kylälle yhtäaikaa ilmestynyt Lasse Juhonpoika (Lars Jönsson ES 2623) hänen veljensä ja mistä he tulivat? Ole selaillut voudintileja niiltä ajoilta mutta vielä en ole löytänyt mitään.
Hanneli Sihvola

[millapayne]

Hei Hannele & muut,

Ei minulla muuta tietoa valitettavasti Juho Eerikinpojasta ole, kuin että hän olisi syntynyt v. 1709 Hämeenlinnan Parolassa. Kuitenkin jos hiskistä katsoo niin Viialan Sihvolassa olisi kuollut Johan Eriksson 29.12.1775 ja iäksi mainittu 62-vuotta eli olisi tämän mukaan s.n. 1713. En ole vielä alkanut kahlaamaan Hämeenlinnan arkistoja läpi digiarkistosta, koska en ole muitakaan tietoja vielä tarkastanut kirkonkirjoista, muita kuin digissä olevien Sippolan kirjojen osalta. Ilmoitellaan puolin ja toisin, jos jotain löytyy

Olen myös ajatellut, että Juho Tuomaanpoika olisi voinut olla Eerik Juhonpojan isä, mutta toisaalta taas myös Anna Juhontyttären kuolinikä on voitu kirjata erheellisesti. Vaikea sanoa tässä vaiheessa. En tiedä myöskään mistä Klemetti on Viialan tullut, mutta mielenkiintoistahan se olisi, jos se joskus selviäisi :)

Milla Payne

[hanne]

Hei Milla,
Katselin vähän sitä Juho Eerikinpojan (Johan Ersson) taustaa HISKI:stä ja vuoden 1743 kymmenysluetteloista sekä 1744 mantaaliluettelosta ja molemmissa isännäksi mainitaan kyseinen Juho Eerikinpoika (1713-1775). Vmo Anna Juhontytär (1723-1765). Juho Tuomaanpoika (Johan Thomasson) kuoli vuonna 1743.
Mielenkiintoista on myös se, että HISKI:n mukaan Sihvolassa kuoli 1742 Johanna Eerikintytär (Johanna Ersson) 53 vuotiaana. Oliko hän Juhon isosisko? Uskon, että Juho Eerikinpoika oli lähisukulainen. Osa kyläläisistä oli keskenään sukulaisia ja Juho on vaikka voinnut tulla toisesta talosta? Missään ei näy, että Anna olisi ollut emäntä ja Juho vävy. Venäläiset polttivat Vehkalahden kirkon 1713 ja osa arkistoista tuhoutui (HISKI), joten voi olla että Juhon tarkkaa syntyperää ei ehkä löydy. Tai se voi putkahtaa jostain asiakirjasta esille. Toivottavasti jotain dokumenttia löytyy.
Molemmat pojat, Eerik Juhonpoika ja Sipi (Sihvo) Juhonpoika olivat isäntinä myöhemmin talossa. Ajallisesti Eerik Juhonpoika voisi olla molempien sekä Juho Tuomaanpojan että Juho Eerikinpojan poika.
Terveisin Hanne

[sippu630]

Vehkalahden ja osan Kymiä syyskäräjissä 8–24/9 1740 talollinen Juho Tuomaanpoika Vehkalahden pitäjän Viialasta näytti hänen ja entisen rengin Juho Eerikinpojan välille nyt jatkuvain käräjäin aikana todistajain läsnä ollessa käydyn ja kirjallisesti laaditun seuraavansisältöisen sopimuksen, että Tuomaanpoika, joka ottaa hänet Eerikinpojan vävyksi samassa kylässä sijaitsevaan Sihvolan taloonsa (å sitt Hemman Sichwola), joka muuten on vähäisin miehenavuin varustettu, vakuuttaa pitävänsä ja katsovansa häntä Eerikinpoikaa kuin omana poikanaan, sekä että Eerikinpoika Tuomaanpojan ja tämän vaimon kuoltua, muttei aikaisemmin, saa Tuomaanpojan lihallisen pojan Eerikin kanssa jakaa irtaimen omaisuuden sekä talon puoliksi, mikäli he vastoin odotuksia eivät sopisi olemaan yhdessä, mutta Tuomaanpojan tai tämän vaimon elinaikana ei sanotun omaisuuden puhumattakaan talon pidä tuleman jakoon, vaan huolella yhdessä viljeltämän.
Ja jos Juho Eerikinpoika ennenaikaisesti eroaisi talosta, ei hän omista siitä mitään osaa, selittäen Tuomaanpoika sen ohessa, että jos hänen avioliittoaan siunataan useammilla lapsilla, niin pitää heidänkin vanhempien poismenon jälkeen nauttiman yhtäläinen osa edellämainitun Juho Eerikinpojan ja poika Eerikin kanssa muusta jäämistöstä muttei talosta, vaan pitää heidän, mikäli heidän välilleen ei muutoin saada sovintoa, hankkia itselleen toinen tila.
Ollen muutoin sopimuksessa ilmoitettu, että Juho Eerikinpoika velallisen kiitollisuudella tunnustaa tämän tulevan appensa toimenpiteen ja menettelyn vakuuttaen, että hän puolestaan ei ainoastaan saimaista kaikin puolin noudata ja täytä, vaan myös kohtelee appivanhempiaan lapsen tottelevaisuudella ja kuuliaisuudella; minkä kaiken enemmänmainittu Juho Tuomaanpoikakin oikeuden edessä mahtoi tunnustaa, anoen, että tämä voitaisiin asiaankuuluvaksi vakuudeksi viedä oikeuden tuomiokirjaan, mikä myönnettiin, mistä tämä lailliseksi todistukseksi annetaan.
Seppo Sippu

[sippu630]

Vehkalahden ja osan Kymiä 17/1 1756 pidetyissä v:n 1755 syyskäräjissä talollisenleski Johanna Juhontytär Sihvola (Bonde Enckan Johanna Johansdotter Sichwola) ilmoitti oikeudelle, ettei hän, naisihmisenä, kykene ajamaan niitä asioita, joita hänen taloaan ja pesäänsä koskien voi ilmaantua, minkä vuoksi hän nyt tekee vävystään Juho Eerikinpojasta valtuusmiehensä, kumminkin vain siihen asti, kun hänen 18-vuotias poikansa Eerik Juhonpoika saavuttaa täysi-ikäisyyden.

[hanne]

Hei Seppo,
Kiitos kovasti selvityksestäsi. Olen kauan yrittänyt selvittää Juho Eerikinpojan taustaa Sihvolan talossa. Tiedätkö sattumalta missä hän on syntynyt tai mistä päin tullut Viialaan?
Hanne

[sippu630]

Minulla ei ole mitään tietoa siitä, mistä tuo entinen renki Juho Eerikinpoika on Viialan Sihvolaan 1740 tullut tai missä hän on syntynyt.

[hanne]

Tietäisikö kukaan, mistä renki Juho Eerikinpoika (Johan Ersson) s. 1713 k. 1775 Viialassa, olisi tullut vävyksi Sihvolan taloon Viialan kylään n. v. 1740?
Hanne

[sippu630]

Vehkalahden ja osan Kymiä syyskäräjissä 18/11–13/12 1737 talollinen Juho Tuomaanpoika Viialasta tätä Vehkalahden pitäjää valitti vanhemman setänsä pojasta Sipi Samulinpojasta sen vuoksi, että tämä kuuluu lyöneen laimin velvollisuutensa rakennusten valmistamisessa saman kylän augmenttitalossa, jota he menneinä aikoina ovat asuneet puoliksi kumpikin, ja kuuluu Sipi tuottaneen hänelle Tuomaanpojalle kaikenlaista haittaa pellon ja niityn käytössä, kuuluen sallineen muiden käyttää niitä hyväkseen, ja muutenkin olevan epäluotettava, jossa kumminkin Tuomaanpojan on täytynyt olla vastuussa isännyydestä ja siitä seuraavista vaivoista, minkä vuoksi ja koskei heille molemmille kuulu olevan riittävästi tilaa ja he niin muodoin eivät tule talossa toimeen, Juho Tuomaanpoika anoo, että Sipi Samulinpoika velvoitettaisiin lähtemään talosta ja hankkimaan itselleen toinen tila, varsinkin kun rusthollari Fabian Nilsinpoika Joufs (Jobsts) Lapinjärven pitäjän Heikinkylästä, joka tämän talon veron kantaa, on hyväksynyt sen, että Juho Tuomaanpoika pitäisi talon yksin.
Ja kun Sipi Samulinpoika sen kiistää, anoen, että saisi niin tästä lähin kuin tähänkin asti pitää puoli taloa, jonka eteen hän on kärsinyt kaikenlaista vaivaa, arvellen sen lisäksi, että hänen puolestaan lienee otettava harkintaan, että hän on vanhemman veljen poika ja että hän on niin kruunulle kuin veronsaajallekin suorittanut velvollisuutensa ja vakuuttaa sen vastaisuudessakin tekevänsä, ja mikäli Samulinpoikaa ei muutoin voida pysyttää yllämainitussa puolessa talossa, tarjoutuu hän lunastamaan koko talon perinnöksi, mihin Juho Tuomaanpoikakin puolestaan selitti tyytyvänsä. Sen tähden ja koska Juho Tuomaanpoika tämän ohessa antaa tiedoksi ilmoittaneensa tämän jutun jo lähetetyllä anomuskirjelmällä hyväarvoiselle maaherranvirastolle, koska talo, vouti Helleniuksen tästä antaman lausunnon mukaan, on kruunun, niin sen tähden kihlakunnanoikeus, moisiin asianhaaroihin nähden, ei voi tähän juttuun ryhtyä, vaan on Juho Tuomaanpojan odotettava enemmänhyvinmainitun maaherranviraston päätöstä anomukseensa.
Ja mikäli osapuolet arvelevat heillä olevan aihetta toteuttaa toiveensa talon lunastamisesta perinnöksi, on heidän siinä ilmoittauduttava nöyrästi vieläenemmänhyvinmainittuun paikkaan.
— — —
Huomautuksia: Viialan Sihvolan 1/6 kokoveron, 1/6 manttaalin ja 1 tilan veroinen kruununtalo N:o 10 oli Ruotsin vallan loppuun eli v:een 1742 asti augmenttina Lapinjärven Heikinkylän (Hindersby) Joufsin rusthollille; Sihvolan isäntä maksoi siis maakirjaveronsa Joufsin rusthollarille. Juho Tuomaanpoika sai hallintaansa myös Sipi Samulinpojan puoliskon Sihvolan augmentista ja hallitsi sen jälkeen koko taloa; Sipi Samulinpoika jäi asumaan itsellisenä ja kuoli 1740.

[sippu630]

Vehkalahden ja osan Kymiä syyskäräjissä 16–20/10 1724 oli esillä seuraava juttu: Niin kuin käy ilmi vastaajan, Viialan talollisen Tuomas Sipinpojan omasta tunnustuksesta, tämän kiisteltyä jonkin aikaa veljensä Sipi Sipinpojan kanssa, että Tuomas, silloin kun hän syksyllä 1721 oli ottanut veljensä yhtiömieheksi kanssaan, oli vakuuttanut hänen saavan kolmanneksen siitä kasvusta mitä voisi langeta heidän yhdessä kaatamistaan ja viljelemistään kaskista, niin sen tähden ja maanlain maakaaren 33:nnen luvun sekä kuninkaallisen majesteetin armollisimman kirjeen nojalla 5:nneltä marraskuuta 1694 tunnustetaan Sipi Sipinpojalle oikeus saada nauttia hyväkseen Tuomaan kanssa solmimansa kontrahti siten, että Sipi saa korjata ja hyödykseen käyttää kolmanneksen kaikesta kasvusta niistä kaskista, joita nämä veljekset yhdessä ovat kaataneet, viljelleet ja viime vuonna kylväneet, pitäen Tuomaan myöskin toimittaa Sipille 20 taalaria kuparirahaa, jotka ovat kolmasosa sen hevosen arvosta, joka näiden veljesten ollessa yhdessä oli yksissä tuumin ja avuin ostettu valmistetusta tervasta saaduilla rahoilla ja joka on nyt Tuomaalla, mutta talon viljellyiltä pelloilta lankeavasta laihosta ei Sipillä ole mitään osuutta vaadittavana, koska Tuomas ei ollut sitä hänelle luvannut, vaan pitää Tuomaan se yksin nauttia, varsinkin kun hän vastaa talon ulosteoista, joihin Sipi ei puutu.

[sippu630]

Vuonna 1744 lokakuun 10:ntenä ylöskirjoitettiin ja jaettiin se omaisuus, joka oli jäänyt keväällä 1743 kuoleman kautta edesmenneen Viialan kylän talollisen Tuomas Sipinpoika Savolaisen [sic! pitänee olla Sihvola(isen)] jälkeen, jonka perivät poika Juho Tuomaanpoika ja tytär Maria Tuomaantytär naimisissa Summan kylän Arvi Matinpoika Suortin kanssa, ja ilmoitettiin nyt omaisuus, nimittäin:
= = =
Huomautuksia: Ragnar Rosénin, Martti Korhosen, Gunnar Rosénin ynnä muiden kirjoittamassa ja Suortin sukuyhdistyksen julkaisemassa teoksessa ''Summa ja Suortit'' (1973) ilmoitetaan Summan Suortin rusthollin puolen osan isännän Arvi Matinpojan vaimoksi Maria Tuomaantytär Suolanen Viialasta. En tiedä, mihin lähteeseen tämä tieto perustuu, mutta arvaisin, että lähteenä on ollut juuri yllä siteerattu perukirja, jonka ilmeisen virheellisen nimen Savolainen kirjoittajat ovat katsoneet olevan vääristymä nimestä Suolanen. Viialan Suolasella ei kuitenkaan kyseiseen aikaan ollut Tuomas Sipinpoika -nimistä talonosakasta.
Juho ja Maria Tuomaanlasten äidin nimi ei ole tiedossani. Sisarusten äitipuoli Kristiina Kasperintytär oli hänkin kuollut jo 1739. Kristiina oli 1726 naitu Valkealan Kouvolasta sisarusten isän Tuomas Sipinpojan kanssa Viialaan.

[sippu630]

Vuonna 1754 marraskuun 29:ntenä tapahtui ylöskirjoitus talollisen Juho Tuomaanpoika Sihvolan jälkeen Viialan kylästä Vehkalahden pitäjää, joka kuoli tämän vuoden heinäkuun 20:ntena jättäen jälkeensä leski Johanna Juhontyttären lasten kanssa: poika Eerik 17-vuotias sekä tyttäret Anna naimisissa Juho Eerikinpojan kanssa, joka on ollut yhdessä pesässä appivanhempainsa kanssa, Maria naimisissa Eerik Yrjönpoika Longan kanssa Hirvelästä ja Eeva 7 vuotta vanha. Omaisuuden ilmoitti nyt leski, sitten kun häntä oli ensin valan velvoituksella kehotettu totuudenmukaisuuteen, ja koostuu se seuraavasta:
= = =

[hanne]

Hei Seppo,
Seurasin Casperintytättären jälkiä Valkealaan ja Mattilan talosta löysin 1713 synt. Johanneksen.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/34hm2o?fi+0599+kastetut+511)14.5.1713 17.5.1713 Mattila Eskill Jöransson Sophia Caspersdr. Johannes
Voiko Eskilinpojasta käyttää lyhennystä Ersson tai Ericksson? Olen joskus sellaista nähnyt mutta en ole varma.
Hanne

[sippu630]

Eiköhän kouvolalainen Kristiina (Kirsti) Kasperintytär vihitty Valkealassa ensin 26/12 1707 selänpääläisen Pärtty Eskonpojan kanssa, sai sitten tämän kanssa kolme lasta Selänpäässä 1709-12, jäi sitten nähtävästi leskeksi ja meni takaisin Kouvolaan, josta hänet sitten 2/1 1726 vihittiin Tuomas Sipinpojan kanssa Viialaan.

[hanne]

Takaa-ajatuksena oli olettamus, että Sihvolan renki Juho Eerikinpoika (1713-1775) olisi ollut joko samalta kylältä tai sukulaisia. Kun seurasin Casperintytättären jälkiä Valkealaan, löysin toisen Casperintyttären Sophian. Hänellä ja Mattilan Eskill Jöranssonilla oli 1713 syntynyt poika Johannes. Kaukaa haettua mutta jäin pyörittelemään sitä mahdollisuutta. Voihan Juho olla myös samalta kylältä. Ukontalolaiset (nro.11) olivat sukulaisia (sielläoli Eskill) ja Tapolassa (nro 9) oli samaan aikaan Eric-niminen poika.
Tai sitten hän tuli jostain muualta. Löysin myös 1739 kihlausluettelosta sotilaan Eric Suomalain, joka maksoi kihlausmaksun mutta ei muistanut mainita morsiammen nimeä.
Uskon vakaasti, että Juhon alkuperä löytyy!
Hanne

[hanne]

Anteeksi, sotilaan nimi oli Johan Suomalain. Renki Juho Eerikinpoika niihin aikoihin oletettavasti kihlasi Anna Juhontyttären Sihvolassa, koska 1740 tehdyn sopimuksen mukaan vävynä pääsi talon omistukseen mukaan.
Hanne

[M.Sjostrom]

Vuonna 1744 lokakuun 10:ntenä ylöskirjoitettiin ja jaettiin se omaisuus, joka oli jäänyt keväällä 1743 kuoleman kautta edesmenneen Viialan kylän talollisen Tuomas Sipinpoika Savolaisen [sic! pitänee olla Sihvola(isen)] jälkeen, jonka perivät poika Juho Tuomaanpoika ja tytär Maria Tuomaantytär naimisissa Summan kylän Arvi Matinpoika Suortin kanssa, ja ilmoitettiin nyt omaisuus, nimittäin:
= = =
Huomautuksia: Ragnar Rosénin, Martti Korhosen, Gunnar Rosénin ynnä muiden kirjoittamassa ja Suortin sukuyhdistyksen julkaisemassa teoksessa ''Summa ja Suortit'' (1973) ilmoitetaan Summan Suortin rusthollin puolen osan isännän Arvi Matinpojan vaimoksi Maria Tuomaantytär Suolanen Viialasta. En tiedä, mihin lähteeseen tämä tieto perustuu, mutta arvaisin, että lähteenä on ollut juuri yllä siteerattu perukirja, jonka ilmeisen virheellisen nimen Savolainen kirjoittajat ovat katsoneet olevan vääristymä nimestä Suolanen. Viialan Suolasella ei kuitenkaan kyseiseen aikaan ollut Tuomas Sipinpoika -nimistä talonosakasta.
Juho ja Maria Tuomaanlasten äidin nimi ei ole tiedossani. Sisarusten äitipuoli Kristiina Kasperintytär oli hänkin kuollut jo 1739. Kristiina oli 1726 naitu Valkealan Kouvolasta sisarusten isän Tuomas Sipinpojan kanssa Viialaan.


kytkeytyvätkö Sihvolaan millään tapaa seuraava pariskunta?
Matias Tapaninpoika (bc 1724; d 30 Sept 1772 Suolanen, Viiala)
ja vaimonsa (m 26 Dec 1744 Vehkalahti)
Riitta Eerontytär (bc 1725; d 13 Jan 1782 Suolanen, Viiala)

keiden lapsia nämä kaksi olivat?

[sippu630]

Ottaen huomioon Viialan Sihvolan isännän Juho Tuomaanpojan ja hänen tulevan vävynsä Juho Eerikinpojan välille syyskäräjissä 1740 vahvistetun yhtiökontrahdin sanamuodon ja sen, miten on menetelty useissa muissa vastaavissa tapauksissa, on mielestäni selvää, että Juho Eerikinpoika ja Anna Juhontytär on kuulutettu ja vihitty avioliittoon samana syksynä 1740. Missään tapauksessa vihkiminen ei ole tapahtunut niin aikaisin kuin 1739. Arvaukseni vihkimispäiväksi on 26/12 1740. Tämä käy myös hyvin yhteen sen kanssa, että parin esikoinen syntyi 1/1 1742.
Vehkalahden v:n 1739 kuulutusmaksuluettelossa marraskuun 18:nnen päivän kohdalla mainittu, 16 hopeaäyriä kuulutuksesta maksanut Juho Suomalainen [sic] Viialasta on kaiketi Suolasen isäntä Juho Iisakinpoika, joka oli jäänyt leskeksi 17/5 samana vuonna. (Leskimieheltä vaadittu puolen vuoden suruaika kyllä täyttyi.) Juho kuoli 1748 ja hänen toinen vaimonsa 1755.

[sippu630]

Valkealan pitäjän Kouvolan kylän Styrmannin eli Tyyrilän taloa 1673–1709 isännöineen Kasper Eerikinpojan tyttäriä lienee ollut ainakin osa niistä Kouvolasta kotoisin olleista Kasperintyttäristä, jotka mainitaan Valkealan historiakirjoissa 1700-luvun alussa (Valkealan historia II: 404).
Muuan Valpuri Kasperintytär Kouvolasta vihittiin 26/12 1707 Ulasen isännän, leskimies Eerik Eskonpojan kanssa Saarentoon, jossa pari sai 1709–15 kolme lasta, mm. poika Juho Eerikinpojan, s. 16/6 1712. Eerik Eskonpoika näyttää kuolleen 30/5 1719. Häntä seurasivat Ulasen isäntinä hänen aiemasta avioliitosta syntyneet poikansa Eerik ja Matti Eerikinpojat (Valkealan historia II: 490).
Eräs toinen Valpuri Kasperintytär Kouvolasta vihittiin 26/12 1713 Kyöperin isännälle Tuomas Tuomaanpojalle samaan kylään, jossa parille syntyi lapsia 1714–18. Tämän Valpurin on täytynyt kuolla vähintään puoli vuotta ennen Tuomaan vihkimistä uuteen avioon 30/11 1735 (Valkealan historia II: 395).
Muuan itsellisleski Valpuri Kasperintytär kuoli Kouvolan Tyyrilässä 30/5 1740 53-vuotiaana. Arvaisin tämän Valpurin olleen Saarennon Ulasen Eerik Eskonpojan leski, joka miehensä kuoltua on palannut entiseen kotitaloonsa itselliseksi. Miehen kuoltua ei ole varmaan ollut helppoa elää sopuisasti Ulasella isännyyden ottaneiden poikapuolten kanssa.
Ehkä joku viitsii tutkia, minne ovat joutuneet Eerik Eskonpojan ja Valpuri Kasperintyttären lapset: pojat Paavo, Juho ja Esa. Pieninä he ovat varmaan olleet äitinsä mukana, mutta sitten pian siirtyneet palvelukseen eri puolelle seutua.

[hanne]

Viialan kylässä Sihvolasa kuoli 1742 Gl. inhys: Johanna Ersd:r 53 vuotiaana (blinda). Ajattelin, että hän olisi renki Juho Eerikinpojan sukulaisia (sisko?)?? Tosin Johanna oli 24 vuotta vanhempi. Outoa on, kun yhtäkkiä ilmestyy taloon kaksi Eerikinpojan jälkeläistä. Yritän etsiä kirjastossa Juhon ja Annan vihkimispäivää vuodelta 1740, jos sieltä löytyisi jotain.

Minulla ei ole varmaa tietoa liittyvätkö Matias Tapaninpoika (bc 1724; d 30 Sept 1772 Suolanen, Viiala) ja vaimonsa (m 26 Dec 1744 Vehkalahti)
Riitta Eerontytär (bc 1725; d 13 Jan 1782 Suolanen, Viiala) mitenkään Sihvoloihin.

Ylempänä mainittu Suolasen isäntä Juho Iisakinpoika oli minun tietojeni mukaan Isac Hind:sonin pka ja hänen isänsä Hindrich Olofsson n. 1700-luvulta. Samoihin aikoihin Sihvolan talo jaettiin. Toisen osan perivät Sihvo Klemetinpojan jälkeläiset (1/6) ja sotilas Isak Klemetinpojan jälkeläiset (1/8) (ES 2637). Isakilla oli tietääkseni poika Olof.
Hanne

[hanne]

Ei taida Suolasen talolla olla yhteyttä Sihvolaan. Hindrich Olofsson taitaa olla Olof Anderssonin pka. Kts. http://www.holger-schultz.de/ahnen12m.html. Itse olen keskittynyt vain Sihvolan taloon ja muista minulla on aika vaillinaisesti tietoja.
Hanne

[sippu630]

Viialan Sihvolassa asui 1730- ja 1740-luvuilla talon isäntäväkeen aiemmin kuuluneita henkilöitä, jotka olivat jääneet asumaan taloon itsellisinä. Aiemmin olen jo maininnut Juho Tuomaanpojan serkun Sipi Samulinpojan, joka kuoli siellä itsellisenä 1/11 1740. Sihvolassa 53-vuotiaana 19/5 1742 kuollut sokea vanha itsellinen Johanna Eerikintytär sopisi hänen leskekseen.
Juho Tuomaanpojan setä Matti Sipinpoika kuoli Sihvolassa 70-vuotiaana itsellisenä heinäkuussa 1742 ja haudattiin metsään (sota oli vasta loppumaisillaan). Seuraavana vuonna, 7/9 1743, papiston palattua pakosalta, hänen ruumiinsa siunattiin (muttei varmaankaan siirretty minnekään metsään tehdystä haudasta). Huomattakoon, että HisKissä on virheellinen kuolinvuosi 1743.
Matti Sipinpojan leski Liisa Matintytär, joka oli aikoinaan naitu Viialaan Hurukselan Lopparilta 4/12 1705, eleli vielä 1761 Hirvelässä; vrt. Yahoo Groups -palvelun Kymenlaakso-ryhmään (http://groups.yahoo.com/group/Kymenlaakso/) 20/4 2004 lähettämäni viesti n:o 1202, ''Viialan Sihvola, Ruotilan Heikkilä, Hirvelän Lonka ym''.

[sippu630]

Vehkalahden pitäjän Viialan kylässä sijaitsevaa 7/24 kokoveron, 1/4 apuveromanttaalin, 1 tilan, 1 nokan ja 1 lehmän veroista jalkaväen vapaataloa eli palkkatilaa, joka oli osoitettu rykmentinkomentajan, eversti Otto Reinhold Tauben oman komppanian majoittajan palkkaukseen, hallitsi Klemetti Jussinpojan jälkeen hänen poikansa Sipi Klemetinpoika yhdessä nuoremman veljensä, korpraali Iisak Klemetinpojan kanssa.

Vehkalahden, Valkealan ja osan Kymin syyskäräjissä 19–20/9 1670 Ummeljoen Antti Olavinpoika yritti korpraali Iisak Klemetinpojan 2/9 1670 antaman kirjelmän (velkakirjan) nojalla hakea Viialan Sipi Klemetinpojalta niitä 8 taalaria 8 äyriä kuparirahaa, jotka Antti oli Iisakille antanut lainaksi Tartossa (Dorpat). Sipi kuitenkin kiisti jyrkästi olevansa veljelleen korpraalille mitään velkaa, ja korpraalilla oli sitä paitsi vaimonsa ja vapaatalonpoikansa Viialassa, joilta Antti Olavinpoika hakekoon saatavaansa miten parhaiten voi ja viitsii.

Vehkalahden, Valkealan ja osan Kymin talvikäräjissä 8–9/1 1672 Viialan Sipi Klemetinpoika ilmoitti, ettei halua pitempään asua yhdessä nuoremman veljensä, korpraali Iisak Klemetinpojan kanssa heidän isänperintötalossaan, vaan hallita sitä yksin. Tähän korpraali vastasi vaatien, että talo jaettaisiin heidän kesken; hän vaati myös Sipiltä kolmen vuoden vuokraa, mitä Sipi ei voinut kiistää. Sen vuoksi ja koskei taloa pidä repiä, mikä olisi vastoin kuninkaallista kieltoa, niin Sipi vanhempana veljenä pitää talon ja lainmukaisen arvioinnin jälkeen lunastaa nuoremman veljensä mainitusta talosta ja lisäksi suorittaa hänelle kolmen vuoden vuokrat. Iisak vetosi tuomiosta laamanninoikeuteen.

Karjalan laamanninoikeuden päätös jutussa ei ole tiedossani. Joka tapauksessa Iisak Klemetinpoika jäi taloon ja asui siellä omassa ruokakunnassaan v:sta 1673 lähtien. Ainakin v:sta 1677 lähtien taloa viljeltiin kahdessa osassa, joilta maksettiin yhtä suuret kymmenykset Sipi Klemetinpojan ja Taavi Iisakinpojan nimissä. V:n 1679 maakirjaan tila on merkitty ''Klemetti Yrjönpojan [sic! p.o. Jussinpojan] tai Sipi Klemetinpojan tai Iisak Klemetinpojan'' nimiin, ''puoliksi kummallekin'' [kahdelle viimeksimainitulle].

V:n 1681 revision yhteydessä tila halottiin kahdeksi maakirjataloksi: Sipi Klemetinpojan 1/6 kokoveron, 1/6 manttaalin ja 1 tilan veroiseksi taloksi, joka osoitettiin aluksi ratsuväenrykmentin ratsumestari Jörgen Johan Köhlerin hevostaloksi (so. palkkatilaksi), ja Iisak Klemetinpojan 1/8 kokoveron, 1/8 manttaalin ja 1 tilan veroiseksi taloksi, joka osoitettiin aluksi augmentiksi saman kylän Tapolan rusthollille. Sipi Klemetinpojan talo sai maakirjanumeron Viiala N:o 10 ja nimen Sihvola, mikä arvatenkin johtuu isännän nimestä Sipi eli Sihvo. V. 1695 talo osoitettiin augmentiksi Lapinjärven Heikinkylän Joufsin rusthollille.

Iisak Klemetinpojan perillisten talo sai maakirjanumeron Viiala N:o 11 ja myöhemmin nimen Ukkola, isäntänsä Olavi Iisakinpojan vaimon otettua taloon yhtiömieheksi ja uudeksi isännäksi nähtävästi Liikkalan kylän Suur-Ukon talosta kotoisin olleen Juho Martinpojan. Vrt. kirjoitukseni ''Ukkola at Viiala and Suur-Ukko (Ukkola) at Liikkala'' Yahoo Groups -palvelun Kymenlaakso-ryhmässä (http://groups.yahoo.com/group/Kymenlaakso/) 14/5 2009 (viesti n:o 3533).

[sippu630]

Vehkalahden ja Valkealan talvikäräjät 12/1 1657:

Oman tunnustuksen, lautakunnan harkinnan ja kauppakaaren 8. luvun nojalla tuomitaan Viialan Tuomas Martinpoika maksamaan saman kylän kersantti Klemetti Juhonpojalle 5 kappaa viljaa ja yksi lehmä tahi sen arvo 10 taalaria kuparirahaa, jotka mainittu Klemetti on Tuomas Martinpojan puolesta maksanut hänen palkkasotamiehelleen Neumünden skanssissa (Nymundz Skantz), minkä sikäläinen kirkkoherra todistaa, kumminkin sillä ehdolla, että mikäli mainittu Tuomas Martinpojan sotamies vastedes tässä esittää vaatimuksiaan, niin pitää Klemetti Juhonpojan niihin vastata.

Huomautuksia: Tuomas Martinpoika oli Viialan Tötön isäntä. Klemetti Juhonpoika isännöi Viialassa taloa, joka myöhemmin halottiin Sihvolaksi ja Ukkolaksi. Neumünde eli "Uusisuu" sijaitsi Riian lähistöllä; se oli ruotsalaisten valloittajien vanhan Väinänsuun (Dünamünde) linnakkeen lähelle perustama uusi linnake.

[sippu630]

Vehkalahden ja Valkealan kesäkäräjät 15–16/5 1663:

Tuomittiin Olli Suolainen maksamaan kapteeniluutnantti Bengt Danielinpojalle ne 2 riikintaalaria, joista hän on mennyt takuuseen Viialan Klemetti Juhonpojan puolesta, ja hakekoon Olli Suolainen saamamieheltään miten parhaiten viitsii ja voi, tämä maanlain kauppakaaren 12. luvun nojalla.

Huomautuksia: Olli Suolanen oli lautamies Olavi Antinpoika, joka isännöi Viialan Suolasen taloa. Entinen kersantti Klemetti Juhonpoika asui poikiensa kanssa Viialassa taloa, joka myöhemmin halottiin Sihvolaksi ja Ukkolaksi.

[sippu630]

On syytä huomauttaa seuraavasta lähdetiedosta, joka siinä esiintyvän nimisekaannuksen vuoksi näyttäisi muuten olevan ristiriidassa sen kanssa, mitä edellä on sanottu Viialan Sihvolan 1700-luvun asukkaiden sukulaissuhteista. Vehkalahden ja osan Kymiä syyskäräjiin 27/10 1753 oli nimismies Ernest Usk haastanut useita isäntiä, jotka olivat salanneet väkeään henkikirjasta.

Viialan Eerik Juhonpoika [sic!] Sihvola oli salannut v:n 1753 ja aiempien vuosien henkikirjoista isäpuolensa [sic!] Juho Tuomaanpojan ja tämän vaimon. Eerik selitti, että jo Ruotsin hallituksen aikaan oli silloinen manttaalikomissaari [Valentin] Holtz jättänyt heidät pois henkikirjasta heidän raihnautensa tähden ja antanut heille siitä todistuksen, vaikkakin se viime sodassa oli kadonnut. Eerik tuomittiin maksamaan henkirahat v:sta 1744 lähtien.

Syytetty ei voi mitenkään olla Eerik Juhonpoika, joka vielä 17/1 1756 todetaan alaikäiseksi (18-vuotiaaksi), vaan Juho Tuomaanpojan vävy Juho Eerikinpoika, joka oli otettu taloon 1740 solmitulla yhtiökontrahdilla ja jolle Juho Tuomaanpoika oli siis appi eikä isäpuoli.

[hanne]

Viialan Eerik Juhonpoika oli tiettävästi syntynyt v. 1734 ja kuoli v.1808 (74 vuotiaana). Eli hän olisi ollut 19 v. silloin. Renki Juho Eerikinpoika oli s. 1713 ja k. 1775. Eniten ihmetyttää se isäpuoli juttu? Voiko vävy käyttää isäpuoli nimikettä vaikka kuinka lupaa hoitaa ja holhota appeaan kuuliaisena poikana?
Hanne

[M.Sjostrom]

Eniten ihmetyttää se isäpuoli juttu? Voiko vävy käyttää isäpuoli nimikettä vaikka kuinka lupaa hoitaa ja holhota appeaan kuuliaisena poikana?
Hanne

muista että et oikeasti ole nyt katselemassa eroa suomalaisten termien appi ja isäpuoli välillä, vaan että tuo mistä tiedot on tulkittu, on 1700-luvun ruotsinkieltä.
Indoeurooppalaisilla kielillä hyvin pitkälle sekä isäpuoli että appiukko, muodostuivat sanayhdistelmästä jjossa on sana ISÄ mukana. Ero tai mahd.virheellisyys ei ole siis niin suuren suuri.
Olet jahtaamassa eroa lähinnä sanojen svärfar ja styvfar välillä. Jo itsessään ne ovat voineet mennä sekaisin, mutta lisäksi niiden käyttö ei välttämättä 1700-luvulla ollut niin systemaattisen selvää. En hämmästyisi jos jossakin tilanteessa vaimon isä olisikin tullut kirjatuksi termillä styvfar.


PS Kun olet laskenut syntymävuosia noista kuolinajoista vaikka et tiedä oikeaa syntymäajankohtaa, niin muistutan että äläpäs luota ollenkaan liikaa noihin. Kuoliniät ovat nimenomaan sitä KIRKOLLISTA LASKUTAITOA, joka on monasti osoittanut irrallisuutensa reaalielämästä. Suosittelen muitakin arvioinnin apuvälineitä kuin vain nuo onnettomat ja mahdollisesti jonninverran vialliset kuolinikälaskelmat siihen mitä ARVIOIDAAN kenenkin syntymävuodeksi.

[hanne]

Olet aivan oikeassa. Johtopäätöksiä ei pitäisi tehdä liian nopeasti. Lisäksi hävettää myöntää, että katsoin Eerik Juhonpojan kuolinajan väärästä sarakkeesta Hiskistä. Eli hän kuoli v. 1807 74 vuotiaana (?)

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/34lsb1?fi+0607+haudatut+13362)26.12.1807 1.1.1808 Wijala Sihvola Wärd: Erich Johanss: styng 74
Hanne

[sippu630]

Vehkalahden ja osan Kymiä 13–24/3 1735 pidetyissä talvikäräjissä raatimies ja kauppias Jacob Johan Tesche vaati sisäänjätetyn tilityksen nojalla talolliselta Tuomas Sipinpojalta Viialasta 75 taalaria 26 äyriä kuparirahaa, jotka hän lainaksi otetuista rahoista ja vastaan otetuista tavaroista on vuosina 1723, 1724 ja 1725 jäänyt velkaa, minkä vuoksi ja koskei Tuomas eikä tämän poika Juho, joka nykyisin hoitaa isännyyttä, ole saaduista kehotuksista huolimatta saapunut tiliselvitystä tekemään, puhumattakaan siitä, että olisivat maksaneet velkansa, niin sen tähden anoo raatimies tulla autetuksi saatavansa ulossaamiseen sekä korvaukseen aiheutetusta vaivasta ja kulungeista. Ja kun Tuomas Sipinpoika kiistää suurimman osan sisäänjätetystä tilityksestä, anoen, että juttu lykättäisiin toiseen kertaan, koska paikalla ei ole hänen mainittu poikansa, joka muun muassa kuuluu toimittaneen tervaa ja tuohta, mitä paitsi rusthollarit Matti Tuomaanpoika ja Juho Martinpoika, joiden puolesta Sipinpoika on mennyt takuuseen 35 taalarista 12 äyristä kuparirahaa, myös kuuluvat hankkineen raatimiehelle tervaa, arvellen Sipinpoika niin muodoin, ettei hän ollut velkaa, varsinkaan, kun Sipinpojan mainittu poika kuuluu saaneen raatimieheltä rahaa silloin kun he olivat päättäneet tilinsä. Mistä huolimatta raatimies toisti aiempansa. Sen vuoksi ja koska nämä osapuolet niin muodoin ovat toistensa kanssa in contradictoriis, katsoo oikeus kohtuulliseksi, että pitää Tuomas Sipinpojan viiden hopeataalarin sakon uhalla hyvien miesten läsnä ollessa 10:ntenä ensitulevaa huhtikuuta tehdä raatimiehen kanssa asiaankuuluva tiliselvitys, mihin Tuomaan veljen, nykyisen sahamies Sipin ja poika Juhon on tultava saapuville yhdessä niiden kanssa, joiden puolesta Tuomas sanoo menneensä takuuseen, ja antaa tiedoksi, mitä itse kukin on nauttinut sekä sen edestä toimittanut, mikä ylösotetaan tiliselvitykseen, ja mikäli sittemmin tästä tulee jotain enempää riitaa, haluaa oikeus tapahtuvasta ilmoituksesta, löytyvien asianhaarojen mukaisesti, tästä lähemmin lausua, siinä tapauksessa etteivät osapuolet muutoin sovi.

Huomautuksia: Tuomas Sipinpojan veli Sipi Sipinpoika lienee Sihvolasta lähdettyään ollut sahamiehenä Metsäkylän sahalla, jossa hän kuoli ''59-vuotiaana'' 27/12 1741. Hänellä oli vaimonsa Anna Yrjöntyttären kanssa ainakin neljä lasta (syntyneet 1737–42), joista kaksi kuoli pienenä.

[sippu630]

Väitin edellä hätiköidysti, että Viialan Sihvolan Tuomas Sipinpojan veli Sipi Sipinpoika, joka 1735 mainitaan sahamieheksi, olisi ollut Metsäkylän sahalla 1741 kuollut samanniminen sahamies. Myös Liikkalan Vähän-Ukon eli Ukkolan isännällä Jaakko Sipinpojalla tiedetään olleen Sipi-niminen veli, joka jo 1722 oli naimisissa ja 1738 sahamies. Jaakko oli kyllä tullut muualta kotivävyksi Ukkolaan ja pitänyt aluksi Sipi-veljeään luonaan, mutta minulla ei ole mitään näyttöä sille, että nämä veljekset olisivat olleet mitään sukua Viialan Sihvoloille. Vielä todettakoon, ettei Myllykylän sahalla 1737 kuollut sahamies Sipi Sipinpoika voi nuoren ikänsä (28-vuotias) puolesta olla kumpikaan edellä mainituista veljistä.

[sippu630]

Vehkalahden ja osan Kymiä syyskäräjistä 8–20/9 1738:

Viialan talollisen Juho Tuomaanpojan siitä esittämään valitukseen, että hänen talonosakkaansa ja setänsä poika Sipi Samulinpoika kuuluu niin taannoin kuin viime kesänä antaneen vieraiden korjata talon niittyjä, kuuluen Tuomaanpojalta viime heinänkorjuun aikaan Hautainsuon niityllä jääneen osuudestaan uupumaan, minkä lautamies Susi kuuluu katsastaneen, siihen antoi Samulinpoika sellaisen selityksen, että hän on tähän syytön, koskei hän ollut antanut Toikkalan lautamiehelle Niilo Olavinpojalle lupaa niittää enempää kuin hänen [Sipin] osuuden, [korvauksena] siitä lainasta, jolla Toikkalan lautamies oli tullut hänen avukseen kruunun ulosteoissa, ja koska Toikkalan lautamies ei ole saapuvilla, mikä olisi tarpeen hänen kuulemisekseen tässä jutussa, niin sen tähden ja välttääkseen vaivan antoi Juho Tuomaanpoika tässä jutussa enemmän kanteen raueta. Mutta mitä itse taloriitaan tulee, niin on osapuolilla noudatettavanaan korkeanvapaasukuisen herra maaherran välipäätökset 11:nneltä viime tammikuuta ja 26:nnelta viime elokuuta.

Huomautus: Niilo Olavinpoika oli vuorotellen Matti-veljensä kanssa Toikkalan Seppälän augmentin isäntänä ja lautamiehenä; veljesten isä Olavi Niilonpoika oli 1723 tullut saman kylän Topolta ja ottanut Seppälän autiosta viljelykseen. Ks. Valkealan historia II, sivut 527–528. Tässä esiintyvistä nimistä en pysty päättelemään mitään sukulaisuutta Viialan Sihvoloihin.

[sippu630]

Vehkalahden ja osan Kymiä 19/3–14/4 1739 pidettyihin talvikäräjiin tulivat nyt uudestaan saapuville talolliset Sipi Samulinpoika ja hänen nuoremman setänsä poika Juho Tuomaanpoika Vehkalahden pitäjän Viialasta näyttäen hyväarvoisen maaherranviraston välipäätösten 11:nneltä tammikuuta ja 21:nneltä syyskuuta viime vuotta johdosta kruununvouti Helleniuksen useiden asianosaisten läsnä ollessa 31:ntenä sitä seuraavaa lokakuuta tekemän tutkimuksen ja arviokirjan koskien sanotussa pitäjässä ja kylässä sijaitsevaa 1/6 veron ja 1/6 manttaalin kruunun augmenttitaloa Sihvola (Sichwola) nimeltään, jonka [vuotuisen maakirjaveron] verohinta on 9 taalaria 11 äyriä 4 2/5 penninkiä hopearahaa.
Ja vaikkakin nämä osapuolet nyt niin kuin vuosien 1737 ja 1738 syyskäräjissä, ottaen huomioon aiemmin esitetyt asianhaarat, ensin ovat molemmin puolin anoneet saada lunastaa tämän talon perinnöksi, missä tarkoituksessa he sanoivat, että heillä piti olla varalla ne kuusikymmentä taalaria hopearahaa, jotka katselmuksessa havaittiin pitämän tämän talon lunastuksesta suorittaa, niin antavat he nyt tiedoksi sovittaneensa ja sopineensa ystävyydessä tämän niin muodoin heidän välilleen syntyneen riidan, että sitä vastaan että Juho Tuomaanpoika, jonka Lapinjärven pitäjän Heikinkylän rusthollari Fabian Nilsinpoika on halunnut yksin jäävän taloon mikäli nämä molemmat osakkaat eivät viihtyisi yhdessä vastaisuudessa niin kuin tähän asti, on vakuuttanut, että Sipi Samulinpoika, joka kertoi olevansa lähes 60 vuotta vanha, ei ainoastaan elinaikanaan saa ilman mitään maksua käyttää ja viljellä niin kutsuttuja takapeltoja Uudis- ja Jokipeltoa, yhteensä tynnyrinala suuruudeltaan, sekä noin neljää kapanalaa Savihaudanjatkoksella, yhtä paljon Kosenniemessä eli Alhossa, 1/4 tynnyrinalaa Halkoniemen peräsaralla, joita maakappaleita Sipi Samulinpoika saa laajentaa ja suurentaa, jos hän sen viitsii aikaan saada, ja sitä paitsi Sihvolan talon seitsemää sarkaa Loustoniitulla, kahta sarkaa Haukanojalla sekä puolta Lähdesuota ja tarpeellista naurismaata, vaan myös, mikäli Sipin vanha vaimo Johanna Heikintytär elää pitempään kuin mies, saa hän yhtä lailla käyttää yllämainittua Jokipeltoa sekä kahta sarkaa Haukanojalla ja puolta Lähdesuota, mitä paitsi saa Sipi pystyttää itselleen rakennukset palaneiden tilalle, lähemmäs Juhon tonttia, niin selitti Sipi Samulinpoika olevansa siihen tyytyväinen, haluamatta enempää ryhtyä tähän taloon ja siihen nähden luopuu hän myös vastedes haluamasta enää lunastaa tätä taloa perinnöksi, mistä menosta Juho Tuomaanpoikakin anoo tulla vapautetuksi, koska he niin muodoin, kuten sanottu on, ovat sopineet anomuksella että talo saa jäädä kruununtaloksi, ja jotta hän sitäkin enemmän saisi pysyä talossa, on Juho Tuomaanpoika vetänyt tuekseen takuukirjan, jolla hänen naapurinsa Esko Juhonpoika Ukko, Simo Martinpoika Huusari ja Pärtty Mikonpoika Pokki ovat 12:ntena marraskuuta 1737 talon viljelystä ja ruokosta menneet hänen Tuomaanpojan puolesta takuuseen, minkä erityisesti lautamies Eerik Susi tiesi vahvistaa todeksi, mikä kaikki nöyrimmin alistetaan herra maaherran mielivaltaan.

Huomautus: Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin maaherran tekemä asukkuuspäätös ei ole tiedossani, mutta muista lähteistä käy ilmi, että Juho Tuomaanpojan on täytynyt saada sijoitus koko Sihvolan kruununtaloon. Hänellä näet oli asukkuusanomuksensa tueksi esittää kihlakunnanoikeuden pöytäkirjanote, josta selviää, että hänellä oli veronsaajan suostumus ja täysivaraisten takuumiesten sitoumukset ja että toinen talonosakas oli luopunut osuudestaan. — Nyt on Viialan Sihvoloita koskevien käräjäjuttujen kronologiassa päästy kohtaan, jossa seuraavana tapauksena on Juho Tuomaanpojan ja hänen tulevan vävynsä Juho Eerikinpojan välille 1740 laadittu yhtiökontrahti (ks. 28/7 2012 tähän viestiketjuun lähettämäni viesti).

[M.Sjostrom]

..... Juho Tuomaanpoika vetänyt tuekseen takuukirjan, jolla hänen naapurinsa Esko Juhonpoika Ukko, Simo Martinpoika Huusari ja Pärtty Mikonpoika Pokki ovat 12:ntena marraskuuta 1737 talon viljelystä ja ruokosta menneet hänen Tuomaanpojan puolesta takuuseen, minkä erityisesti lautamies Eerik Susi tiesi vahvistaa todeksi, ....


tuossa mainittu isäntä Simo Martinpoika Huusari lienee se sama Simo Martinpoika, minun eräs esivanhempani, joka sitten pikkuvihan tuloksena sai perintötilana ostettua Liikkalasta rusthollin ja perusti Huovilan suvun Liikkalaan.
Olen ymmärtänyt että Simo Martinpoika olisi Huusarin isäntänä isännöinyt myös Viialan kestikievaria, ja saanut kokoon rahaa joilla pääsi sitten tekemään maanostonsa.

[sippu630]

Kirjoitin asiaa tarkistamatta: ''... 1/6 veron ja 1/6 manttaalin kruunun augmenttitaloa Sihvola (Sichwola) nimeltään, jonka [vuotuisen maakirjaveron] verohinta on 9 taalaria 11 äyriä 4 2/5 penninkiä hopearahaa.'' Tässä mainittu maakirjaveron raha-arvo (ränta) ei ole verohinta vaan kruununarvo (krono värdie), so. maakirjaan merkitty nimellisarvo (joka vastasi veroparseelien hintaa 1620-luvulla). Teoksen Häkkinen ja Sippu: Mämmälän kylän talot ja suvut (2000) sivun 67 taulukosta laskien vehkalahtelaisen 1/6 veron, 1/6 manttaalin ja 1 tilan veroisen talon maakirjaveron kruununarvoa kertyi 1/6 verolta 5:01:15, 1/6 manttaalilta 2:24:16,4 ja 1 tilalta 1:17:00 eli yhteensä 9:11:7,4 (jommassa kummassa laskussa on 3 penningin virhe). Verohinnan, jolla maakirjaveroon kuuluvat veroparseelit voitiin lunastaa, jollei niitä maksettu luonnossa, vahvisti maaherra vuosittain; veroparseelin verohinta myötäili ajankohdan markkinahintaa, huippuja tasoittaen. Minulla ei ole käsillä Viipurin läänin v:n 1738 verohinnastoa (markegångstaxa), mutta v:n 1739 hinnaston mukaan (mainitun teoksen taulukosta) saan vehkalahtelaisen 1/6 veron, 1/6 manttaalin ja 1 tilan veroisen talon maakirjaveron verohinnaksi 14 taalaria 19 äyriä 9 2/5 penninkiä hopearahaa, josta 1/6 veron osuus 9:22:07, 1/6 manttaalin osuus 3:12:02,4 ja 1 tilan osuus 1:17:00.

[sippu630]

Venäläisen siviilihallinnon syksyllä 1742 asettama maantarkastus- ja verorevisiokomissio totesi 7/12 1742 päättämässään tutkimuksessa Viialan kylän talon N:o 10 pellot ja niityt tallotuiksi ja talon haltijan Juho Sihvolan menettäneen kaksi hevosta, kolme nuorta elukkaa, 10 lammasta ja osan vaatteistaan ja että hän tarvitsee kolme verovapaata vuotta. Verovapaus laskettiin v:sta 1744 alkaen, joten Sihvolan talo tuli verolle vasta 1747.
Komission esityksen mukaisesti Sihvolan talon veroluvut säilytettiin Hallitsevan senaatin syyskuussa 1743 vahvistamassa verorevisiossa ennallaan eli 1/6 kokoverossa, 1/6 manttaalissa ja 1 tilassa, mutta kun kokoverolta menevien veroparseelien määrää vähennettiin huomattavasti, aleni Sihvolan talon maakirjaveron kruununarvo entisestä 9 taalarista 11 äyristä 7,4 penningistä hopearahaa 7 taalariin 14 äyriin 4,4 penninkiin, josta veroviljojen (7/12 tynnyriä = 17,5 kappaa) osuus oli 1 taalari 10 äyriä ja muiden parseelien 6 taalaria 4 äyriä 4,4 penninkiä.
Verohinnassa, jonka mukaisena maakirjavero veronsaajalle maksettiin, alennus oli vielä suurempi, koska nyt enää veroviljat tuli maksaa luonnossa tai lunastaa niiden verohintaan, joka v:n 1739 verohinnaston mukaan oli 2 taalaria 10 äyriä 16 penninkiä, ja kaikki muut veroparseelit voitiin lunastaa niiden kruununarvoihin. Näin Sihvolan talon maakirjavero väheni v:n 1739 verohinnassa 14 taalarista 19 äyristä 9,4 penningistä 8 taalariin 14 äyriin 20,4 penninkiin eli Venäjän rahassa 4 ruplasta 67,4 kopeekasta 2 ruplaan 70,9 kopeekkaan.
Venäjän vallan aikana ei Ruotsin vallan aikaista ruotujako- ja veropalkkalaitosta enää ylläpidetty, vaan Sihvolankin maakirjavero maksettiin nyt yksityisen veronsaajan sijaan kruunulle.
Kymenkartanon provinssin vv:n 1742–43 verorevisiosta on kerrottu mm. teoksen Häkkinen ja Sippu: Mämmälän kylän talot ja suvut (2000) sivuilla 66–71.

[Pellervoinen]

Ensimmäinen viesti tänne. Kokemus sukututkimuksesta 0.

Onko tietoa/Kuinka saisin selville Matti Sihvolan (Sippola Viiala (Wiiala?)) s.1861-k.1937 vanhemmat ja heidän vanhempansa, jne. paikkakuntineen?

Entä Matti Sihvolan vaimon Elisabeth Mäkelän s.1864-k.1922 vanhemmat?

Lisäksi absurdina kysymyksenä esittäisin, onko tietoa mistä Sihvola nimi on peräisin (paikkakunnat/itse nimi)?

Tuo Matti Sihvola ilmeisesti on minulle isäni isän äidin veli. Liitteenä on setäni ajantasaistaman sukukirjan ensimmäinen sivu. Viimeisellä rivillä oleva Kalle Sihvola on isoisäni. Esa Tapola tuli taloon vävyksi ja otti sukunimekseen talon nimen Sihvola, kuten kai tapoihin kuului. Suvussani on toinenkin tällainen tapaus.

Pitääköhän tämä paikkansa?

terv. Ilkka Sihvola

[Petri Sihvonen]

Hei,

Selailin SukuForumia ja huomasin tutun nimen Sihvola. Sukuni tosin tulee Hämeen Pälkäneen kunnan Luikalan kylän Sihvolasta. Isoisoisäni oli nimeltään Yrjö Sihvola k. 1860 ja hän oli ratsutilallinen. Asiakirjoissa Sihvola esiintyy 1700-luvulla ja myös virallisissa asiakirjoissa talojen nimet alkavat näkyä 1700-luvulla.

Sihvola nimen taustalla on Sigfrid / Sihvo niminen todennäköisesti ruotsalainen palkkasotilas joka osti talon Luikalasta 1500-luvun alussa, eläkepäivikseen tai hän oli siirtolainen Ruotsista. Hämeessä Sihvo muuntui Sipiksi, talonnimenä Sipiläksi joten Luikalan Sihvola on harvinainen talonimi Hämeessä.

Sihvoloita esiintyy erityisesti Kymenlaaksossa. Sigfrid oli keski-ajalla suosittu nimen antaja pyhimys.

T: Petri Sihvonen

[Pellervoinen]

Oma sukuni tosiaan on lähtöisin Sippolan Viialasta. Lisäksi Sihvoloita on Anjalassa ja Valkealassa (=nyk. Kouvolassa), jotka tietääkseni ovat eri sukua, ehkä myös keskenään.

Ilkka Sihvola

[KSihvola]

Isäni isoisän isä oli Lapinjärven Kimonkylän Sihvolasta. Esipolvia olen seuraillut 1600-luvun loppuun. Lapinjärven historian mukaan Sihvola talo ollut muistaakseni 1500-luvulla. Kirja tiesi kertoa, että taloa piti joskus muinoin joku Sigfrid tms.
T: Kimmo

[hanne]

Hei vaan,
Sukujuureni ovat Vehkalahden Viialan Sihvolassa. Olen pitkään etsinyt kahta kadoksissa olevaa esi-isääni: Klemetti Jussinpoika (Clemet Jönsson); Viialan Sihvolan vanhin löytämäni esi-isSihvolasta. Oli lippumiehenä Viipurin jalkaväessä ja en tiedä mistä on Viialaan tullut n. 1635?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13572449

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=12234416&kuvanumero=61&ay=1867233&sartun=236023.KA&atun=316776.KA&amnimeke=Viipurin+ja+Savonlinnan+l%C3%A4%C3%A4nin+ tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Maakirja+1639-1639+%288558%29&ay2=160020

Olen käynnyt läpi mahdollisuutta, että olisi tullut Valkealasta tai kauempaa. Olen tutkinut sotilasluetteloita mutta en ole löytänyt hänestä merkintää ennen Viialan vuosia.

Toinen esi-isä, joka on ollut kadoksissa on Juho Eerikinpoika (Johan Ersson). Nai Sihvolan Anna Juhontyttären v.1740 ja tuli vävyksi taloon.
Hatarien ja vielä keskeneräisten tietojen perusteella olen merkinnyt hänet kysymysmerkillä Valkealassa Saarennon Ulasen talossa v. 1712 syntyneeksi Eerik Eskonpojan (Erich Eskillsson) ja Valpuri Kasperintyttären (Walborg Caspersdr.) pojaksi. Ulasen talolla puolestaan on sukuyhteyksiä saman kylän Parosiin ja Liilan taloon. Ja Ulasella on yhteyksiä Viialan Sihvolaan, Valkealan Sihvolaan ja Liilalla Mattilan Sihvolaan (kts. Valkealan historia isäntäluettelot).

Edesmennyt isäni kertoi nuorena poika tavanneensa sukututkijan, joka oli kertonut, että Viialan Sihvolat ovat tulleet Ruotsista ja sinne Saksan maalta.

Olisi kiva tietää, löytyykö sieltä Luikkalasta tai Lapinjärveltä n. 1600-luvulla syntynyttä (sotilasta?) Clemet Jönssoniä. Tai edes Jönssiä?
Keväisin terveisin Hanne

[hanne]

Tuo Matti Sihvola ilmeisesti on minulle isäni isän äidin veli. Liitteenä on setäni ajantasaistaman sukukirjan ensimmäinen sivu. Viimeisellä rivillä oleva Kalle Sihvola on isoisäni. Esa Tapola tuli taloon vävyksi ja otti sukunimekseen talon nimen Sihvola, kuten kai tapoihin kuului. Suvussani on toinenkin tällainen tapaus.

Pitääköhän tämä paikkansa?

terv. Ilkka Sihvola

Hei vaan,
Minusta tuo Matti Sihvola s.1861-k.1937 Sippola Viiala ei ole Maria Eerikintyttären s. 1863 veli.

Tässä on Hiskistä löytyneen Marian veljet ja Maria itse.
Sippola - kastetut
Isän etunimi: EERIK => Erik
Isän patronyymi: SIMON => Simons, Simoninsson, Simoninsdr, Simona:s, Simonsson/ Davidsdr
Äidin etunimi: MARIA => Maria, Mariar
Äidin patronyymi: JAAKON => JacobsSyntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5aef8t?fi+0494+kastetut+928)2.9.1850 7.9.1850 Wiiala Sihvola Erik Simonsson Maria Jakobsdr 29 Matts
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5aef8t?fi+0494+kastetut+1261)6.6.1853 12.6.1853 Wiiala Pilli Sihvola Erik Simonsson Maria Jakobsdr 32 Matts
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5aef8t?fi+0494+kastetut+1518)17.5.1855 17.5.1855 Wiiala Sihvola Erik Simonsson Maria Jakobsdr 34 Matts
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5aef8t?fi+0494+kastetut+2657)13.1.1863 25.1.1863 Wiiala Pilli Sihvola Erik Simonsson Maria Jakobsdr 42 Maria
4 tapahtumaa löytyi.


Toivottavasti olin oikeassa! Maria, Matti ja Eerik tuntuvat olevan aika suosittuja nimiä Sihvolassa.
Terveisin Hanneli Sihvola