Tåkola , Thomas Mattson jne.

[Mariasparf]

Onkohan joku päässyt taaksepäin seuraavista pariskunnasta :
Tåkola , Thomas Mattson s.n. 1695 Tåkola,Ylivirte k. 28.06.1750
+ Susanna Mattzdtr. s.n.1695 k. 22.07.1779
Kummankin tiedot loppuvat tähän.
Heidän poikansa :
Henric Thomasson Tokola s.05.12.1735 vaimoksi oli merkitty Brita Johandtr. Pentin Mico s. 14.04.1733
Britan vhm.: Johan Bertilsson Pentin Mico s.n.1693 k.16.06.1778 Ilm.Lohtaja myös + 14.12.1718 Brita Johansdtr.
Britankin esipolvitiedot loppuvat minulla tähän.
Joitakin ripauksia yhteisistä esip. esim. Oskari Tokoihin liittyvistä tiedoista näin , mutta ei tarkempia tietoja netissä.

Mariasparf

[Eeva-Liisa]

Minun sukujuureni isäni puolelta johtaa tuohon viestisi mainitsemaan Thomas Mattssoniin Tåkolan taloon. Minulla ei ole muuta tietoa kuin kuolinaika 1750 ja vaimo Susanna Mattsdr. 1701-1779. Heidän poikansa Henric Thomasson s. 5.12.1735, k. 11.4.1808 ja vaimo Brita Johansdr. s.3.4.1735, k. 14.6.1805. Minä en ole löytänyt sukulaisuutta Oskari Tokoihin, vaan tutkimusteni mukaan Oskari Tokoin vanhemmat ostivat talon suvultani ja ottivat talon nimen sukunimekseen. Olisi siis mielenkiintoista tarkastella tutkimuksiamme.
Terveisin Eeva-Liisa os. Tokoi.

[Mariasparf]

Eeva-Liisa ! Kiitos mielenkiinnosta!
Vastasinkin sinulle jo yksityisellä viestillä koska jotenkin luulin vastauksesi olleen täällä viikko tolkulla huomaamattani !
Minulla on yksi esipolviketju Tokoi- Tåkolaan jota olen kasannut ja saanut siihen tukea sivusta. Siihen etsiskelen lisäoksia ja historiaa mikäli mahdollista. Se on kauan ollut minulla sivussa koska kaivaukset vaativat enempi osaamista kuin mitä minulla on.
Tässä tämä " salapoliisimainen" e-mailini:
spistesarasjokimiukuregionlinepistefi

Vaikka tämä forum on " rauhallinen" paikka ja kaikki tuntevat ehkä toisensa laitan " usalaisilta" suojattuun muotoon( kokemusta on) Ehkäpä yksityinen viestini onkin jo sinut tavoittanut.

Mariasparf

[Risto]

Hei.

Laitanpa tähän talonhaltija luetteloa Tokoista (Tokola) Yliviirteellä, jos siitä olisi vaikka apua.

Tokoin vanha numero ollut 7 ja uudempi numero 12.
1739-62 Thomas Thomasson
1738 - Pehr (Lienee talon renki)
1731-37 Thomas Mattsson (Kohde henkilö)
1725-30 Susanna Matssdr. (Emäntä)
1714-24 Öde (Talo isonvihan aikoihin, lienee asuttu kuitenkin)
1709-13 Matts Mattsson
1702-08 Enk. Walborg (Leski emäntä)
1683-1701 Matts Andesson
1673-82 Anders Andersson (Kerrottu olleen noita, vaimo luultavasti Luomalasta)
1630-72 Anders Henrichsson
1615-29 Henrich Thomasson
1600-14 Pehr Johansson

Löytyvät Suur-Lohtajan historiasta, jota minulla ei omistuksessa, mutta jäänyt muistiinpanoihini, kun sukuni tulee isänipuoleta Kannuksesta-Lohtaja-Toholampi alueelta.

[Mariasparf]

Kiitos Risto !
Siinä oli uusia isännyyksiä esim. Enk. Walborgin emännyyden 1702-1708 jälkeen
Matts Mattsson 1709-1713 .
Minulla oli merkitty hänet vanhimmaksi pojaksi ilman syntymäaikaa ja kuolleeksi Isonvihan aikaan , mutta onhan hän siis ehtinyt isäntäkin olla.

Mariasparf

[Risto]

Hei.

Jos lisäisi vielä Mantals-listoja 1714-21 jonka päiväsi Nowember 1721 pastor
Gustavus Cajanus.

Pohjanmaanläänin asiakirjoja SSHY kuva 59.
Tåkola
Henkirahaa maksoi Lisa Erich dr.
(tämä lenee Lohtajan puolella, edellinen talo Pesola ja seuraava Junga)

Pohjanmaanläänin asiakirjoja SSHY kuva 62.
Tåkola
Henkirahaa maksoi Gustaf Mattsson ja Anna Mattsdr.
(tämä varmaan Kannuksesta, edellinen talo Luomala ja seuraava Kåtka)

[Mariasparf]

Kiitos , Risto!
Nyt ollaan asiakirjoissa joista allekirjoittanut ei ymmärrä mitään. Niistä voinee " rivien välistä" asioihin perehtynyt päätellä enemmän kuin pelkällä lukutaidolla voi tehdä.
Olen tähän asti päässyt erittäin hyvin " vihreissä valoissa" tässä uudessa harrastuksessani , mutta dokumenttien tulkinta alkaa vaatia kurssia.
Hiskin jälkeen muut asiakirjat tuovatkin elämää perheisiin ja kertomuksien suuntaanhan tämä kirjurinkin ruokahalu kasvaa.

Mariasparf

[Matti Heiniemi]

Vielä jotain pientä Tokoista:

Ensiksi kannattaa muistaa pitää erillään Yliviirteen Tokoi, Välikannuksen Tokola ja Toholammin Toko (Tokonautio). Vaikka nimien syntyhistoria nuijasodan jälkeen kytkeytyneekin toisiinsa, isäntäsuvuilla ei ole enää aikoihin ollut yhteyttä keskenään.

Nyt puhutaan siis Yliviirteen Tuomas Matinpoika Tokoista, vaikka nimi usein onkin harhaanjohtavasti Tokola-muodossa. Tässä taustaa pääpiirteissään, ilman yksityiskohtia:

1) Heikki Tuomaanpoika, joka oli Ylikannuksen Niemosen perustaja ja jollain lailla Ylikannuksen Parsialaan kytköksissä (ehkä Parsialan vävy), muutti asukkaaksi vanhalle Yliviirteen Pietari Juhonpoika Tokoin autiotilalle n. 1614.

2) Antti Heikinpoika. Tokoin isäntä. Jonkinasteinen noita.

3) Antti Antinpoika. Tokoin isäntä. Yksi Suomen kuuluisimpia noitia. Mestattiin n. 1682.

4) Matti Antinpoika. Tokoin isäntä. Nuoruutensa, vaivaisuutensa ja isänsä velkaantumisen tähden ei voinut yksin pitää tilaa, vaan otti avukseen vaimonsa sisaren miehen Matti Tuomaanpoika Kerttulan 1685. Matti Antinpoika oli elossa vielä 1705, mutta 1707 tila on jo veroautio, ja samoihin aikoihin yhtiömies Matti Tuomaanpoika lähti asumaan muita Kannuksen ongelmatiloja. (Matti Tuomaanpojan jälkeläisiä lienee Pohjanmaalla sadoittain, mutta se ei liity tähän aiheeseen.)

5) Matti Matinpoika. Luultavasti edellisen isännän poika. Pyysi Tokoilan autiotilaa viljelykseen toholampilaisen yhtiömiehensä Erkki Ollinpojan kanssa v. 1708. Miehistä ei ollut viljelijöiksi. Matti otettiin sotilaaksi 1712, ja tilalle valittiin uusi isäntä.

6) Matti Tuomaanpoika Luomala. Sai tilan talvikäräjillä 1712 yhdessä lankonsa Antti Antinpoika Roikolan kanssa. Yritys loppui lyhyeen: venäläiset tappoivat Matin lokakuussa 1714, ja Antti muutti luultavasti Yliviirteen Kerolaan.

7) Isonvihan loppuvuodet: osittain autiona, osittain leskien tai tilapäisasukkaiden (esim. Olli Laitinen) käytössä.

8) Tuomas Matinpoika. Pyysi syyskäräjillä 1723 tarkastusta isänsä Matti Antinpojan asumalle tilalle.

Tästä eteenpäin sukujohto lienee selvä. Tuomas Matinpojan vaimo, Susanna Matintytär, saattoi olla kohdassa 6) mainitun Matti Tuomaanpojan tytär, mutta tähän en ole vielä saanut varmistusta.

Oskari Tokoilla ei käsittääkseni ole suoraa yhteyttä tähän sukuun. Mutta kun yhden osan tilasta ostanut Oskarin isä oli kuitenkin naapuripitäjän poikia, on täysin mahdollista, että jotain sukuyhteyksiä sinnekin löytyy.

Terv. Matti Heiniemi

[Mariasparf]

Kiitos , Matti!

Olen siis edelleen " vihreissä valoissa" . On upeaa , että saan/ saamme tähän esipolviketjuun aivan uutta taustatietoa ja täsmennyksiä.
Hiskin tietojen rinnalle muut historialliset dokumentit antavat sukuluetteloihin elämän maun eikä ole enää kysymys luetteloista vaan sukukertomuksista.

Mariasparf

[RistoS]

Minun sukujuureni isäni puolelta johtaa tuohon viestisi mainitsemaan Thomas Mattssoniin Tåkolan taloon. Minulla ei ole muuta tietoa kuin kuolinaika 1750 ja vaimo Susanna Mattsdr. 1701-1779. Heidän poikansa Henric Thomasson s. 5.12.1735, k. 11.4.1808 ja vaimo Brita Johansdr. s.3.4.1735, k. 14.6.1805. Minä en ole löytänyt sukulaisuutta Oskari Tokoihin, vaan tutkimusteni mukaan Oskari Tokoin vanhemmat ostivat talon suvultani ja ottivat talon nimen sukunimekseen. Olisi siis mielenkiintoista tarkastella tutkimuksiamme.
Terveisin Eeva-Liisa os. Tokoi.

"
Oskari Tokoin isä oli Kannuksessa syntynyt entisen torpparin, myöhemmin talollisen poika Kalle Kallenpoika Tokoi, entinen Hirvi (1853-1886). Kalle Kallenpojan isä osti v. 1872 talon Kannuksen Yliviirteen Tokoin numerolta 12 ja käytti perheineen siitä lähtien nimeä Tokoi. "

[RistoS]

Antti "Oskari" Tokoin ( s.15.51873 Kannus k. 4.4.1963 Usa) ensimmäinen
vaimo oli Johanna "Hanna" Johan: dr Tyrkkö Lumijoelta
s. 19.11.1869

Onkohan kellään tiedossa Hannan vanhemmat ja Hannan kuolinaika ?
Tyrkkö on voinut olla Lumijoella myös nimellä Räimä ( enkä tilan nimi )

[r-l.huuki]

Antti "Oskari" Tokoin ( s.15.51873 Kannus k. 4.4.1963 Usa) ensimmäinen
vaimo oli Johanna "Hanna" Johan: dr Tyrkkö Lumijoelta
s. 19.11.1869

Onkohan kellään tiedossa Hannan vanhemmat ja Hannan kuolinaika ?
Tyrkkö on voinut olla Lumijoella myös nimellä Räimä ( enkä tilan nimi )
YLE:n ohjelmassa - Dokumenttiprojekti: Oskari Tokoi (1873 - 1963) - mainittiin Tokoin ensimmäisen vaimon Johannan kuolinajaksi 16.5.1938 Fitchburg USA.
Tietäisikö joku Johannan vanhemmat? Lumijoen kirkonarkistot ovat suurelta osin tuhoutuneet http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=308&TYPE=HTML&LANG=FI
Katselin henkikirjoja netissä muttei nopealla selailulla Hannalle vanhempia löytynyt http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=316470.KA

Oskari Tokoin esipolvista tietoja löytyy esim.: LIISA KETO-TOKOI: Senaattori Oskari Tokoin keskipohjalaiset sukujuuret http://www.genealogia.fi/genos/65/65_111.htm

Oskari Tokoin isälinja jatkuu mun vähäisten tutkimisteni mukaan em. artikkelissa viimeisenä olevasta Antti Heikinpoika Vaetojasta (s. 1768(RK), k. 7.9.1841 Kannus) näin:
Korjaukset ja lisäykset tervetulleita!

isä: Heikki Juhonpoika Storm, s. 1736(RK), k. 27.3.1811 Vaetoja, Yliviirre, Kannus. Ruodun 93 sotilas, uudistilallinen Vaetoja. Asui Stormin eli Moision sotilastorpassa Kannuksen Yliviirteellä ja 1770-luvulta lähtien Vaetojan tilalla Yliviirteen kylässä.
Lainauksia Suur-Lohtajan historia I, sivulta 627:
"Melko usein uudeksi ruotusotamieheksi otettiin edellisen ruotusotamiehen poika"
"...Ylikannuksen Raon ruotuun v, 1768 Johan Stormin tilalle Henrik Storm.."
Taas lainaus Suur-Lohtajan historia I:stä sivuilta 630-631
"Ani harvoi ruotusotamiehet olivat pitempiä aikoja poissa maakunnasta. Vuosina 1748-1750 Pohjanmaan rykmentti osallistui linnoitustöihin Viaporissa ja menetti siellä kulkutauteihin runsaan kolmanneksen vahvuudestaan. Vuosina 1757-1762 rykmentti oli mukana ns. Pommerin sodassa ja koki siellä suuria menetyksiä. Lohtajan komppanian katselmus sotaanlähtöä varten pidettiin elokuun 25 päivänä 1757 Pietarsaaressa, missä oli läsnä suuri osa samoja miehiä kuin 1750 alussa Lohtajalla pidetyssä katselmuksessa. Moni heistä jäi sille tielleen. Ne, jotka palasivat toivat mukanaan perunoita ja siitähän tämä sota on tullutkin kuuluisaksi."
"Kolme vuotta Pommerissa viettäneitä olivat "....."36-vuotias sotamies Henrik Storm Ylikannuksen Raosta"
Pso vih. 6.11.1763 Kannus: Liisa Antintytär Holmudd, s. 16.4.1745 Ainalin sotilastorppa Kannus.
(vanhemmat vihitty 30.11.1736 Lohtajalla: ruodun n:o 114 sotilas, sotilaseläkkeen saaja (gratialist) Antti Ristonpoika Holmudd, s. 1700(RK) (Suur)Lohtaja, k. 18.12.1794 Vaetoja, Kannus ja Liisa Mikontytär), s. ?, k. ?.)
Lainauksia Suur-Lohtajan historia I, sivuilta 625 ja 626:
”Lohtajalla tammikuun 5. päivänä 1750 pidetyssä katselmuksessa laaditusta miehistöluettelosta."
Ruotunumero: 114 - Sotilaan nimi: Anders Holmudd - Ikä: 43 v. - Palvelusaika: 25 v. - Syntymäpaikka: Lohtaja

isän isä: Juho Storm, s. (laskettu) 1704 (Suur)Lohtaja, k. 23.5.1767 Roikola, Kannus. Ruodun n:o 93 sotilas, sotilaseläkkeen saaja. Asui Stormin eli Moision sotilastorpassa Yliviirteen kylässä Kannuksessa - Viirrejoen rannassa lähellä Moisionkangasta, josta lienee saanut torppa nimensä.
Puoliso: Minkä niminen? Hän eli vuonna 1738 alla olevan piispan nuhtelun mukaan.
Suur-Lohtajan historia I, lainauksia sivuilta 625-627:
" 6. Ruotusotamiehet ja heidän suhteensa talollisiin”
”Kun Pohjanmaan rykmentti v. 1734 kotiutettiin, sen vahvuus oli noin 800 miestä, joten rykmenttiä ruoduille sijoitettaessa jouduttiin ottamaan noin 400 miestä lisää."
" Lohtajan 56 ruotusotilasta kuului Pohjanmaan rykmentin Lohtajan komppaniaan, jonka 150 miehestä he omasivat numerot 72-127."
"tunnettua oli, että ruotusotamiehille annettiin ruotsinkieliset nimet, mutta siitä huolimatta he olivat pääasiallisesti oman pitäjän poikia, Sen voimme todeta mm. Lohtajalla tammikuun 5. päivänä 1750 pidetyssä katselmuksessa laaditusta miehistöluettelosta"
Nämä tiedot em. miehistöluettelosta: Ruotunumero: 93 - Sotilaan nimi: Johan Storm - Ikä: 56 v. - Palvelusaika: 24 - Syntymäpaikka: Lohtaja - Siviiliammatti ym. huomautuksia: Palvelukseen kelpaamaton
Sitten vielä tällainen lainaus Suur-Lohtajan historia I, sivu 483-484. Sukutukimuksen kannalta on hyvä, jos esivanhemmat ovat saaneet nimensä edes jonnekin, vaikkapa Turun piispan nuhdeltavaksi.
"V. 1738 piispa Jonas Fahlenius nuhteli Lohtajan emäkirkossa sotamiehiä Juho Stormia, Yrjö Springbergiä ja Erkki Kruskoppi, jotka lukuisista varoituksista huolimatta "elivät vaimoineen jokapäiväisessä riidassa ja tappelussa". Kirkkoneuvosto oli uhannut ilmianta sotamiehet myös maallisessa oikeudessa ja tämän toimenpiteen piispa hyväksyi."

Senaattori Oskari Tokoi on sukua melkein kaikille keskipohjalaisille - minulle molempien vanhempieni kautta, lähimmillään 4. serkku äi:lle (yht. esi-isä Kivijärven Muhonen) ja ää:lle (yht. esi-isä Kaarlelan Jubbila).

- Raija-Leena H

[r-l.huuki]

Antti "Oskari" Tokoin ( s.15.51873 Kannus k. 4.4.1963 Usa) ensimmäinen
vaimo oli Johanna "Hanna" Johan: dr Tyrkkö Lumijoelta
s. 19.11.1869

Onkohan kellään tiedossa Hannan vanhemmat ja Hannan kuolinaika ?
Tyrkkö on voinut olla Lumijoella myös nimellä Räimä ( enkä tilan nimi )
Jospa nimet ovatkin Työkkö ja Räinä. Tämä perhe voisi olla oikea.
Hannan *19.11.1869 vanhemmat siis ehkä: talollinen Juho Heikinpoika Työkkö e. Räinä *1825 ja vaimo Katriina *1828

Henkikirja 1870 – 1870, Oulun lääni, Oulun kihlakunta, Lumijoki http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584902&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Lumijoki by N:o 50. - 5/12 Mantal. Krono. - Räinä, Johan Henriksson, hustru Kaisa – 12 henkeä . (B. Isak, Anna 3-4)

Henkikirja 1875, Oulun lääni, Oulun kihlakunta, Lumijoki http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587681&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Lumijoki by N:o 50. - 5/12 Mantal. Krono. – Työkkö, Johan Henriksson, h:u Kaisa – yhteensä 11 (B: Anna, Henrik, Maria 2-4)

Henkikirja 1880, Oulun lääni, Oulun kihlakunta, Lumijoki http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=593563&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Lumijoki by N:o 50. - 5/12 Mantal. Krono. – Työkkö, Johan Henriksson *1825, hustru Katrina *1828, B. Anna *1853, Henrik *1858, Maria *1858, Johan *1861, 1-3.
3 miestä ja 3 naista maksaa henkirahaa – yli- tai alaikäisiä on 1 mies ja 3 naista = 4 miestä ja 6 naista = siis yhteensä 10 henkeä.
Korjaukset ja lisäykset tervetulleita!

isä: Heikki Juhonpoika Storm, s. 1736(RK), k. 27.3.1811 Vaetoja, Yliviirre, Kannus. Ruodun 93 sotilas, uudistilallinen Vaetoja. Asui Stormin eli Moision sotilastorpassa Kannuksen Yliviirteellä ja 1770-luvulta lähtien Vaetojan tilalla Yliviirteen kylässä.
Lainauksia Suur-Lohtajan historia I, sivulta 627:
"Melko usein uudeksi ruotusotamieheksi otettiin edellisen ruotusotamiehen poika"
"...Ylikannuksen Raon ruotuun v, 1768 Johan Stormin tilalle Henrik Storm.."
isän isä: Juho Storm, s. (laskettu) 1704 (Suur)Lohtaja, k. 23.5.1767 Roikola, Kannus. Ruodun n:o 93 sotilas, sotilaseläkkeen saaja.
Korjauksia ja kysymyksiä:
- Sotilas Heikki Juhonp. Storm *1736 ei tainnut asua vielä 1770-luvulla Vaetojan uudistilalla. Perheen lapset on merkitty syntyneeksi Moision torpassa 1780-luvun alussa vielä. Vasta Kannuksen rk:ssa 1788-1793 on sotilas, talollinen Henrik Storm perheineen Vaetojan tilalla.
Suur-Lohtajan historia II, sivu 619, tilojen omistajaluettelo kertoo VAITOJA-tilan ensimmäiseksi isännäksi Jussi Heikinpojan vuodesta 1775- ainakin 1800. Tässä lienee virhe?
- Heikki Storm otettiin jo 1758 varmaankin Ylikannuksen Raon ruotuun. Juho Stormin jälkeen ja ennen Heikkiä oli ko. ruodun sotilaana Erik Storm (pso Susanna Carvonia)
- Onko Juho Storm varmasti Heikki Juhonpojan isä. Löytyykä muuta varmistusta kuin tuo SLH:n teksti?
- Sotilaseläkkeen saaja oli Heikki Juhonpoika Storm *1736. Saiko Juho Storm myös eläkettä?

- Raija-Leena H

[RistoS]

[quote=r-l.huuki;47363]Jospa nimet ovatkin Työkkö ja Räinä. Tämä perhe voisi olla oikea.
Hannan *19.11.1869 vanhemmat siis ehkä: talollinen Juho Heikinpoika Työkkö e. Räinä *1825 ja vaimo Katriina *1828

Löytyi Ellis Island -tiedostoista myös Johanna "Hanna" Tokoin (os. Työkkö)
s. 19.11.1869 maininnousukortti vuodelta 1924. Hannahan oli tuolloin
noin 54 vuotias: