SSS - uusi sääntöehdotus

[kkylakos]

Niin ja olisi siinä sääntöluonnoksessa syytä näkyä mitkä ovat ne muuttuvat kohdat!

Melko helppo sitä on verrata nykyisiin http://www.genealogia.fi/sss/ssssaans.htm sillä rakenne on samankaltainen. Vanhojen eli voimassaolevien sääntöjen mukaan "Kokoukset kutsutaan koolle ilmoittamalla niistä jäsenille joko kirjeitse tai yhdistyksen lehdessä vähintään kahta viikkoa ennen kokousta." eli jäsenet saanevat parin viikon sisään jonkun jäsenlehden, jossa on vähintään kokouskutsu.

[Seppo Niinioja]

Siinäpä se - kaikilla ei todellakaan ole internettiä, mutta siitä huolimatta erilaisia palveluita rakennetaan lisääntyvässä määrin internettiin (hyvä näin) ja samanaikaisesti sitten vähennetään ja supistetaan muulla tavoin esimerkiksi perinteisen postin kautta tapahtuvaa tiedotusta mielestäni aivan aiheettomasti. Sitten on paljon sellaisia internetin ja sähköpostin omaavia henkilöitä jotka eivät vaivaudu edes katsomaan kuin korkeintaan satunnaisesti onko heille tullut sähköpostia saati sitten, että vastaisivat saapuneeseen postiinsa. - Menee vielä todella pitkään, ennenkuin jokainen ihminen on tavoitettavissa internetin ja sähköpostin kautta jos koskaan ja
onko "kehitys" siihen suuntaan edes pelkästään hyvä asia.

Niin ja olisi siinä sääntöluonnoksessa syytä näkyä mitkä ovat ne muuttuvat kohdat!

Olen kyllä Kaisan kommentista huolimatta edelleen samaa mieltä Erkin ja itseni(!) kanssa. Olen käyttänyt tietokoneita noin vuodesta 1962 ja Internetiä ja sen edeltäjiä 1980-luvulta alkaen, joten muutosvastarinnasta ei ole kyse. Internet-yhteyttä omistamattomien syrjintää kyllä vastustan. Tietokoneettomuus ei estänyt mm. v. 2004 kuollutta Jarl Pousaria tekemästä ansiokkaita tutkimuksia. Suuri apu siitä ja netistä tietysti on sukututkimuksessakin.

Jäsensivuilla kerrotaan:

Hallituksen esitys uusiksi säännöiksi on nähtävissä Seuran internet-sivustolla (katso vasemman reunan valikosta linkistä Jäsentietoa).
Siellä lukee nyt (30.9.2009 klo 12.30):

Säännöt

Tässä kategoriassa ei ole dokumentteja

Olen sen pdf:n kyllä sieltä jo kerran lukenut. Ehkä se on taaas muokattavana.

Nykyisten sääntöjen 8 §:ssa sanotaan mm.
Vähintään kymmenennen osan seuran äänioikeutetuista jäsenistä tai viidenkymmenen seuran äänioikeutetun jäsenen kirjallisesti hallitukselta niin vaatiessa seura on kutsuttava ylimääräiseen kokoukseen erityisesti ilmoitettua asiaa varten.
Kokoukset kutsutaan koolle ilmoittamalla niistä jäsenille joko kirjeitse tai yhdistyksen lehdessä vähintään kahta viikkoa ennen kokousta.

Tuntuisi asialliselta, että ylimääräistä kokousta vaatineet vaivautuvat myös paikalle. Ei kyllä hallituskaan sääntömääräisissä kokouksissa erityisemmin täysilukuisuudellaan loista. En tiedä keitä nämä kirjallisesti kokousta vaatineet ovat, mutta varattu kokoustila, sali 404 Tieteiden talolla on muistikuvani mukaan jokseenkin ahdas 50 hengelle, saati lähes 600:lle (10 % jäsenistä). Läpihuutojuttunahan asia tietysti hoidetaan ja tuskin äänestäisin vastaan, jos sattuisin tulemaan paikalle.

Kokouskutsussa voisi olla paperin säästämiseksi vaikka maininta, että sääntöluonnos lähetetään tarvittaessa postitse, ellei nettiyhteyttä ole käytettävissä tai sääntöluonnosta ei sieltä saa näkyviin.

Arvostan suuresti vapaaehtoistoimijoiden työtä eikä tässä ollut tarkoitus vinoilla. Joskus Seuran toiminta kyllä menee yli hilseen. Ja j-lauta, anteeksi ruma sana, että piti valita tuollainen Joomla, äännettäneen englanniksi suunnilleen [yoomal'auhta].

Seppo Niinioja

[kkylakos]

Olen kyllä Kaisan kommentista huolimatta edelleen samaa mieltä Erkin ja itseni(!) kanssa. ...

Nykyisten sääntöjen 8 §:ssa sanotaan mm.
Vähintään kymmenennen osan seuran äänioikeutetuista jäsenistä tai viidenkymmenen seuran äänioikeutetun jäsenen kirjallisesti hallitukselta niin vaatiessa seura on kutsuttava ylimääräiseen kokoukseen erityisesti ilmoitettua asiaa varten.
Kokoukset kutsutaan koolle ilmoittamalla niistä jäsenille joko kirjeitse tai yhdistyksen lehdessä vähintään kahta viikkoa ennen kokousta.

Tuntuisi asialliselta, että ylimääräistä kokousta vaatineet vaivautuvat myös paikalle. Ei kyllä hallituskaan sääntömääräisissä kokouksissa erityisemmin täysilukuisuudellaan loista. En tiedä keitä nämä kirjallisesti kokousta vaatineet ovat, mutta varattu kokoustila, sali 404 Tieteiden talolla on muistikuvani mukaan jokseenkin ahdas 50 hengelle, saati lähes 600:lle (10 % jäsenistä). Läpihuutojuttunahan asia tietysti hoidetaan ja tuskin äänestäisin vastaan, jos sattuisin tulemaan paikalle.

Tarkoituksenani ei ollut ottaa kantaa siihen pitäisikö jäsenille lähettää paperilla sääntöehdotus (vaan sääntöjen vertailtavuuteen). Ihan hyvien tapojen/käytäntöjen mukaista olisi.

Kyse ei ymmärtääkseni ole jäsenistön vaatimasta ylimääräisestä kokouksesta vaan hallituksen kutsumasta. 8. pykälä alkaa "Seura pitää vuosittain hallituksen kutsusta kokouksia, joista kevätkokous ja syyskokous ovat määräaikaisia." eli implisiittisesti annetaan hallituksen kutsua "vuosittain" kokoon ihan mitä kokouksia tahansa.

[kaila]

Mikäli olen tulkinnut oikein uusia sääntöehdotuksia niin erot ovat

Esimies valitaan kokouksessa. Aikaisemmin esimies on valittu hallituksen 1. kokouksessa. Saattaa antaa esimiehelle enemmän valtaa.
Aikaisemmin hallituksessa istui 12+4 jäsentä. Nyt 1+10 eli 5 hallituksen jäsentä potkitaan pois. Hallituksen kokouksissa istuminen ainakin viime vuonna oli valmiiden esitysten hyväksymistä ja joskus ihmettelin kannattaako sitä varten kovin kaukaa tulla paikalle
Uusista säännöistä on jätetty pois kaikki muu toiminta, kuten jaokset ym.En tiedä miten ylimääräisen kokouksen kutsu on toimitettu ja miten se pitäisi toimittaa kun en ole vanhaa sääntöä sillä silmällä katsonut

t Kaarle Kaila

[PVuorio]

Joihinkin kohtiin sääntömuutoksessa on huomioni kiinnittynyt.

Plussana pidän sitä, että vihdoin edellytetään myös talousarvion
laatiminen ja esittäminen yhdistyksen kokoukselle. Aikaisemmin
ei tällaista edellytetty säännöissä.

Miinukseksi katson ainakin sen, että jäsenistön mahdollisuudet
ylimääräisen yhdistyksen kokouksen koollekutsumiseen on lähes
nollattu. Näin siksi, että tarvitaan arviolta 570 jäsenen esittämä
vaatimus. Ennen oli mahdollista 50 jäsenen kirjallisesti esitetyn
vaatimuksen perusteella tällainen toteuttaa.

Toivottavasti tulevan kokouskutsun ohessa on myös hallituksen
perusteluja muutoksille sekä muutosten vertailu eli mtiä jää pois
ja mitä tulee lisäksi.

t Pertti Vuorio

[Helena V.]

Hei,

En oikein ymmärrä, miksi seuran sääntöuudistusehdotuksen pitää olla jäsentunnusten takana?Toisaalta tätäkin kirjoittaessa iloinen mainoskyltti kehottaa liitymään jäseneksi. Kai pitäisi voida etukäteen tarkistaa, mihin olisi liittymässä? Sivuilla jäseneduissa kun on tyhjää täynnä. - Löysin sentään sisäänkirjautumatta etsi-toiminnolla seuran voimassa olevat säännöt, mutta mistään valikoista ne eivät “naisen logiikalla” sukkelasti löytyneet.

Tein itselleni koosteen sääntöehdotuksesta verrattuna nykyisiin sääntöihin - lisäykset/muutokset entiseen tekstiin punaisella ja sivumäärä tuplaantui. Paljon on asioita vain ilmaistu toisin, mutta on siellä paljon muutoksiakin. En ota tässä kantaa niihin puolesta taikka vastaan. Listaan vain muutoksia - kaikesta huolimatta:

- Seuran (ehdotuksessa majuskelilla) tieteellisyyttä korostetaan ja toimimista alan “kattojärjestönä” mm. niin, että Seuran hallitus hyväksyy ja nimeää anomuksesta sukututkimusopettajiksi kelpuutettavat
- maininnat voittoa tavoittelemattomuudesta poistettu ja julkaisutoiminnan osalta poistettu maininnat vuosikirjasta ja muistakin painetuista julkaisuista, taikka että niitä jaettaisiin jäsenille ilmaiseksi, lisäksi poistettu maininta sukututkimusohjelmistojen kehittämisestä ja jäsenalennuksista julkaisuista yleensä
- jäsenien erottamisesta uusi säännös ja eräpäivä jäsenmaksun maksulle (31.1.) sekä eroaminen kirjalliseksi (päätelmä: minkä laiminlyönti luonnollisesti oikeuttaa perintätoimiin - maksamattomuus on ehdotuksessa eroamista vasta 11 kk:n kuluttua), lisäksi maksun viivästyminen aiheuttaa äänioikeuden menetyksen, kunnes on maksanut
- tutkijajäseniä voi olla 40 entisen 30 sijaan
- jaostot poistetaan
- toimieliminä ovat Seuran syys- ja kevätkokous ja hallitus (kuten nytkin), mutta uutena on hallituksen valitsema työvaliokunta, joka valmistelee hallituksessa esitettävät asiat ja “suorittaa johtosäännössä (oma huomio: uusi termi, ei säännöissä määritelty) sille määrätyt muut tehtävät”, esimies ja varaesimies nimikkeinä poistuvat
- Seuran kokouskutsut nyt 2 viikkoa, ehdotuksessa 6 viikkoa ennen kokousta kirjallisina (molemmissa kirje tai lehti - jäsenlehteä uudistus ei tunne,mutta tässä yhteydessä mainitaan kerran "yhdistyksen lehti")
- ylimääraiset kokoukset ehdotuksen mukaan hallituksen katsoessa tarpeelliseksi, edellisessä kokouksessa päätetty tai 1/10 seuran jäsenistöstä kirjallisesti vaatii - nyt 50 jäsenen kirjallisesta vaatimuksesta
- jäsenten esitykset ja aloitteet kokouksiin kirjallisina 4 vkoa ennen kokousta (nyt “hyvissä ajoin”) - ehdotuksen mukaan käsitellään vain ne, joista hallitus on antanut ennakkoon lausuntonsa
- kevätkokouksen asialista ennallaan, syyskokoukseen lisäyksenä päätettäisiin kokouksen toimihenkilöiden mahdollisista palkkiosta ja hyväksyttäisiin seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio, valittaisiin hallituksen pj ja lisäksi muutoksia hallitusvalintoihin
- hallitukseen 10 jäsentä kaksivuotiskaudeksi, kun nyt 12 varsinaista ja 4 varajäsentä (erovuorossa puolet kuten nytkin), jos nyt hallituksen jäsenen paikka jää avoimeksi kesken toimikauden Seuran kokous päättää uudesta jäsenestä - ehdotuksessa ei ole esitetty menettelytapaa tähän tilanteeseen
- hallituksen kutsuu kokoon pj tai varapj (nyt esimies, varaesimies tai hallituksen jäsen - esimies on myös hallituksen pj), päätösvaltaisuuden ratkaisee arpa, mikä on poistettu ehdotuksessa
- esityksen mukaan hallituksen kokouksessa toiminnanjohtaja toimii esittelijänä ja sihteerinä, puhe- ja läsnäolo-oikeudella ilman äänivaltaa (oma huomio: nykyisinkin jo voimassaolevan “johtosäännön” puitteissa toiminnanjohtaja on esitellyt asiat, mutta muilta toimihenkilöiltä ja jaostojen edustajilta on evätty puhe- ja läsnäolo-oikeus, minkä säännöt edellyttäisivät) ja hallitus valitsee kalenterivuoden ensimmäisessä kokouksessaan varapj:n vuodeksi kerrallaan (hallituksen pj:n valitsisi ehdotuksessa syyskokous, ks. yllä) - nyt hallitus valitsee vuodeksi kerrallaan esimiehen ja varaesimiehen (= hallituksen pj ja varapj)
- Uuden ehdotetun työvaliokunnan valitsisi hallitus vuodeksi kerrallaan. Siihen kuuluisivat hallituksen pj, varapj, kaksi jäsentä (esityksessä “varsinaista jäsentä“, vaikka muita ei enää ehdoteta olevaksikaan) ja toiminnanjohtaja, joka toimisi esittelijänä ja sihteerinä, kaikilla olisi äänioikeus.
- Seuran nimenkirjoitusta esitetään muutettavaksi siten, että toiminnanjohtaja ja hallituksen pj/-varapj/-erikseen nimetty jäsen kirjoittaisivat sen yhdessä. Nyt nimen kirjoittaa kaksi hallituksen jäsentä tai hallituksen jäsen ja hallituksen erikseen nimeämä hlö yhdessä. Taloudenhoitaja voi kirjoittaa nimen juoksevissa asioissa. Ehdotus ei enää tunne taloudenhoitajaa erikseen.
- Seuran sääntömuutoksiin tai Seuran purkamiseen tarvittaisiin ¾ äänistä, kun nyt aikaa on kuluttava vähintään kahden Seuran kokouksen verran tietyin äänimäärin.

t. Helena V.

[Sami Lehtonen]

Sain myös eilen luettua läpi uuden sääntöluonnoksen ja samalla vertasin sitä nykyisiin sääntöihin. Minusta olisi hyvä, jos hallitus voisi julksisesti ilmoittaa, mikä on sääntömuutosten motivaatio ts. millaisia muutoksia pidetään tavoiteltavina ja millä perusteilla.

Sitten itse muutoksiin. Heti toimintamuodoissa on seuran tarkoituksista poistettu tietotekniikka. Kyse lienee ollutkin puhtaasti Sukutietotekniikan jäänteestä, joka sinänsä ei ollut enää perusteltu osa Seuran nykytoimintaa. Tarkoituksissa mainitaan edelleen yhteistyöjärjestönä toimiminen, mutta sukututkimusyhdistyksiä siinä ei enää erikseen mainita. Myös harrastus sanana loistaa poissaolollaan - pitääkö tästä vetää johtopäätöksiä?

Tarkoituksen toteuttamiseksi on vastaavasti poistettu sukututkimusohjelmat, jotka edelleen yllä olevaan viitaten eivät luonnollisesti kuulukaan seuran nykyiseen toimintaan. Tämän lisäksi on poistettu "muun tarpeiston" hankkiminen ja välittäminen. Haudataanko kirjakauppa lopullisesti?

Kirjeenvaihtajajäseneksi kelpasi ennen ulkomailla vakinaisesti asuva henkilö - luonnoksen mukaan tämän pitäisi olla ulkomaalainen. En voi käsittää tätä sanamuodon muutosta. Ulkomailla vakinaisesti asuva henkilö on varsin täsmällinen ilmaisu, mutta mitä tarkoitetaan ulkomaalaisella? Käykö Suomessa asuva ulkomaalainen henkilö? Onko ulkomaalainen henkilö, jolla on jonkin muun maan kuin Suomen kansalaisuus vai onko ulkomaalainen henkilö, jolla nimenomaisesti ei ole Suomen kansalaisuutta? Nykyisin, kun kaksoiskansalaisuus on arkipäivää, pitää tämäkin ottaa huomioon.

Jaostojen poistaminen säännöistä on hyvä ratkaisu. Yhdistyksen toimielimet voivat halutessaan perustaa tarpeelliseksi katsomansa määrän säännöissä erikseen määrittelemättömiä komiteoita, työryhmiä, raateja, herrakerhoja tai vaikka duuman ja nimittää niihin parhaaksi katsomiaan henkilöitä jäseniksi, komissaareiksi tai kanslereiksi. Yhdistyslain mukaisesti säännöissä määritellyt toimielimet voivat edelleen delegoida tehtäviä näille. Sen sijaan nykyisissä säännöissä erikseen nimeltä mainitut jaostot ovat varmaankin olleet ongelmallisia jo sinänsä, että sääntömääräisinä sellaiset on ollut pakko myös ylläpitää - oli niillä luonnollisia tehtäviä tai ei.

Vuorionkin tavoin panin merkille, että uusien sääntöjen mukaan ylimääräinen kokous voidaan kutsua vain 10% äänivaltaisten jäsenten niin vaatiessa. Tämä on kyllä yhdistysdemokratian vastainen ratkaisu ja kohtuuton kaikin puolin. Nykysääntöjen esittämä 10% tai 50 äänivaltaista jäsentä on ilman muuta parempi. En epäile, etteikö pääkaupunkiseudulla olisi mahdollista kerätä jossakin järjellisessä ajassa vajaa 600 nimeä, mutta miten esimerkiksi Tampereella, Lahdessa tai Forssassa? Lisäksi kokouksen koolle kutsumisessa on merkittävä muutos kutsun esittäminen peräti kuusi viikkoa ennen vanhan 2 viikon sijaan. Tälläkin on melkoinen vaikutus esimerkiksi juuri jäsenistön vaatiman ylimääräisen kokouksen koolle kutsumiseen. Eli siinä vaiheessa, kun jäsenistö mahdollisesti huolestuu yhdistyksen johdon toiminnasta menee nimien keräämiseen tarvittavan ajan lisäksi vähintään kuusi viikkoa ennen kuin kokous saadaan aikaiseksi. En tällä halua osoittaa minkäänlaista kritiikkiä Seuran nykyiselle hallinnolle, mutta säännöt pitää laatia siten, että ne takaavat jäsenistölle riittävät vaikutusmahdollisuudet myös kriisitilanteessa tai muuten huonoina aikoina. Vuorio havaitsi myös, että sääntöluonnoksessa on myös mainittu toimintasuunnitelma ja talousarvio syyskokouksen tehtävissä. En oikein edes ymmärrä, miten edellisissä säännöissä ei näistä melko lailla välttämättömistä dokumenteista puhuttu mitään.

Muutokset hallituksen kokoonpanoon on myös varsin hyvä ratkaisu. Erityisesti varajäseniä ei ole syytä valita yhtään mihinkään toimielimiin. Vastuukysymyksissä varajäsenet eivät välttämättä pääse varsinaista jäsentä helpommalla, vaikka heidän vaikutusmahdollisuutensa asioihin, joista myöhemmin voivat joutua muiden kanssa yhteisvastuullisesti vastaamaan, on olematon. Vuosikymmenet Seuran hallitusta on johtanut esimies. Eikö tätä nimeä voitaisi säilyttää historiallisista syistä?

Sääntöluonnos mainitsee toiminnanjohtajan roolin pykälissä 13 ja 17. Koen hieman ongelmallisena, että tällainen nimetty rooli mainitaan säännöissä, mutta säännöt eivät lainkaan määrittele, miten tällainen valitaan, kuka valitsee, millaiseksi ajaksi tai onko kyse yhdistyksen luottamustoimesta vai työsuhteisesta tehtävästä. Tähän olisi mielestäni syytä ottaa säännöissä myös kantaa. Seuran nimen kirjoittamisesta nykysäännöt mainitsevat, että taloudenhoitajalla on oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi juoksevissa asioissa. Onko tulkittu niin, ettei esimerkiksi pienet transaktiot edellytä taloudenhoitajalta tällaista toimivaltaa? Eli aina tarvittaessa on saatavilla sääntöjen edellyttämät kaksi nimeä tai vaihtoehtoisesti nimeä ei tarvita lainkaan vaan jokin yleisluontoinen hallituksen toimeksianto riittää?

Lisäksi sääntömuutoksissa halutaan mahdollistaa sääntöjen muuttaminen tai Seuran purkaminen jo yhdessä yksittäisessä kokouksessa kun nykyiset säännöt edellyttäisivät kahta käsittelykertaa vähintään neljän viikon välein. Sääntöjen muuttaminen ei pitäisi olla missään yhdistyksessä jokavuotinen numero asialistalla. Mihin tällaista "joustavuutta" tarvitaan? Seuran koon ja jäsenten maantieteellisen sijoittumisen perusteella pitäisin tarkoituksenmukaisena pitäytymistä vanhojen sääntöjen edellyttämässä muutosten tai purkamisen käsittelyssä kahdessa erillisessä kokouksessa. Tai ainakin niin, ettei Seuran purkaminen yhdessä kokouksessa käy päinsä.

[Rotta]

- Seuran (ehdotuksessa majuskelilla) tieteellisyyttä korostetaan ja toimimista alan “kattojärjestönä” mm. niin, että Seuran hallitus hyväksyy ja nimeää anomuksesta sukututkimusopettajiksi kelpuutettavat

Mihin ihmeeseen tuokin perustuu? Tiedän, että Tampereella järjestettiin sukututkimuskoulututsta yliopiston kanssa yhteistyössä. mutta että Suomen sukututkimusseura olisi joku kattojärjestö, jolla olisi (yksinomainen) oikeus auktorisoida sukututkimusopettajan pätevyys. Ainoa tapa, jolla näen sen mahdolliseksi on vain se, että joku voi ilmoittaa olevansa Suomen sukututkimusseuran kelpuuttama, mutta siihen se sitten jäikin....

Make

[Jouni Kaleva]

Teknisistä syistä, vielä kerran avaan uudestaan tämän ketjun otsikon substanssiasian käsittelyä varten.

Kopioin tähän edellisestä keskustelusta substanssiin liittyvät viestit. Jos jotakin puuttuu, se ei ole tarkoituksellista.

[Sami Lehtonen]

Vastaan Juhalle siitä 10%:sta vaikkei sitä viestiä tässä näykään (taisi mennä sen toisen ketjun mukana).

On ihan totta, että 10% on tyypillinen mallisääntöjen raja jäsenistön vaatimuksesta pidettävälle kokoukselle. Se toimii oikein hyvin suurimpaan osaan yhdistyksiä - joiden jäsenmäärä on reilusti alle tuhat! Suhdeluku äänivaltaisesta jäsenistöstä on tietysti hyvä olla siksikin, jos jäsenmäärä sattuu vaikkapa laskemaan alle 50:n, jolloin jäsenistö ei enää voisi vaatia ylimääräistä kokousta millään.

Tietysti voidaan keskustella siitä, onko sopiva määrä 50 vai 100 henkeä riittäväksi määräksi närkästyneitä jäseniä, mutta mielestäni on helppoa sanoa, että 10% kuudesta tuhannesta ei sellainen määrä ole. Käsittääkseni mikään "poppoo" ei ole Seuraa kyykyttänyt nytkään - vaikka raja onkin tämä alhaisena pidetty 50 henkeä.

Asiaa voisi vaikkapa miettiä siitäkin lähtökohdasta, paljonko jäseniä ylipäätään osallistuu sääntömääräisiin vuosikokouksiin; minusta olisi suorastaan naurettavaa vaatia tätä huomattavasti suurempaa ryhmää ylimääräisen kokouksen aikaansaamiseksi.

Jotta yhdistysdemokratia voisi toteutua myös konfliktitilanteissa, on mielestäni selvää, että jäsenistöllä on oltava realistiset mahdollisuudet kokouksen koollesaattamiseksi säällisessä ajassa. 10% vaatimus ja kuuden viikon koollekutsumisaika ei tätä mahdollisuutta tarjoa.

Olisi muuten mukava tietää, millä tavalla sääntömuutoksista aiotaan ylimääräisessä kokouksessa päättää. Onko tarkoitus yrittää hyväksyttää uudet säännöt kaikki kerralla, vai tuleeko kokoukseen tarjolle eri vaihtoehtoja yksittäisistä pykälistä? Ryhdytäänkö peräti hieromaan pykäliä sellaiseen asuun, että läsnäolijoista riittävä määrä on valmis ne hyväksymään? Otaksuisin olevan melko epärealistista odottaa tämänhetkisen luonnoksen kelpaavan sellaisenaan paikallaolijoille.

[M.Sjostrom]

Vastaan Juhalle siitä 10%:sta vaikkei sitä viestiä tässä näykään (taisi mennä sen toisen ketjun mukana).

On ihan totta, että 10% on tyypillinen mallisääntöjen raja jäsenistön vaatimuksesta pidettävälle kokoukselle. Se toimii oikein hyvin suurimpaan osaan yhdistyksiä - joiden jäsenmäärä on reilusti alle tuhat! Suhdeluku äänivaltaisesta jäsenistöstä on tietysti hyvä olla siksikin, jos jäsenmäärä sattuu vaikkapa laskemaan alle 50:n, jolloin jäsenistö ei enää voisi vaatia ylimääräistä kokousta millään.

Tietysti voidaan keskustella siitä, onko sopiva määrä 50 vai 100 henkeä riittäväksi määräksi närkästyneitä jäseniä, mutta mielestäni on helppoa sanoa, että 10% kuudesta tuhannesta ei sellainen määrä ole. Käsittääkseni mikään "poppoo" ei ole Seuraa kyykyttänyt nytkään - vaikka raja onkin tämä alhaisena pidetty 50 henkeä.

Asiaa voisi vaikkapa miettiä siitäkin lähtökohdasta, paljonko jäseniä ylipäätään osallistuu sääntömääräisiin vuosikokouksiin; minusta olisi suorastaan naurettavaa vaatia tätä huomattavasti suurempaa ryhmää ylimääräisen kokouksen aikaansaamiseksi.

Jotta yhdistysdemokratia voisi toteutua myös konfliktitilanteissa, on mielestäni selvää, että jäsenistöllä on oltava realistiset mahdollisuudet kokouksen koollesaattamiseksi säällisessä ajassa. 10% vaatimus ja kuuden viikon koollekutsumisaika ei tätä mahdollisuutta tarjoa.

Olisi muuten mukava tietää, millä tavalla sääntömuutoksista aiotaan ylimääräisessä kokouksessa päättää. Onko tarkoitus yrittää hyväksyttää uudet säännöt kaikki kerralla, vai tuleeko kokoukseen tarjolle eri vaihtoehtoja yksittäisistä pykälistä? Ryhdytäänkö peräti hieromaan pykäliä sellaiseen asuun, että läsnäolijoista riittävä määrä on valmis ne hyväksymään? Otaksuisin olevan melko epärealistista odottaa tämänhetkisen luonnoksen kelpaavan sellaisenaan paikallaolijoille.



10% on tyypillinen sen takia,m että ilman tiettyjä (nyt ei taida olla käsillä) erityistilanteita, lain mukaan rajaa EI saa laittaa korkeammaksi eli vaativammaksi.
Sen sijaan, pienemmäksi rajan voi aina säännöissä asettaa.

[Seppo Niinioja]

Tarkoituksenani ei ollut ottaa kantaa siihen pitäisikö jäsenille lähettää paperilla sääntöehdotus (vaan sääntöjen vertailtavuuteen). Ihan hyvien tapojen/käytäntöjen mukaista olisi.

Kyse ei ymmärtääkseni ole jäsenistön vaatimasta ylimääräisestä kokouksesta vaan hallituksen kutsumasta. 8. pykälä alkaa "Seura pitää vuosittain hallituksen kutsusta kokouksia, joista kevätkokous ja syyskokous ovat määräaikaisia." eli implisiittisesti annetaan hallituksen kutsua "vuosittain" kokoon ihan mitä kokouksia tahansa.

Näinhän siinä tarkemmin ajatellen tosiaan implisiittisesti annetaan ymmärtää ja olet varmastikin oikeassa. Viestiketjussa "SSS:n toiminnasta" on käsitelty lähinnä käytännön asioita, ei sääntöjä. Tosin en tiedä, onko Seuralle lähetty postitse joitakin kirjelmiä.

Maan tapa on vuosikymmeniä ollut, että asiat hoidetaan kabineteissa. Nyt on trendikästä vaatia läpinäkyvyyttä. Saa nähdä.

Seppo Niinioja

[Helena V.]

Hei,


Olisi muuten mukava tietää, millä tavalla sääntömuutoksista aiotaan ylimääräisessä kokouksessa päättää. Onko tarkoitus yrittää hyväksyttää uudet säännöt kaikki kerralla, vai tuleeko kokoukseen tarjolle eri vaihtoehtoja yksittäisistä pykälistä? Ryhdytäänkö peräti hieromaan pykäliä sellaiseen asuun, että läsnäolijoista riittävä määrä on valmis ne hyväksymään? Otaksuisin olevan melko epärealistista odottaa tämänhetkisen luonnoksen kelpaavan sellaisenaan paikallaolijoille.

Ehdotukseen kaikki kerralla vaan, niin käytännössä todennäköisyys hyväksynnälle lienee varsin hyvä.:rolleyes:

Nyt voimassaolevia seuran sääntöjä ei luonnollisesti voida muuttaa kuin nykyisin ehdoin, eli:

"17 §
Sääntöjen muuttaminen
Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta on käsiteltävä kahdessa perättäisessä vähintään neljän viikon väliajoin pidettävässä kokouksessa. Muutoksen on saatava ensimmäisessä kokouksessa ehdoton enemmistö annetuista äänistä ja jälkimmäisessä kokouksessa vähintään kolme neljännestä annetuista äänistä."

Kuten Seppo mainitsi, kokouksissa tuppaa käymään muutama kymmenen henkeä ja kun asialista naputellaan henkeäsalpaavalla nopeudella läpi, aikaa kuluu +/- 20 minuuttia. Samankaltainen tilanne Kailan mukaan on hallituksen kokouksissa, niin ettei sinne kovin kaukaa viitsi matkustaa pyörähtämään äänen antamisen takia. Jos jäsenellä on kokoukselle asiaa, se on "hyvissä ajoin" kirjallisesti toimitettava hallitukselle, jotta asia kokouksessa käsiteltäisiin = ehtii asialistalle, kaikki on käsiteltävä.
/Ehdotuksen mukaan kokouksissa jatkossa käsiteltäisiin vain asiat, joista hallitus on antanut lausuntonsa ja jotka ovat saapuneet kirjallisina 4 vkoa ennen kokousta. - Ainahan asian kuin asian voi jättää pöydälle, kerran toisensa jälkeen...

Toki pitää olla reilut sävelet, miten ylimääräisiä kokouksia voidaan pitää, enkä tässä nyt tarkoita, että kokoukset pitäisi julistaa loputtomiksi pulinakerhoiksi, mutta jotain konkreettisempaa jäsenvaikutusmahdollisuutta itse kokouksiin peräänkuuluttaisin ja pitäisin vielä tärkeämpänä.

Nykyisissä säännöissä eikä ehdotuksessakaan ei ole mitään määrittelyä, millä kokoonpanolla seuran kokous on päätösvaltainen. Toisin sanoen se on päätösvaltainen kun ympäri maata sijaitsevasta n. 5700 äänestä 25 on paikalla ja nuija kolahtaa. Seurassa ei myöskään ole alueellisia tai muita "alaosastoja", jotka voisivat keskuudestaan koota ja valmistella erilaisia kannanottoja. (Jaostot taikka toimikunnat ym. "duumat" ovat sellaisia, mutta hallitus yksin päättää perustetaanko niitä ja mihin tarkoituksiin.) Ei kaikilla ole nettiyhteyttä, mutta varmasti useammalla kuin mahdollisuus matkustaa Helsinkiin kokoukseen, joten nykytekniikkaa voitaisiin varmasti jossain muodossa hyödyntää jäsendemokratian parempaan toteutumiseen.

Jälkiviisautta, mutta eihän tässä muuta voi tarjoilla. Olisikohan sääntömuutoksesta tai ylipäätään sen tarpeellisuudesta kannattanut virittää keskustelua jo ennen kuin pistetään paperit pöytään? Näin toimien keskustelua tietenkin syntyy, mutta sen sävy tuskin tulee olemaan kovin positiivista. Läpinäkyvyys on päivän sana, kuten todettu. En ollenkaan epäile hallituksen hyväätarkoittavuutta taikka aitoa tarvetta nykyaikaistaa seuran sääntöjä. Muutoksen vaan pitää myös näyttää avoimelta.

t. Helena V.

[Erkki]

Seurassa ei myöskään ole alueellisia tai muita "alaosastoja", jotka voisivat keskuudestaan koota ja valmistella erilaisia kannanottoja. (Jaostot taikka toimikunnat ym. "duumat" ovat sellaisia, mutta hallitus yksin päättää perustetaanko niitä ja mihin tarkoituksiin.) Ei kaikilla ole nettiyhteyttä, mutta varmasti useammalla kuin mahdollisuus matkustaa Helsinkiin kokoukseen, joten nykytekniikkaa voitaisiin varmasti jossain muodossa hyödyntää jäsendemokratian parempaan toteutumiseen.



Hei

Tämä alueellisen organisaation puute tuntuu minunkin mielestä oudolta. Ymmärrän kyllä, että näin pienillä talouden voimavaroilla sitä on vaikea toteuttaa, mutta sen tarve on ilmeinen.

Toisaalta Seurassa voi saman aikaisesti olla sekä henkilöjäseniä että yhteisöjäseniä, kuten paikalliset tai alueelliset Sukutkimusyhdistykset. Tämä on minusta outo yhdistelmä, mutta eikö tätä paikallisten yhdistysten verkkoa voisi asteittain muovata Seuran alueorganisaatioksi ainakin niiltä osin, kuin ne jo nyt ovat Seuran jäseniä?

Uudistettavien sääntöjen merkittävä muutos näyttää olevan sääntöjen tarkoituspykälässä (§ 2), jossa etenkin b-kohdassa Seura ottaa itselleen alan johtavan toimijan roolin. Tätä on jäsenten syytä tervehtiä ilolla.

Vanhoissa säännöissä ei myöskään tunneta Seuran toiminnanjohtajan asemaa juuri lainkaan. Uudistus tekee hänestä hallituksen kokouksissa päätettävien asioiden esittelijän, jolla ei ole äänivaltaa halituksessa. Mielestäni tämä uudistus selkeyttää toimintaa.

En muuten millään osaa nähdä ylimääräisen kokouksen koollekutsumisessa tarvittavasta 1/10 vaatimusta ongelmana. Suurempi ongelma on, että organisaatiorakenne ei tue aitoa osallistumisen mahdollisuutta kuin harvoille. Onneksi heitä näyttää vielä riittävän.

[Sami Lehtonen]

Hei

Tämä alueellisen organisaation puute tuntuu minunkin mielestä oudolta. Ymmärrän kyllä, että näin pienillä talouden voimavaroilla sitä on vaikea toteuttaa, mutta sen tarve on ilmeinen.

Toisaalta Seurassa voi saman aikaisesti olla sekä henkilöjäseniä että yhteisöjäseniä, kuten paikalliset tai alueelliset Sukutkimusyhdistykset. Tämä on minusta outo yhdistelmä, mutta eikö tätä paikallisten yhdistysten verkkoa voisi asteittain muovata Seuran alueorganisaatioksi ainakin niiltä osin, kuin ne jo nyt ovat Seuran jäseniä?

Niin, lienee moniakin kansallisesti toimivia yhdistyksiä, jotka on organisoitu nimenomaan paikallisyhdistyksien kautta - yksityishenkilöt kuuluvat kattojärjestöön paikallisten toimijoiden välityksellä.

Uudistettavien sääntöjen merkittävä muutos näyttää olevan sääntöjen tarkoituspykälässä (§ 2), jossa etenkin b-kohdassa Seura ottaa itselleen alan johtavan toimijan roolin. Tätä on jäsenten syytä tervehtiä ilolla.

Niin - mitähän tuo nyt sitten käytännössä tarkoittaa? Kuka kissan hännän nostaa ellei kissa itse?

Vanhoissa säännöissä ei myöskään tunneta Seuran toiminnanjohtajan asemaa juuri lainkaan. Uudistus tekee hänestä hallituksen kokouksissa päätettävien asioiden esittelijän, jolla ei ole äänivaltaa halituksessa. Mielestäni tämä uudistus selkeyttää toimintaa.

Myöskään uudet säännöt eivät lainkaan kata sitä, mikä/millainen rooli tämä toiminnanjohtaja on, muuten kuin hallituksen sihteeri ja yksi nimenkirjoittaja yhdessä jonkun muun kanssa.

En muuten millään osaa nähdä ylimääräisen kokouksen koollekutsumisessa tarvittavasta 1/10 vaatimusta ongelmana. Suurempi ongelma on, että organisaatiorakenne ei tue aitoa osallistumisen mahdollisuutta kuin harvoille. Onneksi heitä näyttää vielä riittävän.

Kieltämättä organisaatiorakenne ja osallistumismahdollisuudet ovat suurempi ongelma, mutta niitä ei tässä yhteydessä olla rukkaamassakaan. Sen sijaan kokouksen koollekutsumista jäsenten toimesta ollaan merkittävästi vaikeuttamassa yli kymmenkertaistamalla kynnys ja lisäksi venyttämällä kokouskutsua peräti kuuteen viikkoon. Kyllä sellainen pitäisi minun mielestäni ainakin pystyä perustelemaan.

[Sami Lehtonen]

Tuon vielä uudelleen esiin muutoksen pykälässä seuran tarkoituksesta. Siitä on poistettu sana harrastus. Tietysti tämä on sikäli perusteltavissa, että sukututkimus on sukututkimusta, tehtiinpä sitä sitten leipätyönä tai harrastuksena ja jossakin määrin kummassakin tapauksessa olisi syytä pyrkiä tieteelliset kriteerit täyttäviin tuloksiin. Tieteellisyyttä korostaessa sana harrastus saattaa tuottaa pienen inflaation.

Toisaalta kuitenkin seuran jäsenistä leijonanosa on sukututkimusta harrastuksekseen tekeviä. Päätoimisia sukutukijoita lienee joitakin kymmeniä. Erityisesti nyt, kun arkistolaitoskin on oleellisesti kaventanut nimenomaan harrastuspohjalta sukuaan tutkivien mahdollisuutta päästä arkistotiedon lähteille, ei välttämättä ole oikea aika seurankaan korostaa sukututkimuksen professionaalia puolta.

[admin]

Kun on seurannut SSS:n toimintaa joitain vuosia sivulta niin muutama seikka omasta mielestäni ehkä kannattaisi miettiä samalla mikäli sääntöjä uudistetaan

Uudet hallitusjäsenet

Seuran syyskokouksen tehtävänä on
...
f) valita Seuran hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi
...
g) valita Seuran kymmenjäseniseen hallitukseen kahden seuraavan kalenterivuoden ajaksi jäsenet erovuoroisten tilalle. Puolet jäsenistä on vuosittain erovuorossa, ensimmäisellä kerralla ratkaisee arpa erovuorossa olevat, ...
Kun syyskokoukseen ilmaantuu kourallinen jäseniä niin uuden hallituksen kokoonpano luultavasti on erittäin lähellä vanhan hallituksen ja ehkä uudelleenvalittavan puheenjohtajan, hallituksen tai toiminnanjohtajan esittämää kokoonpanoa. Valittavan hallituksen kokoonpano tulisi jollain tavalla saatava peilaamaan jäsenistön toiveita samalla kuin jokaiselle osa-alueelle pitäisi löytyä taitajaa/ymmärtäjää hallitukseen.
Olisiko siis järkevää yhdistyskokouksen valita hallituksen ulkopuolinen "vaalin valmistelu" ("valberedning") -työryhmä joka etsii ehdokkaita eroavien hallituksen jäsenten (sis. puheenjohtaja) tilalle ja jolle jäsenistö myöskin voi ehdottaa hyviä ehdokkaita - seuraavan syyskokouksen valintaprosessiin? Työryhmä tietenkin selvittäisi että ehdokas suostuisi.
puheenjohtaja saisi mielestäni valita kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi eikä ainoastaan yhdeksi. Jatkuvuus olisi omasta mielestäni hyvä olla yli tavallisen hallitusjäsenen kahden vuoden pesti. Kolmen vuoden jälkeen uusi puheenjohtaja remmiin! Jatkuvuus ja uudistuminen samalla. (Puheenjohtaja tietenkin olisi toivon mukaan perinteisellä tavalla se hallituksen mielipiteiden tulkitsija joka junailee asiat päätökseen ei siis mikään "yksinvaltias" jonka kanssa kaikkien pitää olla samaa mieltä.)Hallitus valitsee kalenterivuoden ensimmäisessä kokouksessa yhdeksi vuodeksi kerrallaan työvaliokunnan, johon kuuluu hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen kaksi muuta varsinaista jäsentä ja Seuran toiminnanjohtaja. Työvaliokunnan sihteerinä ja esittelijänä toimii Seuran toiminnanjohtaja, jolla on äänioikeus. Työvaliokunta valmistelee Seuran hallituksen päätettäviksi esiteltävät asiat sekä suorittaa johtosäännössä sille määrätyt muut tehtävät.Kysymys siis kuuluu - ovatko muut hallituksessa enemmän tai vähemmän kumileimasimina?? A-hallitusjäsen, B-hallitusjäsen?? Eikös hallituksen toimivuus myöskin heikkene tällaisella menetelmällä? Pysyvä työvaliokunta kuulostaa vanhanaikaiselta ja osittain ehkä jopa elitistiseltä. Eikös eri toimintasektoreille voisi mieluummin perustaa "hallituksen valiokuntia" tms. siten että mahdollisuuksien mukaan kaikkien hallitusjäsenten voimavarat hyödynnettäisiin optimalisesti? Valiokuntiin voisi mahdollisesti tarpeen vaatiessa kutsua muitakin yhdistyksen jäseniä.

Onko tällainen vanha "työvaliokunta" -järjestely enää järkevä?

"...johtosäännössä sille määrätyt muut tehtävät..."Mitähän johtosäännöksessä sanotaan? Ovatko eri hallituksen jäsenet eriarvoisessa asemassa johtosäännön takia?

Seuran ylimääräinen kokous pidetään, milloin edellinen kokous on niin päättänyt tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenesosa (1/10) Seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten hallitukselta vaatii.10% sääntö on hyvä olla, mutta jokin absoluutti minimimäärä olisi sekin oltava määritelty. Tämä määrä olisi hyvä olla suhteessa normaalin syyskokouksen osaanottajamäärään tai "aktiiviseen jäsenistön" -lukumäärään. Muuten ylimääräisen kokouksen koollekutsuminen taitaa olla liian hankala.

Hasse

[Seppo Niinioja]

Kun on seurannut SSS:n toimintaa joitain vuosia sivulta niin muutama seikka omasta mielestäni ehkä kannattaisi miettiä samalla mikäli sääntöjä uudistetaan

Uudet hallitusjäsenet

Kun syyskokoukseen ilmaantuu kourallinen jäseniä niin uuden hallituksen kokoonpano luultavasti on erittäin lähellä vanhan hallituksen ja ehkä uudelleenvalittavan puheenjohtajan, hallituksen tai toiminnanjohtajan esittämää kokoonpanoa. Valittavan hallituksen kokoonpano tulisi jollain tavalla saatava peilaamaan jäsenistön toiveita samalla kuin jokaiselle osa-alueelle pitäisi löytyä taitajaa/ymmärtäjää hallitukseen.
Olisiko siis järkevää yhdistyskokouksen valita hallituksen ulkopuolinen "vaalin valmistelu" ("valberedning") -työryhmä joka etsii ehdokkaita eroavien hallituksen jäsenten (sis. puheenjohtaja) tilalle ja jolle jäsenistö myöskin voi ehdottaa hyviä ehdokkaita - seuraavan syyskokouksen valintaprosessiin? Työryhmä tietenkin selvittäisi että ehdokas suostuisi.
puheenjohtaja saisi mielestäni valita kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi eikä ainoastaan yhdeksi. Jatkuvuus olisi omasta mielestäni hyvä olla yli tavallisen hallitusjäsenen kahden vuoden pesti. Kolmen vuoden jälkeen uusi puheenjohtaja remmiin! Jatkuvuus ja uudistuminen samalla. (Puheenjohtaja tietenkin olisi toivon mukaan perinteisellä tavalla se hallituksen mielipiteiden tulkitsija joka junailee asiat päätökseen ei siis mikään "yksinvaltias" jonka kanssa kaikkien pitää olla samaa mieltä.)Kysymys siis kuuluu - ovatko muut hallituksessa enemmän tai vähemmän kumileimasimina?? A-hallitusjäsen, B-hallitusjäsen?? Eikös hallituksen toimivuus myöskin heikkene tällaisella menetelmällä? Pysyvä työvaliokunta kuulostaa vanhanaikaiselta ja osittain ehkä jopa elitistiseltä. Eikös eri toimintasektoreille voisi mieluummin perustaa "hallituksen valiokuntia" tms. siten että mahdollisuuksien mukaan kaikkien hallitusjäsenten voimavarat hyödynnettäisiin optimalisesti? Valiokuntiin voisi mahdollisesti tarpeen vaatiessa kutsua muitakin yhdistyksen jäseniä.

Onko tällainen vanha "työvaliokunta" -järjestely enää järkevä?

Mitähän johtosäännöksessä sanotaan? Ovatko eri hallituksen jäsenet eriarvoisessa asemassa johtosäännön takia?

10% sääntö on hyvä olla, mutta jokin absoluutti minimimäärä olisi sekin oltava määritelty. Tämä määrä olisi hyvä olla suhteessa normaalin syyskokouksen osaanottajamäärään tai "aktiiviseen jäsenistön" -lukumäärään. Muuten ylimääräisen kokouksen koollekutsuminen taitaa olla liian hankala.

Hasse

Erittäin hyvä puheenvuoro tämäkin, muita unohtamatta. Olkaamme kiitollisia, että olemme saaneet ainakin periaatteellisen mahdollisuuden esittää muutoksia/korjauksia "hallituksen [jo] 12.9.2009 hyväksymään ehdotukseen uusiksi säännöiksi muutettuna yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa esille tulleilla korjauksilla."

Hassen tavoin en käsitä, miksi mahdollisuus vähintään 50 jäsenen oikeudesta vaatia ylimääräistä kokousta ehdotetaan poistettavaksi. Vaikka jäsenmäärä näyttääkin olevan laskussa, menee varmaan hyvän aikaa, ennen kuin se laskee 500:aan, josta 10 % olisi 50. Kun viimeksi satuin huomaamaan syys- tai kevätkokouksen kutsun ja muistin tulla paikalle, siellä oli 14 henkilöä katsomon puolella ja "ex cathedra" jokunen hallituksen jäsen ynnä muita. Ei ole ollut tapana tarkistaa, ovatko kaikki osanottajat edes Seuran jäseniä eikä osanottajalistaa ole kerätty (ei kaiketi ole kehdattu).

Hallituksen jäsenet ovat epäilemättä ansioituneita sukututkimuksen alalla eikä tuohon luottamustehtävään tässä riitaisessa joukossa taida olla tunkua. Jostakin syystä tulevat mieleen aurinkokuningas Ludvig IVX:n sanat: L’État c’est moi (Valtio olen minä). Toivoisin, että voisimme vilpittömin mielin sanoa: Seura olemme me.

Seppo Niinioja

[P. T. Kuusiluoma]

Esitän seuraavassa toiminnanjohtajan näkökulmasta muutaman kommentin käytyyn sääntömuutosta koskevaan keskusteluun.


1. Seuran voimassaolevat säännöt ovat vuodelta 1999 ja niistä on havaittavissa Suomen Sukututkimusseuran ja Sukutietotekniikan yhdistyminen. Hallituksen piirissä on jo muutaman vuoden ajan keskusteltu siitä, että sääntöjä olisi syytä uudistaa ja ensimmäinen sääntömuutostyöryhmä perustettiin tammikuussa 2008. Hallituksen esitys uusiksi säännöiksi pohjautuu tämän vuoden huhtikuussa nimitetyn sääntömuutostyöryhmän ehdotukseen. Työryhmään kuuluivat Teuvo Ikonen (puheenjohtaja), Markku Kuorilehto, Jorma Saarinen ja allekirjoittanut.

Hallituksen yhdistyksen kokoukselle esitettäväksi hyväksymässä esityksessä on pyritty mahdollisimman ajanmukaisiin muotoiluihin, joita yhdistysrekisteri on viime aikoina hyväksynyt useissa Suomen Sukututkimusseuran kaltaisissa järjestöissä. Sääntöjen sisällöstä ja muotoiluista on ennakkotarkastuksen yhteydessä keskusteltu perusteellisesti yhdistysrekisterin lakimiehen kanssa.

Kaiken kaikkiaan esityksellä pyritään siihen, etteivät säännöt eivät sisältäisi liian yksityiskohtaisia muotoiluja, jotka olisivat omiaan vaikeuttamaan sujuvaa asioiden hoitamista. Hyväksyyhän uusien sääntöjen mukaan syyskokous vuosittain toimintasuunnitelman, jonka mukaan hallitus pyrkii Seuraa johtamaan. Näin sääntöesitys pyrkii lisäämään myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja demokraattisuutta.


2. Säännöissä todetaan mielestäni hyvin selkeästi se, mitä Seura on ja mitä se tekee.

Seura on
a) tieteellinen seura
b) sukututkijoiden valtakunnallinen järjestö.

Seura
a) edistää suomalaista suku- ja henkilöhistorian tutkimusta
b) levittää suku- ja henkilöhistoriallisen tutkimuksen tuntemusta ja tuloksia
c) järjestää tieteellisiä seminaareja
d) järjestää esitelmiä, kursseja ym. koulutustilaisuuksia
e) ylläpitää tieteellistä erikoiskirjastoa
f) harjoittaa julkaisutoimintaa
g) harjoittaa sukututkijoiden edunvalvontaa
h) antaa lausuntoja
i) tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa

Keskustelussa esitetty tieteellisyyden korostaminen sääntöesityksessä on mielipide, johon itse en yhdy. Esitys ainoastaan toistaa sen käsityksen, mikä Suomen Sukututkimusseurassa on vallinnut lähes 93 vuotta: Seura on tieteellinen seura. Sen lisäksi todetaan, että Seura on sukututkijoiden valtakunnallinen järjestö. Säännöissä ei käsitykseni mukaan ole syytä ottaa kantaa sen enempää harrastusluoteiseen kuin ammattimaiseenkaan sukututkimukseen.

Kun arvioidaan säännöissä esiintyvää kolmea kohtaa, joissa esiintyy sana "tieteellinen", on asiaa tarkasteltava sen tosiasian näkökulmasta, että Seura nauttiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan kautta huomattavaa opetusministeriön budjettivaroista tulevaa valtionapua.

Omana käsityksenäni totean lisäksi, että sukututkimukseksi kutsuttava tutkimus on aina tieteellistä tutkimusta. Tämä ei kuitenkaan muuta miksikään sitä, että sukututkimus on myös laajojen kansalaispiirien harjoittamaa omaehtoista - ja ennen kaikkea vaativaa - kulttuurityötä, jolla on yhteiskuntaan monenlaisia ja yksinomaan positiivisia kerrannaisvaikutuksia.


3. Sääntöjen uudistamisen tarvetta kuvaa mm. se, että voimassa olevissa säännöissä ei mainita mitään toiminnanjohtajasta eikä johtosäännöstä. Seuralla on ollut toiminnanjohtaja jo useita vuosia ja johtosääntökin jo pari vuotta. On aivan normaali käytäntö, että hallitus delegoi johtosäännöllä päätösvaltaansa työvaliokunnalle ja toiminnanjohtajalle. Johtosäännössä määritellään melko yksityiskohtaisesti työvaliokunnan ja toiminnanjohtajan toimivalta ja tehtävät. Näiden seikkojen kirjaaminen sääntöihin ei edusta sitä päämäärää, jossa säännöt määräävät Seuran toiminnasta suhteellisen korkealla abstraktiotasolla.


4. Seuran hallitus teki syyskuussa linjapäätöksen, jonka mukaan hallitus vuosittain nimittää vaalitoimikunnan, johon kuuluu kolme jäsentä hallituksen ulkopuolelta ja hallituksen puheenjohtaja sekä äänivallattomana sihteerinä toiminnanjohtaja. Vaalitoimikunnan tehtävänä on valmistella ehdotus syyskokouksessa käsiteltäväksi hallituksen puheenjohtajasta ja erovuoroisten tilalle valittavista hallituksen jäsenistä. Hallitus nimitti vuoden 2010 hallitusvalintoja valmistelevaan vaalitoimikuntaan Kari-Matti Piilahden Helsingistä (puheenjohtaja), Kaija Heiskasen Kuopiosta, Matti Lehtiön Isostakyröstä ja Markku Kuorilehdon Oulusta.


5. Eräässä puheenvuorossa todettiin, ettei Seuralla ole "alueellisia tai muita alaosastoja, jotka voisivat koota ja valmistella erilaisia kannanottoja." Toisessa puheenvuorossa oudoksuttiin Seuran "alueellisen organisaation" puutetta ja ehdotettiin (tulkintani mukaan) että paikallisista sukututkimusyhdistyksistä tehtäisiin Seuran alaosastoja.

Seurassa toimii runsaasti erilaisia toimikuntia ja työryhmiä ja nimenomaan vapaaehtoisvoimin. Voimassaolevissa säännöissä mainituista jaostoista tutkimus- ja koulutusjaosto on aktiivinen ja aikaansaava ja tietotekniikkajaosto etsii uusia toimintamuotoja, mm. Facebookissa. Juridinen jaosto toimii vähemmällä intensiteetillä, mutta tarvittaessa keskustelee juridiseen edunvalvontaan liittyvistä kysymyksistä. Seurassa toimii kolme neuvottelukuntaa. Lisäksi erilaisilla isommilla tai pienemmillä vakinaisilla toiminnoilla tai hankkeilla on joko hallituksen nimittämä tai toiminnanjohtajan nimeämä työryhmä. Valtaosa Seurassa tehtävästä työstä tehdään vapaaehtoisvoimin, minkä lisäksi vapaaehtoiset antavat oman tietämyksensä ja kokemuksensa, kun Seuran harjoittaa edunvalvontaan ja antaa lausuntoja sukututkijoita koskevissa asioissa.

Suomessa ei ole esimerkiksi Ruotsin tapaan tunnettu tarvetta sukututkimusyhdistysten liittomalliin, ts. siihen, että Suomen Sukututkimusseura olisi paikallisten sukututkimusten kattojärjestö. Alan vanhimpana toimijana Seura on perinteisesti hoitanut ne tehtävät, jotka liitto muutenkin hoitaisi. Kattojärjeston omaista toimintaa ovat olleet Valtakunnallisten Sukututkimuspäivien yhteydessä pidetyt paikallisyhdistystapaamiset, jotka Seura muutama vuosi sitten korvasi perustamalla Suuren neuvottelukunnan. Se on vapaamuotoinen keskustelufoorumi, jonne Seura kutsuu paikallisten sukututkimusyhdistysten lisäksi myös Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen. Suuren neuvottelukunnan kerran vuodessa järjestettävissä kokouksissa on tarkoitus keskustella ajankohtaisista sukututkimuskenttää koskevista kysymyksistä. Jonkilainen lisä liittomaalliin ovat olleet myös toiminnanjohtajan tiedotteet, jotka on lähetetty paikallisyhdistysten ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen hallituksen jäsenille.

Ainakin vuodesta 2001 lähtien, jolloin itse tulin Seuran hallitukseen, on hallituksen jäsenien valinnalla pyritty mahdollisimman suureen maantieteelliseen kattavuuteen ja samaa linjaa toivon mukaan jatkavat myös vaalitoimikunnat. Lisäksi joka vuosi moni Seuran hallituksen jäsenistä on myös paikallisen sukututkimusyhdistyksen hallituksessa. Katson, että myös joka vuosi eri paikkakunnalla järjestettävät Valtakunnalliset Sukututkimuspäivät ja toiminnanjohtajan aktiivinen vieraileminen paikallisyhdistyksissä ovat muiden kanavien ohella omiaan tuomaan Seuran toimintaan vahvaa alueellista näkemistä eri puolilta maata.

[Helena V.]

Kiitokset tervetulleesta kannanotostasi, PTK!

Moni pohdinnassa ollut asia sai lisäselvitystä. Kukaan tuskin epäilee, etteikö seurassa toimittaisi aktiivisesti ja sukututkimusta lukuisin eri tavoin edistävästi.

Sääntömuutos sisänsä on tervetullut uudistus. Ihmettely ja/tai kritiikki on kaiketi lähinnä kohdistunut tapaan, jolla siitä jäsenistölle kerrotaan - jälkikäteen ja valmiiksi pureskeltuna.

Seuran lukuisista toimikunnista ja muista elimistä huolimatta, en voi olla rivijäsenenä kokematta, että jäsenistöltä "alhaalta päin" tuleville ehdotuksille tai kannanotoille ei ole eikä ehdotuksessa tultaisi mahdollistamaan mainittavaa vaikutuskanavaa. Elimien tarveharkinta ja nimittämiset hoidetaan kaikki "ylhäältä päin" ja niistä tiedottaminen vaikuttaa satunnaiselta ja poikkeuksetta vasta jälkikäteen tapahtuvalta.

Mistä löytyy johtosäännössä mainittu toiminnanjohtajan tiedotus hallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa tehdyistä päätöksistä? Nyt mainittu vaalitoimikunnan nimeäminen lienee viime vuosien aikana ensimmäinen tuoreeltaan julkistettu hallituksen päätös. Jo tieto hallituksen kokouksien aikatauluista helpottaisi mahdollisuutta toimittaa esityksiä taikka aloitteita, puhumattakaan tiedosta mitä edellisissä kokouksissa on käsitelty ja päätetty. Monen tieteellisen seuran osalta nämä ovat säännöllisesti luettavissa seuran nettisivuilta.

Parhain terveisin,
Helena V.

[Olarra]

Säännöissä ei käsitykseni mukaan ole syytä ottaa kantaa sen enempää harrastusluoteiseen kuin ammattimaiseenkaan sukututkimukseen

Ymmärrän, että sukututkimuksen täytyy korostaa tieteellisyyttä, sillä kovin useinhan se yhä asetetaan kysymyksenalaiseksi. Ongelmia aiheuttaa mm. se, ettei sukututkimuksella ole akateemista traditiota, eikä Suomessa professuurejakaan (ainakaan vielä). Pidän silti itse tärkeänä myös harrastuksen edistämisen tuomista esiin, esim. siihen tapaan kuin se tuodaan näkyville eräässä toisessa seurassa, jonka jäsenmaksua maksan: http://pro.tsv.fi/hyl/

Suomen sukututkimusseuralla on kieltämättä pitkä ja ansiokas historia takanaan. Kuitenkin on tosinaan hyvä pysähtyä pohtimaan sitäkin, miten kannattaisi toimia, jos aloitettaisiin alusta ja puhtaalta pöydältä. Tilanne on nyt aivan toinen kuin seuraa perustettaessa. Viime vuosisadan alkupuoliskolla sukututkimuksesta kiinnostuneet olivat säätyläissukujen (usein aatelin) harvalukuista joukkoa. Tänään tilanne on aivan toinen. Paikallisesti toimivat yhdistykset ylläpitävät vireää toimintaa. En tietenkään tarkoita, että nyt tulisi lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä seuran sääntöjä uudistettaessa. Uskon sääntömuutosta valmistelleen työryhmän tehneen perusteellista työtä analysoidessaan toimintaympäristön muuttumista ja tulevaisuuden tarjoamia haasteita seuralle. Jatkossa toivottavasti myös alueellisuus on yksi toiminnan kehittämiskohteista.
t. Olavi A.

[Sami Lehtonen]

Mistä löytyy johtosäännössä mainittu toiminnanjohtajan tiedotus hallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa tehdyistä päätöksistä? Nyt mainittu vaalitoimikunnan nimeäminen lienee viime vuosien aikana ensimmäinen tuoreeltaan julkistettu hallituksen päätös. Jo tieto hallituksen kokouksien aikatauluista helpottaisi mahdollisuutta toimittaa esityksiä taikka aloitteita, puhumattakaan tiedosta mitä edellisissä kokouksissa on käsitelty ja päätetty. Monen tieteellisen seuran osalta nämä ovat säännöllisesti luettavissa seuran nettisivuilta.

Parhain terveisin,
Helena V.

Kiitokset PT:lle myös minun puolestani. Seuran hallintoon kuuluvat dokumentit olisivat varsin sopivaa sisältöä nettisivujen jäsenosioon. Hallitustyöskentelyn osalta ainakin kokousaikataulut olisi hyvä olla tiedossa, kuten Helenakin totesi. Varsinkin nyt, kun ylimääräisen kokouksen koollekutsumisesta halutaan teoreettinen - lähinnä anekdootinomainen - mahdollisuus. Tähän ylimääräisen kokouksen koollekutsumiseen olisin halunnut vastauksen. Onko tällainen kokous todella niin suuri uhka seuran toimivalle johdolle, että 50 henkilöä (tai sata, mutta reilusti alle kuusisataa) ei missään tapauksessa saa sellaista vaadituksi koolle kutsuttavaksi?

Tieteellisyyden korostaminen ei ollut mielipide vaan otaksuma sääntömuutoksen tarkoitusperistä. Hyvä, jos kyse ei ollut kuitenkaan siitä, että harrastusluonteista sukututkimusta ei jatkossa seurassa suvaittaisi. Otaksumani osui silti oikeaan ainakin niiltä osin, kuten toiminnanjohtajakin esiin toi, että tieteellisyyttä korostetaan siksikin, että seura kuuluu tieteellisten seurain valtuuskuntaan. Muuten olen sitä mieltä, että kaikenlaisten fantasiasukutaulujen ja aitojen sukutaulujen yhdistäminen Internetiä hyväksi käyttäen tulisi lailla kieltää.

[P. T. Kuusiluoma]

Helena:

Nyt en tiedä, pyritkö olemaan provosoiva vai esititkö kaikki kysymyksesi aivan vakavissasi.

Joka tapauksessa sinä hurskastelet kritisoidessasi sitä, että kaikki tapahtuu "ylhäältä päin". Unohdat aktiivisesti, että yhdistystoiminnassa jäsenistö valitsee hallituksen, jolle annetaan luottamustehtäväksi johtaa yhdistystä. Kun näin on tapahtunut, hallituksen velvollisuus on myös johtaa. Sinun näkökulmastasi ylhäältä, jonkun muun näkökulmasta edestä. Mutta kerro sinä minulle kuinka Suomen Sukututkimusseuran kokoista järjestöä johdettaisiin - ilmeisesti sinulle mieluisalla tavalla - takaapäin tai alhaalta päin. Kansankokousdemokratiaa kai kokeiltiin Suomessa viimeksi vuonna 1918 punakaarteissa tunnetuin seurauksin.

Kerro myös millä tavoin sinun mielestäsi sääntöjen uudistaminen olisi hoidettu oikein. Minä kuvittelin, että oikea tapa on se, että hallitus valmistelee asian perusteellisesti, tuo sen hyvissä ajoin julkiseen keskusteluun ja sitten kahdessa yhdistyksen kokouksessa jäsenistö päättää asiasta.

Kritiikkisi, joka koskee minun tapaani hoitaa tiedottaminen, osuu oikeaan ja tunnen sen vuoksi suurta riittämättömyyden tunnetta. Yritän jatkossa preferioida työtehtäviäni paremmin, jotta aikaa tiedottamiseen löytyisi.


Sami:

Sääntöehdotuksessa noudatetaan ylimääräisen yhdistyksen kokouksen koollekutsumisen osalta nykypäivän säännöissä yleistä muotoilua eikä henkilöiden minimimäärää ilmoiteta. Minun on kuitenkin vaikea ymmärtää miksi tämä on ongelma, koska ylimääräisen kokouksen saa helpoiten koolle pyytämällä, että hallitus kutsuu sen koolle. On selvää, että hallitus, joka mittauttaa luottamuksensa jäsenistöllä kaksi kertaa vuodessa, kutsuu ylimääräisen yhdistyksen kokouksen pyydettäessä koolle.

Seuran hallitus on tehnyt linjapäätöksen, jonka mukaan se kokoontuu kokoukseen pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa: järjestäytymiskokous tammikuun alussa, hallituksen kevätseminaari huhtikuussa, hallituksen syysseminaari syyskuussa ja budjettikokous marraskuussa. Mikäli tarvetta päätöksentekoon on näiden kokousten välillä, hallitus pitää sähköpostikokouksia.

Seuran jäsen saa asiansa hallituksen käsiteltäväksi lähettämällä sen toiminnanjohtajalle, joka hallituksen esittelijänä valmistelee sen hallituksen tai - jos hallitus on delegoinut ao. asiaa koskevan päätösvallan - työvaliokunnan päätettäväksi.

[Helena V.]

Hei PTK & all,

Provosoinko? Aivan vilpittömän yksinkertaisesti haluan vain tietää minkälaista asiaa tuen. Näyttää onnekkaasti siltä, että muutama muukin näin foorumin välityksellä saa enemmän tietoa kuin sitä muutoin olisi tihkunut; nyt tiedämme jo kahdesta hallituksen linjapäätöksestä. Jos tämä on provosoinnin tulos, niin olkoon sitä. Silti kannattaa muistaa olla provosoitumatta.

Olen tässä ketjussa esittänyt neljä kysymystä, jotka kaikki koskevat yhtä ja samaa aihetta eli avoimuuden lisäämisen peräänkuuluttamista, ja jokaisen kysymyksen ihan vakavissani.

Viimeiseen saatiin vastaus periaatteellisella tasolla. Mielestäni tiedotus ei tosin saa jäädä yrityksen tasolle, vaan pitäisin sitä yhtenä toiminnanjohtajan avaintehtävistä, jonka avulla jäsenkunta pidetään ajan tasalla seuran aikeista ja pyrkimyksistä jotta niihin voi samaistua ja joiden avulla saadaan lisää jäseniä tukemaan yhteisesti hyväksi koettua asiaa. Ei luulisi monta minuuttia kuluvan neljän vuosittaisen hallituksen kokouksen valmiin pöytäkirjan briffaukseen seuran nettisivuille (itsestään selvällä oletuksella, ettei tarvitse miettiä mitä voi kertoa ja mitä ei).

Toistan tässä jälleen hieman eri sanoin itseäni ja luultavasti muitakin avoimuuden peräänkuuluttajia, kun viestin perillemeno tuntuu takeltelevan. Nykyään ajatellaan, että kaiken toiminnan tulee olla niin avointa, että sen on oltava milloin tahansa kenen tahansa tarkasteltavissa. Näin ajatellaan paremmin vältyttävän epätoivottaviin tilanteisiin joutumiselta, joista historia ja päivän lehdet kertovat lukuisia esimerkkejä. Tällaisesta PTK otti oivan esimerkin “kansankokousdemokratian” muodossa, joskaan se ei välttämättä osunut aivan verrannolliseen yhteyteen (ainakin toivon, ettei se ollut tarkoituksellista). Useiden silmät vaan tuppaavat näkemään paremmin kuin harvojen silmät. Sehän ei tarkoita, että kaikkien pitäisi olla tekemässä kaikkea, mutta tänä päivänä “kansa” on aivan eri lailla valistunutta kuin satakunta vuotta sitten ja näetyn tai kuullun ymmärtämiseen on “kansallakin” aivan toiset edellytykset. Hallitus johtakoon parhaansa mukaan seuraa, mutta jäsenille kerrottakoon jatkuvalla syötöllä mitä ollaan tekemässä ja mielellään myös miksi, niin tällainen hölmömpikin käsittää.

Unohtelen tosiaan jatkuvasti kaikenlaisia asioita. Tämäkin minulta on kadoksissa, että miksi vain esim. 20 henkeä voi nykyisen tietotekniikan aikana hyväksyä n. 5700 jäsenen seuran hallituksen taikka tässä tapauksessa sen sääntömuutokset. 10 hengen hallitus siis voisi pätevästi hoitaa päätöksiään nettikokouksin, mutta ympäri Suomea sijaitsevat 5700 jäsentä eivät. Luulisi Joomlaan olevan saatavissa äänestyspalikka. Sekin riittäisi, että seuran jäsenjulkaisuun painettaisiin lomake, jonka kukin halukas jäsen voisi tarvittavin tiedoin täytettynä omalla kustannuksellaan postittaa. Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi äänenlaskentatalkoisiin. Ei syntyisi spekulaatiota mistä päin asiat seurassa päätetään.

Muihin seuran toiminnanjohtajan minulle yksittäisenä seuran jäsenenä julkisesti esittämiin kysymyksiin en koe olevan tarpeellista vastata, sillä niillä ei ole mitään merkitystä kenellekään enkä tietääkseni ole tässä mistään tentattavana. Paitsi, sääntömuutoksen hoitoon liittyen voin toki yhäti toistaa toiveeni avoimuudesta eli asioista tiedottamisesta sitä mukaa kuin niitä (hallituksessa) esille tulee, eli rautalangasta väännettynä: tiedotus olisi ollut paikallaan silloin, kun sääntömuutoksia valmisteleva toimikunta perustettiin ja myös toimikunnan työn edistymisestä olisi voitu ajoittain tiedottaa.

Itselläni motivaatio SSS:n kuulumiseen liittyy ainoastaan rakkaan harrastuksen tukemishalukkuuteen. Käytännössä minulle on aivan sama, miten seuraa luotsataan kunhan sukututkimus saa enenevässä määrin positiivista huomiota ja sen harjoittaminen niin ollen toivottavasti entisestäänkin helpottuu. Avoin tiedottaminen seuran asioista ja jäsenten aidot vaikuttamismahdollisuudet mielestäni edistävät toivomaani kehitystä.

t. Helena V.

PS. Kiitos virallisesta kokouskutsusta, joka tänään kotiin kannettiin Genos 3/2009-muodossa.

[Sami Lehtonen]

Kiitos PTK:lle vastauksesta. On ihan totta, että helpoin tie ylimääräisen kokouksen - jos sellaista ylipäätään tarvitaan - on delegoimalla tehtävä jollekin hallituksen jäsenelle.

Omasta puolestani pidän sääntöuudistusta tervetulleena; koskaan ei tule pitäytyä vanhassa vain tavan vuoksi vaan eteenpäin pitää pyrkiä. Monilta osin ehdotus uusiksi säännöiksi on hyvä ja epäilemättä asioita on pohdittu monilta kanteilta. On myös tavoiteltavaa, että säännöissä ei säädetä mistään sellaisesta, joka voidaan hoitaa asianmukaisesti niiden ulkopuolella. PRH ei ole erityisen notkea keskustelukumppani, joten seuran hallitukselle johtosääntö on selvästi käytännöllisempi tapa organisoida johto - ja tarvittaessa muuttaa sitä.

Kuten Seppo toikin esiin, ei osanotto edes sääntömääräisissä kokouksissa ole kummoinen. Jos seurassa haluaa äänensä esiin, niin näihinkin kokouksiin osallistuminen on hyvä tapa aloittaa vaikuttaminen. Fakta on, että todennäköisesti pihtiputaan mummot - päättäessään lähteä kokoukseen vaikuttamaan - voivat hankkia edullisesti bussikyydin koko konkkaronkalle ja äänestää joka ainoan asian nurin, jos niin haluavat.

Sopivasti samaan saumaan osuu Johanna Korhosen kolumni Helsingin Sanomissa:
http://www.hs.fi/juttusarja/johannakorhonen/artikkeli/Yleishaitallista+yhdistystoimintaa/1135249857790

Siitä on erityisen hyvä sitaatti "järjestötoiminnan tarkoitus on järjestötoiminta". Yhdistyslaki edellyttää, että tietyt asiat tehdään juuri tietyllä tavalla. Harvoin, jos koskaan, yhdistysbyrokratian pyörittäminen on mitään herkkua ja joka tapauksessa kaikki siihen käytetty energia on pois itse asiasta eli siitä, mitä varten yhdistys on itse asiassa olemassa. Niin kauan, kun Suomen Sukututkimusseura toteuttaa säännöissä mainittua tarkoitustaan sääntöjen määrittelemillä toimintamuodoilla, niin toiminnalla on myös minun tukeni vaikken vuosimaksua enää maksakaan.

[Markku T. Mäkinen]

Hei Helena,

Esteenä on yhdistyslaki joka ei salli yhdistyksen kokouksen pitämistä puhelimitse tai sähköpostilla. Tämä rajoitus koskee siis yhdistyksen kokousta, ei hallitusta. Yhdistyksen hallitus voi pitää puhelin-/nettikokouksen jos hallituksen kaikki jäsenet sen hyväksyvät.

Toisaalta yhdistylain mukaan yhdistyksen kokous on päätösvaltainen jos se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu. Lain mukaan päätösvaltaisuudelle ei ole voi asettaa mitään osallistujien minimimäärää, periaatteessa yksikin osallistuja tekee laillisesti kokoon kutsutusta yhdistyksen kokouksesta päätösvaltaisen.

Neuvoa antavia äänestyksiä voitaisiin varmaan pitää vaikka heti Suku Forumin kautta mutta ne eivät lain mukaan millään tavalla sido tai rajoita yhdistyksen kokouksiin osallistuvien äänivaltaa.

t.Markku

Hei PTK & all,

Unohtelen tosiaan jatkuvasti kaikenlaisia asioita. Tämäkin minulta on kadoksissa, että miksi vain esim. 20 henkeä voi nykyisen tietotekniikan aikana hyväksyä n. 5700 jäsenen seuran hallituksen taikka tässä tapauksessa sen sääntömuutokset. 10 hengen hallitus siis voisi pätevästi hoitaa päätöksiään nettikokouksin, mutta ympäri Suomea sijaitsevat 5700 jäsentä eivät. Luulisi Joomlaan olevan saatavissa äänestyspalikka. Sekin riittäisi, että seuran jäsenjulkaisuun painettaisiin lomake, jonka kukin halukas jäsen voisi tarvittavin tiedoin täytettynä omalla kustannuksellaan postittaa. Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi äänenlaskentatalkoisiin. Ei syntyisi spekulaatiota mistä päin asiat seurassa päätetään.

[Helena V.]

Kiitos ojennuksesta, Markku!

Entäs se postiäänestysehdotus? Se on ilman muuta selvää, että tietyt henkilöyden todentamisprosedyyrit olisi täytettävä, mutta muuten? (Ja on se kyllä merkilistä, ettei yhdistyksen kokouksia voi sähköisesti pitää, kun kunnallisvaaleja ja naapurimaassa eduskuntavaalejakin - hyvin taikka huonosti - pidetään sähköisesti.)

Taikka voisihan sääntöihin ehdottaa valtakirjan sallimisen käyttöpykälää, mikä muistaakseni ei yhdistyslaissa muutoin päde. Olen esim. paikallisen tienhoitokunnan pj ja vaikka ehdoton enemmistö asuu tässä parin km:n säteellä, niin vaikea olisi tiekunnan sopuisuuden kannalta kuvitella (useimmat ovat asuneet täällä 20-50 vuotta ja erimielisyydet niitä sukututkijalle ikivanhoja tuttuja rajariitoja) vuosikokousta pidettävän ilman valtakirjalla poissaolevien edustajia - lähes kaikki ovat vuosikokouksessa jotenkin edustettuina.

Ja se over all pointtihan oli: avoimuus! Mitä ihmeen kamalaa avoimuuden toteutumisella seurassa tapahtuisi?

t. Helena V.

[Sami Lehtonen]

Kiitos ojennuksesta, Markku!

Entäs se postiäänestysehdotus? Se on ilman muuta selvää, että tietyt henkilöyden todentamisprosedyyrit olisi täytettävä, mutta muuten? (Ja on se kyllä merkilistä, ettei yhdistyksen kokouksia voi sähköisesti pitää, kun kunnallisvaaleja ja naapurimaassa eduskuntavaalejakin - hyvin taikka huonosti - pidetään sähköisesti.)

Taikka voisihan sääntöihin ehdottaa valtakirjan sallimisen käyttöpykälää, mikä muistaakseni ei yhdistyslaissa muutoin päde. Olen esim. paikallisen tienhoitokunnan pj ja vaikka ehdoton enemmistö asuu tässä parin km:n säteellä, niin vaikea olisi tiekunnan sopuisuuden kannalta kuvitella (useimmat ovat asuneet täällä 20-50 vuotta ja erimielisyydet niitä sukututkijalle ikivanhoja tuttuja rajariitoja) vuosikokousta pidettävän ilman valtakirjalla poissaolevien edustajia - lähes kaikki ovat vuosikokouksessa jotenkin edustettuina.

Ja se over all pointtihan oli: avoimuus! Mitä ihmeen kamalaa avoimuuden toteutumisella seurassa tapahtuisi?

t. Helena V.

Tuota yhdistyslakia ollaan käsittääkseni rukkaamassa juurikin sähköisen osallistumisen mahdollistamiseksi. Jäämme odottamaan tuloksia.

[Markku T. Mäkinen]

Hei Helena,

Yhdistyslaki sallii postiäänestyksen jos se on yhdistyksen säännöissä erikseen mainittu, mutta yhdistyslaki myös luettelee erikseen ne asiat joissa postiäänestystä (tai mitään muutakaan kokouksesta erillistä äänetystä) ei saa käyttää.

Postiäänestyksessä ei saa päättää
- yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta
- äänestys- ja vaalijärjestyksestä,
- hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta ja erottamisesta
- tilinpäätöksen vahvistamisesta
- vastuuvapaudesta eikä
- yhdistyksen purkamisesta.

t.Markku

Kiitos ojennuksesta, Markku!

Entäs se postiäänestysehdotus? Se on ilman muuta selvää, että tietyt henkilöyden todentamisprosedyyrit olisi täytettävä, mutta muuten? (Ja on se kyllä merkilistä, ettei yhdistyksen kokouksia voi sähköisesti pitää, kun kunnallisvaaleja ja naapurimaassa eduskuntavaalejakin - hyvin taikka huonosti - pidetään sähköisesti.)

Taikka voisihan sääntöihin ehdottaa valtakirjan sallimisen käyttöpykälää, mikä muistaakseni ei yhdistyslaissa muutoin päde. Olen esim. paikallisen tienhoitokunnan pj ja vaikka ehdoton enemmistö asuu tässä parin km:n säteellä, niin vaikea olisi tiekunnan sopuisuuden kannalta kuvitella (useimmat ovat asuneet täällä 20-50 vuotta ja erimielisyydet niitä sukututkijalle ikivanhoja tuttuja rajariitoja) vuosikokousta pidettävän ilman valtakirjalla poissaolevien edustajia - lähes kaikki ovat vuosikokouksessa jotenkin edustettuina.

Ja se over all pointtihan oli: avoimuus! Mitä ihmeen kamalaa avoimuuden toteutumisella seurassa tapahtuisi?

t. Helena V.

[Alpo Rantala]

Olen jäsenenä useissa eri yhdistyksissä. Jotkut toimivat aktiivisesti ja joissain toiminta jää samojen jäsenten varaan. Näin lienee hyvä, tässä yhdistysten luvatussa maassa. Edustuksesta kokouksessa ja äänestämisestä voitaisiin mielestäni ottaa käyttöön, jossei säännöt vielä salli, valtakirjalla edustaminen ja äänestäminen. Tällöin maakunnistakin voitaisiin lähteä kokouksiin ,sinne Helsinkiin, kohtuullisin kustannuksin ja ajanhukkaa välttäen. Tämä menettelytapa lienee mahdollinen, jos siitä säännöissä mainitaan. Yksi edustaja voisi edustaa valtakirjalla vaikka kymmentä muuta jäsentä. . Vaarana tietysti on vallan siirtyminen jonnekin muualle kuin se nyt on. Vaikkapa Pihtiputaalle. Riskinsä tässäkin :D:. Esimerkiksi pakollisissa Riistanhoitoyhdistyksissä tämä menettelytapa ainakin toimii hyvin. Metsästysseurat valtuuttavat tietyt jäsenet edustamaan mielipidettään ja evästävät tätä, sekä keräävät valtakirjaan valtuuttajien nimet. Samoin voivat toimia metsästysseuraan kuulumattomat metsästysoikeuden haltijat.
Alpo Rantala
Suonenjoki

[P. T. Kuusiluoma]

En ryhdy kiistelemään Helenan kanssa Seuran hallinnosta ja sen avoimuudesta. Olen ainakin sanoissa - jos en ehkä teoissa - tuonut useaan kertaan ilmi oman näkemykseni. Yhdistyksen hallinnon tulee olla mahdollisimman pitkälle läpinäkyvää ja siitä on tiedotettava jäsenille. Henkilöiden yksityisyyteen liittyvät asiat muodostavat luonnollisesti poikkeuksen, samoin tietyt keskeneräiset asiat, joista on Seuran edun mukaista tiedottaa vasta käsittelyn päätyttyä. Tällaisten asioiden osalta jäsenten täytyy luottaa valitsemiinsa luottamushenkilöihin. On lisäksi hyvä muistaa, että Seuralla on kaksi tilintarkastajaa, jotka tarkastavat perusteellisesti myös hallinnon.

Ehkä edellisen viestini ”kansankokousdemokratia” ei ollut onnistunut analogia. Joka tapauksessa minä olen toiminnanjohtajakaudellani pyrkinyt parhaani mukaan työllistämään vapaaehtoistoimijoita kaikilla Seuran toimintasektoreilla ja mitä erilaisimmissa tehtävissä alkaen ”varsitöistä” lausuntojen antamiseen ja näkemyksen esittämiseen. Helena tietää tämän kyllä omakohtaisestikin. Minä uskon siihen, että päätöksiä valmisteltaessa esittelijän ja/tai päätöksentekijän käytettävissä tulee olla erilaisia näkemyksiä ja

Päätöksenteon prosessi voi lähteä liikkeelle myös rivijäsenen aloitteesta. Siihen ei välttämättä tarvita yhdistyslain mukaista muodollista aloitetta vuosikokoukselle tai hallitukselle. Yleensä puhelimitse tehty ehdotus toiminnanjohtajalle riittää. Toiminnanjohtaja voi nimetä henkilön tai perustaa työryhmän selvittämään jotakin asiaa. Jos ja kun asia on saavuttanut tietyn selvittelyvaiheen, voidaan sitä tarvittaessa ryhtyä viemään eteenpäin myös toiminnanjohtajan myötävaikutuksella. Kaikki on mahdollista, mutta myös jäsenten omaa aktiivisuutta tarvitaan.

* * *

En edellisessä viestissäni piruillut, kun ilmaisin tuntevani riittämättömyyttä huonosti hoidetun tiedottamisen osalta. Minä en laske työtunteja enkä ryhdy nytkään töitäni luettelemaan. Tyydyn toteamaan, että minulla on elokuun alussa alkavalla ja toukokuun lopussa päättyvällä toimintakaudella ollut vuosittain noin 30 lauantai- ja sunnuntaityöpäivää eri puolilla maata ja koska toiminnanjohtajalla ei ole työaikaa, ei myöskään ylityökorvausta makseta. Työnantaja olettaa, että toiminnanjohtaja pitää viikonlopputyöpäivät vapaapäivinä silloin, kun Seuran toiminta sen sallii. Vain puolet vapaapäivistä on loppujen lopuksi mahdollista käyttää.

Toiminnanjohtajan tehtäväkenttä on moninainen ja on helppo jättää tiedottaminen tuonnemmaksi, kun kiireelliset asiat painavat päälle. Siksi Seuralla olisi tarve vähintään puolipäiväiselle tiedottajalle, joka hoitaisi tiedottamisen paitsi jäsenistölle, myös koko sukututkijakentälle ja kansalaisille. Asia voitaisiin hoitaa mallikkaasti 545 uuden jäsenen jäsenmaksutuloilla. Koska on epätodennäköistä, että asia hoituu kuntoon tällä keinolla ainakaan kovin nopeasti, on mietittävä muita keinoja.

* * *

Helena oli aivan oikeassa todetessaan, että yksi toiminnanjohtajan avaintehtävistä on tiedottaminen. Helena, koska nyt olet saanut minut synnintuntoon, olen päättänyt tehdä parannuksen. Vastedes toiminnanjohtajan ensisijainen tiedotuskanava on blogi. Yritän luopua lyhytproosaa tavoittelevasta temaattisesta kolumityylistäni ja pyrin tekemään blogistani päiväkirjatyyppisen, vapaamuotoisemman ja hyvin ajanhermolla olevan tiedottamisen väylän. En välttämättä voi kirjoittaa blogiin jokaisena työpäivä (yöbussissa Turusta Helsinkiin inspiraation lähde saattaa olla tilapäisesti kuivunut), mutta viikoittain joka tapauksessa.

Toiminnanjohtajan tiedottaminen on suunnattu ensisijaisesti Seuran jäsenille. Koska jatkossa käytän blogiini aiempaa runsaammin työaikaa, on se tästä päivästä alkaen Seuran jäsenetu. Muut blogit pysyvät vapaasti luettavina. Minun blogini on entisellä paikallaan, mutta sitä pääsevät lukemaan ainoastaan internet-sivustolle kirjautuneet Seuran jäsenet. Blogini myös käännetään ruotsiksi niin kauan kuin tehtävään on käytettävissä työllistetty tai vapaaehtoistoimija.

Sivuston etusivu ja jäsenuutisten sivu toimivat myös tiedottamisen kanavina ja niille tuottavat aineistoa toiminnanjohtajan lisäksi ainakin jäsensihteeri Tarja Piitulainen ja ajankohtaisia sukututkimusuutisia toimittava Marketta Kännö. Sivuston uutistuotannossa otetaan mielellään vastaan lisää vapaaehtoisapua.

Kun jatkossakin Suku Forumilla syntyy keskusteluja, joissa kaivataan toiminnanjohtajan kannanottoa, on paras tapa saada se pyytämällä sitä sähköpostitse. Keskustelu on usein hedelmällisempää, jos epäselvään asiaan pyydetään selvitystä keskustelun alussa ennen kuin asiasta ryhdytään huhujen ja olettamusten varassa taittamaan peistä. Toisaalta, faktatiedolla on usein ikävä tapa tappaa kiinnostava keskustelu...

* * *

Näitä rivejä kirjoittaessani nuokun Viking Amorellan kahviossa jo toinen kahvimukillinen edessäni ja katselen Turun saariston upeita maisemia. Olen matkalla Maarianhaminaan, jossa tänään on Ålands Emigrantinstitutin kanssa järjestettävä Finlandssvenska Släktforskarkonferensenin (Seuran ruotsinkielisten sukututkimuspäivien) toinen päivä. Seura pääjoukko - hallituksen jäsenet Roy Sjöblom ja Pertti Laitakari sekä kirjastonhoitaja Vuokko Pärssinen-Tainio - purjehti paikalle jo perjantaina. Itse tulen jälkijoukossa, sillä eilen pidetty Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuosijuhla Finlandia-talolla vaati toiminnanjohtajan läsnäoloa (ks. internet-sivuston etusivu).

Seuran toinen yksikkö jäsensihteeri Tarja Piitulaisen johdolla pitää aatteen lippua pystyssä Vantaalla Kuulutko sukuuni -tapahtumassa. Kolmas, yhden miehen ryhmä - varaesimies Jorma Saarinen - edustaa Seuraa tänään Tampereen seudun sukututkimusseuran 30-vuotisjuhlassa, ja huomenna Seuran varajäsen Mervi Lampi käy niiamassa Seuralle luovutettavan pöytäviirin Valkeakosken seudun sukututkijoiden Sydän-Hämeen paikallisosaston 10-vuotisjuhlassa.

Toivotan omasta puolestani onnea juhliville yhdistyksille ja menestyksellisiä päiviä Maarianhaminaan ja Vantaalle.

[Helena V.]

Kiitos näistä, PTK!

Jonkun niuhonhan tarvii aina pökkiä, että muutosta alkaisi näkyä:D: - sitä odotellessa...

Seuran hallinnosta minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa, enkä siitä ottanut keskustelua esille. Ainoa niuhotuksen aihe oli tapa, jolla uusia asioita tuodaan esille - nyt koskien sääntömuutosehdotus. Jollei asioista ajoissa tiedoteta, se vaikuttaa taikka näyttää siltä, että jotain salattaisiin taikka kähmittäisiin, vaikkei niin tapahtuisikaan.

Avointa tiedotusta vaan peliin, niin ainakin suurin osa on tyytyväisiä!

Nimimerkillä "ei käy katteeks" toiminnanjohtajan hommia,
Helena V.

[P. T. Kuusiluoma]

Kiitoksia puheenvuorostasi, Helena! En ole pitänyt sinua niuhona. Ja ihan asiaa puhuit nytkin. Täytyy yrittää vähän enemmän.

Nyt kun olemme jäseniä keskinäisen kehun kerhossa, niin löytyisikö sinulta(kin) jälleen aiheita blogiin?

PTK

[Helena V.]

Hei,

Näin julkisesti kysyttäessä kerrottakoon, että kuun loppuun on aika suht tiukilla yritystoiminnan puitteissa kun tilikausi loppui 30.6. Sitten taas vähän helpottaa ja koitan mielelläni keksiä jutun juurta.

t. Helena V.

[Seppo Niinioja]

Kiitos näistä, PTK!

Jonkun niuhonhan tarvii aina pökkiä, että muutosta alkaisi näkyä:D: - sitä odotellessa...

Seuran hallinnosta minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa, enkä siitä ottanut keskustelua esille. Ainoa niuhotuksen aihe oli tapa, jolla uusia asioita tuodaan esille - nyt koskien sääntömuutosehdotus. Jollei asioista ajoissa tiedoteta, se vaikuttaa taikka näyttää siltä, että jotain salattaisiin taikka kähmittäisiin, vaikkei niin tapahtuisikaan.

Avointa tiedotusta vaan peliin, niin ainakin suurin osa on tyytyväisiä!

Nimimerkillä "ei käy katteeks" toiminnanjohtajan hommia,
Helena V.

Samalla nimimerkillä, täällä joukko kärsimättömiä odottaa jo tietoa eilisillan päätöksistä, joihin en päässyt ennakkosuunnitelmista poiketen osallistumaan. Ei ehkä kuitenkaan käynyt niin kuin kuulemma eräässä suuressa suomalaisessa matkapuhelinyhtiössä: Väki käy aamulla ensimmäiseksi ilmoitustaululta katsomassa, millainen orgenisaatiokaavio tänään on voimassa...

Seppo Niinioja

[Helena V.]

Hei Seppo,

Ei käynyt niin kuin meillä N-kialla aikoinaan oli tapana;).

Tiedotus kokouksesta tietenkin kuuluu toiminnanjohtajalle. Mutta sen verran voinen sanoa, kun ennakkosuunnitelmista poiketen sittenkin pääsin kymmenen muun ohella paikan päälle (Ulla tarjoutui ystävällisesti vaihtamaan neuvontavuoroa), että ensimmäisessä käsitelyssä ehdotus hyväksyttiin. Kuitenkin siten, että hallitus valtuutettiin tekemään ehdotukseen pieniä teknisiä korjauksia.

Senkin voinen sanoa, että ainakin omista ennakko-odotuksistani poiketen kokouksessa käytiin vilkas keskustelu, mistä kertonee sekin, että kokous kesti poikkeuksellisesti n. puolitoista tuntia.

t. Helena V.

[Sami Lehtonen]

Hei Seppo,

Ei käynyt niin kuin meillä N-kialla aikoinaan oli tapana;).

Tiedotus kokouksesta tietenkin kuuluu toiminnanjohtajalle. Mutta sen verran voinen sanoa, kun ennakkosuunnitelmista poiketen sittenkin pääsin kymmenen muun ohella paikan päälle (Ulla tarjoutui ystävällisesti vaihtamaan neuvontavuoroa), että ensimmäisessä käsitelyssä ehdotus hyväksyttiin. Kuitenkin siten, että hallitus valtuutettiin tekemään ehdotukseen pieniä teknisiä korjauksia.

Senkin voinen sanoa, että ainakin omista ennakko-odotuksistani poiketen kokouksessa käytiin vilkas keskustelu, mistä kertonee sekin, että kokous kesti poikkeuksellisesti n. puolitoista tuntia.

t. Helena V.

Kiitos tästä tiedosta. Myös omissa suunnitelmissa oli osallistua kokoukseen, mutta muut kiireet estivät sen. Toisaalta, kokous nähtävästi kesti niin kauan, etten olisi ehtinyt sen jälkeen kaavailemalleni mallasjuomatauolle.

[kkylakos]

SSS:n etusivua seuraamattomille tiedoksi, että siellä on kerrottu eilen

(29.10.2009) Suomen Sukututkimusseuran uudet säännöt hyväksyttiin ensimmäisessä käsittelyssä tiistaina 27.10.2009 pidetyssä ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa Tieteiden talolla. - Lue lisää Jäsenuutisista (vasemman reunan valikosta linkin Jäsentietoa alta).