Pårckå | Eshill Pårckå, Ylikiiminki

[tellervoranta]

Hei,

Esko Paavonpka tuli kymmenysveroluetteloon Kiimingissä v. 1591 Venäjän sodan aikaan. Vuotuista veroa suoritti ensimmäisen kerran v. 1595.

Esko Paavonpka tuli mahdollisesti isännäksi johonkin vanhaan taloon.

Vuoden 1627 väenottoluettelossa talon isännästä käytettiin nimeä " Joloxen Eskell ". Leskelä nimi tulee vasta v.1647.

Esko on äitini suvun esi-isä. Äitini syntyi Leskelässä, Ylikiimingin Joloksella ja samaa sukua asuu edelleen siellä.

Kysymys: mistä mahtaisi tulla tuo nimi Pårckå ? Ei ole juuri käsillä kirjaa nimistöistä.

Eskon pojan Paavon vaimo Matleena oli syntynyt Limingassa.

Kiittäen tiedoista tai arvailuistakin :)

[tellervoranta]

Vastaan itselleni. Tämä kysymys on varmaan väärässä paikassa, koska en kysynyt henkilöä, vaan mistä tulee nimi Pårckå.
Please, siirtäkää oikeaan paikkaan. ;)

[Maija Salo]

Kokkolan maaseurakunnassa eli Karlebyssä on Porko-niminen talo. Voisiko Eschill olla kotoisin sieltä?

Maija Salo

[Arto Isolankila]

Myös Kälviällä esiintyvät Porko ja Porkola nimet.

Mikkonen, Paikkala: Suomalaiset sukunimet (5. painos 1993) kertoo Porko nimen taustasta ja listaa esiintymiä, esim:
Ans Porcka 1548, Kälviä
Lars Porkoi, 1591, Kemin Lautiosaari

Mikkonen ja Paikkala arvelevat nimen olevan samaa lähtöä kuin Porkka, jota löytyy useilta paikkakunnilta.

Jos on tarpeen, voin skannata kirjan ko. sivun ja lähettää sen yksityiseen sähköpostiosoitteesen.

Arto Isolankila

[jouni]

Moi voiko netissä tutkia ko. luetteloita?

[jouni]

Muistaakseni Haukiputaalla vaikutti eskell joka oli tullut karjalasta
mainittiin venäläiseksi ja karjalaiseksi

[tellervoranta]

Hei,

eräs henkilö on sukukirjassaan arvellut Leskeläsuvun olleen alkuaan sukunimeltään Karjalainen, vaan enpä lähtisi ensi syömältä tuota nielemään.

Minulle voi lähettää yksityispostia, jos on kiinnostusta. Tack. :)

[tellervoranta]

Hei,
mitä sinä ko kysymyksellä tarkoitat? :confused:


Moi voiko netissä tutkia ko. luetteloita?

[tellervoranta]

Kiitos Maija tiedosta :)

onhan se varmaakin mahdollista.

Pitäisi tutkia kaikki mahdolliset lähteet, mitä on saatavissa siellä.

Paavo Eskonpojan kahdesta lapsesta kumpikaan ei jatkanut tilalla, ja v.1652 kesäkäräjillä Paavo ilmoitti , että talosta puuttuu viljelyn jatkaja ja tarjosi tilaansa sukulaisilleen ja niin tapahtui. " Sitt syskonebarn" Tapani Tapaninpka perheineen jatkoi tilalla ja oikestaan tämä Tapani, k.1663 on äitini puolelta kantaisäni eli ääiiiiiiiii. Myös äidin isän kautta kantaisäni.



Kokkolan maaseurakunnassa eli Karlebyssä on Porko-niminen talo. Voisiko Eschill olla kotoisin sieltä?

Maija Salo

[tellervoranta]

Heips, :)

ostin pari päivää sitten uuden sukukirjan: Mursun ja Matinahon ( Matilan) sukua Iin Oijärvellä.
Kirjassa otsikon Esivanhempiemme kotipitäjän Suur-Iin vaiheita alla mm:

Karjalankylän alkuperäiset asukkaat olivat karjalaisia ja antoivat taloilleen ja suvuilleen karjalaisia nimiä, esimerkiksi Kakko, Hökkä, Maksa, Tuhka, PORKKA ja ehkä Lallikin.

Siis olisiko yllämainittu Esko siirtynytkin pohjoisesta etelään päin?

Se voisi selittää varsinkin yhden Leskelähaaran totaalisen siirtymisen Kiimingin kautta Iihin.

[tellervoranta]

Hei, ;)

jatkan tässä arvuuttelua tuosta Porkosta, joka ilmaantui siis v. 1591 Kiiminkiin. Iski nimittäin yhtäkkiä päivällä mieleen tuo asia, minkä kirjoitin Ylikankaan Nuijasotakirjasta, missä nähtävästi Kiiminki ja Kiminki sekoitettu, mutta missä kohta: " Asukkaita pakeni sotilaitten kynsistä ....irrotettu omaisuus mukanaan Pohjois-Suomen pitäjiin Kemin korkeudelle saakka. .....sitten vielä maininta Iin käräjien kertoma heinäkuulta 1596."
Siis tämän Eskopojan juuret sopisi siihen Kokkolan maaseurakuntaan ja/tai Kälviään. Ainakin ajallisesti.

(Nähtävästi tuo Kemin Taidemuseon hieno näyttely, missä tänään kävin, laukaisi minussa tuon assosiaation tai vaihtoehtoisesti suksien haalaaminen autossa. :cool:)

[Jukka Myllykoski]

Kokkolan msrk/emäsrk - Karleby lf/moderförs - kastetut

Haetaan vuodet 1700 - 1740
Lapsen etunimi: GIERTRU => GertrudSyntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/m8c2a2?fi+0172+kastetut+303)16.12.1725 19.12.1725 Såka Pårkå Per Jacobsson Malin Mickelsdr. Gertrud
1 tapahtumaa löytyi.

Kokkola/karleby kylä Såka siellä on Pårckå,Pårka,porko talon nimenä.

[tellervoranta]

Kiitos Jukka tiedosta :)

Joloksen kyläkirjassa otsikolla Joloksen asutus 1550-luvulta isoonvihaan ja edelleen, Kiinteän asutuksen alku on virke: Jolosjärven rantojen kolmen vanhimman, nykyaikaan asutun talon isännät, Heikki Niilonpka ( Timonen), Olli Manninen ja Esko Paavonpka ( Leskelä) näkyvät peräkkäin jo vuoden 1605 tilien kymmenysluettelossa Kiimingin kylän alussa.
Seuraavan otsikon: Jolosjärven seudun vanhimmat talot, Timonen alla on seuraavaavanlainen teksti.
Vuosien 1602 ja 1603 luetteloissa Sotkajärven kylä oli siitä ihmeellinen, ettei sen 27 talosta ainoakaan ollut asuttuna. Ilmeisesti kaikki Iin pitäjän Kiimingin neljänneksen autiotalot ( lukuunottamatta kolmea taloa, joiden isännät olivat muuttaneet Venäjälle) olikin kirjattu Sotkajärvelle. Heikki Timosen ohella samaan kylään ja siihen joukkoon, joka oli tullut Pyhäjoen ja Limingan pitäjistä, oli sijoitettu myös Esko Paavonpoika ( Leskelä). Sen sijaan kymmenysluetteloissa Esko Paavonpojan talo oli nykyistä Ylikiiminkiä vastaavalla alueella.

Minua on aina askarruttanut tuo jälkimmäinen kohta. Sotkajärven kylä. Missä? Pudasjärvi, Muhos, kuvitteellinen...Kuka osaa tulkita Sarkkisen tekstin. :confused:

[tellervoranta]

Minulla on tässä Pauli M.K.Nimelän kirja Karjalankylän raivaajia. Iijokivarren asuttaminen 1300-luvulta alkaen.

Lainaan siitä Siuruan kylän asukkaista Porkan tila.
Povel Porkkaa verotettiin vuodesta 1572 vuoteen 1579 saakka, jolloin talo vihollisen polttama sekä autiona vuoteen 1584 saakka.
(Myöhemmin on kyllä Erich Olofsson sekä Erich Pårckainen eli Parkkinen)

Mietiskelen tässä, olisiko Joloksen Leskelän Esko Paavonpka (Eshill Pårcko) tämän Povelin poika. Nimittäin 1700-luvun lopulla tulee tähän Porkanautioon Tapani Tapaninpka Kanniainen ( alkuaan Joloksen Leskelän talon Tapanin, joka muuttaa n.1740 Kiiminkiin, jälkeläinen.) ja talo tunnetaan Kannialan nimellä Porkanniemellä.

(Asiaa voisin vielä mutkistaa Karjalan kylän Leskelän ja Koskelan tilat kirjoituksella.) :cool: