Maria Wilhelmiina Holmsten -Sysmä [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Maria Wilhelmiina Holmsten -Sysmä

K.Salminen

26.09.09, 12:24

Nyt olisi hakusessa yo Maria W Holmsten, joka on rippikirjan mukaan s 3.3.1802. En ole löytänyt todistetta että hän olisi Sysmän nimismies Erik Holmstenin ja Margareta S Tauben tytär.
Hän oli avioitunut ennen v 1825 kirjanpitäjä Carl Jakob Johaninp Lehnbohmin s 16.3.1799 Sysmä Soiniemi kanssa, koska muuttaessaan Sysmään Jyväskylästä 29.6.1825 on jo fru Maria Lehnbohm.
Pariskunta asui vuodesta 1826 lähtien Sysmän Saaren Nujalan Alhiossa, samassa paikassa asuu Catarina E Reet, syntynyt 13.11.1780 Luhangassa Carl Gustav Reetille ja Maria Elisabeth Salfille. Catarina Reet oli muuttanut myös Sysmään Jyväskylästä 1827.

Siis tunteeko joku tämän Maria H taustan ja sen koska ja missä avioliitto Lehbohmin kanssa solmittiin. Onko Catarina Reet Marian äiti?

Kysellen

Kari Salminen

Tapani Kovalaine

26.09.09, 16:05

Hiski ehdottaa luhankalaista Kaisaa Maria Holmstenin äidiksi:

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wg85n?fi+0307+kastetut+1381)26.3.1802 30.3.1802 Säteriet - - Caisa Lisa Reet Maria Wilhelm. (oä.)

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wg85n?fi+0146+vihityt+1069) 28.6.1825 Sysmä Handels Bokhren Carl Jac: Lehnbom (alleviivattu) Melle Maria Wilh: Holmcten (alleviivattu) Jywäskylä

Hiskin mukaan Bokhren ja Melle avioituivat alleviivattuina Jyväskylän msrk:ssa ja hääyön jälkeen Melle muutti Sysmään.

K.Salminen

27.09.09, 06:47

Joo, tämä sopii kuin "nappi otsaan". Catharina Reetin au-lapsi. Luhangasta alunperin tarkasteluni lähtikin, Reetit ovat Sysmästä Luhankaan siirtyneitä.
Pienet näyttävät olevan naimakuviot, näiden Lehbomin ja Holmstenin tytär nai sitten vähän myöhemmin Luhangan lukkarin Erik Johaninp Judenin (nimi tulee Judinsalon saaren Jutilan talosta josta Erik kotoisin) pojan myös lukkarin Johan Henrik Judenin Sysmässä, joka toimi lukkarina Multialla, minne siirtyi Luhangalta. Judenit asuivat Luhangassa Moiskalan rusthollissa, joka on säterin lähinaapureita, kuten Taubejen Vanhainen ja Hakainenkin.

T. Kari S

Hiski ehdottaa luhankalaista Kaisaa Maria Holmstenin äidiksi:

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wg85n?fi+0307+kastetut+1381)26.3.1802 30.3.1802 Säteriet - - Caisa Lisa Reet Maria Wilhelm. (oä.)

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wg85n?fi+0146+vihityt+1069) 28.6.1825 Sysmä Handels Bokhren Carl Jac: Lehnbom (alleviivattu) Melle Maria Wilh: Holmcten (alleviivattu) Jywäskylä

Hiskin mukaan Bokhren ja Melle avioituivat alleviivattuina Jyväskylän msrk:ssa ja hääyön jälkeen Melle muutti Sysmään.

Bodniemi37

27.09.09, 19:02

Sopiiko kysyä (vai saanko nyt luunapin otsaani), että mistä oli lähtöisin Cajsa Lisa Reetin äidinisä, Tuuloksessa asunut vänrikki Gabriel Salf?

Gabriel Salfin puolison Katarina Enbergin sukujuurista olen ymmärtääkseni paremmin perillä: hänen vanhempansa olivat luutnantti Karl Salomoninpoika Enberg ja Valkealassa 1709 syntynyt Caisa Gabrielintytär Castelia (Johan Reidin pson Elisabet Castelian sisar), vrt. Backström, Åke. »Ätten» Reeths senare led. Genos 45(1974), s. 96-110, http://www.genealogia.fi/genos/45/45_96.htm.

[Valkealassa 8.4.1709 kastetun Caisa Castelian kummit olivat Studiosus Dn. Thomas Licenius, Margaretha Ithimaea, Carin Priha, Jungfru Anna Nircko och Maria Huusgafvel.]

K.Salminen

28.09.09, 07:19

Olet Ritva hämmästyttävästi samoissa aiheissa (johtolangoissa, solmuissa?) kiinni kuin minäkin.
Olen juuri kiinni tässä herra Salfissa, jonka alkuperää en ole saanut selville, lieneekö sotilasnimi, lastensa kohdalla sukunimi vääntyy joskus Salwi.

Herra itsehän kuoli Tuuloksen Sydänmaalla:
Kuollut
Haudattu
Kylä
Talo
Henkilö
Kuolinsyy
vv
kk
vko
pv
5.7.1804
8.7.1804
Sydänma

Afsk: underofficer Gabr: Salf
Ålderdom
73

S 1731

Naituaan tuon Catarina Enbergin 30.11.1756 Tuuloksen Syrjäntakaan Rekolassa, joka merkitty Catarinan isän vänrikki Enbergin yhdessä rouvansa kanssa omistukseen v 1748, vänrikki Enberg näyttää kuolleen noin 1752, koska Rekola merkitty hänen perillisilleen v 1753, vuonna 1756 Rekolasta todetaan "Utan folk". Tällöin on tapahtunut G.Salfin vaimonsa Catarinan ja leski Catarina Castelian siirtyminen Tuuloksen Sydänmaan kylään.

Catarinan C kuolema lienee tämä:
Kuollut
Haudattu
Kylä
Talo
Henkilö
Kuolinsyy
vv
kk
vko
pv
17.7.1770
22.7.1770
Sydänma

Frändics frun Catharina Enberg
Bröstvärck
60

S 1710

Salfin vaimon, Catarina C:n tyttären, C.Enberg/Salfin kuolinmerkintää en löydä

Muutenkin tämä Gabriel Salf on arvoitus, ratsumestariksi tuli 1768, mutta K.Wirilanderin (1953) matrikkelista häntä ei löydy; eikä Lewenhauptin (1921) karoliiniupseerimatrikkelissa ole ketään Salf sukunimellä.

Myös Tuuloksen hiskin Gabrielin lasten syntymämerkinnät ovat outoja sikäli että vaimon nimi varioi:

Tuulos kastetut:
Syntynyt
Kastettu
Kylä
Talo
Isä
Äiti
Lapsi
12.8.1754
14.8.1754
Syrjäntaka
Recola
Corp: Gabr: Salf
Catharina Enberg
Maria Elisabet

alkup - ALKUPKOMM: efter bek:

alkup - TALLKOMM: _oä
28.6.1757
29.6.1757
Sydänma

Corporal Gabriel Salf
Jungfrun Anna Elis: Enberg
Eva

alkup - TALLKOMM: kaksonen
28.6.1757
29.6.1757
Sydänma

Corporal Gabriel Salf
Jungfrun Anna Elis: Enberg
Helena

alkup - TALLKOMM: kaksonen
8.1.1760
10.1.1760
Sydänma

Corp: Gabriel Salf
Cathar: Enberg
Johannes
14.4.1762
17.4.1762
Sydänma
-
Corp: Gabriel Salf
Caisa Enberg
Alexander
1.3.1774
2.3.1774
Sydenma

Rustmäst: Gabriel Salf
Catharina Enberg
Fredric

alkup - TALLKOMM: kaksonen
1.3.1774
2.3.1774
Sydenma

Rustmäst: Gabriel Salf
Catharina Enberg
Abraham

alkup - ALKUPKOMM: kaksonen

Pojastaan korpraali Johan Gabriel Salfista on mielenkiintoinen talentajan merkintä, tässä "oäkta" lapsen syntymässä Tuuloksessa:

6.2.1783
7.2.1783
Sydänma
Corp:boställe
Johan Gabriel Salf
Tjenstep: (hos Serg: Salf) Maria Ersdr:
Gabriel

alkup - ALKUPKOMM: 1785?

alkup - TALLKOMM: isästä ja äidistä paljon taustatietoa

alkup - TALLKOMM: _oä

Että näin!

Kari

Sopiiko kysyä (vai saanko nyt luunapin otsaani), että mistä oli lähtöisin Cajsa Lisa Reetin äidinisä, Tuuloksessa asunut vänrikki Gabriel Salf?

Gabriel Salfin puolison Katarina Enbergin sukujuurista olen ymmärtääkseni paremmin perillä: hänen vanhempansa olivat luutnantti Karl Salomoninpoika Enberg ja Valkealassa 1709 syntynyt Caisa Gabrielintytär Castelia (Johan Reidin pson Elisabet Castelian sisar), vrt. Backström, Åke. »Ätten» Reeths senare led. Genos 45(1974), s. 96-110, http://www.genealogia.fi/genos/45/45_96.htm.

[Valkealassa 8.4.1709 kastetun Caisa Castelian kummit olivat Studiosus Dn. Thomas Licenius, Margaretha Ithimaea, Carin Priha, Jungfru Anna Nircko och Maria Huusgafvel.]

Bodniemi37

28.09.09, 10:11

...lieneekö sotilasnimi, lastensa kohdalla sukunimi vääntyy joskus Salwi.

Hyvä vihje, Kari, sillä Kaarinasta löytyi 25.7.1690 haudattu herra Matthia Salvi ja 1742 menehtynyt Samuel Salvius (HisKi).

Gabriel Salf perhekuntineen on joutunut tutkimuksemme piiriin siksi, että hänen puolisonsa Katarina Enberg oli myös Valkealan Ithimaeusten jälkeläinen (Katarinan äidinäiti Maria (joskus myös Margareta) Nicandra oli Helsingin koulun rehtorin Petrus Magni Nicanderin ja Margareta Ithimaean tytär).

Herra itsehän kuoli Tuuloksen Sydänmaalla:

Kuollut 5.7.1804 8.7.1804 Sydänma Afsk: underofficer Gabr: Salf Ålderdom 73

Tittelit ovat minulla virheellisiä: Gabriel Salfille ei näemmä myönnetty erotessa vänrikin eikä Karl Enbergille luutnantin arvoa, viimeksi mainitun puoliso näyttää kuolleen vänrikin rouvana:

Catarinan C kuolema lienee tämä:

17.7.1770 22.7.1770 Sydänma Frändics frun Catharina Enberg
Bröstvärck 60

Salfin vaimon, Catarina C:n tyttären, C.Enberg/Salfin kuolinmerkintää en löydä

Olisiko voinut muuttaa tyttärensä kanssa Luhangalle?

Muutenkin tämä Gabriel Salf on arvoitus, ratsumestariksi tuli 1768, mutta K.Wirilanderin (1953) matrikkelista häntä ei löydy; eikä Lewenhauptin (1921) karoliiniupseerimatrikkelissa ole ketään Salf sukunimellä.

Tulikohan hänestä varusmestari (rustmästare) 1768?

Myös Tuuloksen hiskin Gabrielin lasten syntymämerkinnät ovat outoja sikäli että vaimon nimi varioi:

Mielestäni Anna Elisabet Enberg oli Katarinan vanhempi sisar, joka sai Salfin kanssa kaksi aviotonta lasta, sillä äidin tittelinähän on HisKin kastetuissa Jungfru...Otaksun, että Anna Elisabet Enbergin elämä päättyi Lammilla 5.2.1771 28-vuotiaana.

Pojastaan korpraali Johan Gabriel Salfista on mielenkiintoinen talentajan merkintä, tässä "oäkta" lapsen syntymässä Tuuloksessa:

alkup - TALLKOMM: isästä ja äidistä paljon taustatietoa

Pojasta ei polvi näytä parantuneen.
----------------
Karl Enbergillä ja Caisa Castelialla oli Karl-niminen poika, joka saattoi toimia kruununvouti Fredrik Löfmanin, s. 28.6.1704 Helsingin pitäjässä(?), kirjurina Lammilla, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lammi/rippikirja_1755-1761_tk162/8.htm.

Lammin Löfmanit olivat mielestäni sotilaskirjurina ja myöhemmin Sääksmäen ylisen kihlakunnan kruununvoutina 1722-1725 toimineen ja Helsingin Veromiehenkyän Backaksen omistaneen (1701-1712) Henrik Löfmanin jälkeläisiä. Eräs Henrik Löfman avioitui 23.11.1699 Helsingissä Katarina Nicandran kanssa.

Kruununvouti Henrik Löfmanin jälkimmäinen puoliso Elisabet Carstenia oli vihittäessä (8.10.1723) Jämsän kirkkoherran Stephanus Johannis Sylvesterin leski.

-----------
Muutamat Karl Enbergin ja Caisa Castelian lapsista syntyivät Hauhon Rukkoilassa (HisKi), http://www.genealogia.fi/genos/40/40_76.htm, Katarina Enbergin syntymämerkintää (noin 1736) en ole vielä löytänyt.

K.Salminen

28.09.09, 11:10

Joo, tuli moka v 1768 Gabriel Salf oli tietysti varusmestari. Muuten tuon vänrikki Carl Salominp Enbergin sisar Christina Salomint Enberg oli majuri Gustav Adolf von Konowin (s 22.4.1681 Nyenskans, kuollut syyskuussa 1742 Ahvenanmerellä, h Jomalan kirkkoon) 1. vaimo.
Gustav Adolfin vht: rykmentin kvartermestari Erik Berendt von Konow ja Elisabeth Ebersköld.

Gustav Adolfin veli oli majuri Adolf Berendt von Konow s 12.6.1678 Nyenissa, vaimo Catarina Belitz, Gustav Adolf kuoli Pyhtäällä 28.11.1722. Belitz eli leskenä Rantasalmella vielä 1730.

T. Kari

Bodniemi37

28.09.09, 12:41

Gustav Adolfin veli oli majuri Adolf Berendt von Konow s 12.6.1678 Nyenissa, vaimo Catarina Belitz, Gustav Adolf kuoli Pyhtäällä 28.11.1722. Belitz eli leskenä Rantasalmella vielä 1730.

T. Kari

Lisäkysymys: Oliko rykmentinmajoitusmestari Otto Johan Brundertin puoliso Margareta von Konow Gustaf Adolf vön K:n sisar?

Pyhtäällä kastettiin 6.11.1704 avioparin poika Magnus Gustav Brundert,
kummit: Hr Ryttmest. Magnus Fredrich Calentin, Hr Cap. Sven Schalin, Hr Cornet Petter Werner, Hr Handelsman Johan Henrich Frisius, Hr. Arrend. Sam. Herkepaeus, Hr Befallningsman Zach. Lindberg, Hr Fendrich Gustaf von Konow, Hr General=Adjutantes Horns Fru Sophia Berends, Fru Capiteinskan Christina Sahlo, Probstinnan M. H., Arrendatorskan Cath. Ankarträ, Fru Regement Qvartermesterskan Elisabeth Eberschildtz.

K.Salminen

28.09.09, 14:07

Kyllä oli. Margareta oli s 1676, 1. avio tuon Otto Johan von Brundertin kanssa, joka oli Turun läänin ratsuväkirykmentissä, kaatui Narvassa elokuussa 1704. Margaretan seuraava pso majuri Carl Wilhelm Kraak, voluntääri Henkikaartissa 1674, sitten Karjalan ratsuväkirykmentissä ratsumestarina 24.3.1702, ero 1704, lopuksi Vehkalahdella majurina 1711. Lewehaupt (1920, 356) ilmaisee tuon näin:
"major vid enrollerade manskapet i Vekelax 1711"

Kari

Lisäkysymys: Oliko rykmentinmajoitusmestari Otto Johan Brundertin puoliso Margareta von Konow Gustaf Adolf vön K:n sisar?

Pyhtäällä kastettiin 6.11.1704 avioparin poika Magnus Gustav Brundert,
kummit: Hr Ryttmest. Magnus Fredrich Calentin, Hr Cap. Sven Schalin, Hr Cornet Petter Werner, Hr Handelsman Johan Henrich Frisius, Hr. Arrend. Sam. Herkepaeus, Hr Befallningsman Zach. Lindberg, Hr Fendrich Gustaf von Konow, Hr General=Adjutantes Horns Fru Sophia Berends, Fru Capiteinskan Christina Sahlo, Probstinnan M. H., Arrendatorskan Cath. Ankarträ, Fru Regement Qvartermesterskan Elisabeth Eberschildtz.

Bodniemi37

28.09.09, 16:01

Kyllä oli. Margareta oli s 1676, 1. avio tuon Otto Johan von Brundertin kanssa, joka oli Turun läänin ratsuväkirykmentissä, kaatui Narvassa elokuussa 1704. Margaretan seuraava pso majuri Carl Wilhelm Kraak, voluntääri Henkikaartissa 1674, sitten Karjalan ratsuväkirykmentissä ratsumestarina 24.3.1702, ero 1704, lopuksi Vehkalahdella majurina 1711. Lewehaupt (1920, 356) ilmaisee tuon näin:
"major vid enrollerade manskapet i Vekelax 1711"

Margareta von Konowin toisesta aviosta en ollutkaan tietoinen; Carl Wilhelm Kraak näyttää myös asuneen Pyhtäällä:

19.2.1706 kastettiin Näsbyssä commissarie Fredrich Staden ja Anna Catharina Eckermanin poika Clas Johan
Kummit Hr (?) Carl Kraack, Hr Arrend. Otto Eckerman, Hr Arrend. Abr. Svartström, Probstinnan Maria Hoppenstång, Felt.? Anna Maria Eckerman, J. Brijta Tammelin,

17.1.1708 kastettiin Pastoraatissa preapositi Jacob Printzin ja Maria Hoppenstångin poika Henrich
Kummit: Hr. Cap. Georg. Henrich Boje ifr Kulla, Ryttmestare Carl Kraack ifr Wastila, Hr Cap. Lorentz Meelin ifr Jockisgård, Fru Capiteinskan Sophia Elisabeth von Vittinghoff ifr Hougholm(?), Mad. Helena Eckerman ifr Wijrböhle, Jungfru Brijta Tammelin ifr Tavastby.

Pertti Toukkarin verkkosivuilta (http://ptoukkar.pp.fi/karthark.htm) löytyi tieto, että nimi Krakau kirjoitetaan myös muodossa Kraak tai Kraaker.

Helena V.

28.09.09, 17:37

Hei,

Luin vasta ketjun läpi. Joitain hajahuomioita omalta tiedostoltani:

Arvelisin, että Catharina Carlsdr Enberg kuoli Orimattilassa poikansa luona:

16.5.1807 24.5.1807 Köyckölä afsk.res:enk: Gathar: Salf stygn
- - -

Harmillisesti Tuuloksen rippikirjat eivät vielä näy SSHY:n sivuilla (eikä Hiskistäkään löydy), mutta SAY:sta katsellen Carl Salomonsson Enbergin kuolema saattaisi ajoittua jo n. vuosien 1742-48 välille.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=635409&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Tässä Carl Enberg Rukoilan Niemen rusthollissa 1740-41.

Seuraavaksi olen löytänyt vaimon Catarina Castelian Syrjäntaan Rekolasta 1748:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=635342&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Siis
1748-1749 Henkikirja (=HK) Fru Enbergs
1751-1752 HK Fendr. Enberg ja 1753-55 tämän "arfv."
1756 HK Utan folk, mutta alhaalla Rekolan "torpassa": "Enberg afsl fourir" ja "Caisa s."(?!)
- Ehkä Carl Enberg on muualla 1748-49 tai ehkä jo kuollut (muualla)?
- Ihan vaan siltä pohjalta, että yleensä kaikki merkinnät olivat "mies-lähtöisiä", voisi arvella, että 1751-52 tarkoitettiin vänrikki Enbergin porukkaa (vain genetiivin s puuttuisi ja kyseessä voisi olla edesmenneen perhe..)
- En oikein ymmärrä, miksi torpassa puhutaan furiirista ja poika(!) Caisasta. Caisa voi toki olla kuka vaan, mutta saattaisi olla torppaan jäänyt Caisa Enbergkin, joka ensin 1754 teki aviottoman lapsen Gabriel Salfin kanssa.
- - -

Catharina Carlsdr Enberg ja sisarensa Ebba löytyvät Sydänmaan Erolasta, jossa asuessa äiti-Katarina kuolee. Korpraali ja 1768 varusmestariksi muuttuva Salfkin ilmestyy paikalle 1766 ja tällöin nimetään myös viisi lasta - kenen kaikki ovatkaan? Vain Caisa ja Ebba henkikirjaan (ehkä tuolloin vielä alaikäisten lastensa kanssa) ovat merkityt 1761-65. Salf lienee ollut silloin muualla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=637271&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400

t. Helena V.

Bodniemi37

28.09.09, 21:43

- En oikein ymmärrä, miksi torpassa puhutaan furiirista ja poika(!) Caisasta. Caisa voi toki olla kuka vaan, mutta saattaisi olla torppaan jäänyt Caisa Enbergkin, joka ensin 1754 teki aviottoman lapsen Gabriel Salfin kanssa.

Kiitos runsaista lisätiedoista ja kommenteista, Helena! Olisiko tuo furiiri Carl Enbergin ja Caisa Castelian 19.6.1739 Hauholla syntynyt Gabriel Johan -niminen poika, joka näyttäisi kuolleen naimattomana Pyhäjoen(ko?) komppanian johdattajana (föörari) Alavieskassa 21.10.1781 (HisKi, en ole verrannut Wirilanderin matrikkelin mahdollisiin tietoihin). Muita Gabriel-nimisiä Enbergejä en ole HisKistä löytänyt:

Alavieska - haudatut
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv Ikä
21.10.1781 26.10.1781 förar.vid P:joki compagn. herr Gabriel Enberg vatusot 45
alkup - TALLKOMM: iän kohdalla merkintä "45 vid pass?"

Toinen torpan asukas lienee ollut sisarensa (s.) Caisa, joka avioitui 30.11.1756 Gabriel Salfin kanssa?

K.Salminen

29.09.09, 07:56

Jos tähän Mlle Helenan viestiin lisäisi poimintoja Hauhon historia 2:sta, koskien Carl Enbergiä, niin näyttäisi että vrn perheineen olisi jo v 1734 Tuuloksessa.

Tiina Miettinen & Anneli Mäkelä-Alitalo. Hauhon historia II, Porvoo 2009

Mts 416-17

Hauholaiset sukunimelliset äidit 1728-1808
Oheinen astelma perustuu kastettujen luetteloon.

Vuosi kylä ja talo isä äiti
1735 Rukkoila vänrikki Carl Enberg Kajsa Castelia
1739 Rukkoila Niemi vrn Carl Enberg Caisa Castelia

mts 427

”noin vuonna 1728 Portaan Juhani Heikinp Sutinen halusi vrn Carl Enbergiltä Rukkoilan Niemen rusthollin tai rahansa takaisin. Kysymys oli ilmeisesti melkoisesta velasta, jonka vänrikki oli joutunut ottamaan. Hän ei kuitenkaan pelästynyt velkavaatimusta vaan näytti maaherran immission eli kruunun tilan asumisoikeuden kesäkuusta 1728, jolla maaherra oli antanut rusthollin hänen äitinsä Christina Sahlon nimiin. Enberg oli jatkossakin taloudellisissa vaikeuksissa, v 1732 hän oli velkaa turkulaiselle kauppiaalle Johan Reinhardt Helldille isänsä hautajaisista peräti 280 talaria ja korot.”

mts 445-446
” Lisää upseereita oli Eteläisen kartanossa, jossa asui kpt Gustav Silversvan Eva Charpentierin kanssa, Hahkilassa ja Rukkoilan Niemessä, jossa eli vrn Carl Enberg vaimonsa Kajsa Castilian kanssa… Kokonaisuudessaan sotilaiden merkitys näkyi maaherralle v 1734 laaditussa luettelossa, jonka sanotaan käsittävän paikallisen herrasväen…Silloisessa Tuuloksessa elivät ltn Crohns, kpt Werdenhoff, vrn Enberg, kpt Schildt ja ltn Bosin. Ilman ruotujakoarmeijaa maalaisyhteisö olisi ollut pelkästään talonpoikainen.

Mts 450
”Toinen rusthollareiden huoli tuli esiin 1720-luvun lopussa. Heitä syytettiin armeijan etujen loukkaamisesta: he olivat käyttäneet rakuunahevosia maataloustyössä. Rusthollarit kiistivät syyllisyytensä laittomuuksiin. Rukkoilan Niemen rusthollin haltijan, rva Chrsitina Sahlon puolesta puhui hänen poikansa, vänrikki Carl Enberg. Hän sanoi olleensa tapahtuma-aikana Ruotsissa eikä tiennyt asiasta mitään.”

Sitten vielä kysymys mikä oli näiden kahden Salomon Enbergin (sukulaisuus?)suhde:

Lewenhaupt 1920, 175
Enberg, Salomon, f c 1685 i Karelen, under.off vid Garnisonreg i Narva, fången 1704, rymde 1705, sekundlöjtn vid Tavastehus inf reg s.å., premiärlöjtn därst 7/1708, kapten därst 21.12.1710, fången 7.4.1714 vid Pälkäne, rymde 1715 i mars, major vid Österbottens inf reg s.å. 26.9, major vid Savolax och Nyslotts (Savonlinna KS) inf reg 25.2.1717, kaptens indelning 1721, stadsmajor i Danzig.

Enberg, Salomon, reg.kvartm. vid O.Wellingks Ingermanländska inf reg 12.1.1701, sekundkapten därst 1.4.1704, avsked 8/1708. G.m Christina Sahlo, levde änka i Hauho 1738.
Dr: Christina, g.m. major Gustav Adolf von Konow.

Terveisin Helenalle ja Ritvalle!

Kari

Hei,

Luin vasta ketjun läpi. Joitain hajahuomioita omalta tiedostoltani:

Arvelisin, että Catharina Carlsdr Enberg kuoli Orimattilassa poikansa luona:

16.5.1807 24.5.1807 Köyckölä afsk.res:enk: Gathar: Salf stygn
- - -

Harmillisesti Tuuloksen rippikirjat eivät vielä näy SSHY:n sivuilla (eikä Hiskistäkään löydy), mutta SAY:sta katsellen Carl Salomonsson Enbergin kuolema saattaisi ajoittua jo n. vuosien 1742-48 välille.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=635409&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Tässä Carl Enberg Rukoilan Niemen rusthollissa 1740-41.

Seuraavaksi olen löytänyt vaimon Catarina Castelian Syrjäntaan Rekolasta 1748:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=635342&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Siis
1748-1749 Henkikirja (=HK) Fru Enbergs
1751-1752 HK Fendr. Enberg ja 1753-55 tämän "arfv."
1756 HK Utan folk, mutta alhaalla Rekolan "torpassa": "Enberg afsl fourir" ja "Caisa s."(?!)
- Ehkä Carl Enberg on muualla 1748-49 tai ehkä jo kuollut (muualla)?
- Ihan vaan siltä pohjalta, että yleensä kaikki merkinnät olivat "mies-lähtöisiä", voisi arvella, että 1751-52 tarkoitettiin vänrikki Enbergin porukkaa (vain genetiivin s puuttuisi ja kyseessä voisi olla edesmenneen perhe..)
- En oikein ymmärrä, miksi torpassa puhutaan furiirista ja poika(!) Caisasta. Caisa voi toki olla kuka vaan, mutta saattaisi olla torppaan jäänyt Caisa Enbergkin, joka ensin 1754 teki aviottoman lapsen Gabriel Salfin kanssa.
- - -

Catharina Carlsdr Enberg ja sisarensa Ebba löytyvät Sydänmaan Erolasta, jossa asuessa äiti-Katarina kuolee. Korpraali ja 1768 varusmestariksi muuttuva Salfkin ilmestyy paikalle 1766 ja tällöin nimetään myös viisi lasta - kenen kaikki ovatkaan? Vain Caisa ja Ebba henkikirjaan (ehkä tuolloin vielä alaikäisten lastensa kanssa) ovat merkityt 1761-65. Salf lienee ollut silloin muualla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=637271&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400

t. Helena V.

Bodniemi37

29.09.09, 08:22

Bodniemi37

29.09.09, 10:29

....mts 445-446
” Lisää upseereita oli Eteläisen kartanossa, jossa asui kpt Gustav Silversvan Eva Charpentierin kanssa, Hahkilassa ja Rukkoilan Niemessä, jossa eli vrn Carl Enberg vaimonsa Kajsa Castilian kanssa… Kokonaisuudessaan sotilaiden merkitys näkyi maaherralle v 1734 laaditussa luettelossa, jonka sanotaan käsittävän paikallisen herrasväen…Silloisessa Tuuloksessa elivät ltn Crohns, kpt Werdenhoff, vrn Enberg, kpt Schildt ja ltn Bosin. Ilman ruotujakoarmeijaa maalaisyhteisö olisi ollut pelkästään talonpoikainen.....

Sitten vielä kysymys mikä oli näiden kahden Salomon Enbergin (sukulaisuus?)suhde:

Lewenhaupt 1920, 175
Enberg, Salomon, f c 1685 i Karelen, under.off vid Garnisonreg i Narva, fången 1704, rymde 1705, sekundlöjtn vid Tavastehus inf reg s.å., premiärlöjtn därst 7/1708, kapten därst 21.12.1710, fången 7.4.1714 vid Pälkäne, rymde 1715 i mars, major vid Österbottens inf reg s.å. 26.9, major vid Savolax och Nyslotts (Savonlinna KS) inf reg 25.2.1717, kaptens indelning 1721, stadsmajor i Danzig.

Enberg, Salomon, reg.kvartm. vid O.Wellingks Ingermanländska inf reg 12.1.1701, sekundkapten därst 1.4.1704, avsked 8/1708. G.m Christina Sahlo, levde änka i Hauho 1738.
Dr: Christina, g.m. major Gustav Adolf von Konow.

Kaksi kertaa aviossa olleella kapteeni Salomon Enbergillä oli ainakin kolme tunnettua tytärtä ja saattoipa olla kolme poikaakin, joista vanhin näyttäisi olleen tuo 1685 syntynyt ja majuriksi saakka ylennyt isänsä kaima:

1. Salomon Salomoninpoika Enberg, Majuri, s. noin 1685. Kukkanen, Kari: "Hain Wirilanderista ja Lewenhauptista lisää Enbergeistä: Salomon Enberg. f. c. 1685. Underofficer vid Garnisonsregementet i Narva, fången 1704 vid Narva, rymde 1705. Secundlöjtnant vid Tavastehus läns infanterireg. 1705, premiärlöjtnant 1708 /7, kapten 1710 21/12, fången 1714 7/4 vid Pälkäne, rymde 1715 i mars. Major vid Österbottens infanterireg. 1715 26/9, major vid Savolax och Nyslotts infanterireg. 1717 25/2. (Lewenhaupt I)". - Muistiinpanot: Kari Kukkasen löytämät tiedot.

2. Petter ?Salomoninpoika Enberg, Kapteeni, s. 1686 Viipuri, k. 1753. [Schalin, Olav D. Lütter - Lythraeus. Genos 45(1974), s. 37-51, Lewenhaupt, A. Karl XII:s officerare. Biografiska anteckningar. Stockholm 1920, s. 175].
Muistiinpanot: http://www.genealogia.fi/genos/45/45_37.htm

Puoliso: Margareta Kranck. [Schalin, Olav D. Lütter - Lythraeus. Genos 45(1974), s. 37-51, Lewenhaupt, A. Karl XII:s officerare. Biografiska anteckningar. Stockholm 1920, s. 175].

3. Karl Salomoninpoika Enberg, Vänrikki, s. noin 1700?, k. noin 1752?.

Muistiinpanot: Kari Kukkasen löytämät tiedot: ”Karl Enberg (tuli Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä) Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin varusmestari 3.10.1717-30.12.1717, oli 2-kersanttina 30.12.1717-28.2.1718, oli vääpelin virassa 28.2.1718-3.2.1719. (Wirilander)(Wirilander, Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810).”
SVAR/Generalmönsterrullor, Arkiv med löpande volymnumrering, SE/KrA/0023/0/1066 (1735), Bildid: A0029111_00103.

Puoliso: Vihitty noin 1734? Caisa (Katarina) Gabrielintytär Castelia, s. 8.4.1709 Valkeala, k. 17.7.1770 Tuulos, Sydänmaa, kummit: Studiosus Dn. Thomas Licenius, Margaretha Ithimaea, Carin Priha, Jungfru Anna Nircko och Maria Huusgafvel. [Valkealan kl/1709 (mf TK 1497)].

Vanhemmat: Gabriel Johannis Castelius (aik. Kastu), Turun kaupunginviskaalin poika. Inkerinmaan Kaprion kirkkoherra, Valkealan kappalainen 1706-, Rautalammin kirkkoherra 1718, Jämsän kirkkoherra 1723, s. 1670 Turku, k. noin 1726 Jämsä ja Maria (Margareta) Petterintytär Nicandra, s. 16.3.1686 (ennen 9.12.1687?) Helsinki?, k. 12.6.1762 Viitasaari, ikä 75 v.

Muistiinpanot:http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/hauho/rippikirja_1722-1735_tk69/51.htm

K.Salminen

29.09.09, 11:07

Ritva onko tuo Kukkasen informoima Peter Salominp Enberg, tämä kpt, joka kuoli Torniossa 1.6.1753, ainakin kuolivuosi on sama:

Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1wlemi?fi+0558+haudatut+656)1.6.1753 5.6.1753 Torneå stad Capit: Peter Enberg 58

Jos on hänen poikansa oli Torniossa kauppias Johan Petterson Enberg, joka nai Christina Tolpon.

Kari

Bodniemi37

29.09.09, 11:58

Sama (Länsipohjan rykmentin) kapteeni Petter (Salomoninpoika kysymysmerkillä varustettuna) Enberg hän näyttää olevan. Avioparin lapsista on tietokantaamme joutunut vain Anna Margareta E(h)nberg (puoliso torniolainen kauppias ja raatimies Henrik Lythraeus, http://www.genealogia.fi/genos/45/45_37.htm) nähtävästi siksi, että hänen poikansa Isak Lythraeuksen puoliso Sara Kristina Fortelius oli oman tutkimuksemme piiriin kuuluvan Gröön-suvun kantaisän Kaspar Gröönin eli Gröning(k)in pojanpojanpojan tyttärentytär.

Bodniemi37

29.09.09, 12:15

Muistiinpanot:http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/hauho/rippikirja_1722-1735_tk69/51.htm

Korjasin toimimattoman linkin (Hauhon vuosien 1722-1735 rippikirjat): http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hauho/rippikirja_1722-1735_tk69/51.htm.

Helena V.

29.09.09, 19:27

Hei Ritva ja Kari,

Olisiko tuo furiiri Carl Enbergin ja Caisa Castelian 19.6.1739 Hauholla syntynyt Gabriel Johan -niminen poika, joka näyttäisi kuolleen naimattomana Pyhäjoen(ko?) komppanian johdattajana (föörari) Alavieskassa 21.10.1781 (HisKi, en ole verrannut Wirilanderin matrikkelin mahdollisiin tietoihin). Muita Gabriel-nimisiä Enbergejä en ole HisKistä löytänyt:

Alavieska - haudatut
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv Ikä
21.10.1781 26.10.1781 förar.vid P:joki compagn. herr Gabriel Enberg vatusot 45
alkup - TALLKOMM: iän kohdalla merkintä "45 vid pass?"

Toinen torpan asukas lienee ollut sisarensa (s.) Caisa, joka avioitui 30.11.1756 Gabriel Salfin kanssa?

Noinhan se tietty menee Ritva, kiitos!

Minullakin on noita vanhoja Kari Kukkasen viestejä Enbergeistä ja yhdessä niistä hän kirjoitti Catharina Carlsdr Enbergin syntyneen 13.11.1733 Hauholla. En tiedä, mihin perustuu. Hiskistä ei löydy - ehkä joku rippikirjamerkintä?

Nämä varhaiset Enbergien sukusuhteet ovat (kuinkas muuten!) jotensakin epävarmoja. Voi olla, että secund kapten Samuel Enbergin pojat olivat, kuten Ritva aiemmin ehdotti - tai sitten ei... Näistähän on paljon ennenkin turistu.:oo:
- Vänrikki Carl lienee melkoisella varmuudella Salomoninpoika.
- Petter voi olla Salomonin poika tai sitten ei - ainakaan hänellä taikka lähipolvissa eteenpäin ei näy yhtään Salomonia. (K. Kukkanenhan vain listasi eri Enbergejä Lewenhauptista ja Wirilandista - ei ottanut kantaa sukulaisuussuhteisiin).
- Majuri Salomon Enberg, s. 1685 Karjalassa taitaa olla Salomoninpoika. Wirilander jatkaa uraa vielä: Pieksämäen komppanian kapteeni (majurin arvolla) 10.10.1721-30.12.1726 (erosi) /K. Kukkanen 12.10.2005.
- - -

Käkisalmessa vaikutti 1690-luvulla kapteeni ja Sortavalan pormestari Salomon Enberg - ovat hyvinkin yksi ja sama hlö...
Käkisälmen historia, Erkki Kuujo, 1958:
- s. 80, kartta:I kortteli, vars. linnoitetussa kaupungissa naapuruksina asuivat 1697:
1. kaupungin kommendantin talo haltijana ev. Mårten Hästesko
2. Sortavalan pormestari Salomon Eneberg
3. Rahastonhoitaja Carl Printz (myös postimestari)
4. porvari Juhani Maununpka Sihvon lesken talo
- s. 178, Käkisalmen kirkon inventaarista 1690:
Kapteeni Salomon Eneberg oli lahjoittanut silkkisen messukasukan.

Tämä kapteeni Enberg sai tyttärenkin Käkisalmella:
24.7.1701 Hr Cap. Salamon Eenbäy - Catharina

Sitä vaan, että pormestariksikin Salomon Enbergiä on titulerattu, kapteenin ja vuokraajan lisäksi. Puolison Christina Sahlon taustasta olisin Ekmanin (Genos 40:1969, s. 77-78, Sahlo) kanssa hieman eri mieltä. Siteeraan:
"En syster till Christian Sahlo d.ä. var förmodligen Christina Sahlo f. omkr. 1660 och d. i Hauho 7.4.1740. - Gift med sekundkaptenen vid O. Wellingks ingermanländska infanteriregemente Salomon Enberg. Han var liksom Christian Sahlo kronoarrendator i Kexholms norra fögderi och hade arrendeleveranser för Pielisjärvi gods, Sordavala pogost och hästläger samt för fiske i Jänislahti.[7] Christina Sahlo var i Hauho bosatt på Ruckola Niemis och begrovs 14.4.1740 i kyrkan gratis för dess fattigdoms skull."
- Cristinan on täytynyt kuoliniän ja perheen perustamisen perusteella syntyä n. 1660, joten olisi pikemminkin ollut Christian Sahlo vanhemman sisar!
- - -

Enbergejä samoilla seuduilla (Inkerissä) ja samoihin aikoihin olivat tietenkin myös vuokraaja Mårten Enbergin poppoo, keitä siihenkin sitten oikeasti kuului...

Oma kiinnostukseni Enbergeihin liittyy esiäitiini Katarina Enbergiin s. n. 1655, ehkä Viipurissa tai idempänä, haudattiin Asikkalassa 19.7.1714. 1. pso N.N. Falck, 2. pso eversti Gustaf Hermansson Bröijer, s. n. 3.1.1652 Viipurissa, haud. Asikkalassa 28.6.1720. Sukukirjallisuus esittää Katarinan vanhemmiksi Länsi-Inkeriläistä vuokraaja Mårten Enbergiä ja Magdalena Krusia, mikä ei ainakaan äidin osalta mitenkään ole mahdollista. Eikä Katarinan jälkeläisissä ole yhtään Mårtenia eikä Magdaleenaakaan. Toisaalta kaikilla Enbergeillä oli pääsääntöisesti aina Katarina-niminen tytär.:confused:

Tuoreessa Hauhon historia II:ssa, s. 199 on eräs mielenkiintoinen detalji:
"Ajoranta oli isonvihan jäljiltä huonossa kunnossa ja 1725 nimismies Henrik Björn esitti peräti 5 takaajaa, jotta sai pitää rusthollinsa. Hän oli etsinyt takaajia kaukaakin, sillä Carl Anton Bröijer asui Asikkalassa." (446: Hauhon käräjät 9-12.1725. KA Porvoo ja Hollola KOa 38:679-681 AM-A.)
- Katarina Enbergin poika oli siis takaamassa Maria Eriksdr Herkepaeuksen puolison Ajorannan rusthollin valtausta (jonka immission nimismies Björn oli saanut "för misstienst" sillä se oli tarkoitettu Sysmän nimismies Axel Beckerille - Kari, huom! s. 449-450)

Sådant i kväll,
Helena V.

Bodniemi37

29.09.09, 22:54

- Vänrikki Carl lienee melkoisella varmuudella Salomoninpoika.

Kapteeni Salomon Enbergin lesken Christina Sahlon asuminen samassa rusthollissa on jonkinmoinen vihje siihen suuntaan.

- Petter voi olla Salomonin poika tai sitten ei - ainakaan hänellä taikka lähipolvissa eteenpäin ei näy yhtään Salomonia. (K. Kukkanenhan vain listasi eri Enbergejä Lewenhauptista ja Wirilandista - ei ottanut kantaa sukulaisuussuhteisiin).

Petterin syntymäpaikka oli Viipuri, missä siihen aikaan tuskin kovin monia Enberg-nimisiä perheitä asui?

- Majuri Salomon Enberg, s. 1685 Karjalassa taitaa olla Salomoninpoika. Wirilander jatkaa uraa vielä: Pieksämäen komppanian kapteeni (majurin arvolla) 10.10.1721-30.12.1726 (erosi) /K. Kukkanen 12.10.2005.

Saanen siteerata omaa tekstiäni lokakuulta 2005: "Jukka Kokkonen mainitsee molemmat Enbergit julkaisussa Rajaseutu liikkeessä:

[Kokkonen, Jukka. Rajaseutu liikkeessä. Kainuun ja Pielisen Karjalan asukkaiden kontaktit Venäjän Karjalaan kreivin ajasta sarkasotaan 1650-1712). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki 2002. Hakapaino Oy: Helsinki 2002.]

s. 173, alaviite
445 Majuri Salomon Enbergiä, joka oli Pielisjärven ja sittemmin Sortavalan vuokranneen Salomon Enbergin poika, on pidetty sodan tunnetuimpana sissinä. Hän oli syntynyt noin v. 1685. Kapteeni v. 1710, majuri Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä 26.9.1715. Jäi mm. kahdesti vangiksi (Narva 1704, Pälkäne 1713), mutta onnistui pakenemaan. Petander 1971, 180 (liite "Personförteckning"); Kujala 2001, 162.

Käkisalmessa vaikutti 1690-luvulla kapteeni ja Sortavalan pormestari Salomon Enberg - ovat hyvinkin yksi ja sama hlö...
Käkisälmen historia, Erkki Kuujo, 1958:
- s. 80, kartta:I kortteli, vars. linnoitetussa kaupungissa naapuruksina asuivat 1697:
1. kaupungin kommendantin talo haltijana ev. Mårten Hästesko
2. Sortavalan pormestari Salomon Eneberg
3. Rahastonhoitaja Carl Printz (myös postimestari)
4. porvari Juhani Maununpka Sihvon lesken talo
- s. 178, Käkisalmen kirkon inventaarista 1690:
Kapteeni Salomon Eneberg oli lahjoittanut silkkisen messukasukan.

Olen merkinnyt Salomon Enberg vanhemman titteleiksi kapteeni (sekundkaptenen vid O. Wellingks ingermanländska infanteriregemente), Käkisalmen eteläisen voutikunnan manttaalikomissaari, kruununarrendaattori. Käkisalmen historiasta en ole aikoinani juurikaan tehnyt muistiinpanoja, joten sehän on otettava uudelleen lukulistalle.

Ja Simon Affleckin (jonka anoppi oli - jaksan aina vain elää toivossa - esiäitini Karin Winterin sisarpuoli) henkilötietoihin: vuokraaja Salomon Enbergin veronkantokirjuri, sitt. veronvuokraaja, rajamajuri.

Tämä kapteeni Enberg sai tyttärenkin Käkisalmella:
24.7.1701 Hr Cap. Salamon Eenbäy - Catharina

Katarina puuttuu lapsilistaltani eli kapteeni Enbergin tyttäriä on nyt koossa neljä kpl.

.....Puolison Christina Sahlon taustasta olisin Ekmanin (Genos 40:1969, s. 77-78, Sahlo) kanssa hieman eri mieltä. Siteeraan:
"En syster till Christian Sahlo d.ä. var förmodligen Christina Sahlo f. omkr. 1660 och d. i Hauho 7.4.1740. - Gift med sekundkaptenen vid O. Wellingks ingermanländska infanteriregemente Salomon Enberg. Han var liksom Christian Sahlo kronoarrendator i Kexholms norra fögderi och hade arrendeleveranser för Pielisjärvi gods, Sordavala pogost och hästläger samt för fiske i Jänislahti.[7] Christina Sahlo var i Hauho bosatt på Ruckola Niemis och begrovs 14.4.1740 i kyrkan gratis för dess fattigdoms skull."
- Cristinan on täytynyt kuoliniän ja perheen perustamisen perusteella syntyä n. 1660, joten olisi pikemminkin ollut Christian Sahlo vanhemman sisar!

Samaa pohdin itsekin eilen lukiessani Ekmanin artikkelia. Jospa Christian Sahlo vanhemmallakin oli kaksi puolisoa ja Christina Sahlon äiti heistä ensimmäinen?

Enbergejä samoilla seuduilla (Inkerissä) ja samoihin aikoihin olivat tietenkin myös vuokraaja Mårten Enbergin poppoo, keitä siihenkin sitten oikeasti kuului...

Georg Lutherin Hinnel-artikkelin (http://www.genealogia.fi/genos/40/40_85.htm) perusteella ainakin kolmesti avioitunut Helena Enberg ja Iitin kirkkoherrapariskunnan Arvidus Johannis Paulinuksen ja Maria Ithimaean vävy, everstiluutnantti ja Lempäälän Sotavallan herra Mårten Enberg, aat. Segercrantz, olivat vuokraaja Enbergin lapsia.

Oma kiinnostukseni Enbergeihin liittyy esiäitiini Katarina Enbergiin s. n. 1655, ehkä Viipurissa tai idempänä, haudattiin Asikkalassa 19.7.1714. 1. pso N.N. Falck, 2. pso eversti Gustaf Hermansson Bröijer, s. n. 3.1.1652 Viipurissa, haud. Asikkalassa 28.6.1720. Sukukirjallisuus esittää Katarinan vanhemmiksi Länsi-Inkeriläistä vuokraaja Mårten Enbergiä ja Magdalena Krusia, mikä ei ainakaan äidin osalta mitenkään ole mahdollista. Eikä Katarinan jälkeläisissä ole yhtään Mårtenia eikä Magdaleenaakaan. Toisaalta kaikilla Enbergeillä oli pääsääntöisesti aina Katarina-niminen tytär.:confused:

Lainaanpa taas omaa tekstiäni (Suku-postituslista, 25.1.2006): "Olen nimittäin minäkin tällä välin lueskellut E. A. Aaltion laajaa ja tuttuja nimiä vilisevää kirjoitusta "Mårten Segercrantz Sotavallan isäntänä". Hämeenmaa IX, Hämeen heimoliiton julkaisuja 19. Karisto: Hämeenlinna 1957. Artikkelissaan Aaltio mainitsee Mårten Enbergin toisena sisarena Katarina Schmidtin, joka kutsuu kirjeissään Mårtenia "rakkaaksi ainoaksi veljekseen"."

Katarina Schmidtin puoliso oli nähtävästi tullivirkailija, sillä viestini loppupuolella kirjoitin: "Ainoa tulli-inspehtori Schmidt tietokannassamme on "provincialinspektoren öfver småtullar och acciser i Viborgs och Helsingfors landshöfdingedömen" Henrik Schmidt, jolla jo tällä hetkellä tuntuu olevan runsaudenpulaa puolisoista. Gabriel Laguksen mukaan hän oli Viipurissa naimisissa N. Karstenintytär Hannen kanssa. Ilmeisesti seuraava puoliso oli 20.2.1677 vihitty Maria Johanintytär Tolpo Turusta
[ http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4582 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4582) ]. 5.1691 vihittiin Helsingissä inspehtori Henrik Johansson Schmidt ja rouva Vendela Gripenberg. Olisiko pakolaisluetteloissa mainittu Katarina Enberg voinut olla inspehtorin neljäs puoliso?"

K.Salminen

30.09.09, 07:31

Nyt M:lleset voisitteko antaa naisellisella intuitionalle minulle vastauksen:

Missä Orimattilan Kuivannon Köykkälän talossa Catarina Carlint Enberg oikein kuoli 16.5.1807, kun en löydä häntä poikansa jääkäri Johan Gabriel Gabrielinp Salfin s 1760 ja vaimonsa Lisa Mikelint s 1773 luota Orimattilan Kuivannon Köykkälän talon rk:sta 1806-16.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/orimattila/rippikirja_1806-1816_kp_tk584-585/141.htm

Olisin kiinnostunut näkemään hänen kuolinmerkintänsä, josko siinä syntämävuosikin mainittu, ikä näet puuttuu Catarinan kuolintiedoista hiskissa Orimattilassa.

Nöyrimmästi
Kari

Helena V.

30.09.09, 09:25

Hei Kari,

En ole minäkään löytänyt Catariinaa Orimattilan kirjoista - toistaiseksi. Johan Gabriel Salfille on löytynyt kyllä 8 lasta rippikirjoista (4 kuollut/Hiski) ja vaimo Lisa Michelsdr, k.
5.8.1838 6.8.1838 Raickola Yrjölä serg. ea Lisa Mich.dr vattusot 65
tyttären perheen luona. Tuolla Yrjölän torpassa on koossa muukin tuolloin hengissä ollut kersantti (varusmestariksi enimmäkseen tituleerattu) Johan Gabrielin (k. 6.2.1809) perhe:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4360&pnum=253

Perhe muutti ahkeraan parin vuoden välein, joten en varmaan vielä ole kaikkia esiintymiä rpk:oissa havainnut enkä missään äitiä. 1797-1806 kirjoissa pariskunta on ss. 125, 106 ja 119. 1806-16 sivuilla 156 ja vuodesta 1809 s.183, missä Johan Gabriel pian kuolee.

Olisiko niin, että Catarina Enberg olisi tullut Orimattilaan vasta aivan ennen kuolemaansa. Voisi selittää myös kuoliniän puuttumisen, jos oli aivan uusi seurakunnassa. Kuivannon Köykkölässä (s. 156) Johan Magnuksen perhe v. 1807 kuitenkin oli, kuten Catariinan kuolinpaikaksi niin sopivasti ilmoitetaan.

Tuuloksen rippikirjojahan löytyy filmiltä 1793 lähtien - niitä en ole tutkinut, kun tämä perhe minulle lähinnä "poissulkevaa tutkimusta".

t. Helena V.

Helena V.

30.09.09, 10:35

Hei Ritva,

Lainaanpa taas omaa tekstiäni (Suku-postituslista, 25.1.2006): "Olen nimittäin minäkin tällä välin lueskellut E. A. Aaltion laajaa ja tuttuja nimiä vilisevää kirjoitusta "Mårten Segercrantz Sotavallan isäntänä". Hämeenmaa IX, Hämeen heimoliiton julkaisuja 19. Karisto: Hämeenlinna 1957. Artikkelissaan Aaltio mainitsee Mårten Enbergin toisena sisarena Katarina Schmidtin, joka kutsuu kirjeissään Mårtenia "rakkaaksi ainoaksi veljekseen"."

Katarina Schmidtin puoliso oli nähtävästi tullivirkailija, sillä viestini loppupuolella kirjoitin: "Ainoa tulli-inspehtori Schmidt tietokannassamme on "provincialinspektoren öfver småtullar och acciser i Viborgs och Helsingfors landshöfdingedömen" Henrik Schmidt, jolla jo tällä hetkellä tuntuu olevan runsaudenpulaa puolisoista. Gabriel Laguksen mukaan hän oli Viipurissa naimisissa N. Karstenintytär Hannen kanssa. Ilmeisesti seuraava puoliso oli 20.2.1677 vihitty Maria Johanintytär Tolpo Turusta
[ http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4582 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4582) ]. 5.1691 vihittiin Helsingissä inspehtori Henrik Johansson Schmidt ja rouva Vendela Gripenberg. Olisiko pakolaisluetteloissa mainittu Katarina Enberg voinut olla inspehtorin neljäs puoliso?"Noin minä ainakin olen tulkinnut. Vuokraaja Mårten Enbergin lapsina pidän Mårtenin, Helenan ja Catarinan lisäksi myös pakolaisluettelossa esiintyvää Magdalena Enbergiä. Ihan vaan niin passelin etunimen takia - äiti Magdalena Krus (ja siksikin, että edes hypoteettisesti jonnekin nämä kaikki sielut pitää tiedostolla kytkeä, voi tätä kysymysmerkkien määrää:D:):
679 Magdalena Enberg, Lieut: hust: d: 1 kv, 2 kv, 3 kv, 4 kv. _med en Lieut: dotter Gertrud Elis: von Volckershamn.
82 Magdalena Eneberg, Leutenant af Artollerie kiäresta
fr: Pernau. f: 1. gm: Olof Cenberg, Leutenant af Artollerie. _med en Leutenants dotter.
- - -

Myös kpt. Salomon Enbergin perheen suhteen meillä lienee aikalailla samat lähdetiedot ja niiden perusteella olen siihen sijoittanut lapsiksi (II aviosta Christina Sahlon kanssa) Chistinan, Salomonin, Annan, Petterin, Carlin ja 1700 syntyneen Catarinan sekä (I aviosta Catarina Klöfverin kanssa) tyttären N.N., jonka pso oli Jaakkiman kh Johan Johannis Amnorius.
- - -

1600-luvun puolivälin tienoilla syntyneiksi Enbergeiksi jäävät Salomon, Mårten ja "minun" Catarina. Kaikki mitä ilmeisimmin lähtöisin Karjalasta/Inkeristä. Mukavahan heidät olisi niputtaa vaikka sisaruksiksi, ja jos siihen ryhtyisi, niin kaikkien äidin nimi olisi ilman muuta ollut Catarina! Isän nimeä olisi sitten vaikeampi arvuutella.:D:

t. Helena V.

Ps. Käkisalmen historian I osassa tuskin on muita mainintoja En(e)bergeistä, kuin edellä mainitsemani + s. 210, jossa kerrotaan Käkisalmen piirityksestä 1710, jolloin pohjoisen läänin päällikkyys annettiin kapt. Salomon Enbergille ja eteläisen vouti Masalinille.

Bodniemi37

30.09.09, 10:49

Olisiko niin, että Catarina Enberg olisi tullut Orimattilaan vasta aivan ennen kuolemaansa.

Näin arvelen minäkin, sillä hänen puolisonsa Gabriel Salfhan kuoli vasta 5.7.1804 Tuuloksessa. Tuuloksen rippikirjaan on saatettu merkitä Katarinan muuttokin.

Aivan itse asian vierestä: Tuuloksen rippikirjat kiinnostavat itseäni siksikin, että muutamat Ernst Johan Sallménin ja Ester Fredrika Maexmontanin lapset syntyivät siellä. Ernst Johan oli esi-isäni Abraham Nirkon pojanpojan tyttärentyttären poika:

Abraham Nirkko (Nircko) (195)
|
Isaacus Nirkko (Nircko) (201)
|
Fabianus Nirkko (Nircko) (204)
|
Agneta Nirkko (Nircko) (208)
|
Eva Kristina Hirsin (Hircin) (11253)
|
Ernst Johan Sallmén (2882)

Jos oikein olen ymmärtänyt, niin komissiomaanmittari Ernst Johan Sallmén omisti Omisti Asikkalan Yttölän (Nygårdin) rusthollin vuodesta 1796?

Helena V.

30.09.09, 11:15

Hei Ritva,

Hiukka asian vierestä, mutta

Jos oikein olen ymmärtänyt, niin komissiomaanmittari Ernst Johan Sallmén omisti Omisti Asikkalan Yttölän (Nygårdin) rusthollin vuodesta 1796?Blomqvistin Asikkala historian s. 477:
" Joakim Sigfrid Korpenfelt pystyi pitämään perimänsä tilan hallussaan 1790-luvulle, mutta maaliskuun 24 päivänä 1796 päivätyllä kauppakirjalla hän myi komissiomaanmittari Ernst Johan Sallménille puolet Yttölästä ja omistamansa neljänneksen Yrjölästä. Edellisestä Sallmén maksoi 1111 riikintaalaria 5 killinkiä 4 äyrituistä, jälkimmäisestä 277 riikintaalaria 30 killinkiä ja 4 äyrityistä. Joakim Sigfrid Korpenfelt pidätti itselleen vielä kolmanneksen Yttölää, mutta senkin hän möi viimeistään 1799 varamaanmittari Lindille."

t. Helena V.

Bodniemi37

30.09.09, 11:50

...Noin minä ainakin olen tulkinnut. Vuokraaja Mårten Enbergin lapsina pidän Mårtenin, Helenan ja Catarinan lisäksi myös pakolaisluettelossa esiintyvää Magdalena Enbergiä.

Magdalenaa en ollutkaan vielä löytänyt. Vuokraaja Enbergin lapsista kaimasi kieltämättä on kiinnostavin varsinkin kun hän oli ensimmäisessä liitossaan Johan Jesper Gabrielinpoika Hinnelin kanssa, jonka äiti oli Anna Jesperintytär Tvilling. Kaikki lisätiedot Tvillingeistä ovat aina tervetulleita!

Sotavallan herra Mårten Enberg asui muuten Valkealan Oravalan kartanossa 1722-1723.

Myös kpt. Salomon Enbergin perheen suhteen meillä lienee aikalailla samat lähdetiedot ja niiden perusteella olen siihen sijoittanut lapsiksi (II aviosta Christina Sahlon kanssa) Chistinan, Salomonin, Annan, Petterin, Carlin ja 1700 syntyneen Catarinan sekä (I aviosta Catarina Klöfverin kanssa) tyttären N.N., jonka pso oli Jaakkiman kh Johan Johannis Amnorius.

Kirkkoherran Luumäelläkin asuneen pojan Johan Amnorinin sukunimi esiintyy joissakin henkikirjoissa muodossa Amorin...:). Hänen puolisonsa oli Anna Margareta Otto Baltzarintytär Soldan.

1600-luvun puolivälin tienoilla syntyneiksi Enbergeiksi jäävät Salomon, Mårten ja "minun" Catarina. Kaikki mitä ilmeisimmin lähtöisin Karjalasta/Inkeristä. Mukavahan heidät olisi niputtaa vaikka sisaruksiksi, ja jos siihen ryhtyisi, niin kaikkien äidin nimi olisi ilman muuta ollut Catarina! Isän nimeä olisi sitten vaikeampi arvuutella.

Mårten on ilmeisesti vuokraajamme? Josssain viestissäni olenkin näemmä ehdotellut Katarinaasi hänen sisarekseen;).

Ps. Käkisalmen historian I osassa tuskin on muita mainintoja En(e)bergeistä, kuin edellä mainitsemani + s. 210, jossa kerrotaan Käkisalmen piirityksestä 1710, jolloin pohjoisen läänin päällikkyys annettiin kapt. Salomon Enbergille ja eteläisen vouti Masalinille.

Masalininkin olen jostain syystä noteerannut. Hänen puolisonsa oli Helena Törne, joka saattoi olla (jälleen kysymysmerkki :D:) Inkerinmaan Kuoritsan kirkkoherran Abraham Beronis Törnen ja puolisonsa Katarina Gantzaun (von Ganschau) tytär.

Gröön-suvun kantaisä Kasper oli käkisalmelainen. Hänen pojanpojan tyttärentyttärensä tytär Mari Katarina Malm eli 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla Luumäen Pitkäpään Sepässä kersantti ja maanviljelijä Jakob Zachris Argillanderin puolisona. Jakob Z. oli äidinäitiniäidinisän Karl Fredrik (erässä tuoreenpuoleisessa sukukirjassa Kalle Rietuksi nimitetyn :confused:) Strandmanin 1. serkku.

Bodniemi37

30.09.09, 12:13

Hei Ritva,

Hiukka asian vierestä, mutta

Blomqvistin Asikkala historian s. 477:
" Joakim Sigfrid Korpenfelt pystyi pitämään perimänsä tilan hallussaan 1790-luvulle, mutta maaliskuun 24 päivänä 1796 päivätyllä kauppakirjalla hän myi komissiomaanmittari Ernst Johan Sallménille puolet Yttölästä ja omistamansa neljänneksen Yrjölästä. Edellisestä Sallmén maksoi 1111 riikintaalaria 5 killinkiä 4 äyrituistä, jälkimmäisestä 277 riikintaalaria 30 killinkiä ja 4 äyrityistä. Joakim Sigfrid Korpenfelt pidätti itselleen vielä kolmanneksen Yttölää, mutta senkin hän möi viimeistään 1799 varamaanmittari Lindille."

Kiitos täsmätiedostoa, Helena! Ja, jollen ole ihan väärin sukukirjallisuutta ym. tulkinnut, niin Ernst Johan Sallménilla ja puolisollaan Ester Fredrika Maexmontanilla näyttää olleen/olevan myös Bonsdorff-, Gestrin-, Hjelt-, Palmén- ja Vasenius-nimisiä jälkeläisiä.

K.Salminen

01.10.09, 07:53

Helena et co!

Tähän Asikkalan Yttölään kommentoin sen verran, että kantaisäni rusthollari Matti Kustaanp Isoranta (s Padasjoen Vesijaon Jussilassa rusthollarille 8.2.1797) osti Yttölän v 1840, jonka jälkeen se on ollut suvun hallussa. Blomstedtia lainatakseni:

"Vain Henrik Korpenfeltin omistama puolikas Yttölää oli enää näin ollen miesvaltaisten Korpenfeltien hallussa, kun 1800-luku alkoi. Henrik Korpenfelt kuoli ratsutilallisena 1830 ja isäänäksi tuli hänen samanniminen poikansa, jota sitten seurasi isäntänä Karl Frederik Korpenfelt, joka kuoli v. 1857. Hänen perillisiltään tämäkin osa Yttölää siirtyi Enok Matinpoika Yttölälle, joka oli jo 1850-luvulla tullut isännäksi sille osuudelle, jonka maanmittaru Sallmen oli ostanut. Komissiomaanmittari Ernst Johan Sallmenin kuoltua 1805 Nygårdiksi eli Uusikartanoksi kutsumassaan kartanossa eli hänen leskensä siellä toista vuosikymmentä, mutta jätti Nygårdin tyrrärensä Eva Frederikan ja tämän miehen Johan Henrik Gestrinin huostaan. Sittemmin, Nygård oli annettuna vuokralle, ja vuokraajana mainitaan pitäjänsuutari Enroth. Vuonna 1840 oli omistajana Matti Isoranta Padasjoen Hinttolasta ja sitten vuodesta 1850 lähtien hänen poikansa Enok Matinpoika, joka tuli Sysmästä Asikkalaan. Hän solmi avioliiton 1853 Saara Maria Matintytär Kartanonmäen kanssa, ja ryhtyi yhteen käteen kokoamaan Yttölän ratsutilaa. Jo 1860-luvulle tultaessa Yttölä oli jälleen yhtenä. Hänen jälkeensä tuli 1899 isännäksi hänen poikansa Adolf Toivonen (s.1870, k. 1942) Enok Yttölä kuoli v. 1905. Adolf Toivosen ja vaimonsa Aino Heleniuksen jälkeen Yttölä on ollut heidän tyttärellään ja tämän miehellä maanviljelysneuvos Martti Suntelalla. Nykyisin tilaa isännöi agronomi Matti Suntela. Tilaan on yhdistetty 1800-luvun mittaan myös muita tiloja."

Tähän voin lisätä sen tiedon että nykyisin Yttölä on säätiöity.

Jos sitten tarkastelee noita Enokin ja Sara Kartanonmäen lapsia:

Asikkalan pitäjän Vähä-äiniön kylästä no 2 maanviljelijä, rusthollari Enok Matsson Yttölä s 18.7.1830 Sysmässä, kuoli 26.1.1905, muutti Sysmästä Asikkalaan 25.2.1853, vihitty 20.6.1853 avioliittoon Saara Maria Matintytär Kartanonmäen kanssa, s 23.3.1835, k 29.9.1898
Lapset:
1) tytär Olga s 7.4.1855, avioliitto Gabriel Lampisen kanssa 1877 Mikkelissä, muutti Mikkeliin 23.11.1877. Palasi leskenä Mikkelistä Yttölään 1880, kutomakoulun opettaja, k. 8.9.1907.
2) poika Aleksei Toivonen s 1.7.1857, muutti 5.2. 1883 Salon kauppalaan naimattomana.
3) tytär Amanda Olivia synt 25.8.1863, vihitty avioliittoon 11.10.1883 Kustaa Aaretti Louhelan (Tikanderin) kanssa, s 15.11.1862, k. 29.10.1934. Heillä lapsia mm. Vilho Aaret Louhela s 3.12.1884, muutti 1913 Vironlahdelle naimattomana, eläinlääkäri.

4) poika Villehard Toivonen s 15.12.1865, käynyt Otavan maanviljelyskoulun, muutti Sysmään 22.6.1891 naimattomana. Kuollut 1932. Vaimo Aleksandra Adeleide Caven s 8.11.1867, vihitty 29.11.1906, kuollut 1.9.1948. Isä Enok osti Villehard Toivoselle v. 1890 Rankoon kartanon. Se oli Strandgård eli Raskulan kartano Sysmän Toivolan kylässä, joka oli ollut n 1000 ha:n tila, johon torppien erottamisen jälkeen jäi 670 ha. Raskula oli aikanaan kuulunut mm Evert Hornille, ollut rykmentin majoitusmestarin palkkatila sekä 1700-luvun puolivälistä Boisman suvun omistuksessa.

5) tytär Hilma Yttölä s 9.3.1868, k naimattomana 14.5.1931

6) poika Adolf Toivonen s 25.7.1870, k 2.1.1942, vihitty 3.7.1900 Aino Heleniuksen kanssa, s 14.8. 1877, kuollut 5.5.1943. Adolf Toivonen v. 1899 Yttölän isäntä. Heidän 2. tyttärensä Sointu Astrea s 11.4.1904, vihitty 29.4.1934 maisteri Martti Johannes Suntelan kanssa s 3.10.1903. v. 1942 Yttölän isäntä.
Näiden lapset a) poika Matti Juhani Suntela s 25.12.1934 ja b) Maija-Leena s 24.12.1938.

7) tytär Alma Eliisa Enokintytär s 17.9.1872, muutti 26.2.1899 Sysmään naimattomana. Vihitty Asikkalassa 31.8.1900 Viktor Alexander Strengin kanssa (31.7.1873-1947). Omistivat Sysmässä Rannan kartanon. Lisätietoja RANTA 55 km Heinolasta ja 5 km Sysmän laiturilta. Omistajat v:sta 1898 Santeri Streng ja puolisonsa Alma (o. s. Toivonen). Kantatilan nimi on ollut Väihkylä. V. 1686 se joutui Antti Vijkmanille jonka jälkeen omistajina ovat olleet Hannu Antti Vijkman, Maria Fredrika Vijkman ja eversti Gabriel Detlow-Vikman. Hän testamenttasi tilan sisarensa tyttärelle Helmina Schulmanille, joka oli naimisissa eversti Henrik Viktor Strengin kanssa (polveutui myös Vikmaneista). Tämän poika on nyk. omistaja. Pinta-ala 1 200 ha, josta puutarhaa 1, peltoa 150, luonnonniittyä 10, hakamaata 100, viljelyskelpoista maata 80, metsämaata 844 ja joutomaata 15 ha.

Tässä vähän lisätietoa! ;)

T. Kari

Hei Ritva,

Hiukka asian vierestä, mutta

Blomqvistin Asikkala historian s. 477:
" Joakim Sigfrid Korpenfelt pystyi pitämään perimänsä tilan hallussaan 1790-luvulle, mutta maaliskuun 24 päivänä 1796 päivätyllä kauppakirjalla hän myi komissiomaanmittari Ernst Johan Sallménille puolet Yttölästä ja omistamansa neljänneksen Yrjölästä. Edellisestä Sallmén maksoi 1111 riikintaalaria 5 killinkiä 4 äyrituistä, jälkimmäisestä 277 riikintaalaria 30 killinkiä ja 4 äyrityistä. Joakim Sigfrid Korpenfelt pidätti itselleen vielä kolmanneksen Yttölää, mutta senkin hän möi viimeistään 1799 varamaanmittari Lindille."

t. Helena V.

Helena V.

01.10.09, 09:39

Kiitokset Kari!

Helpottaa ennestään sukulaisuussuhteiden laskennassa.;)

t. Helena V.

Bodniemi37

01.10.09, 12:21

Toivonen s 1.7.1857, muutti 5.2. 1883 Salon kauppalaan naimattomana.
3) tytär Amanda Olivia synt 25.8.1863, vihitty avioliittoon 11.10.1883 Kustaa Aaretti Louhelan (Tikanderin) kanssa, s 15.11.1862, k. 29.10.1934. Heillä lapsia mm. Vilho Aaret Louhela s 3.12.1884, muutti 1913 Vironlahdelle naimattomana, eläinlääkäri.

Louhela-nimikin on minulle entuudestaan tuttu vime vuosisadan alussa Virolahdella syntyneen äitini kertomuksista. Eläinlääkärin lapset olivat usein isänsä matkassa tämän tullessa joko sairasta eläintä katsomaan tai hierottamaan itseään Puotniemeen (aik. Bodniemi). Lapset kuulemma söivät mielellään isäänsä odotellessaan äidinäitini leipomaa maukasta maalaisleipää.

K.Salminen

01.10.09, 17:34

Ritva,
Laitanpa tähän vähän juttua lähteenä on Kurhilan kyläkirja, jonne sukulaistätini Anna-Maija Oksa on kirjoittanut artikkelin, toisen tätini Terttu Oraviston, tuon eläinlääkärin tyttären avustuksella. Olen vähän pannut mukaan omia selvennyksiäni.

T. Kari

"Aatami Aataminpoika Tikander oli syntyisin Hollolasta, Hatsinan kylän Tikkalasta. Talonpoikaissuvulle harvinainen sukunimi oli saatu jo 1700-luvulla. Silloin eräs Tikkalan pojista oli pantu opintielle (kirkkoherra Tobias Ticcander s.1718 KS), ja Porvoon kynmaasin opettajat panivat hänelle nimeksi Ticcander. Hänestä polveutui myöhemmin suvun pappis- ja virkamieshaara, talonpoikaishaaralle juontui nimeksi Tikander.
Aatami Aataminpoika syntyi Hatsinassa 1804. Hänet vihittiin 1827 Asikkalan Riihilahden Heikkilän Liisa Juhontyttären kanssa, joka oli miehensä kanssa samanikäinen. Pariskunnan lapset syntyivät Hatsinassa, Eva-Maria 1828, Karolina v. 1831, ainoa poika Johan Frederik kuoli pienenä.
Aatami Aataminpoika T osti ensin v. 1839 1/6 Tommolan rusthollia Gustav Laurellilta 640 hopearuplalla. Marraskuussa 1844 hän osti toisen 1/6 samaista rusthollia 708 hopearuplalla Johan Erkisson Kivistöltä.Voi olla että Tommolan päärakennus sisältyi vasta tähän toiseen kauppaan, koska sen jälkeen Aatami muutti perheineen Hillilään. Tommola käsitti suunnilleen nykyisen Suomelan tilan. Vuonna 1869 Aatami Tikander osti konkurssihuutokaupassa Rusilan perintötilan 700 kultamarkalla ja lunasti tilaa rasittaneen syytingin 300 markalla. Rusilaa viljeltiin Tommolan kanssa yhteisviljelyksessä…
Aatami Tikander harjoitti talonpidon ohella maataloustuotteiden kauppaa, etupäässä viljan välistä ja kauppaa. Varallisuutta kertyi ja Aatami saattoi antaa naapureilleen velaksi ruista yms.
Hyvän kuvan sen aikaisesta elintasosta ja tavasta saa Aatami Tikanderin perunkirjasta v. 1878. Perunkirjoituksen toimittajaksi oli saatu kuvernementinsihteeri Lang, Kurhilan kartanon vanhaa sukua. Uskottuina miehinä toimivat lautamies Kustaa Siika Kurhilasta ja talollinen Matti Rusila Hillilästä.
Perhettä taas olivat vainajan leski (2.vaimo) Hedda Kustaava (Hedda Gustava oli syntynyt Lammilla 18.7.1835 Lammin Kuurikan Laurilan rusthollissa rh Adam Henrikssonille s 1797 ja vaimolleen Hedvig Lindille s 1804. Hedda polveutuu äitinsä puolelta Lammin Lindin virkamies- ja pappissuvusta, kanta-isän ollessa Lammin nimismies Gabriel Lind, kuollut 81-vuotiaana v 1748.KS) ja varsinaiset rintaperilliset, tyttäret 1. avioliitosta. Nämä olivat keski-ikäisiä, vakaita talonemäntiä, Eva Maria Buhtila Hollolan Toivolan kylästä, Karolina Hollolan Järvenpään kylästä. Vävyt olivat vaimojensa edusmiehiä…
Aatami Tikander oli vuotta ennen kuolemaansa (1876/7) mennyt naimisiin ja nainut omia tyttäriään nuoremman emännän Vähimaasta. Tyttäret olivat isän tempauksesta harmissaan, ja katsoivat sen vanhuudenhöperyyden osoitukseksi. Leski suostui kuitenkin siihen, että hänet ostettiin ulos pesästä. Hän lupasi luovuttaa talon tyttärille ja vävyille eikä tulisi myöhemminkään esittämään mitään vaatimuksia, kun hänelle osoitettaisiin kohtuullinen osuus pesästä…Kuukauden kuluttua perunkirjoituksesta Tikanderin tyttäret saapuivat uudelleen sopimaan omaisuuden jaosta. Tällöin Karoliina ja Johannes Yrjölä saivat Tommolan ja Rusilan, Eeva Maria ja Henrik Puhtila múut kiinteistöt. Yrjölät hoidattivat Tommolaa ensin vuokramiehellä, mutta kun heidän poikansa Kustaa Aaretti täytti 18-vuotta, lähetettiin hänet pitämään isoisän taloa. Perimätiedon mukaan Tommolan hoito uskottiin hänelle, "koska Aaretti ei ollut kuretoin".
Kustaa Aaretti Yrjölä oli syntynyt 1862 Hollolan Järvenpään Yrjölässä. Tullessaan hoitamaan äitinsä perintöä Hillilän Tommolaa 1880, hän otti vaarinsa sukunimen Tikander. Vuonna 1883 Aaretti solmi avioliiton Olivia Enokint Yttölän kanssa Vähältä-Äiniöltä.
Tommola tuli Kustaa Aaretin omistukseen vuonna 1888, kun isä Juho Aaretinpoika Yrjölä myi "rakkaan vaimoni Karolina Adamintyttären suostumuksella" tämän perintötalon pojalleen. Tommolan ja Rusilan arvoksi tuli 10 000 mk. Vuonna 1904 rakennettiin Suomelan uusi päärakennus. Raha oli otettava pellosta, sillä metsistä ei ollut paljon kehumista ennen Mattilan ja Haaralan sivutilojen hankkimista. Olivia Yttölän Hilma sisar sijoitti myös talon rakentamiseen perintörahojaan. Suuressa nimenmuutoksessa 1906 Tikanderit muuttivat nimensä Louhelaksi. Pian sisällissodan jälkeen Kustaa Aaretti sairastui, luultavasti halvaukseen. Luovutettuaan talonpidon 1924 tyttärelle ja vävylle, hän hoiti vielä itse sivutiloja Haaralaa ja Mattilaa. Aaretti Louhela kuoli 1934 ja vaimo Olivia v. 1949".

Louhela-nimikin on minulle entuudestaan tuttu vime vuosisadan alussa Virolahdella syntyneen äitini kertomuksista. Eläinlääkärin lapset olivat usein isänsä matkassa tämän tullessa joko sairasta eläintä katsomaan tai hierottamaan itseään Puotniemeen (aik. Bodniemi). Lapset kuulemma söivät mielellään isäänsä odotellessaan äidinäitini leipomaa maukasta maalaisleipää.