Honkanen isäntien nimeen perustuva, how ?

[tellervoranta]

Hyvää aamupäivää pakkasalueelta :).(siksi lisäsin kuvaan röijyä)

Kiiminki 150-vuotta kirjassa Jouko Vahtola on kirjoittanut Kiimingin paikannimistöstä 10 sivua. Koska olen Honkasesta, lainaan kohtaa, mitä en käsitä.
"Isäntien etunimiin 1600-luvun puolivälissä perustuvia vanhojen talojen nimiä ovat Vilppola (Filip), Laurila(Lauri) ja Mikkola(Mikko). Joko edellisistä jakautumalla syntyneiden talojen tai uudistalojen nimistä isäntien nimiin perustuvia ovat Anttila, Erkkilä (Erikkilä), Eskola, Hannus (Juhannus, Johannes), Heikkinen, Honkanen, Iisakka ( Isak; vrt.Iisakinkoski), Kamula, Pekkala, Penttilä, Piltonen, Ponto, Pyykönen, Takkinen, Tervola ja Yrjänä. Autio lienee joskus ollut autiona."

Forumin viisas porukka ratkaissee probleemani. :confused:

[tellervoranta]

Lisäyksenä edelliseen se, että edelliset asujat Erkki Puitti eli Timonen ja sitten poikansa Matti Puitti eli Timonen, joka Isonvihan kuolleissa v.1716 on merkitty Matti Honkala 52v, poika Pekka 20v ja poika Tuomas 16v. (missä vaimo?).

[Matti Lund]

Hyvää aamupäivää pakkasalueelta :).(siksi lisäsin kuvaan röijyä)

Kiiminki 150-vuotta kirjassa Jouko Vahtola on kirjoittanut Kiimingin paikannimistöstä 10 sivua. Koska olen Honkasesta, lainaan kohtaa, mitä en käsitä.
"Isäntien etunimiin 1600-luvun puolivälissä perustuvia vanhojen talojen nimiä ovat Vilppola (Filip), Laurila(Lauri) ja Mikkola(Mikko). Joko edellisistä jakautumalla syntyneiden talojen tai uudistalojen nimistä isäntien nimiin perustuvia ovat Anttila, Erkkilä (Erikkilä), Eskola, Hannus (Juhannus, Johannes), Heikkinen, Honkanen, Iisakka ( Isak; vrt.Iisakinkoski), Kamula, Pekkala, Penttilä, Piltonen, Ponto, Pyykönen, Takkinen, Tervola ja Yrjänä. Autio lienee joskus ollut autiona."

Forumin viisas porukka ratkaissee probleemani. :confused:


Heippa,

Että miten kuuluu tähän joukkoon?

Tässä oma versioni.

Pohjanmaalla ei ollut kovinkaan harvinainen etunimi xxxx, joka on kirjurinruotsissa normalisoitu asiakirjoissa ruotsalaista etunimeä vastaavasti "Hongel". Onhan se saattanut olla jopa tuo ruotsalainen etunimi Hongel, jos nimenantajan suhdeverkko on ollut siellä aivan rannalla. Kun Iin pitäjäkin on savolais- ja ruotsalaisekspansioitten jakautumisalueella on vaikea sanoa, kummalta puolelta etunimi on periytynyt.

On selviö, että vaikka etunimi olisi lainaa ruotsista, siinä Iin suomalaisessa ympäristössä lausutaan keskiosa muukalaisen äng -äänteen sijasta suomalaiseksi diftogiksi nk --> Honkeli. Köllinimenähän tavataan sellaisia muotoja kuin Honkke ja Hokke, joilla on kuitenkin vastaavuus ruotsalaiseen Håkan -etunimeen, josta taas tulee Iin pitäjän tunnettu talonnimi Hookana (Haukipudas, Kello). Kun Hookanaakin on saman pitäjän alueella, niin Honkelin kohdaltakin voidaan yhtä hyvin puolustaa ruotsista saatua lainaa, josta voidaan johtaa useampia niin ruotsalaisia kuin suomalaisiakin köllinimiä. Tästä on joka tapauksessa sangen luontevasti saatavissa -nen päätteinen lisänimi Honkanen.

Vanhojen veroluetteloiden perusteella Hongel -etunimeä esiintyi 1500- ja 1600 -luvuilla yleisemmin Kokkolan (Kaarlelan) pitäjässä ja sitä ympäröivissä rannikon kappeleissa.

Millä Iin kylällä kyseinen Honkanen on alunperin (sic!) sijainnut 1700 -luvulla ja jos mahdollista, 1600 -luvulla? Kiinnostaisi tarkistaa voudintileistä, löytyisikö talon nimenantajaa sieltä. - Olen jonkin verran puhtaaksikirjoittanut itselleni joitakin Iin pitäjän kyliä voudintileistä, mutta nyt ei ainakaan muistu, että Hongel -etunimi olisi tullut siellä vastaan. Vahtolan lista viittaa siihen, että ainakin hänellä Hongel -etunimi on tullut vastaan niin, että hän olettaa Iin Honkasen talonnimen johtuvan siitä.

terv Matti Lund

[tellervoranta]

Jos sinä tiedät Kiimingin ja Haukiputaan nykyisen pitäjänrajan, niin Honkanen on viimeinen talorypäs mäellä Kiiminkijoen pohjoispuolella ennen rajaa.Sitten Haukiputaalle mennessä on Majavaoja jne. Nykyisin jokivarsi ja saaret täynnä huviloita (meidäänkin sisarusten). Vastapäätä on Alatalon (ent. alimmainen Huru) talot.
Jos etsit "pottutie", niin löydät minun piirtämän kartan. On minulla skannattunakin kartta, minkä laidassa talorypäs on nimellä Timonen, vaan en voi tänne kuvaa laittaa.

[Matti Lund]

Jos sinä tiedät Kiimingin ja Haukiputaan nykyisen pitäjänrajan, niin Honkanen on viimeinen talorypäs mäellä Kiiminkijoen pohjoispuolella ennen rajaa.Sitten Haukiputaalle mennessä on Majavaoja jne. Nykyisin jokivarsi ja saaret täynnä huviloita (meidäänkin sisarusten). Vastapäätä on Alatalon (ent. alimmainen Huru) talot.
Jos etsit "pottutie", niin löydät minun piirtämän kartan. On minulla skannattunakin kartta, minkä laidassa talorypäs on nimellä Timonen, vaan en voi tänne kuvaa laittaa.


Hei

Tätä kohtaa tarkoittanet:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=3434765&cy=7230741&scale=16000&tool=siirra&lang=FI

Tuttua maisemaahan tämä, on sitä tullut jonkin verran ennen vanhaan ees-taas sahattua.

Oliko Sinulla pitäjänhistoriasta tms. jotain noukittuna talon perustamisesta?

terv Matti Lund

[tellervoranta]

Kun on eestaas sahaillut, niin varmaan olet syntymäkotini ohikin kulkenut.:D:. Se kun oli ja on eteläpuolella ja siinä oli johonkin aikaan kesäisin Oulusta asukkaita ja sitten meidän kauppa, kun asuttiin pohjoispuolen karjalaismallisessa talossa (kaikki saman katon alla).

Nyt historiaan: Timonen No 23 1608-Martti Matinpojan n.v.1606 perustama 1/4 mnt talo. Viimeistään 1620-luvulla alettiin talon nimenä käyttää Timosta.n 1640 merkittiin Martti Matinpojan autiotilana. 1640-luvun lopulla asuttajaksi tuli Erkki Juhonpka Puitti eli Timonen (myös esi-isänä). 1680-luvulla isännäksi Matti Erkinpka Puitti eli Timonen. Myöhemmin talon nimeksi tuli Honkanen. (kirjoitin suurinpiirtein Kiiminki 150 v. kirjasta.
Vähän kävi mielessä tuo Mikkosen talo, jossa asuivat aikanaan Mikko Pylkkäsen jälkeläiset ja isonvihan jälkeen sotilas Matz Hansson Gåås v.1721 myi talon Juuso Panuma-Maria Leskelälle 150-taalerilla ja nämä viljelivät kai jonkin aikaa tuhottua Honkasta. Muuten en ole löytänyt kuolleista tuota sotilasta.

Olipa mukava nähdä Römpsyä ja Kursua. Vai siellä se Höyhtyäkin oli ja Liesoja? Eikös sen pitänyt olla Iissä. Heti tulee Paholaisen sota kirja mieleen.

[tellervoranta]

Vitsi kun joku painoi viime viestini kohdalla väärää nappulaa, kun minä laitoin kirjoitukseni esikatseluun :D:. Ettei lienyt ollut Honkkeli.

Huomasin Puttaan hiskissä seur. merkinnän:
22.2.1685 Ned. kiiming (vihitty) Mats Puittis Legok. Lars Mattss ja p. Beata Erichsdr Uhlå sochn.

Mikähän lienee ollut tuon työntekijän sukunimi; onko ottanut Hångala-nimen?
Esiäitini Anna Larsdr saattaisi olla tuon Legokarlin tytär. Legokarlit kai vaihtoivat paikkaa ja sukunimi sen mukaisesti.

Jk. olen asunut Puttaan Hookananperälläkin, joten Hookanan ottaminen esimerkiksi oli erinomaisen erinomaista :rolleyes: