Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Korp-suku Ruotsissa ja Suomessa
K.Salminen
06.09.07, 08:39
Kun JP tuossa kertoi Barck-Berkenin jäämistöstä, mikä minullakin on, hänen artikkeleidensa lisäksi, hallussani (BBn tutkimus on laaja, mutta painottuu vinosti hänen oman Barck-sukuhaaransa mukaan, tämä aiheuttaa sen että tietyt suvun henkilöt ovat jääneet tutkimatta tai katveeseen, lisäksi sieltä puuttuu paljon olennaista mitä on saatu kaivamalla esiin viime vuosina), niin ottaisin yhden yhteyden sieltä esiin. Esi-isäni Barkerydin kh Laurentius Andrea, kirkkoherrana 1.5.1579-k.1609, toinen tytär oli naimisissa Visedan kirkkoherran Jonas Olai Korpin (1612-k.1652) kanssa.
Korp-suvun esipolvet menevät näin:
1) Jon i Korparyd
2) Olaus Corvinus, Visedan kh 1569, kuollut 1603 ruttoon
3) Jonas Olai Korp, Visedan kh 1613-1652, naimissa Laurentius Andrean tyttären kanssa
4) Olaus Korp, s. 1602, k.1666, Visedan kirkkoherra 1653/4, naimisissa
Sara Andersdr kanssa.
Heidän poikiaan ovat ovat ne jotka löytyvät myös Hyn matrikkelista eli
Tukholman hovikamreeri ja asianajaja Johan Olofsson Korp k. Tukholmassa 1679 ja Götan hovioikeuden notaari Andres Olofsson Korp k. 1676.
Suomesta tunnetaan Korp-sukua, joka aateloitiin v 1689 nimellä Ridderkorp.
Ramsayn (1909) mukaan suvun kantaisä on Andres Korp, joka toimi Porvoon voutina 1555-60. Hänen todetaan omistaneen v 1587 (?) Vihdissä Verkatakkilan talon. Hänen poikansa oli Siuntion kirkkoherra Sigfrid Andrea Korp k 1677, ja hänen poikansa majuri Gabriel Sigfredsson Korp, joka aateloitiin 1689, ja kuoli isonvihan aikana. Naimissa kaksi kertaa, viimeisen kerran v 1696 Kristiina Lagermarckin kanssa, k. 1723.
Nyt voidaan kysyä onko näillä Ruotsin ja Suomen Korp-suvuilla, jokin yhteinen tekijä, ja jos on, niin mikä?
Ramsay viittaa s 337 kirjoittaessaan vouti Anders Korpista, ettei häntä pidä sekoittaa Anders Larsson Korpiin Helsingin Huopalahdesta.
Onko jollakulla tietoa tästä Huopalahden Anders Korpista?
T. Kari Salminen
Kari,
Hienoa, että olet saanut CD:n! GF teki todella suuren palveluksen Barck-tutkijoille. Olen aivan mykistynyt hienosta paketista. Upeat sukupuut,
ja valokuvat Barckien hautamonumenteista, Barkerydin kirkosta, valokuvia tuomiokirjasivuista, ja valitusrunoista, kultaseppä Ludwig Barckin upeasta kynttiläkruunusta jne. jne. Olen ehtinyt vain päällisinpuolin
silmäillä tätä aarretta, joka tulee antamaan virikkeitä ja puhennaihetta
Barck-tutkijoille hamaan tulevaisuuteen, niin mittava on sen aineisto.
Barck-Berkénin tarmo ei ole rajottunut pelkästään Barck-sukuun, vaan
siihen liittyvät aviosuvut ovat näyttävästi esillä kattavine henkilöesittelyineen.
Kaikki tämä on tehty ennen tietokoneaikaa, käsin; selkeällä, varmalla, käsialalla. En toistaiseksi ole huomannut ainuttakaan konellakirjoitettua sivua!
Suosittelen CD:tä lämpimästi kaikille Barck-suvusta kiinnostuneille.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
K.Salminen
06.09.07, 10:34
Juhani,
minustakin on BBn aineisto hyvä juttu. Mutta on aika jännää, että kun BB on kortistoinut eri Barckeja, hänellä on siellä myös esi-isämme Padasjoen ja Kuhmoisten pitäjänkirjuri Johan Johannis Barck, mutta hän ei ole pystynyt yhdistämään häntä Barkerydin kh Johan Barckin ja Brita Broddesdr pojaksi.
Vaikka mainitsee kaksoisveljesten Johanin ja Brodden syntymän Barkerydin verotalossa "före 1670". Samoin hän mainitsee veljesten opiskelun Turun akatemiassa 1689, eikä ole tämän jälkeen seurannut heidän kohtaloaan tai esittänyt siitä mitään arvauksia. Kh Johan Barckin ja Brita Broddesdr avioliittovuodeksi BB uskoo tuomiokirjoissa olevan 1671, vaikka hallussani olevista Barkerydin verotalon manttaalikirjoista näkyy Johanin ja Britan olevan parina siellä jo 1665. Samoin aineistossani näkyy Johanin ja Brodden syntymä verotalossa 1/4 1666.
Mitä tulee Brita Broddesdr s. 1647 isään BB on siinä oikeassa, kun refutoi Markerydin kestikievaristin Brodde Jakobssonin k. 1643 ulos isänä, ja tuo esiin Rogbergan kh Brodde Svenoniksen Britan isänä. Mutta hän ei ole osannut yhdistää Britan äitiä oikein, puhuu enemmän Svenoniksen toisesta vaimosta Kristina Torpadiasta, vaikka Brita syntyi Brodden ensimmäiselle vaimolle Kirstin Nilsdotterille, jonka nimi näkyy Brodde Svenoniksen ja Jöran Gylldenfalkin 16.5.1650 Barkerydin kirkolle lahjoittamassa ehtoolliskalkissa. Lisäksi Kirstin Nilsdr oli jo v. 1634 lahjoittanut Barkerydin kirkolle "ett härligt kalkakläde" Kirstin Nilsdr kuoli 1652, jonka jälkeen Brodde Svenonis meni naimisiin nuoren Kristina Torpadian kanssa, joka jäi leskeksi 1656.
Broddo Svenoniksen 1. avioliitosta Kirstin Nilsdr kanssa syntyi neljä tytärtä, ja 2. avioliitosta Kristiina Torpadia kanssa yksi poika.
Kirstin Nilsdr vanhemmat olivat metsänvartija Nils Eskilsson Lokarpista, Barkerydista ja Mickel Jönnssön Tenhultilaisen tytär. N.Rosenbalckin väite Kåse-suvusta tässä kohtaa on puissa.
Kristiina Torpadia taas oli Linköpingin Torpan seurakunnan kirkkoherra Zackarias Jonae Torpadius, joka kuului vanhaan pappissukuun, kantaisä Nicolaus Jonae, Torpan kh 1559.
Kristiina Torpadia häipyi Rogbergasta nopeasti Brodde Svenoniksen kuoleman jälkeen 1657/58, ja meni naimisiin nuoren kommisterin Sven Höökin Lommarydista kanssa, josta myöhemmin tuli Adelövin kirkkoherra.
Kristiina Torpadia kuoli v 1701.
Olen yrittänyt saada oikaistua Brita Broddesdr isän nimeä HYn matrikkeliin, mutta se istuu kuin "(p)ka Junttilan talon seinässä" siellä, lukien yhä Brodde Jakobsson i Markeryd.
Parhain terveisin
Kari
Bodniemi37
06.09.07, 11:01
Hei!
Tapio Vähäkangas kirjoittaa vouti Anders Korpista Genos-artikkeleissaan Henrik Svärdin perilliset [Genos 72(2001), s. 179-196] ja Tiedonantoja - Anders Korp [Genos 74(2003), s. 43-44].
Jälkimmäisessä viitataan Kauko Pirisen artikkeliin Kuka oli Antti Korppi?, Savotar VIII, 1995.
Kari,
Hämmästyin todella itsekin tuota Barck-poikien (Johan & Broddo) melkein
tyhjää sivua, mutta itseasiassa vieläkin enemmän sitä, että Anna Barckin
ja Mårten Johanssonin lapsia ei mainita lainkaan! Näin jäävät Barck-Berkénin
sukupuusta uupumaan sekä Alexander Martini Modelin, että veljensä Johan
Modelin. Tämä on sitäkin ihmeellisepää kun toisaalla referoidaan Barkerydiin
liittyviä tuomiokirjoja, joissa myös Alarpin rusthollin asioita on esillä.
On kuin kaikki Suomeen liittyvä olisi automaattisesti rajautunut pois
Barck-Berkénin horisontista, kortistossa esiintyviä muutamia hajanimiä
lukuunottamatta. Barck-Berkéniltä ei selvästikään ole riittänyt aikaa ja
energiaa Pohjanlahden tuolle puolen. Toinen, jo mainitsemasi pointti, on
se, että Barck-Berkénin selvitys painottuu Israel Barckin jälkeläistöön
ja heistäkin katavammin vain Larsin ja Jonaksen linjoihin.
Tämä toisaalta on ollut onnemme ja osoittaa, että tutkittavaa todella riittää GF:n julkaiseman tietopaketin tiimoilta. Kuten aiemmin olen todennut; Barck-Modelin-löydöt v. 2000 olivat Pohjoismaisestikin merkittäviä. Tästä jatkamme!
Parhain terveisin
Juhani
Hei!
Tapio Vähäkangas kirjoittaa vouti Anders Korpista Genos-artikkeleissaan Henrik Svärdin perilliset [Genos 72(2001), s. 179-196] ja Tiedonantoja - Anders Korp [Genos 74(2003), s. 43-44].
Jälkimmäisessä viitataan Kauko Pirisen artikkeliin Kuka oli Antti Korppi?, Savotar VIII, 1995.
Ritva,
Tuntematta mainitsemiasi artikkeleita, voisin kuvitella ainakin Hämeessä,
mutta myös Ruotsinpyhtäällä (!) vaikuttaneella Korpenfelt-suvulla olevan
kytköksiä Ruotsin puolelle ja nimenomaan Korp-sukuun siellä.
Parhain terveisin
Juhani
K.Salminen
06.09.07, 12:08
Juhani,
Åke Barck-Berken asui Grännassa, mistä johtuu hänen kinnostuksensa esim. kh Harald Barckiin ja Fahneheilm-sukuun.
Paitsi tuota Johanin ja Brodden lyhyttä käsittelyä, ihmettelen Johan Ludivicin pojan kultsaseppämestari Lars Johansson Barckin lähes olematonta käsittelyä. Hänestä todetaan vain kuolinvuosi Jönköpingissä 1677, eikä kerrota hänen vaimostaan Salan pormestarista, hauptman Johan Drefflingin tyttärestä Maria Johansdr Drefflingistä, josta olen onkinut tiedot Jönköpingin tuomiokirjoista, erään ystävällisen ruotsalaiskollegan avulla.
Dreffling on vanha suku joka on kotoisin Tyrolista ja Italiasta, esim. 1200-luvulla tunnetaan Pohjois-Italiassa, Garda-järven alueen yläpuolella olevassa Trenton kaupungissa patriisi Francisus Dreffling, jonka nimi on mainittu Trenton kaupungintalolla olevassa laatassa 1212.
Kirjassa "Mar Calwieri Historia di Auto di Milano" mainitaan Eugenius/Urbanus Dreffling, joka aateloitiin 1446. Italiassa Dreffling suku tunnettiin nimellä Excellenti.
Pistän tähän muutaman otteen:
av Axel Forsström i 1990 års Hakarps Krönika.
Smedstorp, 1 mantal frälse, tillhörde 1543 fru Ebba Vase, övergick år 1561 i Gustaf Olsson Stenbocks hand och lydde sedan under Stensholm. År 1678 är det antecknat som riksskattmästarinnan Anna Kristina Persdotters gods och 1688 som Gustaf Bondes arv. Måns Björnsson betygar 1676, att gårdens ägor "alltid gått till gölen och fiskrätt i oset såsom ock att kvarnfallet lytt till Smedstorp". Vid 1600-talets början (redan 1620) bodde på gården Knut Joensson Dreffling, befallningsman över Visingsborgs grevskap och hans hustru Kierstin samt deras son, sedermera hoppmannen Johan Knutsson Dreffling, död den 11 mars 1686, och dennes hustru Brita Hansdotter Rosdahl, död den 17 maj 1684.
Smedtorpissa asuneet 1681
Nämnda 1681
Guldsmed
Niclas Jönsson
änka Lars Barcks
Maria Johansdotter Dreffling
"Dreffling
Släkten Dreffling är känd i Österrike och Tyrolen sedan 1212, där den adlades 1446. Johan Drefling invandrade till Sverige 1580 och "tjente i kriget mot Ryssland 1588".och dog 1598.
Sonen Knut Johansson Dreffling, född 1585 med en på Hakarps kyrkogård bevarad gravsten, hade i sin tur fyra namnkunniga söner, som blev upphov till var sin gren av släkten. Här upptas endast den eller de mest kända personerna i varje generation; en fullständigare redogörelse finns i stamtavlan (se nedan).
Jöns Knutsson Dreffling
till Sandstorp. Silvköpare och borgmästare i Sala. Häradshövding i Öster- och Vester-dalarne med Järnbergslagen. Inspektor över Silfverbruket vid Sala. 1649 Silverinköpare och s.å. Bergmästare över Sörmlands, Östergötlands och en del av Nerikes bergslag. 1658 borgmästare i Sala. Den 12 nov 1674. Bergscollegium föreslår hos Konungen Officers-Caracter. Gift med Brita Håkansdotter Rohrdahl.
Sonen Daniel Johansson Drefling till Brunseryd (ca 3 km sydväst Malmbäck, där vägen delar sig mot Svenarum och Hylletofta)var borgmästare i Eksjö och befallningsman i Norra o Södra Wedbo härader. Död 22 nov 1683. Han fick testamente av överste Christer Carlsson Liljeberg, "hvadan hans afkomlingar antogo hans namn". Gift 26 jun 1664 i Grimstorp med Maria Flint med anor i Baaz-släkten. Död 17 mar 1725 i Eksjö
Omkring år 1700 hemställde Johan Dreffling hos Konungen om svenskt adelskap för sig och bröderna med hänvisning till att släkten under mer än hundra år troget tjänat den svenska Kronan. Han hade öven morbroderns tillstånd att använda namnet Lillieberg som adelsnamn. Men vid introduktionen den 21 januari 1705. var Johan för länge sedan död, möjligen även två andra bröder, vaför de nya adelsmännen blev Erik Magnus Lillienberg till Ågerup (i Skåne) och Daniel Lillienberg till Toftnäs. Men sedan båda dessa ätter efter några generationer utslocknat, överfördes likväl privilegierna till Johan Drefflings ättlingar, som utgör den ännu fortlevande ätten.
1. Johan Danielsson Dreffling
till Wallerstad. Född 21 jul 1665 i Brunseryd Död 13 aug 1701 i Mölna. Landssekreterare i Jönköping 1700. Kronofogde. Wallerstad ligger ca 7 km SV Värnamo (Kärda sn), men växlades senare mot Schedingsnäs, som är det nuvarande fideikommisset med flera underlydande torp som brukats av Anna Brita Carlsdotters förfäder.
Gift den 10 jul 1692 med Anna Drysenia, dotter till häradshövdingen i Öster- o Norrvidinge Ericus Petri Drysenius född 1608 i Eksjö (Smol-Ups), död 1678 i Östraby, Hult SAÄ) o h h Margareta Carlsdotter Lillieberg.
I sitt första gifte med härads-hövdingen Samuel Foughman hade Anna Drysenia till svärföräldrar haft hovrätts- presidentens handsekreterare David Foughman och borgmästare Peder Gudmundssons dotter Estrid Strömberg samt som svärdotter hovrättsaktuarien Sven Bergmans dotter Margareta.
I äktenskapet med Johan Dreffling föddes sonen Daniel Lillienberg (1694-1741). Från det andra giftet (av tre) med Hedvig Losköld, härstammar den fortsatta släktgrenen."
Terveisin, Kari
Kari,
Ja lisäksi sekin, että Israel on Barck-Berkénin oma esi-isä. Israelin veljet ja sitä kaukaisemmat "sivusukulaiset" ovat olleet vähemmän kiinnostavia.
Kiitos Dreffling-tiedoista. Heidän kauttaan avautuu monta
jännittävää linkkiä Ruotsin ja mannermaankin aatelistoon. Itseäni kiinnostavin on ehkä Dreffling-Ehrenborg-Reiher-yhteys. Ja sitten tietysti Lars Barckin ja Maria Drefflingin lapsilista.
Ovatko parin lapsia mahdollisesti:
1) Hans (Johan) Henrik Barck (1675-1758), Porvoon postimestari, Iitin nimismies, Sarvilahden kartanon "ombudsman" Pernajassa
2) Susanna Larsdr Barck, aviossa Adrian Wufrathin kanssa?
Hans Henrikistä on keskusteltu aiemminkin. Onko hallussasi mitään uutta
dokumentointia hänen osaltaan?
Parhain terveisin
Juhani
Hei,
Göran Söderlund, Genos 1985:56, ss. 165-172 mainitsee myös Elin Larsdr Winbladin (Pampineus) miehen Johan Sigfridsson Karpin:
"Dottern Elin var redan 1653 gift med ryttarbonden på Malm i Sjundeå Johan Sigfridsson Korp, död 1681. Som änka levde hon ännu 1704, då hon sägs ha vistats i Helsingfors eller Sibbo.[15]"
Hämeen Korpenfeltejä on myös muistaakseni aiemmin tosiaan joskus kutsuttu nimellä Korp. Ilmeisesti heidän alkuperästään ei vielä kuitenkaan olla päästy selvyyteen.
Nimeä Kårpfelt ryhtyi Asikkalassa ensiksi käyttämään ratsumestari Henrik Sigfridsson Korpenfelt (n. 1660-1731). Hänen isänsä oli majuri Sigfrid Henriksson (n.1620-n. 1705), joka polveutui äitinsä kautta Silfverbögeleistä, joista polveutuvana esim. Asikkalan historian kirjoittaja Blomstedt epäilee majurin päässeen käsiksi suvun keräämiin itä-hämäläisiin maaomaisuuksiin.
t. Helena V.
K.Salminen
06.09.07, 14:04
Kari,
Ja lisäksi sekin, että Israel on Barck-Berkénin oma esi-isä. Israelin veljet ja sitä kaukaisemmat "sivusukulaiset" ovat olleet vähemmän kiinnostavia.
Kiitos Dreffling-tiedoista. Heidän kauttaan avautuu monta
jännittävää linkkiä Ruotsin ja mannermaankin aatelistoon. Itseäni kiinnostavin on ehkä Dreffling-Ehrenborg-Reiher-yhteys. Ja sitten tietysti Lars Barckin ja Maria Drefflingin lapsilista.
Ovatko parin lapsia mahdollisesti:
1) Hans (Johan) Henrik Barck (1675-1758), Porvoon postimestari, Iitin nimismies, Sarvilahden kartanon "ombudsman" Pernajassa
2) Susanna Larsdr Barck, aviossa Adrian Wufrathin kanssa?
Hans Henrikistä on keskusteltu aiemminkin. Onko hallussasi mitään uutta
dokumentointia hänen osaltaan?
Parhain terveisin
Juhani
Juhani,
tässä olet oikeassa. Lars Barckin ja Maria Johansdr Drefflingin lapsia olivat todella:
Porvoon postimestari Hans Henrik Barck, etunimet tulevat Drefflingin puolelta, hän oli syntynyt 1665 Jönköpingissä, tuo kuoliajasta laskettu syntymäaika on väärä. Se käy ilmi seuraavasta Ernst Grapen "Postmästare jne (1958):
Hans Henrik Barck (pm 1746-1750), k. 23.11.1758. Kronolänsman. Hade i 20 år haft syssla vid Kronans uppbörd och förvärvat sig gott lovord. Postmästare 20.7.1746. Han hinrades att tillträda tjänsten av förträden, som åberopade rätt till nådår. Med landhövdingens hjälp fick Barck tilltrräda 12.1.1747. Han var 1749 sinnad att för ålderdomsbräcklighet lämna tjänsten, om han fick något understöd. Avskedd 12.4.1750. Han begärde 5.6.1750 pension och var då i sitt 87:de år. Han skulle således ha varit över 80 år, när han blev postmästare.
Gift m. Maria Krook.
Ja toinen lapsi oli Mette Susanna Barck, joka oli naimisissa juuri A. Wulfrathin kanssa.
Et turhaan pennännyt 2000-luvun alussa Anbytarforumilla ruotsalaisista sitä, että oliko Hans Henrik Barck Barkerydista, vaikka silloin sait heiltä kielteisen vastauksen. Kaivamalla ja vaivalla saamme hypoteesit todistetuksi.
Parhain terveisin
Kari
Kari,
Dreffling-suku Elgenstiernassa supistuu yhteen tauluun (Daniel Danielsson),
mutta täydellisemmän selvityksen suvun juurista saa Anckarfeltien yhteydessä.
Anckarfeltien lisäksi aatelinen, vapaaherrallinen ja kreivillinen Lillienberrg-suku polveutuu Drefflingeistä.
Dorothea Charlotta Lillienberg nai Henrik Johan Aminoffin, joka kuoli Pernajan
Liljedalissa 3.4.1758.
Heidän lapsistaan:
Hedvig Christina Aminoff vihittiin Liljendalissa vapaaherra Claes Armfeltin
kanssa 22.3.1748 ja Johan Bengt Aminoff nai Christina Augusta von Gerttenin. Hauskasti von Gertten-suku omisti Modelinin Alarpin 1800-luvulle
siirryttäessä; en nyt muista tarkkoja vuosia.
Terveisin
Juhani
K.Salminen
07.09.07, 09:08
Hei,
Göran Söderlund, Genos 1985:56, ss. 165-172 mainitsee myös Elin Larsdr Winbladin (Pampineus) miehen Johan Sigfridsson Karpin:
"Dottern Elin var redan 1653 gift med ryttarbonden på Malm i Sjundeå Johan Sigfridsson Korp, död 1681. Som änka levde hon ännu 1704, då hon sägs ha vistats i Helsingfors eller Sibbo.[15]"
Hämeen Korpenfeltejä on myös muistaakseni aiemmin tosiaan joskus kutsuttu nimellä Korp. Ilmeisesti heidän alkuperästään ei vielä kuitenkaan olla päästy selvyyteen.
Nimeä Kårpfelt ryhtyi Asikkalassa ensiksi käyttämään ratsumestari Henrik Sigfridsson Korpenfelt (n. 1660-1731). Hänen isänsä oli majuri Sigfrid Henriksson (n.1620-n. 1705), joka polveutui äitinsä kautta Silfverbögeleistä, joista polveutuvana esim. Asikkalan historian kirjoittaja Blomstedt epäilee majurin päässeen käsiksi suvun keräämiin itä-hämäläisiin maaomaisuuksiin.
t. Helena V.
Helena,
Esittäisin hypoteesinomaisesti, että Hartolan Sipi Henrikinpojan tyttären aviomiehen tuon "mystisen" herra Joakimin, joka tn oli sotilaspappi, sukunimi oli Korp ja ettei Henrik Sigfredsson Korpenfelt sukunimeä ilmasta temmannut. Joakim esiintyy Asikkalan Vähä-äiniöllä maakirjoissa 1625-1637, jota ennen siellä on Hartolan Sipi Henrikinpojan nimi.
Joakim voisi olla Ruotsin Korpeja tai Antti Erkinpoika Korpin, Vihdin Korpikylän Verkakattilan ratsutalollisen (mainittu 1580) poikia. Brennerhän osoitti Genos (Vol 13), että Korp/Ridderkorp polveutuu tästä ratsutilallisesta, eikä Porvoon vouti Antti Korpista kuten Ramsay (1909) väitti (joka ei ole sama henkilö kuin Verkattilan Antti Erkinpoika Korp).
Olen tutkinut Hartolan Sipi Henrikinpojan suvun tarkkaan läpi, koska eräs keskeinen sukuhaarani lähtee hänen vanhemmasta veljestään ratsumies Olavi Henrikinpojasta, joka omisti Sipin kotitilaa 1565 lähtien, Sipi alkoi suorittaa ratsupalvelustaan vasta v 1580 lähtien, jolla hankki maaomaisuutensa. Olavin ja Sipin isä oli Henrik Japsson/Jepsson, maakirjoissa v 1539 lähtien Hartolassa, ja oli eräomistusta Metsätaipaleessa, nykyisen Joutsan alueella.
Nyt minua askarruttava kysymys on se, oliko tämä Henrik Jepsson sama kuin Henrik Jepsson Kasi, nimeä Girmund/Germund kun esiintyy Hartolassa, ja tiedämme että Henrik Kasin yksi poika oli Germund Henriksson.
Ramsay (1909) tiedoista poiketen, Henrik Kasi oli ilmeisesti kolmesti aviossa ja hänellä oli 12 lasta.
Terv. Kari
Hei,
Varsin mahdollinen arvelu, että Joakim olisi ollut sukunimeltään Korp. Tuskin tosiaan nimi ihan tyhjästä Kårpfelteille ja myöhemmin Korpenfelteille on keksitty. KorpENfelt-nimeä kuulemma ensimmäisenä käytti Asikkalassa Joakim Henriksson K. (n. 1699-1762). Kiihkeää porukkaa ainakin tuntuivat olleen (esim. edellisen poika, mestattu kornetti Sigfred Joakimsson Korpenfelt).
Minua kiinnostavat Korpenfeltit arvatenkin Bröijer-yhteyksien vuoksi ja toisaalta jo Silfverbögelien vuoksi, joiden kautta useampiakin yhteyksiä vanhempiin esi-vanhempiini, kuten Grönfelteihin, Ekelöfeihin, Ållongreneihin, Juusteneihin, jne. Nämä siis lähinnä Henrik Jap-/Jepsonin nuoremman pojan Sigfred Henrikssonin kautta.
E. Jutikkala (Hämeen historia II, s. 272) kirjoittaa (varmaan Karille tuttua, mutta siteeraan, jospa muitakin kiinnostaisi):
"Hartolan ja Kirjalan kylissä oli 1570-l alussa yhteensä 16 taloa, suurimpana niistä se Hartolan talo, jonka omistajiksi on maakirjoihin merkitty vuorotellen Sipi tai Olavi Heikinpoika. Sekä Olavi että hänen poikansa Yrjänä olivat ratsumiehiä, Sipi ratsumestari ja Sipin pojasta Henrikistä tuli v. 1637 aateloidun Silfverbögel-suvun kantaisä. Vuosisadan alussa olivat enimmät naapuritalot autioituneet ja niiden liittäminen Sipi Heikinpojan taloon oli käynyt nopeassa tahdissa. Lopuksi myös Yrjänä Olavinpojan talo siirtyi Henrik-serkulle, ja v:n 1637 maakirjaan on koko Hartolan kylän kohdalle kirjoitettu: "Säteri ja nimitetään Koskipääksi". Kirjalan tiloista ensimmäinen joutui v. 1600 Sipi Heikinpojalle; muut olivat alituisesti verokyvyttömiä, ja v. 1610 ilmoitetaan kaikkien asujien luopuneen taloistaan. V:n 1621 autiotarkastuksesa kerrottiin, että 8 äyrinmaata kylässä ei kukaan halunnut ottaa viljelyyn, koska metsä oli kasvanut pelloille. Seuraavana vuonna Sipi Heikinpoika otti maat viljelyyn ja vapautti ne ratsupalvelua suorittamalla verosta, ja myöhemmin koko Kirjalan kyläkin luettiin kuuluvaksi Silfverbögelin säteriin."
Ja S. Lagerberg (Anrepin korj., 1905, s. 136):
"H. S. nob. Sölfverbögel, hade för besoldning tjänt under "översten saligh Efvert Horn Cornet", då han några månader efter broderns död inträdde i dennes ställe som ryttare för faderns gods; kvartermästare under Hindrich Månsson Sporas "föligjandes Tawaste Ryttare Compagni"; var löjtnant 1626; (ryttmästare vid Karelska kavalleriet 1628; major vid Torsten Ståhlhandskes kavallerireg:te 1632; adlad 6.9.1639 (introd. 1642 under nr 384); afsked 1643 för sina många blessyrer, dem han fått i ryska, livländska, preussiska och tyska krigen, i hvilka krig han förhållit sig tappert och manligen); d. 1653, efterlämnade en son och tre döttrar. - Erhöll 23.5.1626 Hardoila och Kirialla, byar, "som nu kallas Koskipä" äfvensom Pochiola by under Norrköpings besluts villkor; erhöll ytterligare förläningar eller bekräftelse å förut innehafda 28.9. 1640, 22.11.1642 och 20.11.1648.
- Gift 22.2.1642 å Stenkulla i Borgå socken, då han gaf hustrun i morgongåfva "Koskis och Koskipägårdarne och alt annat så i löst som fast Allodial och Feudal, som han ärfva och förvärfva kunde", med Ingeborg Grönfelt, f. 16 , d. 1696 före 13.8. och begrafven 20.6.i Koskipä sockenkyrka; dotter af öfverstelöjtnanten Lydik Mattsson, nob. Grönfelt nr 219, till Stenkulla m.m. och hans fru Hebla Ollonqvist till Haiko."
+ suvun esittely, s. 135:
"Originalsköldebrevefvet, där namnet stafvas Sölferbögel, anträffades, väl bibehållet, sommaren 1901 i en kista gamla handlingar å godset Echo, S:t Michelis län, Finland, och skänktes af ägaren (huom. om. silloin von Gärdten*) till Svenska Riddarhuset. Nedanstående uppgifter äro hämtade ur donationsbref, processhandlingar m.m., allt i original (jmfr Anreps Ättartaflor III, sid. 724)."
* oma lisäys
Nyt minua askarruttava kysymys on se, oliko tämä Henrik Jepsson sama kuin Henrik Jepsson Kasi, nimeä Girmund/Germund kun esiintyy Hartolassa, ja tiedämme että Henrik Kasin yksi poika oli Germund Henriksson.
Ramsay (1909) tiedoista poiketen, Henrik Kasi oli ilmeisesti kolmesti aviossa ja hänellä oli 12 lasta.Tähän en kyllä osaa edes arvella mitään..
t. Helena V.
Kun JP tuossa kertoi Barck-Berkenin jäämistöstä, mikä minullakin on, hänen artikkeleidensa lisäksi, hallussani (BBn tutkimus on laaja, mutta painottuu vinosti hänen oman Barck-sukuhaaransa mukaan, tämä aiheuttaa sen että tietyt suvun henkilöt ovat jääneet tutkimatta tai katveeseen, lisäksi sieltä puuttuu paljon olennaista mitä on saatu kaivamalla esiin viime vuosina), niin ottaisin yhden yhteyden sieltä esiin. Esi-isäni Barkerydin kh Laurentius Andrea, kirkkoherrana 1.5.1579-k.1609, toinen tytär oli naimisissa Visedan kirkkoherran Jonas Olai Korpin (1612-k.1652) kanssa.
Korp-suvun esipolvet menevät näin:
1) Jon i Korparyd
2) Olaus Corvinus, Visedan kh 1569, kuollut 1603 ruttoon
3) Jonas Olai Korp, Visedan kh 1613-1652, naimissa Laurentius Andrean tyttären kanssa
4) Olaus Korp, s. 1602, k.1666, Visedan kirkkoherra 1653/4, naimisissa
Sara Andersdr kanssa.
Heidän poikiaan ovat ovat ne jotka löytyvät myös Hyn matrikkelista eli
Tukholman hovikamreeri ja asianajaja Johan Olofsson Korp k. Tukholmassa 1679 ja Götan hovioikeuden notaari Andres Olofsson Korp k. 1676.
Suomesta tunnetaan Korp-sukua, joka aateloitiin v 1689 nimellä Ridderkorp.
Ramsayn (1909) mukaan suvun kantaisä on Andres Korp, joka toimi Porvoon voutina 1555-60. Hänen todetaan omistaneen v 1587 (?) Vihdissä Verkatakkilan talon. Hänen poikansa oli Siuntion kirkkoherra Sigfrid Andrea Korp k 1677, ja hänen poikansa majuri Gabriel Sigfredsson Korp, joka aateloitiin 1689, ja kuoli isonvihan aikana. Naimissa kaksi kertaa, viimeisen kerran v 1696 Kristiina Lagermarckin kanssa, k. 1723.
Nyt voidaan kysyä onko näillä Ruotsin ja Suomen Korp-suvuilla, jokin yhteinen tekijä, ja jos on, niin mikä?
Ramsay viittaa s 337 kirjoittaessaan vouti Anders Korpista, ettei häntä pidä sekoittaa Anders Larsson Korpiin Helsingin Huopalahdesta.
Onko jollakulla tietoa tästä Huopalahden Anders Korpista?
T. Kari Salminen
Palaan vielätähän Karin alkuperäiseen viestiin. Tekstissä mainittu Anders Olofsson Korp, Götan hovioikeuden notaari, oli aviossa Sara Hyltenian (1650-1693) kanssa, jonka isä oli Ölmestadin kirkkoherra Andreas Jonae Hyltenius. Saran veli oli se Niklas Anderson Hylten, joka aateloitiin
nimella Silfverskiöld . Eräs suvun haara korotettiin myöhemmin vapaaherralliseen säätyyn (Gutofsky-, Mether-, Alfthan-, af Forselles-linkki tässä). Andreas Jonae Hylteniuksesta polveutuvat myös Silfvercrantz-aatelissuku, sekä aatelinen,
että vapaaherrallinen von Hylteen-suku.
Sara Hyltenian toinen puoliso oli Tvetan, Mon ja Vistan nimismies Peter Drufva. Heidän pojantyttärensä Hedviga Ulrika Drufva eli aviossa everstiluutnantti Jacob Johan Anckarströmin kanssa, joka kymmenen vuoden ajan hallitsi Kuninkaankylän Yrjas-puustellia Ruotsinpyhtäällä (edeltäjissä
Modelin ja von Krassow). Heidän poikansa oli tuo kuuluisa Kustaa III:n murhaaja Jacob Johan Anckarström nuorempi.
Olen Anckarströmeistä ja Giöslingeistä kirjoittanut Pappila-opuksessani
kappaleen verran.
Listaan vielä nuo muutkin tähän Korparydin Korp-ryppääseen liittyvät suvut:
-Dryselius
-Ljungberg
-Billing
-Ulmstadius
-Hulthin
Terveisin
Juhani Pesu
K.Salminen
07.09.07, 12:34
Hei,
Varsin mahdollinen arvelu, että Joakim olisi ollut sukunimeltään Korp. Tuskin tosiaan nimi ihan tyhjästä Kårpfelteille ja myöhemmin Korpenfelteille on keksitty. KorpENfelt-nimeä kuulemma ensimmäisenä käytti Asikkalassa Joakim Henriksson K. (n. 1699-1762). Kiihkeää porukkaa ainakin tuntuivat olleen (esim. edellisen poika, mestattu kornetti Sigfred Joakimsson Korpenfelt).
Minua kiinnostavat Korpenfeltit arvatenkin Bröijer-yhteyksien vuoksi ja toisaalta jo Silfverbögelien vuoksi, joiden kautta useampiakin yhteyksiä vanhempiin esi-vanhempiini, kuten Grönfelteihin, Ekelöfeihin, Ållongreneihin, Juusteneihin, jne. Nämä siis lähinnä Henrik Jap-/Jepsonin nuoremman pojan Sigfred Henrikssonin kautta.
E. Jutikkala (Hämeen historia II, s. 272) kirjoittaa (varmaan Karille tuttua, mutta siteeraan, jospa muitakin kiinnostaisi):
"Hartolan ja Kirjalan kylissä oli 1570-l alussa yhteensä 16 taloa, suurimpana niistä se Hartolan talo, jonka omistajiksi on maakirjoihin merkitty vuorotellen Sipi tai Olavi Heikinpoika. Sekä Olavi että hänen poikansa Yrjänä olivat ratsumiehiä, Sipi ratsumestari ja Sipin pojasta Henrikistä tuli v. 1637 aateloidun Silfverbögel-suvun kantaisä. Vuosisadan alussa olivat enimmät naapuritalot autioituneet ja niiden liittäminen Sipi Heikinpojan taloon oli käynyt nopeassa tahdissa. Lopuksi myös Yrjänä Olavinpojan talo siirtyi Henrik-serkulle, ja v:n 1637 maakirjaan on koko Hartolan kylän kohdalle kirjoitettu: "Säteri ja nimitetään Koskipääksi". Kirjalan tiloista ensimmäinen joutui v. 1600 Sipi Heikinpojalle; muut olivat alituisesti verokyvyttömiä, ja v. 1610 ilmoitetaan kaikkien asujien luopuneen taloistaan. V:n 1621 autiotarkastuksesa kerrottiin, että 8 äyrinmaata kylässä ei kukaan halunnut ottaa viljelyyn, koska metsä oli kasvanut pelloille. Seuraavana vuonna Sipi Heikinpoika otti maat viljelyyn ja vapautti ne ratsupalvelua suorittamalla verosta, ja myöhemmin koko Kirjalan kyläkin luettiin kuuluvaksi Silfverbögelin säteriin."
Ja S. Lagerberg (Anrepin korj., 1905, s. 136):
"H. S. nob. Sölfverbögel, hade för besoldning tjänt under "översten saligh Efvert Horn Cornet", då han några månader efter broderns död inträdde i dennes ställe som ryttare för faderns gods; kvartermästare under Hindrich Månsson Sporas "föligjandes Tawaste Ryttare Compagni"; var löjtnant 1626; (ryttmästare vid Karelska kavalleriet 1628; major vid Torsten Ståhlhandskes kavallerireg:te 1632; adlad 6.9.1639 (introd. 1642 under nr 384); afsked 1643 för sina många blessyrer, dem han fått i ryska, livländska, preussiska och tyska krigen, i hvilka krig han förhållit sig tappert och manligen); d. 1653, efterlämnade en son och tre döttrar. - Erhöll 23.5.1626 Hardoila och Kirialla, byar, "som nu kallas Koskipä" äfvensom Pochiola by under Norrköpings besluts villkor; erhöll ytterligare förläningar eller bekräftelse å förut innehafda 28.9. 1640, 22.11.1642 och 20.11.1648.
- Gift 22.2.1642 å Stenkulla i Borgå socken, då han gaf hustrun i morgongåfva "Koskis och Koskipägårdarne och alt annat så i löst som fast Allodial och Feudal, som han ärfva och förvärfva kunde", med Ingeborg Grönfelt, f. 16 , d. 1696 före 13.8. och begrafven 20.6.i Koskipä sockenkyrka; dotter af öfverstelöjtnanten Lydik Mattsson, nob. Grönfelt nr 219, till Stenkulla m.m. och hans fru Hebla Ollonqvist till Haiko."
+ suvun esittely, s. 135:
"Originalsköldebrevefvet, där namnet stafvas Sölferbögel, anträffades, väl bibehållet, sommaren 1901 i en kista gamla handlingar å godset Echo, S:t Michelis län, Finland, och skänktes af ägaren (huom. om. silloin von Gärdten*) till Svenska Riddarhuset. Nedanstående uppgifter äro hämtade ur donationsbref, processhandlingar m.m., allt i original (jmfr Anreps Ättartaflor III, sid. 724)."
* oma lisäys
Tähän en kyllä osaa edes arvella mitään..
t. Helena V.
Helenalle sen verran, että Korpenfeltit jotka yhdessä Hjortfeltien kanssa herrastelivat Äinäällä, eivät niin hyvissä varoissa olleet.
Sysmän v 1704 ruodutusluettelossa todetaan Kalhon Tauralasta: "Majuri Sigfrid Joakiminpoika. Maannut pitkään sairaana. Eikä vävylläkään Eerikki Klaunpojalla ole, millä maksaa. Omistaa vain 2 hevosta ja 2 lehmää. Ratsutilaan saatava uusi asukas."
Korpenfeltit degeneroituivat niin, että esi-isäni rusthollari Matss Gustavssonin Padasjoen Hinttolasta ostaessa Asikkalan Yttölän 1845, siellä oli vielä Matsin pojan Enok Yttölän isännyyden aikana 1855-> Korpenfeltejä syytinkiläisinä.
T. Kari
Ruotsinpyhtäällä oli muistaakseni Carl Gustaf Korpenfelt Lassas-rusthollin muonatorpparina. Hän tuli kylään Vehkalahden kautta. Naidessaan
3.2.1822 Maria Jacobsdotterin Ruodin talosta hänen sanotaan olleen
rusthollarinpojan Asikkalasta.
Olen epäillyt häntä Carl Christian Korpenfeltin aviottomaksi pojaksi,
mutta varmuutta tästä ei ole.
Löoytyykö vahvistusta Asikkalan tuntijoilta?
Terveisin
Juhani Pesu
K.Salminen
10.09.07, 16:21
Juhani,
tässä on todennäköisesti kysymys Joakim Sigfrid Korpenfeltin (jonka isä Joakim Korpenfelt mestattiin Asikkalan kirkon edessä 1763, kun oli ensin tappanut renkinsä) ja vaimonsa, serkkunsa Ulrika Lovisa Myerin pojasta Garl Gustav Korpenfeltista, s 8.5.1781 Asikkalassa Vähä-Äiniöllä Yttölän rusthollissa.
T. Kari
Hei pojat,
Olen samaa mieltä Karin kanssa tästä Carl Gustaf Korpenfeltistä. Isoisänsä tappoi renkinsä 1763, mutta mestattiin kai vasta 1765; Hiskissä ainakin:
1765 21.1.1765 Lill Einäs Gård cornet Sigfrid Joachim Korpenfeldt ... (Afrättad För Begänget Försåteligt Mord. Miste Högra Handen o. Halshöggs)
Oikeudenkäyntiä on yritetty metsästää, mutta toistaiseksi tuloksetta. Ihan kuin olisi haihtunut kuin... Blomstedtkin kyllä asiasta kirjoittaa, että "tarinan mukaan".
Carl Christian Korpenfeltin avioton poika Gustaf mielestäni kuoli 17.5.1808 Asikkalan Lill Einäsin Mattilassa 19 v rumpalipoikana.
t. Helena V.
Joudun nolona pyytämään anteeksi sekoiluani. Tuo Ruotsinkylän Lassas-rustholliin muuttanut Carl Gustaf Korpenfelt oli syntynyt 26.8.1838 Vehkalahden Ruodissa.
Hänen isänsä Henrik Korpenfeltin sanotaan avion yhteydessä
3.2.1822 Vehkalahdella olleen "rusth:son från Asikkala".
Tämän 1700-luvun puolella (?) syntyneen Henrik Carlsson (?) Korpenfeltin
vanhempia siis metsästän.
Parhain terveisin
Juhani
K.Salminen
11.09.07, 10:08
Joudun nolona pyytämään anteeksi sekoiluani. Tuo Ruotsinkylän Lassas-rustholliin muuttanut Carl Gustaf Korpenfelt oli syntynyt 26.8.1838 Vehkalahden Ruodissa.
Hänen isänsä Henrik Korpenfeltin sanotaan avion yhteydessä
3.2.1822 Vehkalahdella olleen "rusth:son från Asikkala".
Tämän 1700-luvun puolella (?) syntyneen Henrik Carlsson (?) Korpenfeltin
vanhempia siis metsästän.
Parhain terveisin
Juhani
Eiköhän ne vanhemmat tuossa ole:
Asikkala-syntyneet
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
2.1.1795 4.1.1795 Lilläinäis Carl Korpenfelt Maria Mich.dotter Henric (Oä)
Kari
Kari,
Helenan mielestä juuri tämä avioton poika kuoli v. 1808:
Quote:
Carl Christian Korpenfeltin avioton poika Gustaf mielestäni kuoli 17.5.1808 Asikkalan Lill Einäsin Mattilassa 19 v rumpalipoikana.
Unquote:
Terhiltä tullen viestin perusteella Mattilan lastenkirjoissa on vuonna 1795
syntynyt Henrik merkitty Carl Korpenfeltin pojaksi. Aviottomuutta ei
mainita. Kiitos Terhille!
Hammästyttävästi Vehkalahdelle siirtynyt Henrik Korpenfelt kulkee
rusthollarinpojan tittelillä ja Korpenfelt-sukunimellä. Onnistuisiko tuo
aviottomalta lehtolapselta? Kaunisteliko Henrik vieraissa taustaansa?
Eräs toinen Korpenfel(d)t-nimellä kulkija on Claudius Robert Wilhelm Korpenfeldt, joka nai 8.7.1816 Elisabet Michelsdr Elimäeltä.
Olisiko tämä Claudius Henrikin veli? Syntymää ei hänelle löydy koko
Suomen-maasta HisKi-haulla. Missä siis syntyi Claudius?
Parhain terveisin
Juhani
K.Salminen
11.09.07, 15:34
Kari,
Helenan mielestä juuri tämä avioton poika kuoli v. 1808:
Quote:
Carl Christian Korpenfeltin avioton poika Gustaf mielestäni kuoli 17.5.1808 Asikkalan Lill Einäsin Mattilassa 19 v rumpalipoikana.
Unquote:
Terhiltä tullen viestin perusteella Mattilan lastenkirjoissa on vuonna 1795
syntynyt Henrik merkitty Carl Korpenfeltin pojaksi. Aviottomuutta ei
mainita. Kiitos Terhille!
Hammästyttävästi Vehkalahdelle siirtynyt Henrik Korpenfelt kulkee
rusthollarinpojan tittelillä ja Korpenfelt-sukunimellä. Onnistuisiko tuo
aviottomalta lehtolapselta? Kaunisteliko Henrik vieraissa taustaansa?
Eräs toinen Korpenfel(d)t-nimellä kulkija on Claudius Robert Wilhelm Korpenfeldt, joka nai 8.7.1816 Elisabet Michelsdr Elimäeltä.
Olisiko tämä Claudius Henrikin veli? Syntymää ei hänelle löydy koko
Suomen-maasta HisKi-haulla. Missä siis syntyi Claudius?
Parhain terveisin
Juhani
Juhani, epäilisin tämän Claudiuksen olevan kersantti Joakim Sigfred Korpenfeltin ja Ulrika Lovisa Meijerin Helsingin pitäjässä, Backasessa, Liljedahlissa syntynyt poika. Helsingin pitäjän syntyneitä ei näy Hiskissa. Claudiuksen vihkimisessä ilmoitetaan "börd från Hollola" eli tullut Hollolasta.
Blomstedtin Asikkalan historia (1985) mukaan kersantti Joakim Sigfred Korpenfelt muutti Asikkalasta ensin Liljendahliin (joka oli Ulrika Meijerin perimä tila, minkä Joakim sai haltuunsa 1790-luvulla) ja sieltä edelleen Iittiin ja Hollolaan sekä lopulta mestänvartijaksi Vehkalahdelle.
Claudiuksen veli oli drg. Sigfrid Joakim Korpenfelt, joka sai Hollolassa lapsen ilman nimeä Lahden kartanossa:
Hollola-kastetutSyntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
25.8.1818 1818 Lachtis kartano Drg: Sigfrid Joachim Korpenfeldt Anna Paulsdr 31 år
Lahden kartanon rippikirjojen mukaan Sigfrid oli syntynyt 1787, tarkemmin 12.6.1787 kersantti Joakim Korpenfeltin ja Ulrika Meijerin poikana.
Terv. Kari
Hei,
Nämä sotilas, itseellinen Carl Christian Korpenfeltin (isä Sigfrid Joachim Joachimsson Korpenfelt n. 1723-1765 ja äiti Ottiliana Carl Anthonsdr Bröijer 1731-1808) lapsiasiat ovat vähintäänkin hieman sekavia. Joko hänellä oli 5 aviotonta lasta kolmen eri naisen kanssa tai hän on mahdollisesti (kovin salaisesti tosin, kun ei mistään löydy) nainut tämän kolmannen naisen ja viides lapsi on syntynyt avioliitossa - hänen kohdallaan ei enää ole "oä"-merkintää. Voisi ehkä tulkita niinkin, että pappi on kyllästynyt merkitsemään lapsia aviottomiksi ja 1804-1813 torpparien ja itseellisten rippikirjassakin on merkittynä "inh. Carl Korpenfelt, hust. Maria Michelsdr". Useimmista näistä aviottomista lapsista jossain kohdin käytetään Asikkalassa isän sukunimeä ja toista ja kolmatta lukuun ottamatta ovat asuneetkin isänsä kanssa.
1. Gustaf 20.9.1789 (oä) - 17.5.1808, k. rumpalipoika 19 v - äiti Maria Eriksdr
2. Michel 23.9.1791 (oä) -äiti sotilaan leski Lisa Jacobsdr
3. Carl 1.1.1793 (oä) - äiti Lisa Jacobsdr
4. Henrik 2.1.1795 (oä) - äiti Maria Michelsdr
5. Eva Juljana 30.5.1806 - äiti Maria (Eva Juljanalla oli sitten myöhemmin 3 omaa aviotonta lasta)
Kuten Kari jo kirjoitti, ilmeisesti Vehkalahdelle on siirtynyt tuo 4. lapsi Henrik.
Lastenkirjassa 1790-1813 Carl K:n lapsia mainitaan parissakin eri talossa (Lill Äinäsin Mattila ja Lill Äinäs by), molemmissa mainitaan Henrik ja Eva Juljana, toisessa myös Gustaf. Kenenkään lapsen aviottomuutta ei mainita (mutta ei Carl Christianilla vaimoakaan tainnut olla kuin ehkä mahdollisesti tuo Maria Michelsdr vihittynä joskus ennen v. 1806). Henrikin sanotaan lastenkirjassa lähteneen 27.4.1809 Hämeenlinnaan (ilmeisesti sotaväkeen).
Vehkalahdella Henrikin kuolinikä mallaa aika hyvin:
15.7.1847 18.7.1847 Bredskall Mölnare g: Henric Carlss: Korpenfelt tvinsot 50
Rusthållareita olivat Henrikin isoisä ja setä sekä pari serkkua, mutta isänsä ei tainnut sellainen olla. Blomstedtin mukaan "Karl Kristian Korpenfelt, ei hänkään pystynyt pitämään saamiaan maaomaisuuksia käsissään. Hän myi samoihin aikoihin kuin vanhin veljensä hallitsemansa puolet Mattilaa, ensin kuudenneksen koko tilasta lampuoti Mikko Mikonpoika Kelkkalalle syyskuussa 1796, sitten kolmanneksen Mattilaa 12 000 kuparitalarilla valtionvelkaseteleissä varanimismies Johan Wirilanderille."
---
Minäkin olen ihmetellyt Vehkalahden vihityissä näkyvää
7.7.1816 Willnas (Börd fr: Hollola.) Drg: Claudius Robert Wil: Korpenfeldt Änk: Elisab: Michelsd:r Wiborgska Förstad. Börd: fr. Elimä.
Tuon nimistä ei tosiaan näy missään syntyneissä, mutta ehkä hän on Joachim Sigfridsson Korpenfeltin ja Ulrika Lovisa Meijerin poika, jota Finlands Allmänna Tidningissä 1827 perintöasiassa kuuluteltiin sisarustensa Johannan ja Joachimin ohella. Hänen syntymäänsä en ole löytänyt.
t. Helena V.
Hei vielä,
Kari näkyy myös vastanneen ja on löytänyt Clasin syntymänkin Hollolasta. Kiitos!
t. Helena V.
Tai siis ei sentään. Pitäisi lukea huolellisemmin...
Clas/Claudiuksen veljen Joakimin (Sigfrid Joakim) nimetön lapsihan se olikin.
Tämä veli Joakim Joakimsson Korpenfelt kuoli sitten Liljendalissa muonatorpparina, leskenä 22.01.1837, Heikas, Mickelspiltom, 50 v.,eikö niin?
t. Helena V.
Hei Helena & Kari,
Kiitos lisätiedoista. Tuo Joachim Korpenfeltin ja Sara Metherin tyttären avio
Liljendalin Mickelspiltomiin Gustaf Johan Meijerin vaimoksi tuotti sitten:
-Christinan, joka nai Erik Magnus Aminoffin
-Ulrika Lovisan, joka nai sukulaisensa Sigfrid Joachim Korpenfeltin
-Fredrikin, jonka puoliso oli Margareta Elisabet Tesche. Pappilan rusthollarinna Anna Elisabet Bruun (puoliso Johan Barck) oli Margareta Elisabetin täti (äidin sisar). Lukuisia muitakin linkkejä tutkimiini sukuihin mm. Giösling, Gartz, Pallas jne syntyy, Liljendalissa kun ollaan.
Muuten: Lovisaan-Lahden kapearaiteista puuskuttava höyryveturi sanoi:
"Mickelspiltom-Möskom-Porlom, Mickelspiltom, Möskom, Porlom.." (kaikki asemia radan varrella).
Parhain terveisin
Juhani
Netistä hakemalla "Anders Korp" saa vastaukseksi (http://www.illbygard.com/main/index.php?p=Historia&lang=FI )myös seuraavaa: Kylän maanomistajista keskiajalla mainitaan Bengt Korp ja Anders Korp (1480, 1491?). Omistajat vuodesta 1540: Erik Korp 1540 – 47, Sigfrid Eriksson (Korp) 1548 – 76, Mats Sigfridsson Korp 1577 – 1615, Tomas Mattsson 1618, Jakob Sabelhierta, ratsumestari, 1625 - ?.
Onko teillä Korp suvun tuntijoilla käsitystä mahdollisesta sukuyhteydestä?
K.Salminen
20.09.07, 13:00
Netistä hakemalla "Anders Korp" saa vastaukseksi (http://www.illbygard.com/main/index.php?p=Historia&lang=FI )myös seuraavaa: Kylän maanomistajista keskiajalla mainitaan Bengt Korp ja Anders Korp (1480, 1491?). Omistajat vuodesta 1540: Erik Korp 1540 – 47, Sigfrid Eriksson (Korp) 1548 – 76, Mats Sigfridsson Korp 1577 – 1615, Tomas Mattsson 1618, Jakob Sabelhierta, ratsumestari, 1625 - ?.
Onko teillä Korp suvun tuntijoilla käsitystä mahdollisesta sukuyhteydestä?
Käsitykseni mukaan tässä Korp-suvussa on kysymys Porvoon voudista Anders Anderssson Korpista ja hänen jälkeläisistään, koska kartan mukaan Illbyn kartano sijaitsee Porvoossa. Ramsayhan (1909) pitää väärin tätä vouti Anders Korpia, Ridderkorp aatelissuvun kantaisänä, vaikka Alf Brenner Genos (Vol 13) osoittaa Ridderkorpin kanta-isän olevan Vihdin Korpilan kylän Verkatakkilan ratsutalollisena 1580 asiakirjoissa mainittu Antti Eerikinpoika Korp.
Anders Andersson Korpista on seuraavaa tietoa:
Y. Blomstedt (1958, 395) Laamannin ja kihlakunnantuomarin virkojen läänittäminen jne
Korp, Anders Andressinpoika. Savonlinnan linnankirjuri 1549-54, Helsingin muonakirjuri 1554-55, Helsingin kartanon vouti 1555-59. Alasatakunnan kihlakunnan tuomari 1556. Porvoon tuomarinsijainen 1561-62, Etelä-Suomen laamannin sijainen (Savo) 1562. Liivinmaan muonitusmestari 1563-64, Hiidenmaan ja Haapsalun vouti 1565. K. 1567
Pirisen Savon historia II-1 on luettavissa:
Antti Korppi kuului Savonlinnan ratsumiehiin jo 1552 ja sai osittaisen verovapauden 1556. Tämä entinen Savonlinnan kirjuri toimi näihin aikoihin voutina Uudellamaalla. Siinä ominaisuudessa hän kuului Helsingin kaupungin perustajiin. (Hän on vanhin savolainen, joka on saanut nimikkokadun Helsingissä: Antti Korpin tie) Myöhemmin hän toimi Virossakin. Rantasalmelaisen 17 veromarkan tilansa hän omisti vuoteen 1570 asti. Häntä seurasi Olavi Antinpoika Korppi ja 1573 Antti Korpin vävy Pietari Olavinpoika Kirjuri, Suur-Savon kirjuri ja myöhemmin vouti, josta käytettiin myös Korppi-nimeä. Hänet mainitaan viimeisen kerran 1597, jona vuonna nuijamiehet polttivat Korppilan. Tila oli aluksi leskellä, mutta jakautui sitten kolmelle omistajalle. Näistä koko Korppilan kokosi jälleen yhteen Lauri Yrjänänpoika Posa, Pien-Savon jalkaväkilippukunnan päällikkö, jolla oli 1617 nimissään peräti 33 2/3 veromarkkaa. (s.213)
Ter. Kari Salminen
Hei,
Ihan ensiksi on pakko keventää tämän aamun Helsingin Sanomien Hannu-Ilari Lampilan sanoin:
"Ristiinvalotus on sinänsä hyvä metodi, mutta haittapuolena on hiustenhalkominen."
Helsingin Historia I, Eino E. Suolahden kirjoittaman (1950) "Vantaan Helsinki"-osuuden mukaan, s. 146:
"Kun kuningas itse kävi Suomessa sotilaalliseen tilanteeseen tutustumassa, viipyi hän loppuvuodesta 1555 kahteen otteeseen Helsingin kuninkaankartanossa. Käynnin välittömänä seurauksena olikin kartanon hallinnollisen ja taloudellisen elämän vilkastuminen sekä uuden voudin nimittäminen. Hannu Laurinpoikaa* seurasi Helsingin voutina Anders Korp, joka toimi tässä tehtävässä melkein Kustaa Vaasan hallituksen loppuun asti."
* Hannu Laurinpoika (Björnram), voutina 1553-1555, jota edelsi Porvoon linnaläänin vouti Eerik Spore, joka toimi Helsingin kaupungin rakennustöiden valvojana.
Tässä ei ehkä edetä Korp-suvun tutkimuksissa. Sitä vastoin puutun Savon historian kirjoittajan edellä esitettyyn näkemykseen:
hän kuului Helsingin kaupungin perustajiin.Helsingin perustaminenhan juontanee pitkälti Turun palosta 1546, jonka jälkeisen uuden Turun sijoittamisesta aiheutuneen pohdinnan aikana Kustaa Vaasa jo samana vuonna ehdotti Turun linnan voudille Tuomas Juhananpoika Rytingille kirjoittamassaan kirjeessä, että tämä yhdessä "Eerik Flemingin ja muiden hyvien aatelismiesten kanssa, jotka asian tuntevat, itse jotakin siitä tuumia ja päättää sekä antaa ottaa selvää pitkin rannikkoa sekä Raaseporin läänissä että moniaalla muuallakin...". - Sitä vaan, että Helsingin perustamisessa oleellisia henkilöitä em. mainitun Erik Sporen ohella lienevät Henrik Klaunpoika (Horn) ja Niilo Antinpoika Boije, joille kuningas antoi 12.6.1550 käskyn (ja rankaisuoikeuden uppiniskaisille) neuvotella Rauman, Ulvilan, Tammisaaren ja Porvoon porvareiden muutosta uuteen Helsingin kaupunkiin.
Anders Korpista Helsingis historiassa mainitaan vielä seuraavalla sivulla (s. 147):
"Anders Korpin jälkeen Helsingin voudit vaihtelivat nopeasti; joitakin lisärakennuksiakin vielä 1560-luvulla laadittiin Eerik-kuninkaan kannattajien pitäessä kuninkaankartanoa päämajanaan,..."
t. Helena V.
K.Salminen
20.09.07, 15:06
Helena,
tästä Pirisen näkemyksestä en ota vastuuta, vain referoin hänen tekstiään. Enkä käy kiistaa Helsingin perustamisesta ja sen historiallisista merkkihenkilöistä.
Minun puolestani, laisser passer!
Kari
Hei Kari,
;) Kuin myös minun puolestani, mutta kirjoittaisin laissez passez.
t, Helena V.
Minä ajattelin vain noita samoja (Mattsia lukuunottamatta) nimiä jotka esiintyvät kummassakin suvussa. Myös ajallisesti Anders Eriksson sopisi Ilolan Erikin pojaksi. Jos sattuu keskimmäiseksi pojaksi ja on ratsastaja niin ei tuo matka Porvoosta Siuntioon (josta otti tilan autiosta) niin mahdottoman pitkä ole.
Näitä Korppeja löytyy kotisivuiltani http://www.vilppula.com/ kun kuuluvat esivanhempiini.
Anders Andersson Korpista ja hänen perheestään on tarkempia tietoja "Porvolan suku ja Spåra", Genos 2001:199-135 ja "Henrik Svärdin jälkeläiset", Genos 2001:179-194, yhteydessä sen lisäksi, mitä palstalla on esitetty.
Sukututkijoita tervehtien
Tapio Vähäkangas
Kun JP tuossa kertoi Barck-Berkenin jäämistöstä, mikä minullakin on, hänen artikkeleidensa lisäksi, hallussani (BBn tutkimus on laaja, mutta painottuu vinosti hänen oman Barck-sukuhaaransa mukaan, tämä aiheuttaa sen että tietyt suvun henkilöt ovat jääneet tutkimatta tai katveeseen, lisäksi sieltä puuttuu paljon olennaista mitä on saatu kaivamalla esiin viime vuosina), niin ottaisin yhden yhteyden sieltä esiin. Esi-isäni Barkerydin kh Laurentius Andrea, kirkkoherrana 1.5.1579-k.1609, toinen tytär oli naimisissa Visedan kirkkoherran Jonas Olai Korpin (1612-k.1652) kanssa.
Korp-suvun esipolvet menevät näin:
1) Jon i Korparyd
2) Olaus Corvinus, Visedan kh 1569, kuollut 1603 ruttoon
3) Jonas Olai Korp, Visedan kh 1613-1652, naimissa Laurentius Andrean tyttären kanssa
4) Olaus Korp, s. 1602, k.1666, Visedan kirkkoherra 1653/4, naimisissa
Sara Andersdr kanssa.
Heidän poikiaan ovat ovat ne jotka löytyvät myös Hyn matrikkelista eli
Tukholman hovikamreeri ja asianajaja Johan Olofsson Korp k. Tukholmassa 1679 ja Götan hovioikeuden notaari Andres Olofsson Korp k. 1676.
Suomesta tunnetaan Korp-sukua, joka aateloitiin v 1689 nimellä Ridderkorp.
Ramsayn (1909) mukaan suvun kantaisä on Andres Korp, joka toimi Porvoon voutina 1555-60. Hänen todetaan omistaneen v 1587 (?) Vihdissä Verkatakkilan talon. Hänen poikansa oli Siuntion kirkkoherra Sigfrid Andrea Korp k 1677, ja hänen poikansa majuri Gabriel Sigfredsson Korp, joka aateloitiin 1689, ja kuoli isonvihan aikana. Naimissa kaksi kertaa, viimeisen kerran v 1696 Kristiina Lagermarckin kanssa, k. 1723.
Nyt voidaan kysyä onko näillä Ruotsin ja Suomen Korp-suvuilla, jokin yhteinen tekijä, ja jos on, niin mikä?
Ramsay viittaa s 337 kirjoittaessaan vouti Anders Korpista, ettei häntä pidä sekoittaa Anders Larsson Korpiin Helsingin Huopalahdesta.
Onko jollakulla tietoa tästä Huopalahden Anders Korpista?
T. Kari Salminen
Kirkkonummen abrahamsbyn luutnantti Gabriel Korp v.1664 hustru Maria aina vuoteen 1683 asti digitaaliarkiston sivuilla ja sitten olisi N.N. puolisona ja kolmas Kristina Lagermarck. Olenko tulkinnut oikein tämän Marian? Antti Lehtosen teoksen mukaan I puoliso N.N. olisi ehkä? Brita Lagermarck (k. 1693) , jospa hän olisikin II puoliso.
taunot
Tapani Kovalaine
05.10.10, 09:34
Tämän viestiketjun otsikko Korp-suku Ruotsissa ja Suomessa on sellainen, että kannattaa tuoda esille myös Simossa, Kemissä ja Alatorniossa omana aikanaan vaikuttanut KORP-suku. Sen jälkeläisiin kuuluu mm. joitakin aikoja sitten eläkkeelle jäänyt Oulun piispa sekä monet Jäärnit ja Miettuset, mm. valtioneuvos Martti Miettusen esi-isän veli.
Sotilas Johan Korp syntyi 1701 ja vaimonsa oli Marketta Karvo 1707.
Lapsista tunnetaan:
Anna Korp-Bonell 1728, puoliso Tuomas Kustaanp Tikkanen 1731, Simosta
Margareta Korp-Bonell 1731, pso Juho Kerola, II puoliso Kustaa Kustaanp Tikkanen 1729, Simosta
Lauri Korp-Bonell-Hietala 1745 (tai 1734?), puoliso Elsa Kustaantr Tikkanen 1733, Simosta
Juho Korp 1736
Maria Korp 1742
Tuomas Korp 1744
Carl Korp 1748-1767 (hukkui Simossa)
Kemin kinkerikirjasta 1693-1710(-1750) voimme löytää Korp-perheen digikuvasta 332: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/kinkerikirja_1693-1710_msrk_ik270/332.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/kinkerikirja_1693-1710_msrk_ik270/332.htm)
Toistaiseksi ei ole selvillä Korp-suvun yhteydet Bonell-patjoihin.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.