Taloetsintää

[Reiska]

Tervehdys kaikille !

Olen rekisteröitynyt hiljattain tähän sukuforumiin vaikka olen harrastanut sukututkimusta melko kauan. Minulla on paljon henkilöhistoriaa tiedossa sukuni kohdalta, mutta nyt haluaisin ns. lihaa luiden ympärille eli olen aloittanut tutkia ja tarkastella sukuuni liittyvien talojen sijaintia sekä omistussuhteita.
Kysymykseni kuuluu miten ja mistä voisin aloittaa sukuni talojen selailemisen ja omistussuhteiden selvittämisen. Monet esi-isistäni ovat asuneet torpissa jne. Sukuni on kirkonkirjojen mukaan asustellut lähinnä Eräjärvi - Kuhmalahti - Sahalahti - Padasjoki - Kuhmoinen alueella. Toisaalta isän puolelta suku tulee Ruovesi - Virrat alueelta.
Miten olisi paras lähteä selvittämään talojen historiaa????


Neuvoa toivoen Reiska

[kkylakos]

Hei,

ensimmäiseksi kannattaa aloittaa ao. pitäjien jo kirjoitetusta paikallishistoriasta. Tarkistaa paikallishistoriallinen bibliografia, kysyä onko kirjastoilla relevanttia tietoa jne.

Sen jälkeiset parhaat/helpoimmat/tehokkaimmat tietolähteet riippuvat siitä missä ajassa liikutaan, mitä halutaan tietää ja mitä jo tiedetään. Lainhuudot ja perukirjat auttavat omistusten selvittelyssä. (Perukirjat kannattaa muutenkin tarkistaa jos hakee lihaa luiden ympärille.) Pitäjänkarttoja on jo aika hyvin digitoituna Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa (www.narc.fi (http://www.narc.fi)) ja sieltä näkee myös muut historialliset kartat, muistaakseni uudistushakemisto-nimisestä asiakirjasta. (Haku pitäjännimellä toimii parhaiten.)

Torppien sopimusten löytäminen voi olla haastavaa. Riitatapauksissa niitä löytyy käräjäpöytäkirjoista, kannattaa tarkistaa myös paikallishistoriallisen seuran kokoelmien olemassaolo ja sisältö sekä maakuntamuseoon ja -arkistoon talletettu aineisto. Jos isäntätalo on edelleen viljelyssä, sopimuksia voi löytyä myös heidän lipastonlaatikostaan.

Matti J. Kankaanpään talohistoria-kirjasta saat varmasti hyviä/muita ideoita.

[Laina]

Hei, talojen sijainteja kannattaa etsiä ainakin Kansalaisten karttapaikasta Paikannimi- haulla www.kansalaisen.karttapaikka.fi (http://www.kansalaisen.karttapaikka.fi). Sen avulla olen itse osannut suunnistaa monen talon luo. Vaikka torpat olisivatkin jo kadonneet, moni niistä on jättänyt jälkeensä nimen järvelle, purolle, niitylle tms.

t. Kirsi-Minna

[kkylakos]

Hei,

Karttapaikka (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/) on usein osoittanut hyödyllisyytensä, mutta ilman paikallistuntemusta voi vetää helposti vääriä johtopäätöksiä. Samaa tai samankaltaista nimeä on voitu käyttää muualla lähistöllä ja tämä on kartassa ja kaivattu paikka ei. Ja paikat voivat muuttaa nimeään. Karttapaikassa ei myöskään näy kaikkia kyliä yms.

Torppia etsiessä ei missään tapauksessa kannata olettaa, että ne olisivat isäntätalon lähellä. Voivat hyvin olla kilometrien päässä.

[Laina]

Hei Kaisa,

enhän sanonutkaan, että torppa löytyy välttämättä kantatalon läheltä, tai että olettamuksiin perustuen pitäisi lähteä torpan paikkoja määrittelemään.
Kerroin vain, että Kansalaisen karttapaikka on yksi apuväline. Sen avulla, kuten niin monen muunkin väylän, selvitettyjä tietoja tarkastamalla muista lähteistä useimmiten pääsee lähelle totuuden siementä.
Torpat ovat tosiaan voineet sijaita kilometrien päässä kantatalosta, ja paikkakunnalta löytyy monta samannimistä torppaa tai taloa. Näitä taloja ja torppia etsiessä pääsee jokaisessa meissä asuva salapoliisi totisesti toteuttamaan itseään

Kirsi-Minna

[Julle]

"Miten olisi paras lähteä selvittämään talojen historiaa????"

Kyllä täytyy myöntää, että parhaita lähteitä ovat seudun paikallishistoriat.

Padasjoen talot 1500- ja 1600-luvulta löytyvät seikkaperäisesti Uuno Pulkkilan Padasjoen historiasta.

Tutkimisiin

[heikki.hakanen]

Eräjärvestä on kattava teos "Rökkään kutua" jossa karttoja, kertomuksia ja paikannimiä.

t HH

[Sariainen]

Eikä myöskään pidä unohtaa paikkakuntien perunkirjoituksia. siistä selviää jopa vaatteet, huonekalut ja ym. tavarat, joita taloissa kulloinkin on ollut
Suomen kirkonarkistojen mikrofilmiluetteloissa on kerrottu jos niitä löytyy tarvitsemiesi seurakuntien kohdalta.
Myös maanmittaustoimistoissa selviää minkä nimiset maat vaihtavat omistusta. Paperien joukosta voi löytyä myös syytinkiluetteloita, jotka ovat todella valaisevia ja hauskoja.
Ainakin itse löysin mummuni vanhempien syytinkiluettelon, kun talo siirtyi tyttärelle, mutta vanha äiti jäi "syytingille" taloon. Papereissa selvitettiin talon jakaminen ja myyminen pitkältä ajalta.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Outi K.]

Hei !

Voit kokeilla lisäksi teosta Kankaanpää, Matti J. "Talon kertomaa: opas talojen historian tutkijalle".
T. Outi K.

[Heikki Särkkä]

Torpasta tuli tila 1920-luvulla. Rippikirjasta kannattaa etsiä perintökirjan päivämäärä ja etsiä sen avulla perinnöksiostoakti Kansallisarkistosta.

[Kristina]

Hei!
Kyselit aiemmin Sahalahden Raukolan talosta ja sen isännistä. Maanmittauslaitoksen arkistosta Jyväskylästä löytyy karttoja Raukolasta. Soittelin sinne noin vuosi sitten aikeissa mennä katsomaan, mutta en sitten kerennytkään. Sain kuitenkin tietää, että tila on aikanaan jaettu kolmeen osaan. Nykyisinhän ne sijaitsevat Kuhmalahdella, Vehkajärven pienessä kylässä.

Terveisin,