PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Erich Samuelsson Kytäjä (Nurmijärvi) *1719


Ulla Juva
19.09.09, 18:26
Etsiskelen Erichin vanhempien syntymäaikoja ja -paikkoja. Kaikki muukin tieto on tervetullutta.

Samuel Erhsson on kuollut 18.7.1747 Mäntsälässä Frugårdissa 62 vuotiaana. Hän on siis syntynyt arviolta 1685 (tiedot Hiskistä). Vaimo on Lisbeta (Lisa, Elisabeth??). Lisbetasta ei muuta tietoa kuin nimi. Heidän poikansa Erich syntynyt kuitenkin 1719 Kytäjällä Nurmijärvellä.

Samuel ei ole kovin yleinen nimi, mutta harvat kirjat netissä yltävät riittävän pitkälle, jotta voisin varmuudella todeta henkilöllisyyttä. Voi olla ettei niitä edes löydykään sieltä. Perhe tuntuu liikkuneen suhteellisen laajalla alueella, kun ajatellaan k.o. aikaa. Kytäjältä Mäntsälään on n. 35 km vaikka kulkisi nykyisiä oikaistuja reittejä.

tiedon jyväsistäkin kiitollinen

KirsiL
20.09.09, 14:37
Hiskistä löytyi Samuel Erkinpojalle ja Liisa Erkintyttärelle Nurmijärvellä Kytäjärven kylällä 1713-1734 syntyneitä lapsia yhteensä kahdeksan. Äidin syntymäaikaa voi arvioida hiukan: esikoisen syntymän aikaan vähintään 16-vuotias, todennäköisemmin parikymppinen ja kuopuksen kohdalla noin nelikymppinen, syntynyt siis noin 1695 +/- 2 vuotta.


Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
10.10.1713 - 18.10.1713 Kyttäjärfvi Samuel Ehrsson Lisbeta Ericksd:r Michel
10.6.1715 - 12.6.1715 Kyttäjärfvi Samuel Ehrsson Lisbeta Ericksd:r Kirstin
20.12.1717 - 24.12.1717 Kyttäjerfvi Samuel Ehrss: Lisbeta Ehrsd:r Anna
13.5.1719 - 17.5.1719 Kyttäjärfvi Samuel Ehrss: Lisbeta Erick
7.9.1724 - 13.9.1724 Kyttäjerfvi Samuel Ehrsson Lisbeta Ehrsd:r Brita
23.3.1728 - 25.3.1728 Kyttäjärfvi Samuel Ehrss: Lisbeta Johan
28.8.1730 - 30.8.1730 Kyttäjerfvi Samuel Ehrsson Lisbeta Samuelsd:r Annica
12.8.1734 - 15.8.1734 Kytäjärfvi Samuel Ehrsson Lisbeta Ehrsd:r Carin
8 tapahtumaa löytyi.


Tämä pariskunta näyttäisi olevan Kittelän isäntäväkeä, koska 1749 perheluettelosta löytyy identtistä nimiluetteloa syntymäaikoineen, poika-Erkki isäntänä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/perheluettelo_1749-1754_mko1-4/100.htm
Samalta sivulta löytyy hänen molemmat vanhempansa, Sam. Ersson s. 1684 ja Elisabeth-vaimonsa s. 1693, k. 19.5.1750 Nurmijärvi Kytäjärvi Kittelä värdinna.

Jos tarkentaisit kysymystäsi muutamalla taustatiedolla, olisi helpompi auttaa. Arpapeli Hiskin kanssa tuottaa usein kovin erikoisia tulkintoja.

Miten päättelit Mäntsälässä kuolleeseen vanhan Samuel-rengin 13.5.1719 Nurmijärven Kytäjärven kylässä syntyneen Erkin isäksi?

Seppo Niinioja
20.09.09, 16:31
Hiskistä löytyi Samuel Erkinpojalle ja Liisa Erkintyttärelle Nurmijärvellä Kytäjärven kylällä 1713-1734 syntyneitä lapsia yhteensä kahdeksan. Äidin syntymäaikaa voi arvioida hiukan: esikoisen syntymän aikaan vähintään 16-vuotias, todennäköisemmin parikymppinen ja kuopuksen kohdalla noin nelikymppinen, syntynyt siis noin 1695 +/- 2 vuotta.


Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
10.10.1713 - 18.10.1713 Kyttäjärfvi Samuel Ehrsson Lisbeta Ericksd:r Michel
10.6.1715 - 12.6.1715 Kyttäjärfvi Samuel Ehrsson Lisbeta Ericksd:r Kirstin
20.12.1717 - 24.12.1717 Kyttäjerfvi Samuel Ehrss: Lisbeta Ehrsd:r Anna
13.5.1719 - 17.5.1719 Kyttäjärfvi Samuel Ehrss: Lisbeta Erick
7.9.1724 - 13.9.1724 Kyttäjerfvi Samuel Ehrsson Lisbeta Ehrsd:r Brita
23.3.1728 - 25.3.1728 Kyttäjärfvi Samuel Ehrss: Lisbeta Johan
28.8.1730 - 30.8.1730 Kyttäjerfvi Samuel Ehrsson Lisbeta Samuelsd:r Annica
12.8.1734 - 15.8.1734 Kytäjärfvi Samuel Ehrsson Lisbeta Ehrsd:r Carin
8 tapahtumaa löytyi.


Tämä pariskunta näyttäisi olevan Kittelän isäntäväkeä, koska 1749 perheluettelosta löytyy identtistä nimiluetteloa syntymäaikoineen, poika-Erkki isäntänä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/perheluettelo_1749-1754_mko1-4/100.htm
Samalta sivulta löytyy hänen molemmat vanhempansa, Sam. Ersson s. 1684 ja Elisabeth-vaimonsa s. 1693, k. 19.5.1750 Nurmijärvi Kytäjärvi Kittelä värdinna.

Jos tarkentaisit kysymystäsi muutamalla taustatiedolla, olisi helpompi auttaa. Arpapeli Hiskin kanssa tuottaa usein kovin erikoisia tulkintoja.

Miten päättelit Mäntsälässä kuolleeseen vanhan Samuel-rengin 13.5.1719 Nurmijärven Kytäjärven kylässä syntyneen Erkin isäksi?

Tässä näyttää olevan kyseessä kaksi melkein samaan aikaan syntynyttä, mutta eri aikaan kuollutta Samuel Erkinpoikaa. Pariskunta on Nurmijärven rippikirjassa Kytäjärven Kittelässä (tuo kirjoitusmuoto näkyy olevan edelleen käytössä Hyvinkäällä) vuosina 1745-1749 Digiarkiston kuvassa 88, 1751-1758 kuvassa 52 ja vielä 1759-1777 kuvassa 55, missä on Kittelässä merkintä 3. gl Samuel Eriksson 684.

Kuten Kirsi jo mainitsi, Kittelän emäntä Liisa Erkintytär kuoli 19.5.1750. Kittelässä 3.3.1759 75-vuotiaana kuollut Samuel on mitä ilmeisimmin hänen leskensä. Hänen kuolinikänsä ja syntymävuotensa täsmäävät hyvin, vaimon vähän huonommin, ks. alla. Sarjassamme sudenkuoppia, joihin joskus lankeaa, kun etsii myös patronyymin perusteella, vaikka sitä ei olisi merkitty. HisKi-haussa on kyllä jokin temppu, jolla voi hakea nimen vaihtoehtona tyhjää, mutta en muista ulkoa.

Nurmijärvi - haudatut

Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
19.5.1750 27.5.1750 Kytäjerfvi Kittelä värdinna Elisab: Ehrsd:r 53
Syntynyt n. 1750-53 = 1697.

Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
3.4.1759 13.4.1759 Kytäjervi Kittilä Samuel 75
Syntynyt n. 1759 - 75 = 1684.

Mäntsälän Samuel Erkinpoika kuoli siis Ullan maininnan mukaan 18.7.1747.

Terv. Seppo N.

KirsiL
20.09.09, 17:17
Olisikohan pappi Kittelän emännän kohdalla tehnyt "oikolaskutoimituksen":
synt. 1693, kuoli 1750 = kuolinikä 53 vuotta

Tunnettua on, ettei pappien laskemiin kuolinikiin ole välttämättä luottamista, laskutaito ei ollut papin ammatin ykkösvaatimuksia ;)

*
Katsoin Hiski-ohjeesta http://hiski.genealogia.fi/historia/fi/ohjeet.htm hakuvaihtoehtoja, dollarimerkkiä tarjoiltiin, mutta en saanut toimimaan kuvatulla tavalla. Muistelen etsineeni "isättömiäkin" joskus ihan perinteisin tyhjämerkkijono-merkinnöin (vain kaksi lainausmerkkiä isän etunimeen), nyt en sitäkään saanut tottelemaan. Ehkä muistan muita hakuja.

Ulla Juva
20.09.09, 17:34
Kuten sanoit Hiskin kanssa pitää olla hieman varovainen. Siksi olen yrittänyt tiirailla SSHY:n sivuja ja Kansallisarkiston digitaaliarkistoa. Aika loppuu aina kesken. Arkistot ovat minulle huonosti tavoitettavissa kun ne eivät ole kuin virka-aikana auki.
ARVELIN tuota Samuel Erssin poikaa yhdeksi mahdollisuudeksi, Erik Samuelssonin isäksi.
Samuel nimi ei ollut kuitenkaan kovin yleinen silloinkaan. Mäntsälässä ei ole sopivaa Samuel Ersin (Erikin, Erkin) poikaa ja muihinkin "lähiympäristön" paikkoihin on lähes yhtäpitkä matka ja sieltä löytyy vielä huonommin Samueleita. Kaikkiahan ei ole Hiskissä tai edes digitoitu. Mäntsälässä on kyllä aika pitkälti ja kohtuullisen kattavasti tiedot digitaalisessa muodossa.

Tässä taustaa mitä minulla on tiedossa.

Erich kuollut 8.2.1774 Mäntsälässä 56 vuotiaana Frugårdissa ...joten syntymäaika on n. 1719. Frugård on oikeastaan Nummista.

Erickin (s.1719) avioitui Maria Andersdr kanssa 1744 Hautjärvellä ja kuoli talon isäntänä. Eli meni vävyksi taloon, mikäli ymmärrän oikein (sehän ei ole taattu).
Erikin poika Anders s. 1751 on taas avioitunut Margareetta Matintyttären kanssa 1776 Sälinkäällä. Heidän poikansa Anders on taas muuttanut tähän meidän tilalle silloisen Hausjärven pitäjän Erkylän kylän Juvaan vävyksi. Siitä jatkuu sitten tarina tässä meidän tilalla nykypäivään.

Erik on ollut kulkevaista sorttia. Muuttanut Mäntsälästä Hausjärvelle ja sieltä takaisin Mäntsälään. Hausjärvellä viihtyi n. 10 vuotta.
Kuten tulet huomaamaan Antti ja Erik on hyviä nimiä ;) - vaihtelua ei ole kovin paljoa.

Voisiko linjaa kuvata näin:
Hyvinkää 2009 ( Hyvinkää, Juva)

Antti Antinpoika *19**
|
Antti Antinpoika *19**
|
Antti Erikinpoika *19**
|
Erik Antinpoika *1870 - 1929 (Hausjärvi/Hyvinkää vuodesta 1917, Juva)
|
Antti Antinpoika *1834 - 18??
|
Antti Antinpoika *1812 -1848
|
Anders Andersin poika *1781 Hausjärvi (Erkylä Juva)
|
Anders Erikin poika *1751 Mäntsälä (Hautjärvi)
|
Erik Samuelin poika *1719 - 1774 Mäntsälä (Hautjärvi) 56 v
|
Samuel Erss *???? - 1747 62 v.

Sami Lehtonen
20.09.09, 17:41
Kittelän isäntäpari kuuluu myös minun esipolviini.

Samuel Erkinpoika kuolee Kittelässä 3.4.1759. Liisa Erkintytär jo 19.5.1750

Sami Lehtonen
20.09.09, 17:44
Tuosta hiski-hausta. Tyhjä kenttä on yhtäkuin kaikki vaihtoehdot. Tähtimerkillä voi paikkailla muita hakuja - esim:

Jak* tuottaa kaikki Jak* alkuiset

ja
*inq*ist tuottaa kaikki:
Winqvist, Vinqvist, Winquist, Linqvist -kombinaatiot.

Ja niin edelleen.

Ulla Juva
20.09.09, 19:55
Hei!

Koittelin kaikenlaisilla haukuehdoilla hakea, käytin tähteä, jätin tyjäksi, kirjoitin vain nimen osaksi jne. Haen joskus myös äidin perusteella...siitä on joskus apua.

Niinpä niin, laskutaito ja huolellisuus eivät aina kuuluneet pappien hyveisiin. Tuosta Maria Matinntyttärestä s. Mäntsälässä tuli Hausjärvellä Maria Antintytär. Mitä pienistä. Joskus näin jälkikäteen on vain vaikeaa löytää selkeästi ja yksiselitteisesti jotain. No, ei siihen aikaan niitä luetteloita tehtykään jälkipolvia ajatellen.
Joskus myös epäselvä teksti tuottaa puhtaaksi kirjoittajalle vaikeuksia. Onneksi on näitä suoraan kirjoista digitoituja kuvia käytettävissä, josta voi itse tarkistaa asian. Myös pieni paikallistuntemus olisi hyvä kun esim. Hirvihaarasta tulee Hirvivaara vai lieneekö tuo vain kirjoitusvirhe. No, kyllähän hirvivaarakin kohta on käsissä kun pyssyt alkavat paukkua ja hirvien henki on hellässä.

Täytyy tutkia tuo Kittelän tapaus tarkemmin. Puheiden mukaan siellä tosiaan saattaisi olla sukulaisia. Vahinko, etteivät talon väki ole laittanut paperille kovinkaan paljoa. Paperille laittoi jonkin verran kaukaisempi sukulainen, joka on vaihtanut taivaalliseen hiippakuntaan jo 1970-luvulla.

Sami, kun sinä tunnet näitä kulmia kohtuullisesti, sanooko sinulle nimi Margelin mitään? Meillä on joukko kuvia, joissa lukee Margelin se ja se, mutta ei tietoa miten he meihin liittyvät. Tietäjät kun ovat tuolla taivaallisessa hiippakunnassa. Minä olin liian nuori silloin kun heistä puhuttiin ja kun ne tavallaan kuuluivat naapurin väkeen, ei tullut painettua mieleen. Mielikuva on, että jonkun heistä olisin nähnytkin.

Huomenna alkaa arkinen aherrus ja vasta viikkonloppuna voinen paneutua tähän sukututkimukseen. Jaa, keskiviikkona sukututkimuskerhossa ehkä...

Seppo Niinioja
20.09.09, 20:33
Hei!

Koittelin kaikenlaisilla haukuehdoilla hakea, käytin tähteä, jätin tyjäksi, kirjoitin vain nimen osaksi jne. Haen joskus myös äidin perusteella...siitä on joskus apua.

Niinpä niin, laskutaito ja huolellisuus eivät aina kuuluneet pappien hyveisiin. Tuosta Maria Matinntyttärestä s. Mäntsälässä tuli Hausjärvellä Maria Antintytär. Mitä pienistä. Joskus näin jälkikäteen on vain vaikeaa löytää selkeästi ja yksiselitteisesti jotain. No, ei siihen aikaan niitä luetteloita tehtykään jälkipolvia ajatellen.
Joskus myös epäselvä teksti tuottaa puhtaaksi kirjoittajalle vaikeuksia. Onneksi on näitä suoraan kirjoista digitoituja kuvia käytettävissä, josta voi itse tarkistaa asian. Myös pieni paikallistuntemus olisi hyvä kun esim. Hirvihaarasta tulee Hirvivaara vai lieneekö tuo vain kirjoitusvirhe. No, kyllähän hirvivaarakin kohta on käsissä kun pyssyt alkavat paukkua ja hirvien henki on hellässä.

Täytyy tutkia tuo Kittelän tapaus tarkemmin. Puheiden mukaan siellä tosiaan saattaisi olla sukulaisia. Vahinko, etteivät talon väki ole laittanut paperille kovinkaan paljoa. Paperille laittoi jonkin verran kaukaisempi sukulainen, joka on vaihtanut taivaalliseen hiippakuntaan jo 1970-luvulla.

Sami, kun sinä tunnet näitä kulmia kohtuullisesti, sanooko sinulle nimi Margelin mitään? Meillä on joukko kuvia, joissa lukee Margelin se ja se, mutta ei tietoa miten he meihin liittyvät. Tietäjät kun ovat tuolla taivaallisessa hiippakunnassa. Minä olin liian nuori silloin kun heistä puhuttiin ja kun ne tavallaan kuuluivat naapurin väkeen, ei tullut painettua mieleen. Mielikuva on, että jonkun heistä olisin nähnytkin.

Huomenna alkaa arkinen aherrus ja vasta viikkonloppuna voinen paneutua tähän sukututkimukseen. Jaa, keskiviikkona sukututkimuskerhossa ehkä...

En ole Sami, mutta jos uudehko nurmijärviläinen kelpaa, niin väestötietojärjestelmässä on tuon nimisiä alle 5 ja Eniron nettiluettelossa on kaksi, joista toinen asuu teleliikennealueella 019. Koirankasvattaja ammatiltaan.

KirsiL
20.09.09, 21:58
Vihittäessä Mäntsälässä 28.12.1744 Samuel Erkinpoika on renki Hautjärvellä, Maria Antintytär piika Hautjärvellä - Hiskin mukaan.

Piioiksi kyllä merkittiin välillä talon tyttäriäkin, verotussyistä. Ja toisaalta saattoihan se pig tarkoittaa neitoa/neitsyttäkin.

Hiskin mukaan Erkki Samuelinpoika on Hautjärven kartanon renkinä vielä 1749 Hiski-kastetut: 20.2.1749 - 22.2.1749 Hautjärvi gård Drg. Erich Samuelson & Maria Andersdr: Maria).

Vuonna 1751 Erkki lienee torpparina Hautjärvellä Sihvolassa (Hiski-kastetut).

Edelleen Hiskin mukaan Erkki kuolee torpparina Hautjärven Sihvolassa 8.2.1774, ikää tuolloin 56 vuotta. Tästä laskisin syntymävuodeksi todennäköisemmin vuoden 1718.

Kannattaa jatkoselvittelyjenne kannalta varmaankin todeta selkeä ero Mäntsälän ja Kytäjän kahden Samuelien ja heidän jälkeläistensä välillä, muodostuu hiukan vähemmän aavistussukulaisia.

Ulla Juva
21.09.09, 17:35
Todennäköisesti sitä pitäisi päästä arkistoon/virastoon ja tutkia muitakin lähteitä kuin rippikirjoja yms., mutta milläs menet kun ovat kiinni silloin kun sinne pääsisi.

Työni on sellaista, että sitä työtä voi olla aamulla ja illalla tai ripoteltuna pitkin päivää. Kesälomallakin ehdin vain kahtena päivänä Kansallisarkistoon pikaisesti käymään.

Täytyy jättää hetkeksi tuo Mäntsälän porukka ja kurkkaa sitä Kittelän joukkoa. Onneksi Nurmijärvestä on kohtuullisen hyvin netissä.

En ole mitään vielä sitonut, mutta kaikki mahdollisuudet täytyy tutkia.
Mitään aavistussukulaisuuksiahan tässä ei vielä ole luotukaan, mutta mahdollisuudet on tutkittava ja sitten vasta hutkittava. Väkihän tällä alueella on ollut hyvin paikallista, mutta piiat ja rengit liikkuivat enemmän kun sitä työpaikkaa tuli vaihdettua usein ( joskus vuosittain) kunnes se "oikea" löytyi tai mahdollisuus ryhtyä torppariksi.

Piialla on monta merkitystä, tarkoitetaan talon tytärtä, neitoa, tai ihan oikeasti palkollista naisihmistä, joka teki taloon töitä. Kun mainitaan, että joku on palveluspiika/ -neito, kyseinen ihminen on melko todennäköisesti työssä ko. paikassa.
Mikäli ymmärrän oikein, palvelusneito oli usein paremmissa paikoissa ns. sisäpiika? Voin olla väärässäkin.

Sami Lehtonen
21.09.09, 21:09
Terve taas Ulla!

Margelin-nimeä en kannastani löytänyt, mutta sen sijaan jonkin verran Helsingin pitäjän Seutulan kylän Marttila-nimistä rusthollia isännöineen Karl Markelinin perhettä. Tyttäristä kolme aviotui Söderbergien kanssa (Riipilästä).

Pikainen hiski-haku osoittaa, että Helsingissä vaikutti 1830-luvulla muurarimestari Johan Margelin. 13.5.1822 haudataan Tuusulassa (kylätiedossa Helsingfors?!?) muurarimestarin lapsi Sophia Wilhelmina Margelin, josta sanotaan, että on syntynyt ja kuollut Vanhakylässä arrendaattori Lindqvistin luona. Lähtisin ehkäpä hakemaan sukulinkkiä tätä kautta, jos kyse on oikeasta suvusta. Muut Margelinit hiski-haussa ovatkin sitten Pietarista, Tukholmasta ja Haminan & Vehkalahden seurakunnasta. Todella harvinainen nimi, kuten Seppokin nykypäivän tietojen perusteella totesi.

Tuon Erkki Samuelinpojan isäksi voisi sopia myös Hautjärven (Ylöstalon torpan?) Samuel Jaakonpoikaa, joka vaimonsa Margareta Martintyttären kanssa saa ainakin kaksi lasta - Matin ja Marian 1709 ja 1712. Koska Erik kuolee helmikuussa 1774 56 vuoden iässä, niin on mahdollista - jopa todennäköisempää, että hän on syntynyt jo 1717 - jos siis ikä on ollenkaan oikein. Isonvihan ajalta lienee turha odottaa löytävänsä montaakaan kastemerkintää. SAY:ssa Hautjärven säterirustholli löytyy Tennilästä, jossa Samuel Jaakonpoika löytyy vielä 1712. Isonvihan jälkeen alkavassa SAY:n aukeamassa häntä ei Hautjärvellä enää ole.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1224994

Ainakin Janakkalassa ja Hausjärvellä myös talon tyttäristä käytettiin pig-nimitystä hyvän matkaa 1700-luvun puoliväliin asti.

Seppo Niinioja
21.09.09, 22:25
Terve taas Ulla!

Margelin-nimeä en kannastani löytänyt, mutta sen sijaan jonkin verran Helsingin pitäjän Seutulan kylän Marttila-nimistä rusthollia isännöineen Karl Markelinin perhettä. Tyttäristä kolme aviotui Söderbergien kanssa (Riipilästä).

Pikainen hiski-haku osoittaa, että Helsingissä vaikutti 1830-luvulla muurarimestari Johan Margelin. 13.5.1822 haudataan Tuusulassa (kylätiedossa Helsingfors?!?) muurarimestarin lapsi Sophia Wilhelmina Margelin, josta sanotaan, että on syntynyt ja kuollut Vanhakylässä arrendaattori Lindqvistin luona. Lähtisin ehkäpä hakemaan sukulinkkiä tätä kautta, jos kyse on oikeasta suvusta. Muut Margelinit hiski-haussa ovatkin sitten Pietarista, Tukholmasta ja Haminan & Vehkalahden seurakunnasta. Todella harvinainen nimi, kuten Seppokin nykypäivän tietojen perusteella totesi.

Tuon Erkki Samuelinpojan isäksi voisi sopia myös Hautjärven (Ylöstalon torpan?) Samuel Jaakonpoikaa, joka vaimonsa Margareta Martintyttären kanssa saa ainakin kaksi lasta - Matin ja Marian 1709 ja 1712. Koska Erik kuolee helmikuussa 1774 56 vuoden iässä, niin on mahdollista - jopa todennäköisempää, että hän on syntynyt jo 1717 - jos siis ikä on ollenkaan oikein. Isonvihan ajalta lienee turha odottaa löytävänsä montaakaan kastemerkintää. SAY:ssa Hautjärven säterirustholli löytyy Tennilästä, jossa Samuel Jaakonpoika löytyy vielä 1712. Isonvihan jälkeen alkavassa SAY:n aukeamassa häntä ei Hautjärvellä enää ole.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1224994

Ainakin Janakkalassa ja Hausjärvellä myös talon tyttäristä käytettiin pig-nimitystä hyvän matkaa 1700-luvun puoliväliin asti.

Ulla kertoi, että hän "oli liian nuori silloin (nuorihan hän on vieläkin) kun heistä [Margelineistä] puhuttiin ja kun ne tavallaan kuuluivat naapurin väkeen, ei tullut painettua mieleen. Mielikuva on, että jonkun heistä olisin nähnytkin." Minä ottaisin yksinkertaisesti yhteyttä Pohjankurussa ja tarvittaessa Kontiolahdella asuvaan aikalais-Margeliniin, joiden puhelinnumero ja osoite löytyvät Eniron luettelosta ja ilmeisesti toinen myös 019-alueen painetusta luettelosta. Tämä on usein tehokkain tapa, kun nimen kantajia on näin vähän. Miksipä niitä mahdollsia sukulinkkejä ensimmäiseksi 1800-luvulta asti lähtisi hakemaan. Elleivät ole samaa sukua, tulos se on sekin.