Mikko-
16.09.09, 16:57
Pirkkamiehet
Pirkkamiesten historiaa ja alkuperää on tutkittu niin Suomessa, kuin Ruotsissakin. Kokonaisuudessaan pirkkamies – nimityksen, sekä nimen kantajien historia on mielestäni hyvin mielenkiintoinen. Oma kiinnostukseni pirkkamiehiä kohtaan nousi, kun tutkinut Kyrön sukua, joka on lähtöisin Torniojokilaakson alueelta.
Pirkkamiehistä on käytetty montaa eri nimitystä, kuten pirkka, pirkkalainen ja jne. Mielestäni pirkkamies tai pirkka on parempi nimitys tästä ammattikunnasta, kuin pirkkalainen, koska siinä on asiayhteyksien sekoittumisen vaara. Vaikkakin joissain lähteissä pirkkamiesten alkuperäksi mainitaan Pirkkalasta lähtöisin olleet pirkkalaiset. Erään teorian pohjalta nimitys tulisi skandinaavista sanasta birk, joka tarkoittaa ns. erivapautta. Tätä teoriaa tukee se, että vuonna 1328 drotsi Knut Jönsson vahvisti pirkkamiesten ns. birk -oikeudet. Tämä on vanhin tunnettu asiakirja, koskien pirkkamiesten oikeuksia.
Pirkkamiehet siis olivat suurpitäjistä lähteneitä kaukomatkaajia, kauppiaita ja eräkävijöitä, jotka matkoillaan levittäytyivät asumaan mm. Torniojokilaaksoon. Pirkkamiehillä oli myös oikeus verottaa lappalaisia. Tämä oikeus perustuu Ruotsin kuninkaan Maunu Ladonlukon kanssa tehtyyn sopimukseen pirkkamiesten kanssa 1200-luvun lopulla. Tällä sopimuksella kuningas halusi saada lappalaiset hallintopiiriinsä, eli valta-alueen kasvatus, ja rauhoitettua alueen olot, sillä alueella oli esiintynyt kahakoita ruotsalaisten ja lappalaisten kesken. Sopimus kuninkaan ja pirkkamiesten kesken perustuu Johannes Schefferuksen tutkimuksiin. Asiakirjoista tätä ei voida todistaa, mutta näin oletetaan tapahtuneen.
Pirkkamiesten merkitys alueella oli sikäli merkittävä, että he edustivat jo keskiajalla Lapissa todellisina vallankäyttäjinä. Pirkkamiesten toimen kuvaan kuului kaupankäyntiä, verotusta ja oikeuden johtamista. Nimityksen merkitys muuttui ajansaatossa 1500-luvulle tultaessa tarkoittamaan sellaista talonpoikaa, joka harjoitti kaupankäyntiä.
Pirkkamiesten oikeuksille tuli loppu viimeistään kuningas Kustaa Vaasan aikana, jolloin oikeudet siirtyivät valtiolle. Vähitellen näistä pirkkamiehistä tuli suurtalonpoikia, jotka jatkoivat joissain määrin kaupankäynnin harjoittamista.
Kyrön suvussa vanhin tunnettu esi-isä Anundi Anundinpoika ja hänen jälkeläisensä mainitaan pirkkalaissukuna. Monessa tapauksessa pirkkamiesten suku oli vakiintunut alueelle, jo 1200-luvulta lähtien.
Korjatkaa tietoja oikeiksi, jos minulla on väärää tietoja, olettamuksia tai käsityksiä pirkkamiehistä.
Itse olen pohdiskellut Kyrön suvun alkuvaiheita. Monessa sukututkimuksessa ja moni sukututkija mainitsee Anund Anundinpojan koti-/lähtöpaikaksi Hämeen-, Ison- tai Vähänkyrön. Liittyykö tämä tähän vanhaan perimätietoon, joka kertoo uudisasukkaiden tuleen Pallas-Ounastunturin luokse tuleen Isonkyrön alueelta? Nämä tulijathan olivat Kyrön sukua, mutta todistetusti he eivät tullet, Suuren Pohjan sodan aikana, Isostakyröstä, vaan polveutuvat Pellon Kyröistä. Voisiko olla mahdollista, että Kyrön suku olisi ollut alueella jo mahdollisesti 1200-luvulla, koska pirkkamiesten suvun olivat vakiintuneita tuolla alueella? En kuitenkaan tarkoita, että Kyrön suku polveutuisi näistä paljon puhutuista kveeneistä. Itse en kyllä vetäisi viivaa Kyröistä kveeneihin, koska tietääkseni sille ei ole perusteluja.
Kaipaan teidän mielipidettä asiaan.
Mikko
Pirkkamiesten historiaa ja alkuperää on tutkittu niin Suomessa, kuin Ruotsissakin. Kokonaisuudessaan pirkkamies – nimityksen, sekä nimen kantajien historia on mielestäni hyvin mielenkiintoinen. Oma kiinnostukseni pirkkamiehiä kohtaan nousi, kun tutkinut Kyrön sukua, joka on lähtöisin Torniojokilaakson alueelta.
Pirkkamiehistä on käytetty montaa eri nimitystä, kuten pirkka, pirkkalainen ja jne. Mielestäni pirkkamies tai pirkka on parempi nimitys tästä ammattikunnasta, kuin pirkkalainen, koska siinä on asiayhteyksien sekoittumisen vaara. Vaikkakin joissain lähteissä pirkkamiesten alkuperäksi mainitaan Pirkkalasta lähtöisin olleet pirkkalaiset. Erään teorian pohjalta nimitys tulisi skandinaavista sanasta birk, joka tarkoittaa ns. erivapautta. Tätä teoriaa tukee se, että vuonna 1328 drotsi Knut Jönsson vahvisti pirkkamiesten ns. birk -oikeudet. Tämä on vanhin tunnettu asiakirja, koskien pirkkamiesten oikeuksia.
Pirkkamiehet siis olivat suurpitäjistä lähteneitä kaukomatkaajia, kauppiaita ja eräkävijöitä, jotka matkoillaan levittäytyivät asumaan mm. Torniojokilaaksoon. Pirkkamiehillä oli myös oikeus verottaa lappalaisia. Tämä oikeus perustuu Ruotsin kuninkaan Maunu Ladonlukon kanssa tehtyyn sopimukseen pirkkamiesten kanssa 1200-luvun lopulla. Tällä sopimuksella kuningas halusi saada lappalaiset hallintopiiriinsä, eli valta-alueen kasvatus, ja rauhoitettua alueen olot, sillä alueella oli esiintynyt kahakoita ruotsalaisten ja lappalaisten kesken. Sopimus kuninkaan ja pirkkamiesten kesken perustuu Johannes Schefferuksen tutkimuksiin. Asiakirjoista tätä ei voida todistaa, mutta näin oletetaan tapahtuneen.
Pirkkamiesten merkitys alueella oli sikäli merkittävä, että he edustivat jo keskiajalla Lapissa todellisina vallankäyttäjinä. Pirkkamiesten toimen kuvaan kuului kaupankäyntiä, verotusta ja oikeuden johtamista. Nimityksen merkitys muuttui ajansaatossa 1500-luvulle tultaessa tarkoittamaan sellaista talonpoikaa, joka harjoitti kaupankäyntiä.
Pirkkamiesten oikeuksille tuli loppu viimeistään kuningas Kustaa Vaasan aikana, jolloin oikeudet siirtyivät valtiolle. Vähitellen näistä pirkkamiehistä tuli suurtalonpoikia, jotka jatkoivat joissain määrin kaupankäynnin harjoittamista.
Kyrön suvussa vanhin tunnettu esi-isä Anundi Anundinpoika ja hänen jälkeläisensä mainitaan pirkkalaissukuna. Monessa tapauksessa pirkkamiesten suku oli vakiintunut alueelle, jo 1200-luvulta lähtien.
Korjatkaa tietoja oikeiksi, jos minulla on väärää tietoja, olettamuksia tai käsityksiä pirkkamiehistä.
Itse olen pohdiskellut Kyrön suvun alkuvaiheita. Monessa sukututkimuksessa ja moni sukututkija mainitsee Anund Anundinpojan koti-/lähtöpaikaksi Hämeen-, Ison- tai Vähänkyrön. Liittyykö tämä tähän vanhaan perimätietoon, joka kertoo uudisasukkaiden tuleen Pallas-Ounastunturin luokse tuleen Isonkyrön alueelta? Nämä tulijathan olivat Kyrön sukua, mutta todistetusti he eivät tullet, Suuren Pohjan sodan aikana, Isostakyröstä, vaan polveutuvat Pellon Kyröistä. Voisiko olla mahdollista, että Kyrön suku olisi ollut alueella jo mahdollisesti 1200-luvulla, koska pirkkamiesten suvun olivat vakiintuneita tuolla alueella? En kuitenkaan tarkoita, että Kyrön suku polveutuisi näistä paljon puhutuista kveeneistä. Itse en kyllä vetäisi viivaa Kyröistä kveeneihin, koska tietääkseni sille ei ole perusteluja.
Kaipaan teidän mielipidettä asiaan.
Mikko