Foenander

[karikukka]

Onko Hämeenlinnalainen porvari Jakob Foenander sama kuin siellä asunut Jakob Bruki (Bruk, Bröke)?

Hämeenlinnan RK:ssa mainitaan J.F. perheineen
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/rippikirja_1753-1759_ksrk_tk1/19.htm
ja tällöin hänen lapsinaan mainitaan Anna Elisabet ja Johannes, jotka löytyvät myös Jakob Brukin lapsista.

Onko jollain enemmän tietoa Foenandereista?

Karikukka

[kkylakos]

Hei,

Hiskin kastetuissa sukunimen käyttö näyttää konsistentilta

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
11.8.1744 12.8.1744 borg. Jac. Foenander Anna Ström Immanuel
alkup - PV: \KPäivämäärän jälkeen sulkeissa 9/8. alkup - SYNKOMM: 25.12.1745 27.12.1745 borg. Jac. Foenander Anna Åström Maria
27.2.1749 1.3.1749 borg. Jac. Foenander Anna Ström Friedrich
6.11.1750 7.11.1750 borg. Jac. Foenander Anna Ström Anna Cath.
19.7.1755 19.7.1755 borg. Jac. Foenander Anna Ström Brita Maria

Aikaisemmin on ollut isänä Jakob Bruki, mutta tällä eri vaimo

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
31.3.1731 2.4.1731 Borg. Jacob Jöranss. Bruki Elisabetha Larsdr Anna Catharina
1.5.1733 2.5.1733 Borg. Jacob Bruki Elisabetha Flinck Anna Elisabetha
18.12.1734 20.12.1734 Borg. Jacob Bruk Lisa Larsdr Flinck Maria Helena
19.5.1738 20.5.1738 Borg. Jacob Bruki Lisa Larsdr Johannes

Jacob F:n avioliitto Anna Strömin kanssa ei sulje pois mitään

Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
1.11.1743 borg. Jacob Foenander p. Anna Ström Hentas

Mutta Lisa Larsdotterin hautausmerkinnällä miehet saadaan yhdistettyä:

Ikä
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
1742 18.12.1742 hu Lisa Larsdr 30 alkup - ALKUPKOMM: borg. Jacob Foenanders hu alkup - PIK: i k.

Eli se vastauksena varsinaiseen kysymykseesi. Alla muutamia otteita Hämeenlinnan historiankirjoista jatkoselvittelyä varten.

Hämeenlinnan historia (http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/106_perustamisesta_veen_1721.pdf) kertoo

Kaupungin kasvaessa talojen lukumäärä lisääntyi, mutta 1700-luvulla ei kaikilla taloilla enää näy olleen nimiä, vaan mainittiin, että talo oli sen ja sen omistajan, jota tapaa pienissä kaupungeissa viimeiseen asti on käytetty. V. 1773 mainitaan seuraavat talot: Grafvila (Kravila), Ilomäki, Rantala, Krogh (Krouvi), Höytilä, Engelsmanni, Grannila, Bruki, Saxa (Saksa), Yrjälä, Kattula (Katula), Kalliola, Kangari (Kankari), Kivistö...

edelleen samasta (http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/107_vv_1721-1780.pdf)
Ottakaammepa esim. Brukin talo, johon kuului 2 tonttia valtakadun ja rannan välillä. Sen omisti portintarkastaja Sven Silcke, mutta v. 1728 se takavarikoitiin tilittämättä jättäneistä varoista kruunulle vakuudeksi. Tällä kaksoistontilla oli yksi kamari, jonka seinät ja katto olivat ränstyneet ja jossa oli 2 pientä ikkunaa, ovi kelvottomine lukkoineen sekä avain; kamarin eclessä oli ränstynyt eteinen; eteisessä oli kellari, jonka seinät olivat harmaasta kivestä, ja jossa oli ränstynyt puukatto sekä vanha ovi saranoineen. Lisäksi oli vanha ränstynyt kamari piisineen, jonka venäläiset olivat rakentaneet; ränstynyt navetta, jonka niinikään venäläiset olivat rakentaneet, mutta siihen kuului vain 3 seinää, neljännen muodosti vanhan tuvan seinä, jonka vieressä se oli. Tämä tupa oli arvatenkin se, josta sanotaan, että »se oli ränstynyt seiniensä, vesi- ja välikattonsa puolesta», ovi siinä oli, mutta ilman lukkoa ja ikkunoita. Pieni ränstynyt sauna oli talossa, »yliskamari, jonka vesi- ja välikatto olivat kokonaan ränstyneet, ja sen alle rakennettu kelvoton aitta»; pieni aitta »jossakin määrin käyttökelpoinen», vanha, aivan ränstynyt ja mädäntynyt pirtti. Sellainen oli Brukin talo.
v. 1738 toimitetun ... raatimiehille Syvoniukselle ja Simo Matinpojalle (Bruki) kuuluivat
Kernaalan tontilla, jonka porvari Tuomas Foenander oli omistanut, oli hänen jälkeensä toimitetun perunkirjoituksen mukaan v. 1743 pieni kamari, pirtti eli mallassauna, navetta, rehulato, 3 aittaa, riihi ja lato.
Useimmat kuitenkin ottivat nähtävästi sattuman nojassa nimensä, sillä muuten ei ole selitettävissä Ahlgrénit Hollbergit, Åströmit, Salveenit, Foenanderit, Ekit, Forsbergit/Lindströmit, Törnqvistit y. m. porvarien nimet
tullikirjuri Grönmark sanoo v. 1739 tavanneensa syökäri Juh. Foenanderin niin juovuksissa, ettei hän kyennyt tointaan hoitamaan.
Joutuipa Janakkalan kirkkoherra Immanuel Foenanderkin vävynsä Kustaa Aminoffin kanssa vastaamaan siitä, että olivat syysmarkkinoilla v. 1774 raatimies Vianderin luona hätyyttäneet O. E. Boijen palvelijaa haukkumasanoilla ja lyöneet häneen mustelmia ja verinaarmuja.
Niinpä hän nimitti raatimieheksi Kaarle Sillströmin raatimies Tuomas Foenanderin kuoleman jälkeen. Porvarit olivat kyllä vanhan tavan mukaan saaneet toimittaa vaalin, mutta he olivat erimielisiä, toiset kun tahtoivat räätäli Juhana Sennliniä, toiset porvarit Jaakko Foenanderia; muut porvarit ja maistraatti halusivat Kaarle Sillströmiä, »joka osasi lukea ja kirjoittaa sekä oli ruotsin kielen taitoinen».

Yo-matrikkeli tuntee kolme Foenanderia, joista kaksi Hattulasta ja yksi mahdollisesti Hämeenlinnasta (Emanuel Foenander 6024 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6024). Georg Foenander 6759 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6759). Jakob Foenander 7675 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7675).) Viitetiedoissa ei mainita mitään sukuselvitystä, joten todennäköisesti julkaistua ei ole.

[Sami Lehtonen]

tullikirjuri Grönmark sanoo v. 1739 tavanneensa syökäri Juh. Foenanderin niin juovuksissa, ettei hän kyennyt tointaan hoitamaan.

Tämä tieto ei pidä paikkaansa. Rippikirjan sivulta voidaan lukea, että tullihuoneella syökärinä toimi 30-luvulla Johan Tenander (Hattulan Tenhiälän Perttulasta), joka oli tavattu peräti kolmannen kerran (maaliskuussa, huhtikuussa ja toukokuussa) juovuksissa ennen kämnerioikeuden istuntoa 2.6.1739, joka selviää pöytäkirjasta, jossa Tenander -nimi mainitaan moneen kertaan. Jostain syystä Lindeqvist on hairahtunut nimissä. Ketään tällaista 30-luvulla vaikuttanutta Johan Foenanderia ei edes ole. Ensimmäinen nimeä käyttänyt oli Jacob Foenander ja näin ollen ensimmäinen Johan Foenander on 1738 syntynyt poika, joka tuskin olisi vielä kovin monia kännejä ottanut 1739.

[karisalm]

Hei

Hattulan Heinun kylän Jaakkolan rusthollarin Jöran Thomassonin kolme poikaa käyttivät lat. heinä sanasta johdettua Foenander sukunimeä, Hämeenlinnan Kernaalan talossa asunut raatimies Thomas Foenander, Brukin talossa asunut porvari ja kuudennusmies Jacob Foenander sekä Pälkjärven ja Janakkalan kirkkoherra Emmanuel Foenander. Lisäksi edellisen veljen Jaakkolan rusthollarin Eric Jöranssinin yo-matrikkelissa mainittu poika Jacob Ericsson käytti samaa Foenander nimeä.

[Sami Lehtonen]

Hei

Hattulan Heinun kylän Jaakkolan rusthollarin Jöran Thomassonin kolme poikaa käyttivät lat. heinä sanasta johdettua Foenander sukunimeä, Hämeenlinnan Kernaalan talossa asunut raatimies Thomas Foenander, Brukin talossa asunut porvari ja kuudennusmies Jacob Foenander sekä Pälkjärven ja Janakkalan kirkkoherra Emmanuel Foenander. Lisäksi edellisen veljen Jaakkolan rusthollarin Eric Jöranssinin yo-matrikkelissa mainittu poika Jacob Ericsson käytti samaa Foenander nimeä.

Kiitos täsmennyksestä! Olin aivan unohtanut Jakobin veljet. Joka tapauksessa hänen sukupolvessaan ei ole nimeä käyttänyttä Johania.

[karikukka]

Kiitos varmennuksesta ja lisätiedoista.

Kari Kukkanen