Kytäjän Heidelberg

[Marja H.]

Tietääkö kukaan, miksi Kytäjän eli Nääsin kartanon torppien niminä oli 1800-luvulla sellaisia kuin Philadelphia, Manheim, Heidelberg, Austerlitz, Hernhut, Astrakan, Grefvenburg, Furstenberg (ilman umlautia), Schweidnitz ja ehkä kaiken huippuna Peut être? Oli kyllä myös ihan tavallisia Kivistöä ja Lustikullaa. Oliko kartanossa 1800-luvun alussa joku saksalaisranskalaisvenäläinen maanmittari vai huvitteliko kartanon herra kansan kustannuksella? Man(n)heim tuntuu nimistä olleen pitkäikäisin. Se esiintyy myöhemmin esimerkiksi muodossa Manheimi tai Maaheimi.

No, on kyllä hienoa sanoa että esi-isäni oli torpparina Heidelbergissä!

[KirsiL]

FM Katri Lehdon kirjassa Kytäjän mamsellin muistelmat (Otava 1994) mainitaan s. 180-181 Armfelt-suvun jäsenistä ja torppien nimistä seuraavaa:
" Christopher [Armfelt 1765-1818] palasi lopulta kymmenen vuotta kestäneestä palvelukseestaan Ranskassa. ..

Christopher ihaili siihen aikaan tavattomasti Napoleon Bonapartea ja tartutti ihailunsa Carl Johaniinkin [Armfelt 1764-1819]. Heidän tarinansa sotaretkistä ja Euroopan keskuksista jäivät Kytäjälle muistoksi komeina torpanniminä. Lauttavehmaasta tehtiin Austerlitz, Likolammista Furstenburg, suon takana olivat Heidelberg ja Grefvenburg, Adtrakan ja Schweidnitz - ei kukaan enää voi muistaa mitä seikkailuita kaikkiin nimiin liittyikään. Virolaisen torppa Suolijärven rannalla, Mäenalusta, sai uudeksi nimekseen Philadelphia, kun silloin puhuttiin niin paljon Amerikan perustuslaista."

Lehdon teos on fiktiivinen, mutta havaintojeni mukaan hänen teoksissa on aina taustalla tukeva historiallinen lähdeaineisto, vaikkei tässä lähdeluetteloa olekaan.

[Marja H.]

Kiitoksia Kirsi,

Katri Lehdon kirjat on näemmä luettava kaikki tarkoin.

Marja H.

[Essimi]

Hei,
myös Mäntsälän (ainakin Sälinkään) riemukkaat Lontoot ja Pariisit ovat herättäneet kysymysmerkkejä mielessäni. Ei vain ole tullut omiin tutkimuksiin, joten en ole ottanut selvää nimien taustasta. Onko näillä jokin yhteys Kytäjään?