Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mustialan kartanon rälssimaa Petäjävedellä
Antti Järvenpää
13.09.09, 10:02
SAY:a tutkiessani silmiini sattui, että Petäjävedellä ja Vesangalla oli 1600-luvun alkupuolella runsaan 6 manttaalin edestä Mustialan kartanon rälssimaata. Tällä Mustialalla tarkoitettaneen Horn af Åminne suvun suvun Tammelan Mustialaa.
Tuo Mustialan rälssimaa Suur-Jämsän silloisilla alueilla näyttää jakaantuneeen jota kuinkin tarkoin veljen ja sisaren osaa ja SAY:n mukaan ne ovat Claes Christerssonin ja fru Margareta Mårthensin maita. Mielenkiinnosta aloin miettimään, mitä sukua nämä ovat keskenään, mutta ei tule mieleeni.
Siis kuka on tuo rpuva Margareta taiMargarita Mårthens ja mikä on hänen sukuasemansa Claes Christerson Horniin?
Antti Järvenpää
13.09.09, 20:26
Tuossa näkyisi kirjoitusasua: fru Margerita Mårthenss. fr.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=401231&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Olisiko kyseessä joku tuon ajan Margatereta Mårtensdåtter, mutta kuka, ja mikä hänen yhteytensä olisi Mustialaan ja Horn sukuun. Tuskin tuo Mårthenss on sukunimi, koska ainakaan itse en ole sellaista havainnut.
Olisiko jollakin joitakin ajatuksia? Tämä rälssioikeus voisi olla myös avain johonkin tuntemattomaan sukulaissuhteeseen. Tuon ajan Margareta Mårtensdottereita on mm. Arvid Henrikson Tavastin leski Margareta Mårthensdotter, mutta onko muita?
M.Sjostrom
13.09.09, 21:23
SAY:a tutkiessani silmiini sattui, että Petäjävedellä ja Vesangalla oli 1600-luvun alkupuolella runsaan 6 manttaalin edestä Mustialan kartanon rälssimaata. Tällä Mustialalla tarkoitettaneen Horn ... suvun suvun Tammelan Mustialaa.
Tuo Mustialan rälssimaa Suur-Jämsän silloisilla alueilla näyttää jakaantuneeen jota kuinkin tarkoin veljen ja sisaren osaa ja SAY:n mukaan ne ovat Claes Christerssonin ja fru Margareta Mårthensin maita. Mielenkiinnosta aloin miettimään, mitä sukua nämä ovat keskenään, mutta ei tule mieleeni.
Siis kuka on tuo rpuva Margareta taiMargarita Mårthens ja mikä on hänen sukuasemansa Claes Christerson Horniin?
kummalla oli isompi, kummalla pienempi osuus ?
1600-luvun alkupuolella, Klaus Kristonpoika Horn lienee ollut tämä, järjestyksessä kolmas Joensuun paroni:
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00489860&tree=LEO
en minä pysty löytämään ketään Martintytär Margareetaa Hornien suvun mistään tiedetyistä haaroista.
Antti Järvenpää
13.09.09, 22:00
Klausin osuus 2/3 ja Margareta/Margrita Martens tai Mårtenssin osuus 1/3. Oikeastaan näiden osuuksien koko juuri kiinnitti huomioni.
Jonsuun Hornien räkssi maasta tässä on kyse, kuten kirjoitat. Jämsässä on sitten vielä Patajoella Mauritz Hornin rälssiä, joka on myös tuolta Joensuusta, mutta tämän rälssin tausta on sitten toinen.
M.Sjostrom
13.09.09, 23:01
Klausin osuus 2/3 ja Margareta/Margrita Martens tai Mårtenssin osuus 1/3. Oikeastaan näiden osuuksien koko juuri kiinnitti huomioni.
Jonsuun Hornien räkssi maasta tässä on kyse, kuten kirjoitat. Jämsässä on sitten vielä Patajoella Mauritz Hornin rälssiä, joka on myös tuolta Joensuusta, mutta tämän rälssin tausta on sitten toinen.
mjoo.
Ensimmäinen Mustialan lääninhaltija (ja se kai sitten ryhtyi periytymään kuin allodiaalimaa) oli Joensuun ensimmäinen paroni, amiraali ja sotaherra Klaus Kristonpoika ja tämän vaimo Kirsti Jaakontytär Krumme.
Heillä oli tasan kaksi sellaista lasta jotka jättivät jälkeläisiä: poika, paroni Krister Launpoika Horn, ja tytär, Anna, Stegeholmin ja Vestervikin kreivitär.
tämä kreivitär Anna:
http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00488867&tree=LEO
oletetaanpa, että jako tapahtui näiden sisarusten kesken. kreivitär Annalle olisi tullut se kolmannes ja paroni Kristerille kaksi kolmannesta.
Kristerin ison lapsilauman joukosta sitten hänen tämä omistuksensa on hyvinkin voinut tulla jaetuksi vanhimmalle pojalle, paroni Klausille, josta mainitsin yllä olevassa viestissä.
Kuka tai ketkä olivat kreivitär Annan perillisiä siellä noin 1620-luvulla?
vastaus on yksinkertainen. hänen sukuhaaransa oli heikkohenkinen, ja silloin oli elossa vain yksi laillinen jälkeläinen, kreivitär Anna Margareeta Sture (syntynyt noin 1614):
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00488867&tree=LEO
kreivitär Anna Margareetakaan ei sitten onnistunut tuottamaan jälkeläisiä, ja sukuhaara sammui lopullisesti - mutta vasta Anna Margareetan kuollessa 1640-luvulla.
Joko tuo 'Margareeta Martintytär' on väärinluenta tai -kirjaus nuoren kreivittären nimestä, (Anna) Margareeta Svantentytär (Sture);
taikka tämä sukuhaara olisi kaupannut (/vaihto, tms) omistuksensa jollekin, josta jokin Margareeta Martintytär sen sitten sai.
Tämä siis sillä oletuksella että tuo tosiaan oli jakautunut kerran perintötilanteessa tässä Joensuun suvussa, siis noihin osiin 1/3 ja 2/3
Muuten kyse voi olla vaikka mistä: että alunperinkin 1/3 alueesta oli jonkun toisen kuin Hornien; tai että Hornit olivat luovuttaneet 1/3
Antti Järvenpää
14.09.09, 08:44
Kreivitär Annan tunnetut lapset olivat Svante (1587-1616) ja Claes Sture (?-14.1.1616). Claes kuoli aviottomana Lyypekin lähellä. Svante oli aviossa Ebba Lewenhauptin kanssa, ja heillä oli tytär Anna Margareta (1615-1646), pso Johan Oxenstierna af Södermöre. Siis tuolta ei oikein tunnu löytyvän selitystä.
En uskoisi, että SAY:ssä olisi kyse väärinluennasta, koska nimi toistuu monen monet kerrat ja hiukan eri variaatioissa, niin kuin SAY:ssa on tyypillistä, koska siihen on koitettu kopioida mahdollisimman oikein jokainen eri kirjaus siinä asussa kuin ne on esiintynyt alkuperäisisä dokumenteissa. Nämä henkilönimi kirjaukset ovat henkikirjoista, ja jatkuvat myös jaksossa 1654-1678. Fru Marg. Martens näyttäisi lisäksi SAY:n mukaan olleen hengissä vielä 1664, jolloin Claes mainitaan SAY:ssa jo edesmenneksi. Tämäkin jo sulkee pois tuon em. Anna Margaretan.
Itseäni ihmetyttää tämä sukunimi Martens/Mårthenss tms. Onko tämä sukunimi, asuinkartano vai mikä. Martens nimeä ei oikein tunnu olevan tuolla ajalla. Suomesta samoin kuin Virosta löytyy Pyhän Martin kunnat.
SAY:ssa asia näkyy mielenkiintoisella tavalla. Petäjäveden vanha rälssimaa (maakirjoissa) näkyy tässä tapauksessa kirjatun Mustialan kartanon alle. Sama maa on siten henkikirjoista kopioidussa osassa jaoteltu Claesin ja Margaretan rälssiksi mainitsemassani suhteessa. Jos nyt oikein tulkitsen, niin tämä Petäjäveden rälssi on jakamattomana Mustialan kartanon alla, mutta henkikirjoissa se on jaettu henkilöille talo talolta osuuksina, jotka muistuttavat perintö-osuuksia. Tuo, että rälssimaa on maakirjoissa kirjattu Mustialan kartanon alle, mielestäni poistaa ajatuksen, että em. 1/3 olisi myyty eteenpäin.
En nyt kuitenkaan itsekään oikein tiedä, miten tätä pitäisi tulkita, joten kaikenlaiset ajatukset olisivat tervetulleita. Mielessä käy myös, olenko tehnyt nk. tyhmän kysymyksen - en siis näe jotain aivan ilmeistä.
Suomesta löytyy kylläkin Marttilan l. St. Mårtensin pitäjä Varsinais-Suomesta
Jos tästä tiedosta nyt mitään hyötyä on. Marttila on tunnettu rippikirjoissa myös nimellä Nyby
Juha
Hei
Kun puhutaan Sääksmäen entisistä erämaista niin Margareta Mårtensdotter/Martens lienee sama kuin Sääksmäen Voipaalan Kemmolassa samaan aikaan mainittu Margareta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=636553&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Antti Järvenpää
14.09.09, 17:03
Näyttäisi samalta ja on tuossa henkikirjasta kopioidussa osuudessa, eli on asunut Kemmolassa ja alla on "Junglr Anna sielf nionde". Siis häneen liittyisi tavalla tai toisella nuorineiti Anna ja tarkoittaisiko tuo, että Anna on ollut 9-vuotias 1639.
Mutta kuka tämä fru Marg. Martens oikeasti on. Kutsutaan rouvaksi ja hänellä on vanhoja rälssierämaita.
Tämän Marg. Martensin manttalit säilyy samana ainakin 1678 asti ja rälssin alaisten talojen nimet ovat: Wiekansalmi, Soikkala, Sipilä, Wesanga, Rautiainen, Kukoniemi, Metsola,Ristola, Siekkilä ja Räihä. Näistä suurin osa on Petäjävedellä ja Vesangassa, ja Viekansalmi on kaiketi eteläisin Koskenpään alueella. Sen sijaan Claes CHristerss. Hornin manttaalit pienenee ja heidän manttaaleina mitattu eräomistuss alueella on 1678 lähes sama. Pitäisi kai vielä katsoa, onnistuuko Claes pienentämään manttaalejaan, vai onko jotkin talot kadonneet.
Antti Järvenpää
14.09.09, 19:03
Jully Ramsay tietää sanoa Kemmolasta seuraavaa:
Bergman; Tysk adlig ätt från Pommern, icke naturaliserad i Sverige.
TAB. I.
Göran Bergman, beridare hos konung Gustaf II Adolf, följde honom till Tyskland och försåg' det kungl. stallet till konungens död, då han af rikskanslern fick ett kompani till bäst. Förordnad af drottning Kristina till stallmästare i Finland. (1) Slottshauptman på Tavastehus 1654117. Egde Kemmola i Sääksmäki socken, hvilket tillhört hans första hustrus föräldrar. Död 1670 4/1; begrafven 1672 6/2 i Sääksmäki kyrka, där hans vapensköld uppsattes. Gift 1:o med Margareta . . . . . ; 2:o med Anna Margareta Gräll i hennes 1:a gifte; d. 1690 på Kemmola. Hon blef omgift med kyrkoherden Johannes Gååsman.
Voisikohan tästä tehdä jotakin tulkintoja?
Hei
Tulkintoja onkin tehty mm Eino Jutikkala: Sääksmäen pitäjän historia, Voipaalan Kemmolasta "Myöhemmin (1638) mainitaan Kemmolan omistajana rouva Margareta Martens eli Martintytär. Toisista lähteistä tiedämme, että Kemmolan omistajana 1600-luvun puolivälissä oli Hämeenlinnan linnanisäntä, saksalaissyntyinen Yrjö Bergman, joka oli sen perinyt vaimonsa, mainitun Margaretan (Martensin) vanhemmilta (Viite Ramsay: Frälsesläkter ss. 20,21). 1680-luvulla onkin henkikirjoissa merkitty Kemmolaan "hoptmanin (Hauptman=linnanpäämies) lesken väkeä".
SAYn mukaan tulkinta on väärin sillä rouva Margareta Martens mainitaan Kemmolassa leskenä v. 1664 jolloin Yrjö Bergman oli vielä elossa ja aviossa Anna Margareta Grüllin kanssa.
Jos Ramsay maininta perimisestä pitää paikkansa niin Margareta Martens olisi paremminkin anoppi.
Yrjö Bergmanin tytär Margareta Elisabet on kuolintiedon mukaan syntynyt noin 1652 joten voisi ehkä tulkita siten että v. 1639 mainittu jungfru Anna olisi sama kuin Anna Margareta Grüll.
Grüll suvusta en ole huomannut mainintoja kirjallisuudessa.
Antti Järvenpää
16.09.09, 09:30
Carpelan tuntee erään Anna von Grüllenin, joka oli Viljandin pormestarin Bartold von Grüllenin ja Christina Storckin tytär. Tämä Anna on kuitenkin vanhempi kuin Kemmolan Anna. Nimi siis voisi johtaa Viroon ja Liivinmaalle, jossa esiintyi myös Martens nimeä.
Siis hiukan olettaen olisi jokin Liivinmaalainen N.N. Grüll, pso Margareta Martens, vht. N.N. Martens ja N.N. Horn (af Åminne). Jos nyt katsoisi Horn af Åminne sukua, on siellä kaksi mahdollista tytärtä seuraavasti:
Tab I
Claes Kristersson Horn den äldre, friherre Horn af Åminne (son av Krister Klasson Horn den äldre, se adl. ätten Horn af Kanckas, friherre till Åminne i Halikko socken i Åbo län, Mustiala i Tammela socken i Tavastland och Skällnora i Fresta socken Stockholms län. Född omkr. 1518. Gift 1551-01- 03 på Åkerö i Bettna socken Södermanlands län med Kerstin Krumme, begraven 1611-03-10 i Uppsala domkyrka, dotter av Jakob Nilsson Krumme, till Åkerö och Örboholm, och Anna Clemensdotter Hogenskild.
Barn:
Anna. Död 1617 - Gift 1581-09-10 riksrådet, greve Mauritz Sture (Natt och Dag, nr 13), född 1552, död 1592.
Christer, född 1554. Lagman. Död 1612. Se Tab. 2.
Jakob, till Åminne och Mustiala. Född 1556-06-24 på Åminne: student i Frankfurt an der Öder 1571. Konung Sigismunds kammarjunkare. Ståthållare på Stockholms slott 1598. Död ogift i Polen, 'dit han flyktade efter konung Sigismund, vars parti han höll, och varest han levde av en liten pension, sedan han mistat all sin egendom i Sverige. Han längtade 1601 mycket åter till fosterlandet, eftersom han där hade sin trolovade fästmö Christina Turesdotter Bielke på Gäddeholm.'
Nils Claesson, död ung.
Tab 2
Christer (son av Claes Kristersson Horn den äldre, friherre Horn af Åminne, Tab. 1), friherre till Åminne, herre till Mustiala samt Vikhus i Rytterns socken Västmanlands län. Född 1554-09-04 på Åminne. Död 1612 och begraven 1613-05-16 i Töfsala kyrka i Finland. - Gift 1587-02-05 på Salsta i Tensta socken Uppsala län med Catharina Bielke, född där 1563-02-00, dotter av riddaren och riksrådet Ture Pedersson Bielke (af Åkerö, nr 8), och hans 2:a fru grevinnan Sigrid Sture (Natt och Dag, nr 13).
Barn:
Claes, född 1587. Riksråd. Död 1651.
Ture, levde 1613. Död 1615 i Ryssland och begraven i Halikko kyrka.
Mauritz. Assessor, Begraven 1671-11-19 i Åbo domkyrka. Gift med sin faders syssling Ingeborg Horn af Kanckas
Erik. Död ogift 1635 och begraven s. å. 16/9 i Uppsala domkyrka.
Carl, Död ogift3 1638-02-10 på Kärkis i Finland
Gustaf, Gift 1637-07-23 kammarjungfru Kerstin Bååt, dotter av assessorn och ståthållaren Bo Gustafsson Bååt, nr 3, och Anna Ribbing, nr 15.
Svante, född 1602. Vice president. Död 1645. - Gift 1634 med Märta Ribbing, dotter av konung Carl IX:s kammarjunkare Erik Ribbing, nr 15, och Anna Persdotter av Forstenasläkten, nr 2.
Anna. Efter henne skänktes 1634 en silverkanna till Trosa landsförsaml:s kyrka.
Sigrid, levde ogift 1634.
Jos nyt katsoo Horn af Åminnen sukua, sisaren osuus voisi olla peräisin joko Claesin tädin Anna tai Claesin sisaren Anna kautta. Ensin mainitulla ei ainakaan ole ollut tunnettua tytärtä ja jälkimmäisestä Annasta on tiedossa vain tuo yllämainittu maininta.
Näyttäisi samalta ja on tuossa henkikirjasta kopioidussa osuudessa, eli on asunut Kemmolassa ja alla on "Junglr Anna sielf nionde". Siis häneen liittyisi tavalla tai toisella nuorineiti Anna ja tarkoittaisiko tuo, että Anna on ollut 9-vuotias 1639.
Sielf nionde on vanha kirjaustapa, jossa 9-henkinen ryhmä jostain syystä kirjattavia henkilöitä on kirjattu "nokkamiehensä/naisensa" nimellä. Annan täytyy selvästikin kuulua ylempiiin yhteiskuntakerroksiin. Nuo kahdeksan muuta lienevät tässä tapauksessa jonkinlainen saattoväki tai seurue jossa on palvelijoita, ehkä hevosrenkejä jne.
Irrallisena SAY:ssä tuo merkintä ei kovin paljon kerro, alkuperäisestä irtoaisi ehkä enemmän.
S.T.
Antti Järvenpää
17.09.09, 14:46
Mystinen joukko ja tuo "Sielf nionde" temin selitys vielä lisää kiinnostavuutta.
Fru Martens tuskin esiintyisi erämaiden omistajana, mikäli hänen miehensä olisi ollut elossa, joten uskoisin, että tämä rouva on ollut lekenä jo 1620-luvulla jollei aikaisemminkin. Jos mies olisi hengissä, esiintyisi hän erämaiden haltijana vaimonsa sijasta.
Mahtaisiko tämä rouva esiintyä joissakin tuomiokirjoissa? Olisiko sattunut jonkun silmään.
Kun olen kahlannut nettiä etsien Martens/Mårtins/Martins sukunimiä, löytyy satunnaisia osumia Balttiasta ja Saksasta. Mm. Haapsalussa on ollut 1600 luvulla tämän niminen pormestari Barthold, jonka Claes niminen isä on pantinpitäjänä Piirsalun kartanossa.
Seppo Niinioja
17.09.09, 15:51
Voisihan kysyä myös joltakin Suomessa elävältä von Martens'ilta, mitä he tietävät sukunsa ja aateluutensa alkuperästä. Näitä ovat mm. kirjailija Paul von Martens ja ilmeisesti avioliiton kautta nimeä kantava YLE:n pirteä toimittaja Tiina von Martens. Ruotsin eikä Suomen ritarihuoneeseen sukua ei ole merkitty.
Seppo Niinioja
Hei
Täältä SE/KrA/0022/1638/18 Mönsterrullor på kavalleri och infanteri i Tavastland och Nyland jämte birullor.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053356_00087
selviää että Petäjävedellä sijainneet tilukset olivat vuonna 1638 edesmenneen kapteeni Kruls fru Margareta Mårtensin rälssiä.
Kapteeni Grull mainitaan myös täällä http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/Puolan%20sota%20(1600%20-%201618).htm
Ulkomaisia palkkajoukkoja mainitaan Tartossa olleen muun muassa Willam Rurhwenin skotlantilaiset ratsumiehet ja kapteeni Grullin saksalaiset sotamiehet.
Antti Järvenpää
12.05.17, 20:12
Eli Margareta olisi kapteeni Krullsin leski. Avoimeksi jää mikä olisi yhteys Horneihin.
Toisaalta 1616 valitusluetteloista löytyy seuraavaa kapteeni Grullista
Sivu 131
15 APRIL 1616 SÄÄKSMÄEN KIHLAKUNTA
.....
Sivu 143
Thenn 23 och 24 aprilis åhr 1616 hölle wäl:te män ransachningh om almogens aff Tammila och Sommiro sochner klagemåll och besuär på Mustila gårdh.
......
Sivu 144
Gafft desze effter:ne gode män, som skulle jenckie och deele Calhåmå vttmarck emillan w. capthen Grull och Jören Simonszon Kangas, halfparten Mustila och halfparten Kangas. Och ähre desze Bertill Erich[son] Kaukijerfui, Marcus Jacobson Jerfuenpä, Bertill Madzson Tammela, Matz Jacobson Ohijs, Madz Michilson Wesonoia, gångandes effter pingzdagh helgen, och med det same skulle besees Hindamaa, om the råår ähre bårtt kastadh, som capthen Grull före gifuer.
Antti Järvenpää
12.05.17, 21:43
Sitten olisi vielä tälläinen keskustelun pätkä Kalvolan historiasta
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=46274&postcount=55
Hei
Hornit olivat siis Sigismundin puolella ja menettivät Mustialan ja melkein henkensäkin, Mustiala annettiin 1602 liivinmaalta kotoisin olevalle kapteeni Werner Grullille, tämän kuoltua Mustiala palasi kruunulle ja 1620-luvun puolessa välissä takaisin Horneille.
Werner Grullin leski Margareta Mårtens/Martens/Mårtensdotter lienee saanut Sääksmäen Kemmolan korvaukseksi Mustialan menetyksestä. Tyttärensä Anna Margareta Grull avioituu sitten Hämeen linnan päällikön Göran Bergmanin kanssa.
Sukulaisuussuhdetta Hornien ja Margareta Martensin välillä ei varmaankaan ole sillä ei kai Mustialaa olisi annettu kuolemaantuomitun sukulaiselle.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.