PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hauskoja lisänimiä


TerhiA
11.09.09, 22:01
Viipurin 1640-luvun henkikirjoja läpikäydessäni otin ylös muutamia hauskoja lisänimiä (kirjoitusasut tässä normaalistettuina):
Räntäpää
Vääräjalka
Mustinpainaja
Neuvonantaja
Taikina
Lampaanjalka
Naputtaja
Pamputtaja
Tulihattu (vai Tuulihattu?)

Heikki Särkkä
12.09.09, 10:57
Vääräjalkaa oli vakiintuneena sukunimenä myöhemmin Suomenniemellä, jossa nimi lyheni muotoon Väärä.

TerhiA
12.09.09, 11:33
Mustinpainaja

Tuli juuri mieleeni, jotta voisikohan tuo Mustinpainaja ollakin Muistiinpainaja :)

Seppo T.
12.09.09, 11:56
Saattaa tuo Vääräjalka olla Viipurin puolessa Verijalka? (kirjoitusasu vaihtelee aika paljon.) Vääräjalkaa löytyy Taipalsaaren ympäristöstä kuten H. Särkkä tuossa jo viittasikin. Taikina on säilynyt sukunimenä kaakonkulmalla. Hämärä muistikuva sanoo, että se olisi Jääskestä alunperin. Tuulihatun olen löytänyt ainakin Viipurin lähistöltä.

S.T.

Bodniemi37
12.09.09, 12:21
Esi-isäni Abraham Nirkon tavoin Viipurin Vallin kaupungiosassa asunut porvari Thomas Sidensnöre oli naimisissa Sigfrid Neuvonantajan nimeltä tuntemattoman tyttären kanssa [Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1. Wiborg 1895, s. 96].

Juha
12.09.09, 12:50
Mustinpainajasta sen verran että voisiko etymylogisesti ajatella, että kaveri olisi ollut kirjuri tms. Siis laittanut mustetta paperille l. muistiin.

Muistiinpainaja on kyllä sekin aikamoinen lisänimi - näitähän on ollut mm. sellaisilla alkuperäiskansoilla, joilla ei ole ollut kirjoitettua historiaa



Juha

Seppo Niinioja
12.09.09, 14:00
Tulikoura ja Väkiparta olivat koulutovereitani Haminassa. Samaan sarjaan kuuluva Veripää oli vaimon koulutoveri Lappeenrannassa. Kelpo nimiä, jo sukunimiksi varmaan aikaa sitten muuttuneita. Tällä tyypillä on oma nimikin, mutta en muista sitä.
Missään ei ole niin tylsiä talonnimiä kuin usein ruotsalaisseuduilla, joissa on melkein pelkkää Norrgårdia, Södergårdia, Westergårdia ja Östergårdia.

Seppo Niinioja

Tapio Rautio
12.09.09, 14:24
Sotilas Qvickstjert eli västäräkki,
huvitti aikanaan.

Tapio

TerhiA
12.09.09, 14:34
Ja lisää 1600-luvulta, eri paikkakunnilta:
Satajalka
Neljäsilmä
Halkisilmä
Kolmisilmä
Ikätora
Kukonpieksijä
Rähisijä
Naulamaha
Taskulusikka
Puurotasku
Tämä Puurotasku minua edelleenkin kummastuttaa.

Bodniemi37
12.09.09, 14:49
Tulikoura ja Väkiparta olivat koulutovereitani Haminassa. Samaan sarjaan kuuluva Veripää oli vaimon koulutoveri Lappeenrannassa. Kelpo nimiä, jo sukunimiksi varmaan aikaa sitten muuttuneita. Tällä tyypillä on oma nimikin, mutta en muista sitä.
Missään ei ole niin tylsiä talonnimiä kuin usein ruotsalaisseuduilla, joissa on melkein pelkkää Norrgårdia, Södergårdia, Westergårdia ja Östergårdia.

Seppo Niinioja

Edesmenneen enoni kälyn avionimi oli Väkiparta. Sekä käly että puolisonsa olivat syntyneet Karjalankannaksella. - Netistä löytynyttä, http://heraldry.husgafvel.net/ERIKLARSSON/ERIKLARSSONsvenska.html: "De enda linjerna av Brandstake-släkten, som finns kvar nuförtiden, är Brandstack- och Tulikoura-släkterna."

Woodland
12.09.09, 15:44
Viittaisikohan "Puurotasku" muttiin. Ruotsissa kerrotaan Värmland´in suomalaisnaisista jotka paimeneen lähtiessään laittoivat esiliinan taskuun "nävgröt" ja mursivat siitä palasen kun nälkä alkoi vaivata. Tämä linkki kertoo enemmän
http://www.matklubben.se/matprat/tips_och_fraagor_foer_koeket_31/naevgroet__1286.html

Erkki Järvinen
12.09.09, 15:53
Ja lisää 1600-luvulta, eri paikkakunnilta:
Puurotasku
Tämä Puurotasku minua edelleenkin kummastuttaa.

mikäs se suomalainen elokuva olikaan jossa oli se puurosaapas:)

TerhiA
12.09.09, 16:01
Tämä linkki kertoo enemmän
http://www.matklubben.se/matprat/tips_och_fraagor_foer_koeket_31/naevgroet__1286.html
Kiitos!! Sieltähän se Puurotaskun selitys löytyikin. Tämä oli minulle ihan uutta tietoa.

khanhisalo
13.09.09, 13:00
Näyttää Värmlannin mutti olevan vähän erilaista kuin pohjalainen mutti, kotonani se oli lapsena aivan yleinen ruoka. Se tehtiin vedestä ja ohrajauhoista ja mausteena suola. Kertoivat sitä olleen miehillä metsätöissä eväänä pussissa. Mutti oli parasta kun sitä paistoi voissa, näin tehtiin yleensä sitten seuraavana päivänä jos sitä jäi jäljelle.

tv.Keijo H

Woodland
13.09.09, 13:47
Hämäläisenä en ole koskaan syönyt muttia. Talkkunaa senkin edestä. Ruotsalaiset sivut kertovat että tämän ruokalajin toivat suomalaiset siirtolaiset mukanaan myös Taalainmaalle, Hälsinglandiin ja Medelpadiin. Ruotsissa luullaan että mutti on savolaisten ruoka mutta näköjään sitä on syöty myös pohjoisessa. Jos joku haluaa keittää muttia paahdetusta kaurasta niin tässä tulee resepti.
http://mimmismat.wordpress.com/2008/04/10/navgrot-och-flask-med-kroser/