Latinankääntäjille töitä - 142 homines extincti

[Hannu Numminen]

Tulipa eteen Pyhärannan kuolleiden luettelossa sen verran tanakka annos kuollutta kieltä eli latinaa, että on pakko pyytää apua.

Tekstiä on osoitteessa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyharanta/syntyneet-vihityt-kuolleet_1685-1760_jk62/68.htm . Latinaa en ole opiskellut, mutta näyttäisi kirjoitetun tekstiin, että yhtenä vuonna siellä kuoli peräti 142 ihmistä, kun keskimäärin Pyhärannassa noihin aikoihin kuoli juuri ja juuri yli 10 ihmistä vuodessa.

Kun kyseessä on vuosi 1710, ei tällaista, äkkiseltään uskomattoman tuntuista, joukkotuhoa voi panna isonvihankaan syyksi. Mitä tuossa pitkässä tekstissä asiasta kerrotaan?

Terveisin Hannu

[TerhiA]

Tulipa eteen Pyhärannan kuolleiden luettelossa sen verran tanakka annos kuollutta kieltä eli latinaa, että on pakko pyytää apua.
Tekstiä on osoitteessa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyharanta/syntyneet-vihityt-kuolleet_1685-1760_jk62/68.htm . Latinaa en ole opiskellut, mutta näyttäisi kirjoitetun tekstiin, että yhtenä vuonna siellä kuoli peräti 142 ihmistä, kun keskimäärin Pyhärannassa noihin aikoihin kuoli juuri ja juuri yli 10 ihmistä vuodessa.
Kun kyseessä on vuosi 1710, ei tällaista, äkkiseltään uskomattoman tuntuista, joukkotuhoa voi panna isonvihankaan syyksi. Mitä tuossa pitkässä tekstissä asiasta kerrotaan?

Latinistit kertonevat tarkemmin, mutta tekstistä käy ilmi, että in Octobri et Novembri mensibus 142 homines extincti, sitten seuraa pitkä lista näistä kuolleista ja lopussa sitten vielä todetaan Tantus est numerus peste absumptorum 142.
Eli kaikki nämä kuolivat loka- ja marraskuussa. Tantus est todellakin numerus absumptorum ... !
Mikähän tauti tämä pest sitten lienikään.

[Olarra]

Rutto. ks. http://www.genealogia.fi/genos/14/14_92.htm

Terhi ehtikin näköjään ensin.

[Hannu Numminen]

Latinistit kertonevat tarkemmin, mutta tekstistä käy ilmi, että in Octobri et Novembri mensibus 142 homines extincti, sitten seuraa pitkä lista näistä kuolleista ja lopussa sitten vielä todetaan Tantus est numerus peste absumptorum 142.
Eli kaikki nämä kuolivat loka- ja marraskuussa. Tantus est todellakin numerus absumptorum ... !
Mikähän tauti tämä pest sitten lienikään.


Loka- ja marraskuun kieltä osaamattomanakin sieltä joukosta bongasin. Olisiko tuo tauti sitten rutto?

Onko jossakin päin nettiä koottu Suomen ruttoepidemiat ja muut tappavat kulkutaudit yhteen, siis ajallisesti? Auttaisi tällaisten tapausten selvittelyssä.

Kiitos TerhiA:lle vastauksesta!

Hannu

[Hannu Numminen]

Kappas, Olavi jo ehtikin varmistaa tämän taudin rutoksi, kun vielä rustailin tuota edellistä kommenttiani... Kiitos!

Hannu

[Seppo Niinioja]

Huomenta!

Tantus est numerus peste absumptorum 142:"Niin suuri on ruton surmaamien lukumäärä 142" teekkarilatinalla suomennettuna. (Tiedättehän tämän heidän freudilaisen lipsahduksensa: Erectio humanum est!). Sanakirjallakin tuo jokseenkin selviää. Lisätietoa saa varmasti Arno Forsiuksen kotisivuilta http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ . Vuosi 1710 on ehkä ollut tosiaan erityinen ruttovuosi, koska Ylioppilasmatrikkelissa esiintyvä potentiaalinen Helenan, vaimoni ja/tai itseni sukulainen tykistön konstaapeli Johan Pahlman (n:o 4725) on kuollut silloin ruttoon: 1710. obiit p: pestem., eli † ruttoon 1710.

Seppo Niinioja

[kkylakos]

Hei,

kyllä minusta 1710 on ihan yleisesti tunnettu ruttovuotena. Muun muassa Helsingissä, jossa tuolloin perustettiin uusi hautausmaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_kirkkopuisto), jota sittemmin ruttopuistoksi kutsuttiin. (Kyseinen hautausmaa ei ole tarkalleen nykyinen korttelipuisto, vaan hautoja oli laajemmalla alueella)

Forsiuksen artikkeli, johon Seppo viittasi on siis Rutto Suomessa vuosina 1710–1711 (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ruttovuo.html)

[kkylakos]

Ja vielä

Kenraalikuvernööri Carl Nierothin kirje ruton vastustamisesta. (http://www.histdoc.net/historia/nienyky.html)
Helena Regina Boggensköld - vuoden 1710 ruton uhri (http://www.herttoniemi.fi/index.php?option=content&task=view&id=293&Itemid=362)

Kirjallisuutta
Heikki S. Vuorinen, Tauti(n)en historia. Vastapaino: Tampere, 2002. 375 sivua. , josta arvostelu (http://www.helsinki.fi/hum/hist/yhd/julk/arviot/vuorinen.html)
Kallioinen, Mika: Rutto ja rukous. Tartuntataudit esiteollisen ajan Suomessa. Atena Kustannus 2005. 289 s., josta arvostelu (http://www.ennenjanyt.net/2005_3/eilola.html) ja toinen (http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Liickui+ruttoSuomen+maasaMika+Kallioinen+tutkiitau tien+yhteiskuntahistoriassaan+epidemioiden+sosiaal isiaseurauksia/HS20050715SI1KU03e6s)

Petter Schäfer raportoi Turusta päiväkirjassaan:
6.11.1710 ”Klo 3 aamulla kuoli rutosta lukkarin Tuomo – vaktimies – 3 päivää sairastumisesta ja Matts Hysing tätä ennen aluksen päällä.”
27.11.1710 ”Jacob Commolander kuoli rutossa 24. pnä.” ”Åkerkärralla on viety tulliportin taa ilman arkkua.”

[Seppo Niinioja]

Hei,

kyllä minusta 1710 on ihan yleisesti tunnettu ruttovuotena. Muun muassa Helsingissä, jossa tuolloin perustettiin uusi hautausmaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_kirkkopuisto), jota sittemmin ruttopuistoksi kutsuttiin. (Kyseinen hautausmaa ei ole tarkalleen nykyinen korttelipuisto, vaan hautoja oli laajemmalla alueella)

Forsiuksen artikkeli, johon Seppo viittasi on siis Rutto Suomessa vuosina 1710–1711 (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ruttovuo.html)


Niinhän se olikin, sanoi maisteri H., IBM:n myyntineuvottelija anno dazumal 1970, kun kerroin kuinka asia oli. Sanonta on jäänyt meille ns. seisovaksi vitsiksi.
Se siitä. YLE:n kotisivulla on 14.8. julkaistu artikkeli (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/08/vanhat_hautausmaat_jaavat_rakennusten_jalkoihin_92 8528.html) vanhojen hautausmaiden jäämisestä rakennusten jalkoihin. Ehkä on vielä Areenassa. Radiosta ohjelma muistaakseni tuli.

Seppo N.

[Hannu Numminen]

No juu, kyllähän koulun historiantunneilta olisi pitänyt muistaa, että 1710 oli ruttovuosi. Mutta kun ei kaikkea voi muistaa, vaikka mieli tekisikin (kunpa vain ei muistaisi mitään ikäviä asioita... :rolleyes: ).

Olen nyt viettänyt jonkin verran aikaa Forsiuksen kotisivuilla ja todennut, että sieltähän saa paljon tietoa mm. taudeista ja samalla saa poimittua noita kyselemiäni tautitietoja. Mutta yhä edelleen: onko kukaan koonnut nettiin Suomen osalta kronologisesti kulkutauteja vai pitääkö laiskan miehen (itseni) sellainen valmisteilla oleville nettisivuille väsätä?

Kiitokset Sepolle ja Kaisalle!

Hannu

[Seppo Niinioja]

No juu, kyllähän koulun historiantunneilta olisi pitänyt muistaa, että 1710 oli ruttovuosi. Mutta kun ei kaikkea voi muistaa, vaikka mieli tekisikin (kunpa vain ei muistaisi mitään ikäviä asioita... :rolleyes: ).

Olen nyt viettänyt jonkin verran aikaa Forsiuksen kotisivuilla ja todennut, että sieltähän saa paljon tietoa mm. taudeista ja samalla saa poimittua noita kyselemiäni tautitietoja. Mutta yhä edelleen: onko kukaan koonnut nettiin Suomen osalta kronologisesti kulkutauteja vai pitääkö laiskan miehen (itseni) sellainen valmisteilla oleville nettisivuille väsätä?

Kiitokset Sepolle ja Kaisalle!

Hannu

Tässä Forsiiuksen artikkelissa on kronologiaa:
- Suuret kuolovuodet Suomessa.
Muita aiheeseen liittyviä ovat ainakin
- Kulkutaudit, katso Tartuntatautien ongelmia
- Tartuntataudeista ja niiden lääkehoidon kehityksestä

Tarkistin, että Suomen historian oppikirjassamme (Martti Ruutu 1956) mainitaan vuosien 1695-97 nälkävuodet ja rutto niiden yhteydessä, mutta ei vuosien 1710-1711 paiseruttoa. Kukaan ei ole täydellinen... Hyvä uutinen on, että paiseruttoa ei ole myöhemmin Suomessa enää todettu. Omaa laiskuuttani, että ei ole tullut esim. kaikkia noita Forsiuksen kirjoituksia luetuksi.

Seppo N.

[kkylakos]

No juu, kyllähän koulun historiantunneilta olisi pitänyt muistaa, että 1710 oli ruttovuosi. Mutta kun ei kaikkea voi muistaa, vaikka mieli tekisikin (kunpa vain ei muistaisi mitään ikäviä asioita... :rolleyes: ).

En minä moisia koulusta muista, kun en mitään muutakaan. Sukututkimuksen kautta tällaiset konkretisoituvat ja 10+ vuoden harrastamisen jälkeen jäävät mieleenkin.