Herkepaeus-suku

[Giösling]

Riadiin on nyt saapunut Släktbok Ny följd IV: 1-2, joka sisältää pääasiassa kanslianeuvos Georg Lutherin jäämistöstä koottua aineistoa.
Kokoajana ja täydentäjänä on toiminut Kristian Stockmann.

Ensilehdillä ovat Georg Lutherin muotokuva, omiste, Max Engmanin muistosanat ja Kristian Stockmannin laatima Georg Lutherin julkaisujen bibliografia.

Kirja on kunnianosoitus suomalaisen sukututkimuksen kenties merkittävimmälle tutkijalle, jonka joskus kirpeät ja aina aiheelliset “tukistukset” ovat nuoreman polven tutkijoitten kunnioittavassa muistossa.

Kirja käsittelee seuraavia sukuja:

-Boisman

-Elfvengren

-Gottman-Gottsman

-Herkepaeus

-Sutthoff


Erityisesti Boisman- ja Herkepaeus-sukujen kohdalla on voittona, aiemmin hajallaan olleiden sukuhaarojen yhdistäminen kokonaisuudeksi.


Pikainen läpiluku toi useita uusia herätteitä jatkotutkimukselle, joihin palaan myöhemmin.

Tässä yhteydessä ehdottaisin varovasti Herkepaeus taulussa 5. esiintyvän Georgius Johannis Jouseniuksen vaimoksi “pastorskan” Eva Helena von Nandelstadtia, joka toimi Joutsenon Karstulanrannan Torvelan talon emäntänä veljensä Johanin puolesta. Tämä erityisesti sen tähden, että Georgius Johannis Jousenius omisti Rauhanalan rusthollin Kartunrannan kylässä vuonna 1693. Olisiko Eva Helena hoitanut molempia tiluksia samanaikaisesti?

Jos Eva Helena von Nandelstadt ei ollut Jouseniuksen puoliso, kenen “pastorska” hän sitten oli?

Mainittu veli , Johan von Nandelstadt, oli aviossa Kuningunda Elisabet Romanowitchin kanssa. Kuningunda ja tyttärensä muuttivat vävy Nils Flögerin talouteen Pyhtään Tesjoelle, josta käsin Birgitta Helena v.N., Jonas Schatelowizin leski, avioitui uudemman kerran Lapinjärven Bäckbyn Rockakseen Nils Jöransson Beckerströmin puolisoksi.

Eva Helena lienee yhdenmukainen sen Helena von Nandelstadtin kanssa, joka toimi 10.12.1724 Anna Nilsd kummina Pyhtään Ruotsinkylän
Wentens (Wendt) –talossa.

[Olarra]

Kiitos, Juhani tiedosta. Nyt katsomaan, mitä uutta Härkäpäistä on saatu kasaan Lutherin jäämistöstä ja Hauhon historia II:ssa.

Oikein isoja auki olevia kysymyksiä ovat mielestäni olleet ainakin nämä kolme:

Härkäpää suvun alkukoti (Pernaja vai kannas), Taipalsaaren ja Hauhon sukujen kytkös (ovatko samaa alkuperää) sekä piispa Eerikki Härkäpään kytkeytyminen näihin sukuihin.

Neljäntenä voisi vielä nostaa esiin kysymyksen muiden Härkäpää-sinettiä käyttäneiden henkilöiden mahdollisen kytkeytymisen sukuun.

Hienoa, että Lutherin ansiokas työ saa myös täten huomiota osakseen.
t. Olavi A.:)

[Giösling]

Kiitos, Juhani tiedosta. Nyt katsomaan, mitä uutta Härkäpäistä on saatu kasaan Lutherin jäämistöstä ja Hauhon historia II:ssa.

Oikein isoja auki olevia kysymyksiä ovat mielestäni olleet ainakin nämä kolme:

Härkäpää suvun alkukoti (Pernaja vai kannas), Taipalsaaren ja Hauhon sukujen kytkös (ovatko samaa alkuperää) sekä piispa Eerikki Härkäpään kytkeytyminen näihin sukuihin.

Neljäntenä voisi vielä nostaa esiin kysymyksen muiden Härkäpää-sinettiä käyttäneiden henkilöiden mahdollisen kytkeytymisen sukuun.

Hienoa, että Lutherin ansiokas työ saa myös täten huomiota osakseen.
t. Olavi A.:)

Taipalsaaren ja Hauhon Herkepaeukset ovat selvityksessä edelleen erillään,
joskin tiivistymistä muuten on tapahtunut.

Sinettien erilaisuus viittaa tekijöiden mukaan eri sukuihin, vaikkakaan linkkiä
ei ole onnistuttu täysin poissulkemaankaan.

[Janne Asplund]

Tästä kirjasta olikin jo puhetta täällä aiemmin kesällä.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=7349

Minuakin ilahduttivat erityisesti nuo tiedot Herkepaeus ja Boisman-suvusta.

Terveisin Janne Asplund

[Olarra]

Tästä kirjasta olikin jo puhetta täällä aiemmin kesällä.http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=7349

No niinpä olikin. Itseltäni oli mennyt Tiina Miettisen uutinen ohi, varmaan kesän vuoksi - kiitokset siis kuitenkin myös Juhanille. Kiirehdinkin heti ratikalla Tiedekirjaan opusta ostamaan ja alennuksesta SSS:n jäsenelle sain taas jäsenmaksupalautetta. Jotain iloa siis hesalaisuudesta, vaikka kaikki muut hinnat ovatkin sitten täällä muuta maata korkeampia. Paljon on luettavaa ja pitäisi kai tutustua perusteellisesti ennen kuin kommentoi, mutta hyvältä näyttää. Jäin kaipaamaan edelleen lähdettä väitteelle, että Eerik Härkäpää olisi lähtöisin Pernajasta. Nootit tietysti löytyivät, mutta ne johtivat vain muuhun kirjallisuuteen, ei siis lähteisiin.
t. Olavi A.

[Heikki Koskela]

No niinpä olikin. Itseltäni oli mennyt Tiina Miettisen uutinen ohi, varmaan kesän vuoksi - kiitokset siis kuitenkin myös Juhanille. Kiirehdinkin heti ratikalla Tiedekirjaan opusta ostamaan ja alennuksesta SSS:n jäsenelle sain taas jäsenmaksupalautetta. Jotain iloa siis hesalaisuudesta, vaikka kaikki muut hinnat ovatkin sitten täällä muuta maata korkeampia. Paljon on luettavaa ja pitäisi kai tutustua perusteellisesti ennen kuin kommentoi, mutta hyvältä näyttää. Jäin kaipaamaan edelleen lähdettä väitteelle, että Eerik Härkäpää olisi lähtöisin Pernajasta. Nootit tietysti löytyivät, mutta ne johtivat vain muuhun kirjallisuuteen, ei siis lähteisiin.
t. Olavi A.

Tilasin kyseisen kirjan heinäkuun alussa Boisman-suvun tutkimuksen takia. Syy, miksi tilasin oli epävarmuus Reinhold Boismanin isästä - siis Viipurin pormestarista. Boisman-suvun johdantokirjoituksessa mainitaan, että on todennäkäöistä että suomalaisen haaran kantaisä Reinhold Boisman oli Tallinassa kauppiaana olleen Tönnis Boismanin poika. Tähän asiaan ei siis kirja antanut lopullista vastausta. Muutoin Boismanin suvusta on laadittu hyvä yhtenäinen selvitys ja lähdeviitteet on merkitty hyvin.