Lääninraja 1721 ja Pernaja-Koskenkylä

[MikkoL]

Olisiko jollakin varma tieto siitä, missä kulki Viipurin läänin läntinen raja? Siis kun puhutaan 1700-luvun alusta. Oletan että Uudenmaan ja Kymenkartanon läänien raja pysyi samoilla sijoillaan vuoden 1721 jälkeen. Nykytiedon valossa raja on ollut idempänä, mutta tuossa eräässä historiikissa lääninraja olikin piirretty Porvoonjokea myöten, ja alla wiki-lainauksessakin puhutaan 'Porvoon seudusta'.

Wiki sanoo Viipurin läänistä: "Viipurin läänin ydinalue kuului 1500-luvulla Viipurin linnalääniin. Vuonna 1634 linnaläänit muutettiin lääneiksi. Viipurin lääniin kuului tuolloin Suomenlahden rannikko Porvoon seudulta Rajajoelle saakka, nykyinen Etelä-Karjala lukuun ottamatta Käkisalmen lääniin kuulunutta Parikkalan seutua, Itä-Häme ja koko Savo. Vuosien 1721 ja 1743 osa Viipurin läänistä samoin kuin pääosa Käkisalmen läänistä joutui Venäjälle. Näiden läänien jäljelle jääneistä osista muodostettiin Kyminkartanon lääni, jota voidaan pitää myöhemmän Mikkelin läänin edeltäjänä.

[kkylakos]

Frans Petter von Knorringin mukaan (http://books.google.fi/books?id=ll0PAAAAQAAJ)

Före öfvergången till Ryssland utgjorde de trenne Kexholmska Häraderne, i förening med det så kallade Svenska Karelen, ifrån år 1617 ett eget Län, med namn af Kexholms Län, hvilket hade egna Landshöfdingar, ända till år 1660, och sedan stod under General-Gouverneuren i Narva; det öfriga hörde, i förening med några Socknar vester om Kymmene, till Wiborgs Län, hvars Landshöfding residerade på Wiborgs slott, hvarföre det då också kallades Slotts-Län. Vid 1721 års fred bestämdes gränsen så, att en del af Wederlax och Säkkijärvi Socknar, hela Wiborgs, S:t Andreae, Hiitola, en ringa del af Ruokolax, hela Parikkala och Uguniemi Socknar tillfullo Ryssland, hvilken gräns förekommer i Landet under namn af Taskula gränsen, af en By i Lappvesi Socken. Öster om denna gräns bildades Wiborgska Provinsen, den Willmanstrandska vester om densamma vid 1743 års fredsslut. Under en tid af tjugutvå år före sednast nämda fred hörde den vester om gränsen varande delen till Kymmenegårds Län, hvars Landshöfdinge-residens var i Willmanstrand, hvilket Län bestod af Kymmene, Lappvesi, samt Jäskis Härad, Nyslotts Län och Karelens norra del, nemligen Svenska Karelen. Till Kymmene Härad hörde då hela Pyttis och Elimä Socknar.

[tkukkonen]

Vuosien 1721 ja 1743 osa Viipurin läänistä samoin kuin pääosa Käkisalmen läänistä joutui Venäjälle. Näiden läänien jäljelle jääneistä osista muodostettiin Kyminkartanon lääni, jota voidaan pitää myöhemmän Mikkelin läänin edeltäjänä.

Kyminkartanon läänin itäraja vuoden 1722 rajanveron jälkeen oli varsin mutkainen isossa mittakaavassa, mutta yksityiskohdissaan oli yksioikoisen suoraan vedetty. Se kulki vähän matkan päässä rannikosta Säkkijärven Karvalan kaakkoispuolelle. Lappeen Kärkijärven ja rannikkokaistan välillä raja oli suurin piirtein pohjois-eteläsuunnassa. Kärkijärvellä Taskulan tilan paikkeilla raja taittui kohti koillista ja melko pian Soskuanjoen kohdalla se taittui lähes suoraan itään ja jakoi Jääsken kahteen osaan. Jääsken eteläinen puoli tuli kuulumaan Antrean kuntaan. Lappeesta lohkesi muutamia kyliä ja siirtyi Viipurin kuvernementtiin ja Viipurin pitäjään. Mitä tapahtui vuonna 1743 Ruotsin ja Venäjän kesken on eri juttu.

Lappeen ja Viipurin piirien välistä rajaa (entistä valtakunnan rajaa) tarkistettiin 1700-luvun loppupuolella aina välillä sillä tavoin, että se paremmin noudatti taloudellisia tarpeita. Jossain se siirtyi pohjoiseen, jossain taas etelään. Kärkijärveltä rannikon suuntaan tapahtuneista muutoksista en tiedä.

[Helena V.]

Hei,
Jos saat jostain käsiisi vaikkapa

Sarva-Gustafson-Södergård, Historiallinen koulukartasto, Werner Söderström

niin siinä on useita havainnollistavia karttoja eri aikakausien mukaan.

Omassani ei ole painovuotta eikä painoslukua, mutta I ja II maailmansodan välissä on karttojen tilanteista päätellen painettu (tiedän että WS:n kustantama 4. painos on tehty 1948..).

t. Helena V.