Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Saamelainen vai lappalainen
Kirjoittelin tuossa käsikirjoituksia tulevaan sukukirjaani ja mieleeni tuli tällainen pohdinta, jota sitten jalostin ja siitä kirjoitin. Aion itse mainita kirjassa jotain tästä aiheesta.
Moni ihminen on miettinyt mitä eroa saamelaisella ja lappalaisella on, vai onko nimityksillä edes eroa. Eli voiko lappalaista joka tapauksessa kutsua saamelaiseksi.
Osa tutkijoista on sitä mieltä, että saamelainen on oikea termi käyttää, koska se on heidän itsensä antama nimitys itselleen. Lappalainen on taas suomalaisten antama nimitys saamelaisille. Toisaalta saamelais-nimityksen käyttämine voi joissain tilanteissa olla harhaanjohtavaa. Ei voida varmuudella sanoa, olivatko kaikki Lapissa olleet asukkaat suomalaista vai lappalaista alkuperää, ellei heidän kaikkien syntyperää tutkittaisi.
Tutkijoiden mukaan saamelais-nimitys ei ole kiinni geeneistä, vaan ihminen pystyy vaihtamaan oman kielensä ja kulttuurinsa, sekä myös etnisen identiteettinsä toiseen. Tästä mainitaan muun muassa Kuusamon saamelaiset 1700-luvulta. Toisaalta lappalaisen ja saamelaisen välillä tulkitaan olevan kulttuurillinen eroavaisuus, eikä se tuolloin viittaa heimoon tai kieleen.
Saamelais-nimitys on siis saamelaisten itsensä antava nimitys, eli mikä on lappalais-nimityksen historiallinen pohja. Lappalais-nimityksen katsotaan historiallisesti liittyvät lapinkylien käytäntöön. Lappalaisia olivat siis kaikki ne, jotka osallistuivat lapinkylissä kruunulle maksettavaan lapinveroon ja heillä oli oikeudet lappalaiselinkeinojen harjoittamiseen. Tämän vuoksi vanhoissa asiakirjoissa mainitaankin useasti lappalainen juuri lappalaiselinkeinon harjoittajana. Lappalais-nimitys alun alkaen tarkoittanut pelkästään saamelaisia, sillä myös muut, kuin saamelainen, pystyivät pääsemään mukaan lapinkyliin ja näin ollen saivat oikeudet harjoittaa lappalaiselinkeinoja.
Saamelaisten suhtautuminen lappalais-nimitykseen vaihtelee huomattavan paljon. Osa saamelaisista ottaa nimityksen suuren loukkauksena, kun taas jotkut saamelaisista pitävät lappalaista saamelais-nimityksen synonyymin asemassa.
Miten kommentoisitte asiaa? Olisiko tästä jonkun vaikka tutkijan kirjoittamaa materiaalia?
Itse hyväksyn lappalais-nimityksen lappalaiselinkeinoihin verraten. Miten sitten olisi jos vaikka raitiolappalainen oli Lapissa suomalaista syntyperää; eli oliko hän lappalainen vai saamelainen? Mielestäni lappalainen.
Mikko
En ole tutkija enkä tietäjä, mutta minusta on kysymys kahdesta eri kielestä. Lappalaiset ovat saamelaisia omalla kielellään aivan niinkuin me olemme suomalaisia omalla kielellämme, eikä tulisi mieleenkään mennä vaatimaan että esim. englantilaisten pitäisi vaihtaa Finland- ja Finnish-sanat Suomi- ja suomalainen-sanoihin.
Lappalainen tulee samasta sanasta kuin 'loppu, Loppi ym' ja tarkoittaa siis ihmisiä, jotka asuivat kaukana rintamailta harjoittaen metsästystä ja kalastusta erotukseksi maanviljelijöistä.
Itse olen sekoitus U5b1+N+I1 ja minua saa kutsua Etelä-Suomen vaaleaksi lappalaiseksi, enkä loukkaannu yhtään.:D:
Tästä asiasta kannattaa kuunnella Yle nettisivuilta löytyvä, Jorma Kallenaution toimittama viisiosainen sarja, jossa hän keskustelee aiheesta dosentti Maria Lähteemäen kanssa.
Lappalaiset eivät nimittäin todellakaan ole olleet yksi, yhtenäinen kanssa. Ainakin itse yllätyin, kuinka monisärmäinen ja aivan väärille urille johtava tuo nimitys voi olla.
Tässä taitaa olla suora linkki - olen itse ladannut kännykän muistikortille koko sarjan ja kuuntelen sitä silloin tällöin
http://www.yleradio1.fi/tiede/historiasarjoja/id5093.shtml
Juha
Matti Lehtiö
06.09.09, 10:26
Käsitteet lappalainen - saamelainen lähtevät eri pohjalta.
Käsite saamelainen pitää sisällään heimoa/etnistä ryhmää sisältävän yhdistävän tekijän ja käsite lappalainen tiettyä aluetta sisältävän yhdistävän tekijän.
Lappalainen on siis henkilö, joka asuu tietyllä alueelle, mutta joka voi olla etniseltä taustaltaan mikä tahansa. Saamelaiset "sattuvat" asumaan Lapinmaalla, joten he ovat molempia.
Jos minä Pohjanmaalla nyt asuva henkilö muutan Lappiin, tulee minusta lappalainen, mutta ei saamelainen .
Matti Lehtiö
Jos minä Pohjanmaalla nyt asuva henkilö muutan Lappiin, tulee minusta lappalainen, mutta ei saamelainen .
Matti Lehtiö
Minua on joskus valistettu, että ML:n tapauksessa hänestä tulisi 'lappilainen', eli henkilö, joka asuu Lapissa, tai Lapinmaassa.
Mutta kielikorvissakin on eroja.
Erkki A Tikkanen
06.09.09, 13:26
Lappalaisia sukujuuria omaavana lappilaisena pitää hiukan oikoa näitä käsityksiä, mikäli mahdollista.
Lappalainen on siis henkilö, joka asuu tietyllä alueelle, mutta joka voi olla etniseltä taustaltaan mikä tahansa. Saamelaiset "sattuvat" asumaan Lapinmaalla, joten he ovat molempia.
Jos minä Pohjanmaalla nyt asuva henkilö muutan Lappiin, tulee minusta lappalainen, mutta ei saamelainen .
Matti Lehtiö
Matin esittämät väitteet ovat kaikki väärin. Esimerkiksi meidän rovaniemeläisten jalkapallojoukkueessa on useita Afrikan maiden edustajia, ei heistä tule lappalaisia vaikka jäisivätkin tänne asumaan pestinsä jälkeen, heistä tulee kylläkin lappilaisia.
Lappalaisuudessa on nimenomaan etnisyydestä kyse, saamelaisuudessa ei, joka pohjautuu lähinnä perittyyn kieleen, ei niinkään etniseen perimään.
Lainauksena meidän paikallisen maakuntalehtemme Lapin Kansan eiliseltä (la 5.9.) sivulta pieni pätkä:
Lappalaiset
On järjestäytynyt vanhojen metsä- ja kalastajalappalaisten jälkeläisistä muodostuva ja suomalaisugrilaiseen kansainyhteisöön hyväksytty kansanryhmä, jonka polveutuma yltää Pohjolan vanhimpiin asuttajiin, muinaiskveeneihin. Lappalaisliike on muotoutunut maaoikeusasioissa historiaan ja asiakirjoihin nojaavaksi vastavoimaksi kieleen pohjautuvalle, pohjoissaamelaisenemmistöiselle saamelaisuudelle ja saamelaispolitiikalle. Inarin lappalaisilla ja inarinsaamelaisilla on polveutumisen kautta sukusiteitä.
khanhisalo
06.09.09, 16:48
Minun käsitykseni kyllä jonkin verran eroaa tästä Erkin määritelmästä. Saamelainen on minun käsitykseni mukaan nimen omaan etniset juuret omaava ja saamen kieltä käyttävä ja lappalainen on taas sellainen jonka suku on asunut vuosisatoja alueella ja harjoittanut poronhoitoa tai vastaava lappilaista elinkeinoa,mutta ei ole etniseltä perimältään saamelainen.
Lappilainen on taas kuka tahansa Lapissa asuva.
Näin minua, saamen vävynä, on valistettu.
terv. Keijo H
Erkki A Tikkanen
07.09.09, 08:35
Minun käsitykseni kyllä jonkin verran eroaa tästä Erkin määritelmästä. Saamelainen on minun käsitykseni mukaan nimen omaan etniset juuret omaava ja saamen kieltä käyttävä ja lappalainen on taas sellainen jonka suku on asunut vuosisatoja alueella ja harjoittanut poronhoitoa tai vastaava lappilaista elinkeinoa,mutta ei ole etniseltä perimältään saamelainen.
Lappilainen on taas kuka tahansa Lapissa asuva.
Näin minua, saamen vävynä, on valistettu.
terv. Keijo H
No, nuo em. määritelmät, jotka kirjoitin aiempaan viestiin, eivät ole minun pähkäilemiä, ne ovat lainauksia sieltä täältä.
Saamelaiset ovat nimenä uusi joukko, eihän heitä 1800-luvulla esimerkiksi ollut lainkaan, hehän olivat lappalaisia. Saamelaiset ja lappalaiset kiistelevät itsekin koko ajan näistä määritteistä, siitä tässä alla pieni lainaus aamun paikallislehdestä, Lapin Kansasta:
Saamelaiskäräjät suhtautuu kielteisesti ihmisoikeuspoliittisen selonteon muotoiluun ILO-sopimuksen ratifioinnista. Saamelaisten maaoikeuskysymykset pitäisi hänen mielestään ratkaista ensin ja sitten vasta hyväksyä ILO-sopimus. Hallituksen marssijärjestys tuntuu olevan täsmälleen päinvastainen: aluksi pohditaan, miten saamelaiskäräjien asema saataisiin paremmaksi ja vaikea maaoikeuskysymys jätetään avoimeksi.
Kun tähän otetaan mukaan Inarinmaan lapinkylien täysin poikkeava käsitys siitä, kuka oikeastaan on alkuperäiskansaa Lapissa, niin oikea sana luonnehtimaan tilannetta lienee umpisolmu.
Em. lainauksen loppuvahvennus minun.
Seuravassa lainauksessa lisää saamelaisuuden määritelmää:
Saamelaisuuden määritelmä perustuu erilaisiin tunnusmerkkeihin, joita ovat mm. kieli (ts. se, joka itse puhuu saamea tai vähintään yksi vanhemmista tai isovanhemmista puhuu saamea), etninen ja kulttuurillinen samaistuminen tai perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittaminen.
Lainaus sivulta http://www.samitour.no/suomi/9-1-historie.html
Eli etnisyyttä on ainoastaan samaistuminen kulttuuriin. Pelkkä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittaminen mahdollistaa myös saamelaisstatuksen hankkimisen nykyisin, siitähän meillä on täällä Lapissa paljonkin esimerkkejä. Siitä johtuvat esimerkiksi Lapin Kansassa mainitut riidat lappalaisten ja saamelaisten kesken.
Meillä on vaaleatukkaisia ja sinisilmäisiä saamelaisia, mutta eipä juuri vaaleatukkaisia ja sinisilmäisiä lappalaisia.
Eihän tässä lantalainen osaa tehdä oikeata tulkintaa, kun sitä ei osaa saamelainen itsekään.:D:
Antti Järvenpää
07.09.09, 12:04
Minua lohduttaa suuresti tämä keskustelu. Kun takavuosina kuljin jonkin verran tuntureilla, törmäsin aina silloin tällöin paikallisiin asukkaisiin, jotka kyselivät esim. että olinko nähnyt lappalaisia, lappilaisia tms. Kun en oikein koskaan ole päässyt perille näistä määritelmistä, yritin mumista jotakin epämääräistä.
Kun sitten vielä historia tuntee lappalaiskäsitteen myös varsin etelässä ja vieläpä nykyisinkin on aika tavalla sukunimen Lappalainen omaavia, onkin melkoinen vyyhti siinä, mitä käsite lappalainen tarkoittaa. Tässä mielessä olen antanut itseni ymmärtää että käsite lappalainen historiallisessa mielessä kuvaa enemmänkin elinkeinoa. Mm. Kantalan rälsillä ja Bo Joninpojalla oli 1300-luvulla erämaissa nykyisen Saarijärven, Pylkönmäen ja Karstulan alueilla Lappalaisia, joita hänen väkensä verotti.
Heikki Koskela
07.09.09, 14:51
Minua lohduttaa suuresti tämä keskustelu. Kun takavuosina kuljin jonkin verran tuntureilla, törmäsin aina silloin tällöin paikallisiin asukkaisiin, jotka kyselivät esim. että olinko nähnyt lappalaisia, lappilaisia tms. Kun en oikein koskaan ole päässyt perille näistä määritelmistä, yritin mumista jotakin epämääräistä.
Kun sitten vielä historia tuntee lappalaiskäsitteen myös varsin etelässä ja vieläpä nykyisinkin on aika tavalla sukunimen Lappalainen omaavia, onkin melkoinen vyyhti siinä, mitä käsite lappalainen tarkoittaa. Tässä mielessä olen antanut itseni ymmärtää että käsite lappalainen historiallisessa mielessä kuvaa enemmänkin elinkeinoa. Mm. Kantalan rälsillä ja Bo Joninpojalla oli 1300-luvulla erämaissa nykyisen Saarijärven, Pylkönmäen ja Karstulan alueilla Lappalaisia, joita hänen väkensä verotti.
Käsite lappalainen on kyllä meille lantalaisille hieman epäselvä. Minä kylläkin voin vain puhua omissa nimissäni. Lieneekö saamelaisuudella ja lappalaisella todellisia yhteisiä ominaisuuksia esimerkiksi puhutun kielen perusteella.
Lappalaiskäsite on tunnettu hyvinkin etelässä. MM täällä Alajärvellä viisaat tutkijat aikanaan ovat päätelleet lappalaisten asuneen tällä korkeudella - jopa etelämmässä. Muutamat paikannimet viittaavat lappalaisten asutukseen. Itse olen epäileväinen näin tehtyihin johtopäätelmiin mutta mikäpä minä olen sitä muuttamaan. Varsinkin kun tietämiseni (se vähäinen) suuntautuu aivan toisille alueille.
Jos näin kuitenkin olisi, niin en oikein saa sopimaan omaan logiikkaani sitä, että asujaimisto olisi ollut vieläpä saamelaista kieltä puhuvia. Wikipedia kertoo saamelaisuudesta yhtä epävarmasti kuin mekin tällä Forumilla.
Täytynee vain odotella uusia tutkimuksia ja tuloksia geenitutkimuksen alalta.
khanhisalo
07.09.09, 15:12
Aivan niin kuin Erkki A totesi, ei se ole ihme vaikka me emme tiedä näitä käsitteitä, kun itse asianosaisetkin käyvät niistä käräjiä.
Tämän linkin kun lukee niin huomaa asian:
http://www.suonttavaara.se/Niilo%20Tervo.htm
terv.Keijo H
Erkki A Tikkanen
07.09.09, 17:36
Aivan niin kuin Erkki A totesi, ei se ole ihme vaikka me emme tiedä näitä käsitteitä, kun itse asianosaisetkin käyvät niistä käräjiä.
Tämän linkin kun lukee niin huomaa asian:
http://www.suonttavaara.se/Niilo%20Tervo.htm
terv.Keijo H
Kiitos Keijo linkistä, muistuipa uudelleen mieleen tämäkin kirjoitelma, joka hyvin valaisee Kyrön suvun alkutaipaleita Vuontisjärvellä asiakirjojen valossa.
Äitini isoäiti on suoraan alenevassa polvessa tämän ensimmäisen Kyrön, eli "Michell Jönsinpojan" jälkeläinen.
Hyvinkin etelässä asuvat lappalaiset saivat nimityksensä syrjässä asumisesta. Tällöin sana lappalainen tosiaan tuli loppu-sanasta, kuten edellä mainittiin.
Saamelaiset kutsuvat itseään saamelaisiksi, eivät lappalaisiksi. Ovat käsittääkseni tehneet näin aina. Sana saamehan on samasta kantasanasta kuin sana häme. Tällöin voisi päätellä, että hämäläiset olivat saamelaisia.
Vierasheimoiset ovat voineet kutsua saamelaisia lappalaisiksi, josta Savossa yleinen sukunimi Lappalainenkin olisi tullut.
Mika J
Etelän asukkaiden tiedot ja käsitykset pohjoisen asukkaista eivät ymmärrettävästi ole olleet kovin selviä. Lappalainen-nimitys varmaan on ollut se, minkä etelän asukas tunsi.
Mieleeni muistui Topeliuksen satu tomerasta huimapäästä Sampo Lappalaisesta. Sampo-poika viiletti hurjaa vauhtia poron selässä yli tuntureitten Inarinjärven papin tykö kastetta saamaan. Nimi hänellä kyllä jo oli, kuten sadun alussa selitetään.
Näin jälkeenpäin katsoen satu on varsin asiapitoinen ja sisältää paljon kansanperinnettä sadunomaisesti esitettynä.
Satu löytyy lyhentämättömänä ainakin kirjasta Pikku Lauri ja muita satuja. Sopii kyllä paremmin luettavaksi jonain kylmänä talvi-iltana, kun tuuli ujeltaa ulkona.
Marjatta
Matti Lehtiö
08.09.09, 21:03
Ymmärtääkseni taivutus lappilainen on kovin nuori, ainakin valtakunnallisella tasolla. Kovin vanhoja koulukirjoja ei tarvitse selata, kun vallistevana taivutuksena on lappalainen.
Suomen väestön esihistorialliset juuret (Tvärminnen symposium 17. - 19-1-1980) Niilo Valonen kirjoittaa mm. näin:
" Lappalaisten ja Lapin nimityksistä"
Lappalaisista on käytetty kolmea nimeä, jotka valaisevat kosketuksia: lappalainen (ruots. lapp), omakielinen sabme, jonka merkitys on 'Lappalainen, lapin kieli' ja harvinainen lp. vuowjos, runojen vuojolainen. Lappalainen lienee näistä nuorin, koska sen rinnalla esiintyvä Lappi on i-vartaloinen (genetiivi Lapin), eikä e-vartaloinen kuten vanhat sanat..... Lappi paikannimien kartoitus osoittaa, että nimien levikki Länsi-Suomessa alkaa sutuksen keskisen rautakauden kiinteän asutuksen vyöhykkeen reunoilta kaikkiin suuntiin, ikään kuin Lappi olisi merkinnyt syrjäseutua ja lappalainen siis syrjäseudulla asuvaa. Karjalan kielessä Lappi merkitseekin omalta seudulta pohjoiseen alkava aluetta, reuna-aluetta, ja lappalainen karjalaista tai saamelaista."
Matti Lehtiö
,
Erkki A Tikkanen
09.09.09, 09:07
Ymmärtääkseni taivutus lappilainen on kovin nuori, ainakin valtakunnallisella tasolla. Kovin vanhoja koulukirjoja ei tarvitse selata, kun vallistevana taivutuksena on lappalainen.
....
Matti Lehtiö
Tässä täytyykin erottaa kaksi asiaa toisistaan, lappalainen, etninen perinteistä ammattia harjoittava henkilö ja lappilainen, henkilö, joka asuu Lapissa. Ei lappalainen ja lappilainen ole synonyymejä, jotka tarkoittavat, tai tarkoittivat, samaa asiaa.
Jos nyt joku pohjanmaalainen muuttaisi vaikkapa Ivaloon, hänestä tulisi ajan myötä lappilainen, ei lappalainen.
Se, että lappilainen sanana on nuori, ei muuta itse asiaa toiseksi. Ei nykyisen lappilaisen isoisoäiti ollut lappalainen, ellei sitten ollut sitä etniseltä perimältään. Silloin ehkä lappilainen-sanaa ei ollut käytössä, niin kuitenkaan se ei tehnyt lantalaisesta lappalaista sanan puutteen vuoksi. Hän oli silloisten lappalaisten mielestä lantalainen, ei lappalainen.
http://www.siida.fi/anaras/historia/usko.html
Esaias Mansveti Fellmanin muutettua Kemijärvelle alkoi hänen tilallaan vuonna 1662 toimia pappina Inarissa ja muuallakin Kemin Lapissa Gabriel Tuderus, joka kovalla kädellä alkoi käännyttää pakanoita kristinuskoon. Hänestä liikkui sanonta: “Tuderus tuo herran pappi, jota vihas lanta ja lappi”.
Tämä Tuderuksesta kerrottu tunnettu lause, ainakin täällä Lapissa, kuvaa sitä asukkaiden jakaumaa jo tuolloin. Jo 1600-luvulla erotettiin lanta ja lappi, tänä päivänäkin meilläpäin on käytössä lantalainen-sana, joka on ehkä muualla Suomessa tuntemattomampi sanonta.
Sana on nykykielessä vaihtunut enemmän käytettyyn ja nykyaikaisempaan lappilainen-sanaan, joka on lantalaisen synonyymi.
Syllinpoika
09.09.09, 09:24
Johtoa lappalainen-käsitteelle löytyy esim. tohtori Korpijaakko-Labban väitöskirjasta, tohtori Pekka Vihervuoren selvityksessä 1999, tohtori Juhani Wirilander 2001 ja neljän Oulun ja Lapin yliopiston tutkijan Mauno Hiltusen, Juha Joonan, Matti Enbusken ja Tarja Nahkiaisojan tutkimuksista 2002-2006. Ainakin Enbuske väitteli aiheesta tohtoriksi.
Viimeisin selvitys (rajoista) valmistui kirjailija-tutkija Voitto Viinasen toimesta 2002-2006.
khanhisalo
09.09.09, 10:52
Erkki A kirjoitti:
"Tämä Tuderuksesta kerrottu tunnettu lause, ainakin täällä Lapissa, kuvaa sitä asukkaiden jakaumaa jo tuolloin. Jo 1600-luvulla erotettiin lanta ja lappi, tänä päivänäkin meilläpäin on käytössä lantalainen-sana, joka on ehkä muualla Suomessa tuntemattomampi sanonta.
Sana on nykykielessä vaihtunut enemmän käytettyyn ja nykyaikaisempaan lappilainen-sanaan, joka on lantalaisen synonyymi"
Täällä enemmän lapin ja lannan rajasta:
http://www.plappi.fi/kunnat/sodankyla/kylatoiminta/unarin_luusua/lapin_ja_lannan_raja/
Suomen ja Saamen raja on taas juuri siinä kun tullaan Vuotson keskustaan, 90km Sodankylästä pohjoiseen.
terv. Keijo H
Jos nyt joku pohjanmaalainen muuttaisi vaikkapa Ivaloon, hänestä tulisi ajan myötä lappilainen, ei lappalainen.
Noinhan se on. Maahanmuuttajia täällä ruuhka-Suomessa askarruttaa tällä hetkellä mm. se, tuleeko heistä suomalaisia koskaan...
Entisessä Neuvostoliitossa ( ja nyky-Venäjällä?) tehtiin tarkka ero käsitteiden natsionalnost ja narodnost välillä. Vaikka edellinen olisi ollut Neuvostoliitto, saattoi narodnost (kansallisuus) olla lähes mikä vain (suomalainen, venäläinen, saksalainen jne.). Narodnost oli myös merkittynä passiin (sekä kotimaan-, että ulkomaanpassiin). Olin kerran matkanjohtajana erään ryhmääni kuuluvan tummahipiäisen miehen seurassa, kun tiukkailmeinen rajavirkailija Nuijamaalla tiukkasi brittipassilla matkustavalta tämän narodnostia. Intialaisen näköinen mieshenkilö ei tästä hermostunut, vaan ilmoitti kerta toisensa jälkeen olevansa britti.
Edellä on käsitelty lappi sanan etymologiaa syrjäistä seutua tarkoittavana sanana. Tässä yhteydessä on myös esitetty sana lape sanan synonyyminä. Esine voi voi olla lappeellaan eli syrjällään. Lappeenranta lienee ollut juuri tuollainen paikka.
Pohjoista keskustelua hallitsevat nähdäkseni myös taloudelliset intressit, siis sen seuraukset, ketkä määritellään mihinkin ryhmään kuuluvaksi. Kun talous ja politiikka astuvat peliin mukaan, joutuu totuus itseisarvona usein väistymään...
t. Olavi A.
Aiheeseen saattaisi saada jotain lisäystä lauantaina 10.10. klo 15.00 Vantaalla Kuulutko sukuuni-tapahtumassa. Silloin VTM sukututkija Anita Pesonen luennoi aiheesta Inarinsaamelaiset suvut.
Lopullinen ohjelma ilmestyy lähiaikoina www.vantaanseudunsuku.net (http://www.vantaanseudunsuku.net)
Jouni Kaleva
11.09.09, 19:18
Saamelaiset kutsuvat itseään saamelaisiksi, eivät lappalaisiksi. Ovat käsittääkseni tehneet näin aina. Sana saamehan on samasta kantasanasta kuin sana häme. Tällöin voisi päätellä, että hämäläiset olivat saamelaisia.
Mika J
Tässä prof. Kalevi Wiikin erinomaisessa artikkelissa Hiidenkivi-lehdessä 6/1997 käy seikkaperäisesti esiin sanojen häme-saame-suomi jne etymologia ja aikajärjestys sekä myös viittaukset nykykansojen kielelliseen ja geneettiseenkin esihistoriaan.
Saamen kieli itsenäisenä kielenä on kehittynyt varhaiskantasuomesta joskus 3000-3500 vuotta sitten.
M.Sjostrom
11.09.09, 21:42
Saamen kieli itsenäisenä kielenä on kehittynyt varhaiskantasuomesta joskus 3000-3500 vuotta sitten.
Minä olen antanut itseni ymmärtää, että nykyaikaisemman tutkimuskäsityksen mukaan saamen kieli olisi pikemminkin syntynyt kantasuomalaisen pohjan, suomensukuisten ainesten ja merkittävän kanta-baskilaisen aineksen yhteensulaumana.
Eli, että saamen kieli ei olisi mikään puhdas suomensukuinen kieli, vaan jopa jossakin määrin osa myös baskien kieliryhmää.
Tätähän tukee geneettiset löydöt: juuri pohjois-Skandinaviassa (eli missä saamelaisten esivanhemmat levisivät ja myös miten milloinkin sulautuivat) on luja annos baskien geneettistä perimää, sitä joka on peräisin kymmenentuhannen vuoden takaa Iberian refugista.
M.Sjostrom
11.09.09, 21:49
Saamelaiset kutsuvat itseään saamelaisiksi, eivät lappalaisiksi. Ovat käsittääkseni tehneet näin aina.
Mistä tällainen, väite, 'ovat aina tehneet näin', tulee? aikalaislähteet?
Onko sittenkin mahdollista, että termi 'saamelainen' on kuitenkin tuoreemman puoleista sanastoa. Ainakin suomenkielessä. Ja mikä takaa, että 'sapme' on heistä ollut aina käytössä siinä kielessä jota nykyään kutsutaan saamenkieleksi?
Ja mistä tulee väite, että historialliset saamelaiset (tai monet heistä) eivät olisi kutsuneet itseään (tietyissä tilanteissa) lappalaisiksi?
Olen antanut itseni ymmärtää, että enimmätkin kieleltään saamelaiset kyllä pitivät menneinä vuosisatoina kiinni niistä paimentolais-, metsästys- ja kalastusoikeuksista, jotka senaikainen oikeuskäytäntö kutsui lappalaisten perinnöllisiksi oikeuksiksi [kun siis termiä saamelainen ei ymmärtääseni ollut niiden vuosisatojen oikeudellisessa terminologiassa olemassa].
Minä olen antanut itseni ymmärtää, että nykyaikaisemman tutkimuskäsityksen mukaan saamen kieli olisi pikemminkin syntynyt kantasuomalaisen pohjan, suomensukuisten ainesten ja merkittävän kanta-baskilaisen aineksen yhteensulaumana.
Eli, että saamen kieli ei olisi mikään puhdas suomensukuinen kieli, vaan jopa jossakin määrin osa myös baskien kieliryhmää.
Tätähän tukee geneettiset löydöt: juuri pohjois-Skandinaviassa (eli missä saamelaisten esivanhemmat levisivät ja myös miten milloinkin sulautuivat) on luja annos baskien geneettistä perimää, sitä joka on peräisin kymmenentuhannen vuoden takaa Iberian refugista.
Minua kiinnostaisi tietää, missä vaiheessa saamelais/lappalaiset ovat unohtaneet 'baskilaisuutensa', siis se osa, joka on aikoinaan tullut Norjan rannikkoa pitkin pohjoiseen. Osahan on alunperin 'puhtaasti' suomalais-ugrilaista kieltä puhuvia ja tullut Suomen kautta idästä. Siitä johtunee, että saamen murteet/kielet poikkeavat paljon toisistaan.
Kielenhän voi aina vaihtaa, mutta geeniperimäänsä ei.
Komsan kulttuurin ihmisiä on voinut jäädä henkiin ja asua pohjois-Skandinaviassa, kun Suomen kautta on tullut sinne esisaamelaisia.
Nämä baskijuuret omaavat ovat sitten vaihtaneet kielensä saameen.
Ja oman havaintoni mukaan saamelaisissa/lappalaisissa on espanjalaista ulkonäköä.
Vai voisiko mieluummin sanoa, että baski+suom.ugrilainen kieli=saame?
Kielenhän voi aina vaihtaa, mutta geeniperimäänsä ei.
Komsan kulttuurin ihmisiä on voinut jäädä henkiin ja asua pohjois-Skandinaviassa, kun Suomen kautta on tullut sinne esisaamelaisia.
Nämä baskijuuret omaavat ovat sitten vaihtaneet kielensä saameen.
Ja oman havaintoni mukaan saamelaisissa/lappalaisissa on espanjalaista ulkonäköä.
Jouni Kaleva
12.09.09, 16:21
Minä olen antanut itseni ymmärtää, että nykyaikaisemman tutkimuskäsityksen mukaan saamen kieli olisi pikemminkin syntynyt kantasuomalaisen pohjan, suomensukuisten ainesten ja merkittävän kanta-baskilaisen aineksen yhteensulaumana.
Eli, että saamen kieli ei olisi mikään puhdas suomensukuinen kieli, vaan jopa jossakin määrin osa myös baskien kieliryhmää.
Tätähän tukee geneettiset löydöt: juuri pohjois-Skandinaviassa (eli missä saamelaisten esivanhemmat levisivät ja myös miten milloinkin sulautuivat) on luja annos baskien geneettistä perimää, sitä joka on peräisin kymmenentuhannen vuoden takaa Iberian refugista.
Mikä lieneekään tarkoittamasi "nykyaikaisempi tutkimuskäsitys", niin siteeraan tähän alan suomalaisen tutkimuksen varsin uutta synteesiä, Kalevi Wiikin kirjasta "Suomalaisten juuret" vuodelta 2004, s. 241-248.
Wiik näkee, että geneettiseltä ainekseltaan baskilainen väestö vaihtoi kantakielensä X (joka saattoi olla baski; "en pysty osoittamaan esimerkiksi, että saamen kielessä olisi baskin tai X-kielen substraatti; sellainen saattaa saamen kielessä olla, mutta asiaa ei ole toistaiseksi tarpeeksi tutkittu".) Tämä vaihto tapahtui hyvin varhain, yli 13.000 vuotta sitten, siis heti jääkauden maksimin jälkeen, jään reunan jo vetäydyttyä Skandinavian eteläreunan tasolla, jolloin Pohjanmeren alueella (Hollanti, Pohjois-Saksa, Tanska) sinne Ukrainan refugista levinneestä suomalaisugrilaisesta kielestä tuli lingua franca ja tapahtui baskiväestön kielen vaihto: "Tuloksena oli suomensukuisen kielen sellainen murre, jossa oli baskilainen substraatti (tai jonkin muun muinoin Länsi-Euroopassa puhutun kielen substraatti)".
Tämän jälkeen, Norjan rannikon sulaessa tämä kielensä vaihtanut väestö "kiipesi" pohjoiseen. Heistä tuli "vanhoja pohjoissaamelaisia".
Myöhemmin toisaalla: Suomen mantereella vasarakirveskulttuurin aikaan (2500-2000eKr.) tultaessa puhuttiin (1) pohjoisessa (itse asiassa nykyisen Lapin läänin alueella) em. vanhojen pohjoissaamelaisten kieltä. Tuosta etelämmäs puhuttiin (2)suomalaisugrilaista läntistä kieltä, joka oli siis jo 10.000 vuoden takaa läheistä sukua tuolle pohjoissaamelaisten kielelle ja (3) Suomen etelärannikolla edellämainittua kantakieltä, johon alkoi sekoittua balttilaista superstraattia.
Nämä kolme kehittyivät aineksen vaihdon ja sulautumisen myötä kahdeksi kieleksi
a)saame, jossa 2 murretta, pohjois-saame ja eteläsaame
b)itämerensuomeksi
Tämä vaihe, jossa tuo vanha pohjoissaamen kieli osin sulautui eteläsaamen kieleen on Iberian refugista lähteneen väestön toinen kielenvaihto, siinä suli taas pois sitä baskisubstraattia (tai X-kielen substraattia), jota se oli kantanut jo yli 10.000 vuotta.
Jukka Mattila
13.09.09, 18:46
Ottamatta kantaa kielikysymykseen, palaan alkuperäiseen kysymykseen. Olen entinen lappilainen, jolla on saamelaiset sukujuuret.
Lappalainen on halventava sana saamelaisista, sana pohjautuu ruotsin kielen sanaan lapp, jolla yksin kertaisesti tarkoitettiin paikattuihin vaateisiin (köyhiin) pukeutuineita saamelaisia. Jostain syystä sama halventava sana haluttiin myös suomen kieleen. Sana käyttö on kiinni henkilön omasta asennoitumisesta etnisiin ryhmiin (sama jos käyttää sanoja mustalainen tai ryssä). Ainakin omaan korvaan lappalainen-sana särähtää.
Lappilainen sana tarkoittaa lapissa asuvaa.Saamelainen on lappilainen, mutta kaikki lappilaiset eivät ole saamelaisia.
Jukka Mattila
Jouni Kaleva
13.09.09, 19:06
Ottamatta kantaa kielikysymykseen, palaan alkuperäiseen kysymykseen. Olen entinen lappilainen, jolla on saamelaiset sukujuuret.
Jukka Mattila
Kyllä kielikysymys on tässä asiassa olennainen.
Yritin edellä Kalevi Wiikiin vedoten todeta:
-pohjoissaamelaiset ovat puhuneet suomalaisugrilaista saamen kieltä jo silloin, kun jääkausi peitti koko pohjoisskandinavian. He siis veivät saamen kielen ylös Norjan rannikkoa edetessään.
-Nyky-Suomen alueella puhuttiin vielä vuoden 2000eKr tienoolla laajasti suomalaisugrilaista kantakieltä, josta kehittyi saamen kielen eteläsaamen murre.
Siis se väestö, josta tässä on kyse, itse käytti saamen kieltä hyvin hyvin varhain. Ja omalla kielellänsä he ovat kutsuneet itseään saamelaisiksi niin kauan kuin tuo sana on ollut heidän kielivarastossaan. Jos Wiikin aiempi referoimani artikkeli pitää paikkansa, tuo sana "saamelainen" tuli heidän kieleensä lainana ajanjaksolla 2000 - 1500 eKr.
Olipa sanan lappalainen etymologia mikä tahansa, sen täytyy olla nuorempi kuin saamelaisen väestön itselleen omaksuma nimitys saamelainen.
Kun saamelaiset itse eivät nimitä itseään lappalaisiksi, sen sanan tietysti ovat kehittäneet heidän lähinaapurinsa, jotka tässä tapauksessa lienevät
a) balttilaisvaikutteita saaneet eteläsuomalaiset, itämerensuomalaiset tai
b) ruotsalaiset
M.Sjostrom
13.09.09, 20:53
....
Lappalainen on halventava sana...., sana pohjautuu ruotsin kielen sanaan lapp, jolla yksin kertaisesti tarkoitettiin paikattuihin vaateisiin (köyhiin) pukeutuineita saamelaisia. Jostain syystä sama halventava sana haluttiin myös suomen kieleen. ...
josko lukisit mitä viestiketjussa on kirjoitettuna,
sieltä löytyy kyllä toinenkin, mahdollisesti vaihtoehtoinen etymologia:
suomalaiskielissa 'lappa', 'lappee', on ilmaissut syrjässä, mm syrjäseuduilla asuvia.
joten, 'paikatut vaatteet' (joka tullee germaanikielisestä sanayhteydestä) ei tosiaankaan ole ainut tausta tälle.
Muuttaako tämä fakta etymoligiasta näkemystä ollenkaan, vai onko tuo oletus halventamisesta liian syvällä investoituna jo nyt jossakin.
.... Olen entinen lappilainen, jolla on saamelaiset sukujuuret.
Lappalainen on (halventava (tai sitten ei, lis.) sana saamelaisista...
viestiketjussa käy ilmi näkemys, että lappalainen on tarkoittanut saamelaisia ja muita, joilla on pyyntikulttuuri - siis sellaiset elinkeinot, tavat ja perinteet. Ja joita verotettiin lapinverotuksella.
Siis, vanha yhteisnimitys väelle, jossa oli saamelaisten lisäksi muitakin.
Oletko siis varma, että näkemyksesi lappalaisen täydellisestä synonymiteetistä saamelaisen kanssa on oikea ja totta ?
Pikemminhän saamelainen on lappalaisten osajoukko, noin historiallisesti.
Tästä tulee joka tapauksessa esiin kysymys: mikä etninen nimikointi kuuluu niille, jotka ovat biologisesti (ja jossain määin kulttuurisestikin) saamelaisten jälkeläisiä, mutta eivät puhu eivätkä osaa saamea [ja joiden suktausta on luopunut saamenkielestä jo aika monta sukupolvea sitten]
Heidän esivanhempansahan, vaikka olivat jo luopuneet saamenkielestä, silti usein olivat lappalaista kulttuuria.
Onko heidän -jotka vieläpä jotkut asuvat juuri samoilla seuduilla kuin nuo lappalaisina verotetut esivanhempansa- väärin käyttää tästä etnisyydestään nimitystä lappalainen?
M.Sjostrom
13.09.09, 21:02
....omalla kielellänsä he ovat kutsuneet itseään saamelaisiksi niin kauan kuin tuo sana on ollut heidän kielivarastossaan....
ottaen huomioon, että peremmälle tutkiskeltaessa, kyseisen sanan merkitys on suunnilleen muotoa 'tämän maan asukas',
on tuo aika tavanomaista.
siis, maalaisiksi itsensä mainitsevat.
Tällaista on vallan monella suunnalla maailmaa. Kansa kutsuu itseään maan (geneerinen termi) asukkaiksi. Niin että ko maalla ei ole erityistä nimeä, vaan se on 'maa'.
Kiinalaisetkin kutsuivat maataan 'keskuksen valtakunnaksi'. Yleensäkin, erisnimi jollakin maalle on aluksi relevantti heidän naapureilleen, ei heille itselleen. Jonka takia halvatun nomi valtakunta (ja sen kansa) on tunnettu (nykyään jopa omalla kielellään) nimellä, jonka naapurit antoivat.
No, naapurit noiden syrjien asujia kutsuivat lappa-väeksi. Tässä ei ole mitään ihmeellistä.
Suomalaiset, jotka kutsuvat itseään suomalaisiksi (people of suoma <- zeme), tarkoittavat olevansa asumansa maan (geneerinen termi) asukkaita.
Hämäläiset, jotka kutsuvat itseään hämälaisiksi (people of heme <- zeme), tarkoittavat olevansa asumansa maan (geneerinen termi) asukkaita.
Saamelaiset, jotka kutsuvat itseään sapmi (people of sapme <- zeme), tarkoittavat olevansa asumansa maan (geneerinen termi) asukkaita.
-----
Englantilaiset, jotka kutsuvat itseään englantilaisiksi, tarkoittavat että heitä (tai heidän esivanhempiaan) heidän tungeksimassaan uudessa asuinpaikassa kutsuttiin angleiksi, ainakin niiden toimesta jotka olivat siellä asustelleet pidempään....
jnpp.
Matti Lehtiö
13.09.09, 21:22
Ymmärtääkseni ajatus, että ruotsinkielen lappua - paikkaa merkitsevä sana lapp olisi pohjana lappalainen - nimitykseen, ei ole vakuuttanut tutkijoita.Kuten jo aikaisemmin lainaamassani Prof. Niilo Valosen artikkelissa todetaan Lappi-sanasta: " Luultavammin se on omaperäinen ja lainautunut ruotsiin".
Matti Lehtiö
Kyllä meidän isäntä näkee punaista, jos häntä lappalaiseksi kutsutaan. Hän on omasta ja sukunsakin mielestä lappilainen. Syntynyt ja asunut Rovaniemellä, nyt kyllä etelässä. Suku tuli aikoinaan Kuusamoon Paltamosta 1700-luvun alkupuolella.
Irkku
:)
... Tästä tulee joka tapauksessa esiin kysymys: mikä etninen nimikointi kuuluu niille, jotka ovat biologisesti (ja jossain määin kulttuurisestikin) saamelaisten jälkeläisiä, mutta eivät puhu eivätkä osaa saamea [ja joiden suktausta on luopunut saamenkielestä jo aika monta sukupolvea sitten]
Heidän esivanhempansahan, vaikka olivat jo luopuneet saamenkielestä, silti usein olivat lappalaista kulttuuria.
Onko heidän -jotka vieläpä jotkut asuvat juuri samoilla seuduilla kuin nuo lappalaisina verotetut esivanhempansa- väärin käyttää tästä etnisyydestään nimitystä lappalainen?
Meidän suku ei ole koskaan asunut Lapissa ja vasta DNA-tutkimuksessa tuli esille, että olen äidin puolelta sitä samaa joukkoa, joka tuli tänne Suomeen aivan ensimmäisten joukossa ja jopa asuivatkin Lappilassa. Lappalainen kuvaa siis hyvin omaa taustaani, enkä koe sanaa halventavana, onhan se aika yleinen sukunimenäkin. Ruotsalaiset ovat puhuneet suomalaisista aina halventavasti, ei sen takia kannata hyvää suomalais-ugrilaista sanaa hylätä. Finne tarkoittaa finniä, joten pitäisikö sekin sana kieltää? :rolleyes:
Minä olen aina, suuresti huvittuneena, seurannut tätä <Lappilainen, Lappalainen, Saamelainen> keskustelua, kuin herkulliseksi äityvää kylätappelua. Siinä väsyneet häävieraat pieksävät toisiaan, muistamatta enää, mistä koko rytäkkä alkoikaan.
- Kukaa ei uskalla kuitenkaan lopettaa, .......Enkä minä malta olla siihen nyt osallistumatta.....
Varhaisimmat dokumentit lappalaisuudestani, isän puolelta, löytyvät 1550-luvulta Kuolajärven kylästä. Totuin siihen, että silloin 60-luvulla arkikielessä puhuttiin lappalaisista, kuten Luoteis-Venäjällä puhutaan tänäänkin, käyttäen sanaa Lobar, tai Lobbar. Ei sanalla halveksittu ketään.
Samaan aikaan kirjoissa ruvettiin puhumaan "metsä-saamelaisista". Meille 60-lukulaisille koululaisille <saame> oli kielen tunnus. Inarin-saame, Koltan-saame jne.
Kaukainen sukulaiseni Madrjona Sotkajärvi oli tiettävästi viimeinen Kildinin-saamen taitaja. Hänet tapettiin, muistaakseni vuonna 1997 Juonnin kylässä Venäjällä, jonkin ikävän moottorikelkasta syntyneen riidan aikana. Hän oli tuolloin lähes 80-vuotias.
Meillä Sallassa ja Kuolajärvellä puhuttiin ns. Metsä-saamen kieltä, mikä sittemmin on häipynyt unholaan. Se kuitenkin oli jollakin tapaa sukulainen Inarin-saamelle.
Kun joskus menen takaisin asumaan pohjoiseen, minusta tulee ensin lappilainen. Aina siihen saakka, kunnes kysyttäessä tarkennan kysyjälle sukusiteeni juontuvan Kuolajärven metsä-lappalaisiin, jotka puhuivat kielenään Inarin - saamen sukuista kieltä, Metsä - saamea.
Ja jos joku lantalaisista ei meinaa ymmärtää sanomaani, kaivan kupeeltani "keklun" ja sillä tehostan lantalaisen hyppyä kieli- ja kulttuurikylpyyn.
:D:
Jouni Kaleva
14.09.09, 17:53
ottaen huomioon, että peremmälle tutkiskeltaessa, kyseisen sanan merkitys on suunnilleen muotoa 'tämän maan asukas',
on tuo aika tavanomaista.
siis, maalaisiksi itsensä mainitsevat.
Tällaista on vallan monella suunnalla maailmaa. Kansa kutsuu itseään maan (geneerinen termi) asukkaiksi. Niin että ko maalla ei ole erityistä nimeä, vaan se on 'maa'.
----
Englantilaiset, jotka kutsuvat itseään englantilaisiksi, tarkoittavat että heitä (tai heidän esivanhempiaan) heidän tungeksimassaan uudessa asuinpaikassa kutsuttiin angleiksi, ainakin niiden toimesta jotka olivat siellä asustelleet pidempään....
Hei
Tiivistät tuossa ihaltavasti, juuri noin ymmärrän Wiikin tarkoittaneen. Samoin voin yhtyä näkemykseesi lappalainen-sanan käytön kohdistumisesta paimentolais-pyyntikulttuuriväestöön, johon saattoi kuulua saamelaisia ja muita etnisiä väestönosia. Se on minulle tietymätöntä, milloin lappalainen-sana suunnilleen tuli suomenkieleen.
Oma etunimeni on "lappalainen", kielikorvassani lappalainen-sana ei ole koskaan ollut halventava. Tietysti kieli elää ja konnotaatiot muuttuvat. Kun taannoin löysin itselleni saamelaiset juuret 7 sukupolven takaa, tunsin pelkästään ylpeyttä.
---
Mitä angleihin tulee, heidät tunsi sillä nimellä jo Tacitus, kauan ennen kuin anglit, saksit ja juutit suorittivat valtausretkensä Brittein saarille, mikä tapahtui v. 449. Anglien lähtöpaikkana pidetään suunnilleen nykyistä Schleswig-Holsteinia.
Jukka Mattila
17.09.09, 19:58
Minusta kysymys on arvostuksesta. Lappalainen-sana, jos sillä tarkoitetaan saamelaisia, omaa niin paljon halventavaa painolastia ja historiallista sortoa. Jos halutaan puhua saamelaisista, niin käyttäkää oikeaa sanaa.
Jukka Mattila
Eikös tässä nyt ole kyse samasta asiasta kuin sanassa neekeri.
Suomessa termi on ollut täysin luonteva, mutta edes hurjin gansta Bronxissa ei ikimaailmassa kutsuisi toista tummaihoista sanalla nigger.
Minusta Jukka Mattila tuossa edellä perusteli oikein hyvin, miksi saamelainen on parempi termi puhuttaessa Lapin alkuperäisasukkaista.
Juha
Erkki A Tikkanen
18.09.09, 08:39
Eikös tässä nyt ole kyse samasta asiasta kuin sanassa neekeri.
Suomessa termi on ollut täysin luonteva, mutta edes hurjin gansta Bronxissa ei ikimaailmassa kutsuisi toista tummaihoista sanalla nigger.
Juha
Vaikka tämä nyt ei enää itse asiaan liitykään, olen nähnyt aika monta "gangsta"-elokuvaa, jossa mustat hokevat toisilleen "what´s up my nigger", "hey my nigger" etc. toisille mustille, lähinnä kavereilleen. Kaverit olivat todella hurjan näköisiä, mutta sehän olikin elokuvaa, mutta todennäköistä on, että näin tapahtuu myös oikeassa elämässä.
Niin, elokuvat eivät välttämättä pohjaudu tosiasioihin.
Saamani tieto on tullut usealta eri tuttavaltani, useista eri kulttuuritaustoista pitkin usan: kaupunkeja; SF, Chicago, Dallas, NY, New Jersey ja Boston.
Uskon ainakin mieluummin itse oikeiden ihmisten sanoihin ja kokemuksiin kuin elokuvien maailmaan. Voin toki olla hyvin väärässä, mutta en lähtisi kokeilemaan n-sanan käyttöä missään päin jenkkilää.
Olen edelleen sitä mieltä, että Jukka tuossa edellä perusteli asiansa koko lailla hyvin.
Onhan näitä muitakin : puhutaanko ryssistä vai venäläisistä, mustalaisista vai romaaneista, sveduista vai ruotsalaisista. Kaikilla näillä sanoilla on tietty taustansa ja painolastinsa.
Juha
Onhan näitä muitakin : puhutaanko ryssistä vai venäläisistä, mustalaisista vai romaaneista, sveduista vai ruotsalaisista. Kaikilla näillä sanoilla on tietty taustansa ja painolastinsa. Juha
Maailma on täynnä kiertoilmauksia ja niiden tilalle pitää aina keksiä uusia, koska itse asia ei muutu siitä ollenkaan. :rolleyes:
Eikös tässä nyt ole kyse samasta asiasta kuin sanassa neekeri.
Suomessa termi on ollut täysin luonteva, mutta edes hurjin gansta Bronxissa ei ikimaailmassa kutsuisi toista tummaihoista sanalla nigger.
Juha
Selvyden vuoksi todettakoon, että nigger vastaa lähinnä suomen sanaa nekru. Neekerin vastine englannissa on negro, jota muuten USA:n mustien henkinen johtaja Martin Luther King käytti vielä 1960-luvulla väestään. Tietenkin ilman minkäänlaista väheksynnän tarkoitusta.
JormaV
Jouni-etunimi tulee ruotsinkielen Johanista/Jönsistä. Se ei siis ole saamelainen, niinkuin ei näköjään muutkaan saamelaisten käyttämät etunimet. Niilo/Niiles=Nils, Inga, Olli=Olof, Pekka=Pehr jne.
Mika J
Hei
Tiivistät tuossa ihaltavasti, juuri noin ymmärrän Wiikin tarkoittaneen. Samoin voin yhtyä näkemykseesi lappalainen-sanan käytön kohdistumisesta paimentolais-pyyntikulttuuriväestöön, johon saattoi kuulua saamelaisia ja muita etnisiä väestönosia. Se on minulle tietymätöntä, milloin lappalainen-sana suunnilleen tuli suomenkieleen.
Oma etunimeni on "lappalainen", kielikorvassani lappalainen-sana ei ole koskaan ollut halventava. Tietysti kieli elää ja konnotaatiot muuttuvat. Kun taannoin löysin itselleni saamelaiset juuret 7 sukupolven takaa, tunsin pelkästään ylpeyttä.
---
Mitä angleihin tulee, heidät tunsi sillä nimellä jo Tacitus, kauan ennen kuin anglit, saksit ja juutit suorittivat valtausretkensä Brittein saarille, mikä tapahtui v. 449. Anglien lähtöpaikkana pidetään suunnilleen nykyistä Schleswig-Holsteinia.
khanhisalo
19.09.09, 15:45
Tuosta linkistä löytyy taatusti saamelaisia etunimiä:
http://www.nordicnames.de/wiki/Category:Sami_Names
terv. Keijo H/ saamen vävy
Jouni Kaleva
19.09.09, 15:54
Jouni-etunimi tulee ruotsinkielen Johanista/Jönsistä. Se ei siis ole saamelainen, niinkuin ei näköjään muutkaan saamelaisten käyttämät etunimet. Niilo/Niiles=Nils, Inga, Olli=Olof, Pekka=Pehr jne.
Mika J
Ja ruotsinkieleen Johan/Jöns tulivat taas jostakin muualta jne. Tässä katsannossa kaiketi harva nimi on myöskään ns. suomalainen. Miten lie Aino ja Väinö?
Jouni-etunimi tulee ruotsinkielen Johanista/Jönsistä. Se ei siis ole saamelainen, niinkuin ei näköjään muutkaan saamelaisten käyttämät etunimet. Niilo/Niiles=Nils, Inga, Olli=Olof, Pekka=Pehr jne.
Mika J
Jouni ja Niiles ovat lappalaisia muotoja samalla tavalla kuin Juhani, Juho, Juha, Jussi ja Niilo suomalaisia. Kristinuskon mukana tuli uusia nimiä ja vanhat nimet hylättiin.
Olenkin miettinyt, olisiko lehmille jäänyt vanhoja hylättyjä naisten nimiä? Veljet kutsuivat minua Mustikiksi ja pikkusiskoa Mansikiksi joskus pahimman murrosiän aikaan. Voisinpa huolia tuon haukkumanimen vieläkin lempinimekseni. Se kuulostaa ihan mukavalta. :D:
Heikki Koskela
20.09.09, 06:17
Huomenta suomalaiset, saamelaiset, lappalaiset, hämäläiset ja erityisesti savolaiset, ja muut rodut, heimot, kansallisuudet, kieliryhmät! Kaikille siis hyvää sununtaipäivän aamua :)
Olen viettänyt aikaani hyödyllisesti Forumin parissa ja lueskellut mm tätä ketjua kiinnostuksen vuoksi. Yhteenvetoa en kykene itselleni tekemään lukemani perusteella. Se vuoksi lainasin netistä Ylen sivulta seuraavan viisauden: "Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja Pohjoismaiden ainoa alkuperäiskansa. Heillä on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Alkuperäiskansana pidetään kansaa, jonka esivanhemmat ovat asuttaneet aluetta sen valloituksen tai asuttamisen aikaan tai jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista". Pidän tätä toistaiseksi viisautena ja yhteenvetona itselleni. En löytänyt lainauksen alkuperäistä kirjottajaa.
Yhteen asiaan kykenen kyllä ottamaan kantaa kokemani perusteella. Asuin yhden kesän opiskelun ja työn vuoksi Kittilässä eräässä pienessä taloryhmässä (Pokasta etelään), jonka nimeä en nyt äkkiä muista. Kesä sijoittuu noin 1960-luvun puolivälin korville. Täältä teimme lyhkäisiä kivinäytteiden keräilymatkoja ympäristöön. Vapaa-aikana ajelin myös muualla aina Inaria myöten. Tuli käytyä myös Levi-tunturin maisemissa. Levi vaikutti silloin lähes erämaa-alueelta, jossa oli asutusta jonkin verran. Luulisin asukkaitten olleen pääosin paikallista väestöä (lappalaisia/saamelaisia - miten vain sopii).
Toisen kerran samoilla alueilla kävin viime kesänä, kun halu matkustaa sinne kävi ylivoimaiseksi. Tällä kertaa päämajaksi otimme vastaa erään perhetuttavani tarjouksen asua Levitunturin juurella alppitalossa, jossa häenellä oli osakehuoneisto vapaana. Tarkempaa osoitetta en anna. Tästä päämajsta sitten kiertelimme ympäri Lappia viikon ajan. Kilometrejä kertyi meno-paluumatkoineen liki 3000.
Matkan aikana vertailin tietenkin koko ajan maisemia ja tapahtumia akselilla 1965-2009 ja olin saamassa henksen shokin palattuani matkalta. Koin lievän järkytyksen heti saavuttuani Leville ja järkytys vain syveni kierrettyäni Levillä ja ajettuani sen ympäri asfalttitietä. Muuan toinen tuttavani kertoi myöhemmin, että se on upea paikka. Hän luetteli loistavia savutuksia: "Leville on rakennettu pari tusinaa alppitaloja toinen toistaan upeampia. Levin rinteille on rakentanut mm. se ja se tehtailija/toimitusjohtaja erittäin suuren huvilan, jossa hän/he käyvät lepäämässä viikon pari vuodessa. Levin huipulle on rakennettu valtava ja upea hotelli (jonka omistajaa hän ei tiennyt). Levillä on upea ja valtavankokoinen Sokos-hotelli."
Näinhän minä ne kaikki: Ne tuhannet hirsimökit Levin juurelle rakennetut, tyhjillään olevat mökit, jotka mustina nököttivät mäntyjen lomassa. Kaiken näin, mutta ihmisiä vain nimeksi. Näin viinakaupan, autovuokraamon, marketin, asfaltoidut tiet ja paljon muuta. Näin nostokurkia Levin katolla ja Levin juurella ja makuuhuoneeni seinän vieressä, jossa kadun toiselle puolelle rakennettiin upeaa alppitaloa. Sen vieressä olevan hirsimökki oli tuomittu kadotukseen. Se oli rakentamisen tiellä.
Muutoksen aiheuttama shokki vaivasi minua pitkään ja johtopäätös Lapin nykytilasta ja sen tulevaisuudesta oli herkälle mielelleni musertava: Lappia hallitsee ahneus, iso raha ja suurten voittojen tavoittelu, häikäilemätön liiketoiminta, jonka avulla tuotto pyritään maksimoimaan. Mieleni rauhoittui päästyäni pois rahakehän vaikutuspiirista. Toivoa vain sopii, että nämä rahakehät ovat vain paikallisia eikä niiden vaikutus tuhoa Lapin todellista lumoa ja olemusta. Lapissa asuu alkuperäiskansa (saamelaisia/lappalaisia), joka vastaanottaa - tahtoipa tahi ei - etelän vyöryvän ahneuden. Se tulee valtaamaan yhä lisää tilaa Lapissa. Toivon, että jäisi hiven sitä Lappia jäljelle, jonka tunsin vielä 1960-luvun alkupuoliskolla.
Seppo Niinioja
20.09.09, 07:20
Kiitos Heikki hienosta päivän avauksestasi. Kehitys kehittyy, mutta ei aina parempaan suuntaan.
Seppo Niinioja
...
Muutoksen aiheuttama shokki vaivasi minua pitkään ja johtopäätös Lapin nykytilasta ja sen tulevaisuudesta oli herkälle mielelleni musertava: Lappia hallitsee ahneus, iso raha ja suurten voittojen tavoittelu, häikäilemätön liiketoiminta, jonka avulla tuotto pyritään maksimoimaan...
Tuttu tunne. Kävin Lapissa ekan kerran 50 vuotta sitten, enää ei tee mieli edes mennä.
Mutta eikö noin ole käynyt Etelä-Suomessakin ja täällä sitä kutsutaan kehitykseksi. Fifty-sixty... en ole varma haluaisinko elää esi-isieni metsästäjäkulttuurissa vai mieluummin nykyaikana. :rolleyes:
Heikki Koskela
20.09.09, 09:20
Mutta eikö noin ole käynyt Etelä-Suomessakin ja täällä sitä kutsutaan kehitykseksi. Fifty-sixty... en ole varma haluaisinko elää esi-isieni metsästäjäkulttuurissa vai mieluummin nykyaikana. :rolleyes:
Enhän minä sitä, mutta Etelä-Suomi on kehittynyt lähes nykyiseen tilaansa noin 500 vuotta, joten ihmiset ovat sopeutuneet kehitykseen. Vasta viimeiset 50 vuotta Etelä-Suomi on ollut raharinkien piirittämä ahneuden valtakunta. Asuinhan minä siellä elämästäni uhraten 5 vuotta keskellä Helsinkiä enkä pitänyt kokemastani. Se on sillälailla, jotta nyt asutaan aivan muista syistä kuin välttämättömyyden asettammin ehdoin. En minäkään taaksepäin halua astella. Mummo-vainaa sanoi elonsa päivinä: "Hoh-hoijaa! Kohtuus pitäisi olla kaikessa menossa."
Pakkohan minunkin on elää nykyajassa. Vasta kaksi päivää sitten jouduin kaadattamaan viisi linnunlaulupuuta pihastani, koska ne "estivät auringonvalon pääsyn piha-alueelle". Linnut laulakoot nyt naapurin puissa, jos oikein riemusta haluavat laulaa.
PS. Toivon, että saatte kytkettyä edes ohuella siteellä itkuvirteni saamelaisuuden piiriin. Nyt lähden käymään anopin luona (96 vee).
"Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja Pohjoismaiden ainoa alkuperäiskansa. Heillä on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Alkuperäiskansana pidetään kansaa, jonka esivanhemmat ovat asuttaneet aluetta sen valloituksen tai asuttamisen aikaan tai jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista".
Hmm, miksei ennen Suomeen kohdistuvia ristiretkiä ja Pähkinäsaaren rauhan rajaa täällä asunutta muuta väestöä pidetä alkuperäiskansana? Jääkausi päättyi noin 10.000 vuotta sitten, sitä ennen täällä ei asunut kukaan (paitsi mahdollisesti ennen jääkautta, mistä tietomme ovat kovin vähäiset ja nk. Susiluolankin osalta kiistanalaiset). Joskus on spekuloitu sillä, olisiko Norjan rannikolla ollut pieni kaistale paljasta maata jääkaudella ja olisiko tuolla voinut olla väestöä, Suomeahan ei tuokaan alue olisi ollut. Saamelaisten kannalta koko puhe Suomen rajoista on tietysti joutavaa, eiväthän Suomen rajat ole saamen (kielen) rajoja. Kuten jo aiemmin totesin, liittyy keskusteluun paljon myös taloudellisia intressejä ja politiikkaa. En ole esim. nähnyt yksiselitteistä tietoa siitä, milloin Lappiin tuli muu kuin saamelainen väestö - arkeologisia löytöjä on jo rautakaudelta, tuskin kaikki saamelaisia.
Kun ajaa sähköjunalla tai moottoritietä Malagasta Marbellaan voi myös siellä pohtia "kehityksen" hintaa, toisaalta ei espanjalaisten enää tarvitse lähteä siirtotyöläisiksi Renaultin tehtaille Ranskaan, kuten 1960-luvulla vielä tapahtui...
t. Olavi A.:cool:
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.