Johan Barck, ylioppilas, pso: Agneta Cajanus

[JHissa]

Onko kenelläkään tietoa Agneta Gustafintytär Cajanan (* n. 12.1669, † 1.4.1759 Lohtaja, ikä 89 v 5 kk) miehestä ylioppilas Johan Barckista. En ole onnistunut löytämään kyseistä Johan Barckia eri yliopistojen matrikkeleista.
Agneta Cajana asui loppuelämänsä leskenä Lohtajan Pakkalassa. Heillä näyttäisi olleen ainakin kaksi lasta:
Anna Johanintytär Barckala, * 10.1697, eli 1752 Lohtaja. Pso: n. 1715 Simon Karvonen eli Carvonius, † n. 1734 Lohtaja, Pakkala. Vääpeli Laihian Moskassa 1717-19.
Gustaf Barckell, * 1701, † 9.2.1750 Alavieska. Alavieskan lukkari. Pso: Lohtaja 20.9.1730 Elisabeth ?Matiaksentytär Alcenia, * 1677, † 13.3.1760 Lohtaja, ikä 83 v. Muutti miehenä kuoleman jälkeen takaisin Lohtajalle 1750. (Vaimon 1.Pso voisi olla Kurikkalainen Anders ?Matiaksenpoika Soraeus).
Ylioppilas Johan Barck mainitaan myös Padasjoen pitäjänkirjurin Johan Barckin († 15.2.1740 Padasjoki) tiedoissa ylioppilas matrikkelissa:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3592
/ Eräs toinen ylioppilas Johan Barck oli Lohtajan kirkkoherran vävy, pso: Agneta Cajanus (* 1664, † 1759). /

Johannes Hissa

[Leo Suomaa]

Hei

Näitä Barckeja riittää. Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barckin puoliso oli Katariina Alftan (tai Catharina Alftana), ja perheen vaiheita voi seurata esimerkiksi Padasjoen rippikirjoista vuodesta 1723 lähtien
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/padasjoki/rippikirja_1723-1730_tk543/97.htm

Olen keräillyt jonkin verran tietoja tämän pariskunnan jälkeläisistä.

LS

[Jouni Kaleva]

Hei

Näitä Barckeja riittää. Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barckin puoliso oli Katariina Alftan (tai Catharina Alftana), ja perheen vaiheita voi seurata esimerkiksi Padasjoen rippikirjoista vuodesta 1723 lähtien
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/padasjoki/rippikirja_1723-1730_tk543/97.htm

Olen keräillyt jonkin verran tietoja tämän pariskunnan jälkeläisistä.

LS
Padasjoen kirjuri ja Lohtajan ylioppilas näyttävät olevan varsin tarkkaa samaa ikäpolvea keskenään. Serkukset??

[Leo Suomaa]

Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck syntyi noin 1665 ja hänen vanhempansa olivat Barkerydin kirkkoherra Johan Barck (Johannes Johannis, yo Uppsalassa 10.1659, † 1705) ja Brita Broddesdotter Amberg. Hänen veljensä oli Bror Barck. (Johan Barckin jälkeläisiä on paljon Päijät-Hämeessä, kun taas Bror Barckin perhettä on Ruotsinpyhtään ympäristössä.) Ihan heti en keksi näille veljeksille tuota Lohtajan kirkkoherran vävyksi mainittua mahdollista serkkua. Mahdollisen serkussuhteen perustetta kannattanee hakea Smoolannista.

Aika paljon on aikaa käytetty sen selvittämiseen, ovatko Barkerydin Barckit mitään sukua esimerkiksi sille Johan Barckille, jonka vanhemmat olivat Köyliönkartanon, Saaren ja Piiloisten hopmanni Nils Olofsson Barck († 1683) ja hänen puolisonsa Anna Mårtensdotter Gråå. Toistaiseksi ei yhtymäkohtaa liene löydetty.

Yksi tutkimuslinja koskee kysymystä, onko tai millä tavalla samaa barkerydiläistä sukua on Gabriel Barck, jonka vanhemmat olivat Sääksmäen alisen kihlakunnan henkikirjuri Daniel Barck († 1745) ja Kristina Tammelin.
http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=samlandt/3&page=0180

Ilmeisesti lopullista sanaa ei ole sanottu vielä siitäkään, oliko muuan Maria Elisabet Barck Johanin ja Katariinan (ehkä Ruotsissa v. 1718 syntynyt) tytär, joka muutti kavioseppä Christoffer Schmidtin kanssa v. 3.4.1751 solmitun avioliiton kautta Pälkäneelle, missä kuoli Äimälän talossa 22.12. 1792.

LS

[JHissa]

Itselläni ylioppilas Johan Barck tuli vastaan yrittäessäni varmistaa Cajanus-suvun tietoja. Johan Barck on luultavasti jokin Uppsalan ylioppilaista, sillä esim. Agneta Cajanan veli ja Lohtajan kirkkoherra Gustaf Cajanus opiskeli isänsä tavoin myös Uppsalassa ja Turusta ei löydy sopivaa ylioppilas ehdokasta.

Johannes Hissa

[K.Salminen]

Pitää korjata vähän näitä Leon tietoja, pitäjänkirjurin perillinen kun olen useampaa kautta.

Padasjoen ja Kuhmoisten pitäjänkirjuri Johan Johannis Barck syntyi Smoolannin Barkeydin pappilassa eli verotalossa 1.4.1666 yhdessä veljensä Broddo Johannis Barckin kanssa, olivat siis kaksoisveljet. Vanhemmat olivat Barkerydin kh Johan Johannis Barck s 10.5.1637 Barkerydin kirkkoherralle Johan Ludovicille k 12.5.1665 ja Margareta Larsdr Flogerukselle k 11.12.1674, kh Johan Johannis Barck kuoli 6.7.1705, haudattu Barkerydin kirkkomaalle. Lainaan tähän osan tekstiäni eräästä julkaisusta:

.

"Pitäjänkirjuri Johan Johannis Barckin ja hänen Broddo veljensä vanhemmat olivat siis kh. Johan Barck-Flogerus ja Brita Broddosdr. Barkerydin pappilasta. Kirkkoherra Johan Barck oli syntynyt 20.5. 1637 Barkerydissä, ja kirjoittautui Upsalan yliopistoon 12.10.1659 nimellä Flogerus. Barkerydin kirkkoherran, Johanin isän, Johan Ludovicin vanhuuden ja sairauden takia poika Johan auttoi isäänsä jumalanpalvelusten suorittamisessa ennen pappisvihkimystään 2.7.1665. Johan nuorempi ei tullut toimeen isänsä kappalaisen, lankonsa Andreas Magni Barkeniuksen kanssa, ja Johan Ludovici joutui useamman kerran ojentamaan molempia seurakunnan edessä. Andreas Magni Barkenius (1619-1697) oli naimisissa kh. Johan Barckin siskon, Ludovicin tyttären, Elisabeth Barckin (1630-28.4.1707 Nässjö) kanssa. Johan Barck joutui ennen papiksi promovoimistaan piispan Zacharias Zephysinuksen määräyksestä osoittamaan ”tarkkaa velvollisuutta” (med skarp obligation). Johan Barck kilpaili isänsä virasta lankonsa Magni Barkeniuksen ja Jönköpingin kirkkoherran Sven Lalleriuksen kanssa. Jalosukuinen Lennart Ribbing, jolla oli patronaattioikeus Barkerydin ja Nässjön pastoraattiin, ajoi poika Johania isänsä Ludovicin paikalle Barkerydin kirkkoherraksi. Lennart Ribbing kuului aateloituun Ribbing-sukuun, ja asui Ribbingnäsissä Barkerydissä. Hän toimi myöhemmin Gotlannin kuvernöörinä 1668 ja 1680 sekä Kalmarin läänin laamannina 1686. Piispa Zephysinus ei halunnut nimittää Johania kirkkoherraksi tämän nuoruuden ja vähäisen kokemuksen takia. Ribbing kirjoitti kaksi Johania puoltavaa kirjettä valtiondrotsi Per Brahelle, joka otti useamman kerran yhteyden piispaan Johanin nimittämisen puolesta. Mutta tämäkään ei auttanut, ja lopulta Lennart Ribbingin vetosi suoraan Kuninkaalliseen Majesteettiin, jonka kirjeellä Johan nimitettiin Barkerydin ja Nässjön kirkkoherraksi 10.10.1666. Äitinsä Margaretha Larsdotter Flogeruksen armonvuosien takia, Johan sai pastoraatin vasta 21.5.1667. Johan palveli Barkerydin kirkkoherrana aina kuolemaansa asti 6.7.1705. Johan Barck-Flogeruksen hautasi piispa Ol. Cavallius, ja hänen haudattiin saman hautakiven alle Barkerydin kirkonmaalle kuin vanhempansa.

Kirkkoherra Johan Barck-Flogeruksen vaimo, pitäjänkirjurin äiti, Brita Broddosdotter oli syntynyt 30.5.1647 Rogbergassa, Barkerydin lähipastoraatissa. Hänen isänsä oli kirkkoherra ja ratsumestari Broddo Svenonis, joka käänsi nimensä Brodde Svensson latinaksi kirjoittautuessaan Uppsalan yliopistoon 9.10.1628. 1630-luvun alussa hänet oli vihitty papiksi ja hän toimi kotisaarnaajana ja informaattorina aatelismies Christoffer Ribbingin Ulvsnäsin säterissä Rogbergan pitäjässä. Christoffer Ribbing toimi keskeisenä taustahenkilönä sille, että Broddo nimitettiin Rogbergan kirkkoherraksi 1651. Broddo Svenonis osallistui 17 vuoden ajan kolmikymmenvuotiseen sotaan (1618-1648) ratsumestarina ja sotasarnaajana Smoolannin ratsuväkikomppaniassa Saksassa, Tanskassa ja Tšekeissä. Broddo oli kotoisin Boarpin rusthollista Barkerydistä (s. 1597), ja hänen vanhempansa olivat rusthollari Sven Broddsson (tun. 1593-1613) ja hänen vaimonsa N N Ramborg. Boarp oli 1 manttaalin suuruinen verorustholli Barkerydissä, ja se sijaitsee kahden järven, Lättarpssjön ja Ribbingnässjön, välissä. Se mainitaan ensimmäisen kerran v. 1524 Kustaa Vaasan maakirjoissa. Sven Broddssonin isä Brodde Svensson i Boarp (kh. Broddo Svenoniksen isän isä), mainittu 1563-1593 tuomiokirjoissa, oli yksi Barkerydin vauraimmista talonpojista.

Kirkkoherra Broddo Svenonis oli naimisissa kaksi kertaa; ensin Kerstin Nilsdotterin kanssa (k. 1651) ja toisen kerran Kerstin Zachariedotter Torpadian kanssa (k. 1701). Kerstin Nilsdotter oli Brita Broddosdotterin äiti. Kerstin Nilsdotter oli Nils Eskilssonin ja Anna Mickelsdotterin Lockarpista Barkerydistä tytär. Kerstinin äidin isä oli kuuluisuutta Smoolannissa saavuttanut kruununmetsänvartija Mickel i Tenhult (n.1560-1634), joka valvoi Jönköpingin ja Kronobergin läänin metsiä. Mickel tuli kuuluisaksi, kun hän johti talonpoikaisjoukkoa Kalmarin sodassa v.1612, ja löi tanskalaiset joukot tiukassa taistelussa Tenhultissa. Palveluksistaan Ruotsille Mickel sai Kaarle herttualta vapautuksia sotapalveluksista ja päivätöistä sekä oikeudet käyttää lukuisia taloja Jönköpingin ja Kronobergin lääneissä. Kuningatar Kristiina vahvisti myöhemmin nämä oikeudet koskemaan myös Mickelin perillisiä, myös Broddon vaimoa Kerstin Nilsdotteria. Kirkkoherra Broddo Svenonis kuoli Rogbergassa 24.10.1656."

Kuten tekstiäni käy ilmi pitäjänkirjurin äiti ei suinkaan ollut Amberg, vaan Rogbergan kh Broddo Svenoniksen tytär, Broddon 1. avioliitosta.
Amberg nimi seisoo myös Hyn matrikkelissa joka on väärin, koska matrikkelissa Brita Broddesdr isäksi väitetty Markarydin pormestari, ja Oxenstierna vakooja, Broddo Jakobsson Amberg kuoli jo 26.4.1644 Århultissa, Markarydissa. Ja kh Johan Barckin vaimo Brita Broddesdr on Barkerydin kirkonmaalla olevan hautakiven mukaan syntynyt 30.5.1647.

Lähteitäni en tässä käy esittelemään, koska niitä on valtava määrä, alkaen Barkerydin pappilan manttaali- ja lastenkirjoista vuodelta 1660.

T. Kari Salminen

Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck syntyi noin 1665 ja hänen vanhempansa olivat Barkerydin kirkkoherra Johan Barck (Johannes Johannis, yo Uppsalassa 10.1659, † 1705) ja Brita Broddesdotter Amberg. Hänen veljensä oli Bror Barck. (Johan Barckin jälkeläisiä on paljon Päijät-Hämeessä, kun taas Bror Barckin perhettä on Ruotsinpyhtään ympäristössä.) Ihan heti en keksi näille veljeksille tuota Lohtajan kirkkoherran vävyksi mainittua mahdollista serkkua. Mahdollisen serkussuhteen perustetta kannattanee hakea Smoolannista.

Aika paljon on aikaa käytetty sen selvittämiseen, ovatko Barkerydin Barckit mitään sukua esimerkiksi sille Johan Barckille, jonka vanhemmat olivat Köyliönkartanon, Saaren ja Piiloisten hopmanni Nils Olofsson Barck († 1683) ja hänen puolisonsa Anna Mårtensdotter Gråå. Toistaiseksi ei yhtymäkohtaa liene löydetty.

Yksi tutkimuslinja koskee kysymystä, onko tai millä tavalla samaa barkerydiläistä sukua on Gabriel Barck, jonka vanhemmat olivat Sääksmäen alisen kihlakunnan henkikirjuri Daniel Barck († 1745) ja Kristina Tammelin.
http://runeberg.org/display.pl?mode=facsimile&work=samlandt/3&page=0180

Ilmeisesti lopullista sanaa ei ole sanottu vielä siitäkään, oliko muuan Maria Elisabet Barck Johanin ja Katariinan (ehkä Ruotsissa v. 1718 syntynyt) tytär, joka muutti kavioseppä Christoffer Schmidtin kanssa v. 3.4.1751 solmitun avioliiton kautta Pälkäneelle, missä kuoli Äimälän talossa 22.12. 1792.

LS

[Leo Suomaa]

Ok. En ole eri mieltä noista Karin tiedoista jotka koskevat yhteisiä esivanhempiamme. Kopioin Amberg-tiedon jostain vanhasta fileestä. Varsinainen pointtini oli, että jos kysymys on Jouni Kalevan ehdottamasta serkusta, niin serkkuutta pitänee hakea Ruotsista. LS

[Giösling]

Palaan tähän Leon aiempaan kommenttiin:

Quote:

Aika paljon on aikaa käytetty sen selvittämiseen, ovatko Barkerydin Barckit mitään sukua esimerkiksi sille Johan Barckille, jonka vanhemmat olivat Köyliönkartanon, Saaren ja Piiloisten hopmanni Nils Olofsson Barck († 1683) ja hänen puolisonsa Anna Mårtensdotter Gråå. Toistaiseksi ei yhtymäkohtaa liene löydetty.

Unquote

Sukusuhde on mitä ilmeisin jo siitä syystä, että Padasjoen pitäjänkirjuri
Johan Barck, joka toimi myös Kalvolan kirkonisäntänä oli pakomatkalle
(Isoviha) lähtiessään ottanut mukaansa mm. Kalvolan ehtoolliskalkin, jonka
hän jätti Huittisten Naantulaan, joka tuolloin oli Nils Olaus Barckin
jälkeläisten hallussa (Kari Salminen 16.8.07). Kyseessä ei voi olla sattuma.

Nils Olaus itse oli mahdollisesti Uppsalan läänin kihlakunnakirjurin
Olof Larsson Barckin ja Anna Persdr Kempen jälkeläinen. Osa Kemppe-sukua aateloitiin Fahnehielm-nimellä.

Barkerydistä polveutuva Harald Barck nai 31.8.1756 Maria Christina Fahnehielmin.

[ratsumies]

Lisään pikkutiedon sekä olettamuksen. Ensinnäkin maininta saarnaaja, sittemmin ratsumestari Broddo Svenonisin sotapalveluksen joukko-osastosta. Kyse ei ole Smoolannin ratsukomppaniasta, jolla nimellä toiminutta rasuväkijoukkoa ei ollut, vaan mitä todennäköisimmin alueelta kootusta Smoolannin ratsuväkirykmentistä, joka sai nimensä ja ratsuväkirykmenttikokoonpanonsa 1620-luvulla. Kuten tiedetään, Kustaa II Adolfin organisoimassa ratsuväessä oli rykmenttiä kohden 8 komppaniaa, kukin 125 ratsua.

Mitä taas kreivi Per Brahen (1602 - 1680) tukeen Johan Barck nuoremman nimitysasiassa, oletan että on saattanut olla merkitystä sillä, että kreivi Brahe toimi Smoolannin ratsuväkirykmentin komentajana sen perustamisesta lähtien 1628 - 1631 saakka. Myöhemminkin hän oli rykmentin kanssa tekemisissä, joten esim. Broddo Svenonis on saattanut olla hänelle tuttu.

Lähde mm.: Kungl. Smålands Husarregementes historia, Eksjö 1975

Kiitos asiantuntevista Barck-selvityksistä

Antti-Jussi Räihä
Helsinki

[olanyk]

Onko tuota (yo-matrikkeli) Nils Iraeus (Barchius) ja Kristina Olofsdr sukuhaaraa tutkittu Barck:ien yhteydessä?

Olavi

[JHissa]

Padasjoen kirjuri ja Lohtajan ylioppilas näyttävät olevan varsin tarkkaa samaa ikäpolvea keskenään. Serkukset??
Kuka on ylioppilas Bror Johaninpoika Barckin vaimo?
Ylioppilas matrikkeli
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3594
ei tunne Brorin vaimoa taikka kuolinaikaa. Ajattelin, että jospa Agneta Gustafintytär Cajanan miehen etunimi olisi vaihtunut Brorista Johaniksi. Ikäpolvi ainakin täsmäisi.

[Matti Heiniemi]

Pahoittelen, etten huomannut tätä Cajanus-suvun vävyä koskevaa keskustelua jo viime syksynä. Olisi tullut asia selvitettyä jo vuosi sitten. Mutta parempi myöhään, jos silloinkaan. Ja tulihan ketjussa käsiteltyä monipuolisesti Barck-sukujen eroja ja yhteyksiä.

Tosiasia on se, että Agneta Cajanan miehellä ei ollut mitään tekemistä minkään Barck-suvun kanssa. En tiedä, mistä esim. Bergholm on Sukukirjaansa Barck-muodon löytänyt, mutta mm. tuomiokirjoissa nimi on aina joko Barckeus tai Barckman. Kirjoitusmuodot tietenkin hieman vaihtelevat (Barchaeus ym.).

Kyseessä on vanhaan Lohtajan emäpitäjään kuuluneen Himangan kylän Parkhaudan talon isäntäsuku. Parkhautaa 1600-luvun loppuvuosikymmeninä isännöinyt talollinen ja kestikievarin pitäjä Matti Juhonpoika yritti kouluttaa kahta vanhinta poikaansa Juhoa ja Anttia, mutta heikolla menestyksellä. Pojat olivat ylioppilaita, mutta taipuvaisia kaikenlaiseen pieneen huijaukseen ja lain rajamailla liikkuvaan oman edun tavoitteluun. Niinpä isä-Matti joutuikin useamman kerran käräjille selvittelemään poikiensa tekosia, hevoskauppoja, panttauksia, rahanlainauksia jne. Pojat esiintyivät pöytäkirjoissa vaihtelevasti joko ylioppilas Barckmaneina tai ylioppilas Barckeuksina.

Juho Parkhaudan / Johan Barckeuksen yhteys Cajanuksiin tulee suorimmin esille pikarinpanttausriidassa, jota käsiteltiin Lohtajan syyskäräjillä 1706 (sivut 919-921). Riita oli monivaiheinen, enkä sen yksityiskohtia ala tässä selvittämään. Käräjätapauksessa kuitenkin mainittiin Johan Barckeus Agneta Cajanan miehenä, Johanin äitipuoli Beata Antintytär sekä Beatan avioituminen edesmenneen Matti Parkhaudan kanssa. Barckeus-nimi Parkhautaan liittyvänä tulee esiin myös esim. Lohtajan syyskäräjillä 1702 (s. 930-932), kun lautamies ja kestikievarin pitäjä Matti Juhonpoika Parkhauta joutui selvittelemään poikansa Anders Barckeuksen tekemisiä.

Barckeusten ura ei kovin pitkälle edennyt. Kun Kalle Matinpoika Parkhauta yritti saada kotitilaa haltuunsa Lohtajan talvikäräjillä 1703 (s. 433-434), todettiin, että isä-Matti oli jokin aika sitten kuollut, Kallen vanhin veli Juho poistunut paikkakunnalta ja lähtenyt merille ja toinen veli Antti kuollut vähän isän jälkeen. Ylioppilas Johan Barckeuksen lopullisesta kohtalosta merimatkoillaan ei ole tietoa.

[JHissa]

Pahoittelen, etten huomannut tätä Cajanus-suvun vävyä koskevaa keskustelua jo viime syksynä. Olisi tullut asia selvitettyä jo vuosi sitten. Mutta parempi myöhään, jos silloinkaan. Ja tulihan ketjussa käsiteltyä monipuolisesti Barck-sukujen eroja ja yhteyksiä.

Tosiasia on se, että Agneta Cajanan miehellä ei ollut mitään tekemistä minkään Barck-suvun kanssa. En tiedä, mistä esim. Bergholm on Sukukirjaansa Barck-muodon löytänyt, mutta mm. tuomiokirjoissa nimi on aina joko Barckeus tai Barckman. Kirjoitusmuodot tietenkin hieman vaihtelevat (Barchaeus ym.).

Kyseessä on vanhaan Lohtajan emäpitäjään kuuluneen Himangan kylän Parkhaudan talon isäntäsuku. Parkhautaa 1600-luvun loppuvuosikymmeninä isännöinyt talollinen ja kestikievarin pitäjä Matti Juhonpoika yritti kouluttaa kahta vanhinta poikaansa Juhoa ja Anttia, mutta heikolla menestyksellä. Pojat olivat ylioppilaita, mutta taipuvaisia kaikenlaiseen pieneen huijaukseen ja lain rajamailla liikkuvaan oman edun tavoitteluun. Niinpä isä-Matti joutuikin useamman kerran käräjille selvittelemään poikiensa tekosia, hevoskauppoja, panttauksia, rahanlainauksia jne. Pojat esiintyivät pöytäkirjoissa vaihtelevasti joko ylioppilas Barckmaneina tai ylioppilas Barckeuksina.

Juho Parkhaudan / Johan Barckeuksen yhteys Cajanuksiin tulee suorimmin esille pikarinpanttausriidassa, jota käsiteltiin Lohtajan syyskäräjillä 1706 (sivut 919-921). Riita oli monivaiheinen, enkä sen yksityiskohtia ala tässä selvittämään. Käräjätapauksessa kuitenkin mainittiin Johan Barckeus Agneta Cajanan miehenä, Johanin äitipuoli Beata Antintytär sekä Beatan avioituminen edesmenneen Matti Parkhaudan kanssa. Barckeus-nimi Parkhautaan liittyvänä tulee esiin myös esim. Lohtajan syyskäräjillä 1702 (s. 930-932), kun lautamies ja kestikievarin pitäjä Matti Juhonpoika Parkhauta joutui selvittelemään poikansa Anders Barckeuksen tekemisiä.

Barckeusten ura ei kovin pitkälle edennyt. Kun Kalle Matinpoika Parkhauta yritti saada kotitilaa haltuunsa Lohtajan talvikäräjillä 1703 (s. 433-434), todettiin, että isä-Matti oli jokin aika sitten kuollut, Kallen vanhin veli Juho poistunut paikkakunnalta ja lähtenyt merille ja toinen veli Antti kuollut vähän isän jälkeen. Ylioppilas Johan Barckeuksen lopullisesta kohtalosta merimatkoillaan ei ole tietoa.
Kiitos tiedoista.
Eli kyseessä ovat ylioppilaana Uppsalassa 2.10.1686 olevat veljekset Johan (Johannes Matthiæ) U441 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U441) ja Anders (Andreas Matthiæ) U442 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U442). Itsekin epäilin Parkhautaa, sillä se olisi nimien Barckala ja Barckell lähin Lohtajan seudulta löytyvä mahdollinen lähde.
Nyt pitäisi vielä varmentaa, että Alavieskan lukkari Gustaf Barckell on Johanin poika.
Onko Johanin ja Andersin äiti tiedossa?

[Matti Heiniemi]

Barckeuksen veljesten äidistä en valitettavasti tiedä enempää kuin sen, että Matti Juhonpoika Parkhaudan puolison nimi vuosien 1675-91 henkikirjoissa oli Anna Joonaantytär. Oliko hän Matin puoliso jo Juhon ja Antin syntyessä, ei ole tiedossa. Ehkä jostain tuomiokirjoista voisi löytyä kuolinpesäriitoja tai muuta vastaavaa lisätietoa. Voin pitää tämän ongelman mielessä, kun loppuvuodesta käyn 1600-luvun käräjäpöytäkirjakopioitani seuraavan kerran läpi.

Gustaf Barckeuksen sukulaisuus on onneksi paremmin varmistettavissa. Syyskäräjillä 1723 (s. 2999) Gustaf Juhonpoika Barcheus vaati itselleen oikeutta isänsä Juhon, isoisänsä Matin ja isän isän isän Juhon tilaan, koska oli vanhemman pojan jälkeläinen ja tilan nykyinen omistaja, Jaakko, oli kantaisän nuoremman pojan, Juhon, poika. Kyseessä oli siis riita Parkhaudasta. Samassa oikeustapauksessa mainittiin myös kantajan äiti Agneta Cajana.

Lukkariksi kyseinen Gustaf paljastuu syyskäräjillä 1750 (s. 743o). Silloin vääpeli Karvosen leski Anna Barckea vaati omasta ja äitinsä Agneta Cajanan puolesta perintöä veljensä lukkari Gustav Barckeuksen leskeltä Elisabetha Alsenialta. Veli oli kuollut helmikuussa lapsettomana.

[JHissa]

Ilmoitin ylioppilaiden Johan Barckmanin U441 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U441) ja Anders Barckmanin 3768 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3768) korjaukset ylioppilasmatrikkeliin. Korjataan äiti sitten kun saadaan hänet varmennettua. Laitoin lähteeksi Matti Heiniemen viestin
Pahoittelen, etten huomannut tätä Cajanus-suvun vävyä koskevaa keskustelua jo viime syksynä. Olisi tullut asia selvitettyä jo vuosi sitten. Mutta parempi myöhään, jos silloinkaan. Ja tulihan ketjussa käsiteltyä monipuolisesti Barck-sukujen eroja ja yhteyksiä.

Tosiasia on se, että Agneta Cajanan miehellä ei ollut mitään tekemistä minkään Barck-suvun kanssa. En tiedä, mistä esim. Bergholm on Sukukirjaansa Barck-muodon löytänyt, mutta mm. tuomiokirjoissa nimi on aina joko Barckeus tai Barckman. Kirjoitusmuodot tietenkin hieman vaihtelevat (Barchaeus ym.).

Kyseessä on vanhaan Lohtajan emäpitäjään kuuluneen Himangan kylän Parkhaudan talon isäntäsuku. Parkhautaa 1600-luvun loppuvuosikymmeninä isännöinyt talollinen ja kestikievarin pitäjä Matti Juhonpoika yritti kouluttaa kahta vanhinta poikaansa Juhoa ja Anttia, mutta heikolla menestyksellä. Pojat olivat ylioppilaita, mutta taipuvaisia kaikenlaiseen pieneen huijaukseen ja lain rajamailla liikkuvaan oman edun tavoitteluun. Niinpä isä-Matti joutuikin useamman kerran käräjille selvittelemään poikiensa tekosia, hevoskauppoja, panttauksia, rahanlainauksia jne. Pojat esiintyivät pöytäkirjoissa vaihtelevasti joko ylioppilas Barckmaneina tai ylioppilas Barckeuksina.

Juho Parkhaudan / Johan Barckeuksen yhteys Cajanuksiin tulee suorimmin esille pikarinpanttausriidassa, jota käsiteltiin Lohtajan syyskäräjillä 1706 (sivut 919-921). Riita oli monivaiheinen, enkä sen yksityiskohtia ala tässä selvittämään. Käräjätapauksessa kuitenkin mainittiin Johan Barckeus Agneta Cajanan miehenä, Johanin äitipuoli Beata Antintytär sekä Beatan avioituminen edesmenneen Matti Parkhaudan kanssa. Barckeus-nimi Parkhautaan liittyvänä tulee esiin myös esim. Lohtajan syyskäräjillä 1702 (s. 930-932), kun lautamies ja kestikievarin pitäjä Matti Juhonpoika Parkhauta joutui selvittelemään poikansa Anders Barckeuksen tekemisiä.

Barckeusten ura ei kovin pitkälle edennyt. Kun Kalle Matinpoika Parkhauta yritti saada kotitilaa haltuunsa Lohtajan talvikäräjillä 1703 (s. 433-434), todettiin, että isä-Matti oli jokin aika sitten kuollut, Kallen vanhin veli Juho poistunut paikkakunnalta ja lähtenyt merille ja toinen veli Antti kuollut vähän isän jälkeen. Ylioppilas Johan Barckeuksen lopullisesta kohtalosta merimatkoillaan ei ole tietoa.